Kaikki aineistot
Lisää
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin teollisen muotoilun linjalle tehdyn opinnäytetyöni aiheena oli rannekellokonsepti Heartagram brandille. Tarkoitukseni oli suunnitella Heartagramin imagoa heijastava nykypäivän rock- ja rullalautailukulttuuriin sopiva tuote. Brandiin tutustuin analysoimalla HIM-yhtyeen tuotantoa ja Bam Margeran vaikutusta brandin imagoon. Suunnittelun päätavoite oli tuottaa visuaalisesti haluttava ja helppokäyttöinen rannekello. Otin suunnittelussani huomioon myös valmistukseen vaikuttavia tekijöitä, jotta tuote olisi myöhemmin helposti saatettavissa tuotantoon asti. Halusin opinnäytetyölläni antaa esimerkin siitä, mitä muotoilu voi tarjota musiikin oheistuotteiden alueella. Opinnäytetyöni yhteistyöhenkilönä toimi HIM-yhtyeen manageri Seppo Vesterinen.
Opinnäytetyön aiheena oli valmistaa 1700 ja 1800-lukujen vaihteessa valmistettuun englantilaiseen kaappikelloon kellohuone. Kellohuone on kaappikellon ylin osa, jossa kellotaulu ja koneisto sijaitsevat. Kaappikellon omistaa yksityinen henkilö, joka osti kaappikellon huutokaupasta Länsi-Irlannista helmikuussa 2010. Kaappikellon kellohuone ei ollut alkuperäinen eikä tyylillisesti ja materiaalien puolesta kaappiosaan sopiva, minkä vuoksi kaappikelloon rakennettiin uusi kellohuone. Alkuperäisestä kellohuoneesta ei ole olemassa kuvallista tai kirjallista todistusaineistoa, jonka vuoksi kyseessä on reproduktio. Kaappikellon valmistusajankohdan määrittämiseksi ja reproduktion suunnittelun tueksi tutkimusosio painottuu englantilaisten kaappikellojen tyylihistoriaan 1670-luvulta aina 1880-luvulle saakka. Tyylihistoriassa keskitytään kaappikellon ulkomuodon, materiaalien ja kellotaulun kehitysvaiheisiin. Tyylihistoria jaetaan karkeasti messinkisiin ja maalattuihin kellotauluihin ja niiden kaappiosiin. Tutkimusosiossa selitetään myös kaappikellon eri osat ja niiden funktiot sekä miksi kaappikellon valmistajan määrittäminen on vaikeaa. Produktiivinen osa keskittyy kuvaamaan kellohuoneen valmistuksen eri vaiheita ja määrittämään kellohuoneessa käytettäviä materiaaleja. Koska kyseessä on käyttöesine, käytettävien materiaalien on sopeuduttava ympäristöolosuhteisiin. Opinnäytetyön toteutus tapahtui Irlannissa, jolloin oli pohdittava kostean ilmaston vaikutusta käytettäviin materiaaleihin. Kellohuoneen valmistuksen lisäksi produktiivisessa osiossa määritellään kaappiosassa käytetyt materiaalit liukoisuustestein ja silmämääräisesti tutkien. Produktiivinen osa sisältää kaappiosan vauriokartoituksen, restaurointisuunnitelman ja kuvauksen suoritetuista korjauksista, jotka keskittyvät lähinnä puuttuvien viiluosien paikkauksiin, homeen puhdistamiseen ja takalevyn muokkauksiin.
