Kaikki aineistot
Lisää
Tässä opinnäytetyössä etsittiin tietoa eri ilmiöiden ja tapahtumien vaikutusta suomalaiseen kihla- ja vihkisormuksen valintaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tutkielma, josta ilmenee keskeisiä tapahtumia 1950–2020 vuosien välillä, sekä esitellään ikoniseen asemaan nostettuja tuotteita vuosikymmenittäin. Sormuksia ja niiden valitsemista käsiteltiin työssä kysely pohjalta, joka toteutettiin sähköisesti loppuvuodesta 2020. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 56. Kyselyn vastaukset purettiin jakamalla ne vuosikymmeniin ja tutkimalla niitä sekä yksittäisinä vastauksina että joukkona. Vastauksista pyrittiin löytämään selkeitä samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia vertaamalla niitä yleiseen ajan henkeen ja klassikkotuotteisiin. Vastauksia verrattiin keskenään myös alueellisesti Suomen sisällä. Aihetta ei ole kartoitettu tästä näkökulmasta aikaisemmin ja aiheessa riittää paljon tutkittavaa myös tulevaisuudessa. Laajempaa tutkimusta aiheen tiimoilta voisi tehdä esimerkiksi kaupallisesta näkökulmasta.
Kaksi vihkisormusmallistoa rakkaudesta on opinnäytetyö kahdella eri tavalla toteutetuista sormusmallistoista. Mallistoista toinen on toteutettu sarjatuotteena ja toinen uniikkituotteena. Sarjatuotteen tuotesuunnitteluprojekti on edennyt luonnosten, kokeilujen ja protomallien kautta lopullisen sormusmallin löytymiseen. Teknisen toteutuksen tavoitteena oli luoda valutuote, jotta tuotteen valmistus olisi nopeaa ja kustannustehokasta. Uniikkituote on toteutettu etsimällä uutta tapaa yhdistää kahta eri metallia. Materiaalikokeilut ja niihin pohjautuva tieto ovat olleet avainasemassa uniikkituotteena valmistetuissa sormuksissa. Uniikkituotteet ovat toteutettu yhdistämällä toisiinsa punakultaa ja valkokultaa. Opinnäytetyössä pohjatietona on ollut kartoitus kihla- ja vihkisormusten tyylillisestä muutoksesta eri vuosikymmeninä. Kartoituksen on opinnäytetyön tekijä toteuttanut kyselyn, sekä kello- ja kultasepänalan lehdissä olleiden mainosten avulla ja se on rajattu koskemaan vuosia 1960–2000. Aiheensa valinnalla opinnäytetyön tekijä on halunnut kehittää omia suunnittelullisia valmiuksia ja halunnut luoda pohjan oman tuotevalikoimansa suunnitteluun. Prosessin tuloksena syntyi Modern Love ja Vintage Love -sormusmallistot.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lainopillisesta näkökulmasta miehen ja naisen solmiman avioliiton historiallinen kehitys Suomessa. Työn toisena tavoitteena oli tutkia, kuinka naisen asema on muuttunut avioliittolainsäädännön muutosten myötä. Tutkimusaineistona on käytetty lain esivalmistelutöitä, lainsäädäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Vanhoista maanlaeista ja kaupunginlaista on käytetty muiden toimittamia suomennoksia ja yhtä ruotsin kielelle käännettyä versiota. Tutkimuksen myötä selvisi useita asioita. Avioliiton solmiminen ja siihen johtava prosessi pysyi vuosisatojen ajan hyvin samankaltaisena. Kihlaus on ollut hyvin virallinen toimitus vuoteen 1930 saakka. Ennen vuotta 1734 avioliitto voitiin solmia ilman minkäänlaista kirkollisten tahojen myötävaikutusta. Vuonna 1911 säädettiin siviiliavioliiton solmimisesta ja vuonna 1930 siviiliavioliittoon kuuluttamisesta. Kihlauksen ja avioliiton solmimiseen on liittynyt useita eri rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Kirkon ja myöhemmin maallisen lainsäädännön asettamat avioesteet olivat tiukkoja verrattuna nykyhetkeen. Tutkimuksen tuloksena selvisi myös se, että nainen sai avioitua itsenäisesti vasta vuodesta 1834 asti. Tätä ennen hänellä oli oltava naittaja. Naisen aviomies oli myös tämän edusmies vuoteen 1930 asti.
sisällön kuvaus: Käsin nelisivuiseksi taitetulle, kirjepaperiarkille kirjoitettu kirje. Paperi vesileimattua: MERCANTILE FINE ja tekstin yläpuolella siipikypäräinen naisenpää. Päiväys "Lapinlahti pyhänä; en muista monesko päivä lie." Etusivun vasemmassa yläreunassa maalaispihapiiriä kuvaava piirros, oikealla vinoon kirjoitettu teksti: "Omistetaan Mari Mäkisellen! kaikella ystävyydellä ja kuuliaisuudella, Matti", varsinainen allekirjoitus puuttuu. Kirje jakautuu kolmeen osaan, ensimmäisessä PH kirjoittaa ikävästään ja yhteenkuuluvaisuuden tunteestaan Maijaan "... Aivan ihan käypi sähkövirta ruumiissani, silloin kun sinä satut mua ajattelemaan. Minä ihan joskus tunnen kuinka minä asun ja olen sinussa - on niin mukava olla aivan kun tietämättäsi. Mennä vaan mukana sinne kun sinäkin ja tuntea aivan kun sinä hengität! - Vai lienetkö sinä minussa, vaan yksin minä en ole - eijei..." Toisessa osassa PH kertoo ikäänkuin toverilleen tunteistaan ja suhteestaan Maijaan "... Minä olen ollut jo kauan salakihloissa sen M. Mäkisen kanssa..." ja jatkaa "... Voi sie et usko velikulta, kun on vähän hauska olla kihloissa semmoisen tytön kanssa josta oikein perinpohjin pitää!", Kirjeen kolmannessa osassa PH vastaa kesken kirjeenkirjoittamista Maijalta saamaansa kirjeesen. Lähettää terveisiä kaupunkiin tulleille Maijan äidille sekä pikkuveli Eerolle, Lyydi-tädille ja kirjeen lopussa myös Lillille. Lupaa kirjoittaa Maijan äidille ja lähettää valokuviakin. Lupaa tulla Myllykylään ja toivoo tapaavansa Maijan jo matkalla Savonlinnassa. Kertoo olleensa koko yön maalaamassa ja että työ on valmistumassa (Tukkinuotiolla ?). Kertoo myös olevansa jo aivan terve ja täydessä työkunnossa.
Puolikuva Helvi ja Arvi Ahosesta. Helvi istuu nojatuolissa, ja Arvi sen käsinojalla. Arvin käsi on kierretty Helvin hartioille ja he katsovat toisiaan silmiin. Matalalla pöydällä parin edessä on kukkia ja siihen on katettu kauniit posliinit ja pullaa. Taustalla näkyy olohuoneen yksityiskohtia. Kuva on otettu heidän kihlajaispäivänään Helvi Ahosen kotona.