Ikä on suurin yksittäinen riskitekijä useimmissa kansantaudeissa eikä vanhenemista voida täysin välttää. Vanhan iän huipentumana pidetään gerasteniaa, joka arkikielessä tunnetaan biologisen vanhenemisen aiheuttamana haurautena, mutta näiden välistä suhdetta ei tunneta vielä riittävän hyvin. Tämän työn tavoitteena on selvittää biologisten kellojen ja gerastenian välillä olevia yhteyksiä kirjallisuuden perusteella. Gerastenia vaikeuttaa hoitoa ja sitä potevalla henkilöllä on huomattavan suuri riski tapaturmille. Gerastenia tunnistetaan eriävin menetelmin, joista parhaiten tunnetuimpiin kuuluvat frailtyindeksi, Friedin fenotyyppinen indeksi sekä kokonaisvaltainen geriatrinen arvio. Menetelmät eroavat osa-alueitten ja laajuutensa puolesta, mutta ne keskittyvät pääosin tavallisiin vanhenemisen myötä lisääntyvien terveysongelmien mittaamiseen. Biogerontologisessa tutkimuksessa on ollut pitkään tavoitteena ymmärtää biologisen vanhenemisen prosessia. Toistaiseksi vanhenemiselle ei ole yksiselitteistä vastausta. Tässä työssä käsitellään kolmea biologisen iän mittaria eli epigeneettistä kelloa, jotka perustuvat iän myötä muuttuvaan DNA:n metylaatioon. Horvathin kello on yksi parhaiten tunnetuista ensimmäisen sukupolven epigeneettisistä kelloista. Tämä kello pystyy arvioimaan biologisen iän monista kudoksista ja solutyypeistä. Horvathin kello ei kuitenkaan ole yhtä hyvä arvioimaan vanhenemisen myötä muuttuvaa terveydentilaa kuin toisen sukupolven kellot. DNAm PhenoAge on toisen sukupolven epigeneettinen kello, joka kehitettiin toisen biologisen kellon, PhenoAgen pohjalle. PhenoAge perustuu kliinisiin mittauksiin. GrimAge on myös toisen sukupolven epigeneettinen kello, joka sisältää useamman pienemmän kellon. Nämä kellot mittaavat mm. veriplasman proteiinipitoisuuksia ja tupakoinnin historiaa tutkittavasta. Kirjallisuuden perusteella, tässä työssä esitellyistä kelloista, GrimAge-kellolla on vahvin yhteys gerastenian kanssa. Yhteyttä biologiseen ikään (ts. kelloihin) on haastavaa löytää mahdollisesti siksi, että gerastenian määritelmä ja mittaus ei ole yhdenmukaistettua. Biologinen vanheneminen on hyvin monimutkainen prosessi ja vanhenemisen etenemisnopeuden arvioiminen biologisilla kelloilla on ollut edistys prosessin ymmärtämisen kannalta. Ensimmäisen ja toisen sukupolven kellot eroavat suuresti niiden kyvyssä korreloida erilaisten vanhenemisen merkkien ja gerastenian kanssa. Kellot ovat kehittyneet tarkempaan suuntaan sukupolvi sukupolvelta. Tämä viittaa siihen, että epigeneettisillä kelloilla on potentiaalia kehittyä tarkoiksi diagnosointivälineiksi.
Ihmisten keskimääräinen elinikä ja elinajanodote on pidentynyt huomattavasti etenkin hyvinvointivaltioissa kehittyneen yhteiskunnan myötä. Vanheneminen aiheuttaa kuitenkin väistämättä solujen ja kudosten toiminnan heikkenemistä, mikä näkyy sairauksina, elimistön fyysisen kunnon heikkenemisenä ja kuolleisuuden kasvuna. Tarkkoja ja yksittäisiä genomitason syitä vanhenemiselle ei ole löydetty, mutta muun muassa epigeneettisten muutosten, telomeerien lyhenemisen ja mutaatioiden kertymisen oletetaan edistävän vanhenemisprosessia. Kaikki vanhenemista edistävät tekijät ovat osa biologista ikää. Biologisella iällä tarkoitetaan solujen ja kudosten todellista ikää, mikä yleensä eroaa ihmisen kronologisesta iästä. Biologisella iällä pyritäänkin kuvaamaan solujen ja kudosten toimintakykyä, koska se pyrkii kertomaan soluihin kertyneistä vaurioista. Tämän vuoksi biologinen ikä kuvastaa jokaisen yksilöllistä vanhenemista paremmin kuin kronologinen ikä. Koska epigeneettiset muutokset ovat yksi vanhenemisen tunnusmerkeistä, on niiden avulla pyritty kuvaamaan ihmisen ikääntymistä. Epigeneettisiä muutoksia ovat DNA:n metylaatio, histonien kovalenttinen muokkaus, nukleosomien muokkaus sekä ei-koodaavat RNA:t. Näistä nimenoman metylaatiotason muutoksia on pystytty tutkimaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kehittyneiden tutkimusmenetelmien myötä. Vuonna 2013 julkaistiinkin ensimmäiset epigeneettiset kellot, jotka mallintavat ihmisen kronologista ikää tiettyjen DNA-kohtien metylaatiomuutosten avulla. Myöhemmin julkaistiin biologista ikää kuvaavia kelloja, joita tämä kandidaatintutkielma pääasiassa käsittelee. Tämän työn tarkoituksena on kuvata kahden epigeneettisen kellon, DNAm PhenoAgen ja DNAm GrimAgen avulla, mitä epigeneettiset kellot ovat ja mitä niillä voidaan biologisen iän lisäksi ennustaa. Epigeneettiset kellot ovat matemaattisia algoritmeja, joihin syötetään tietoja tietyistä biomarkkereista ja DNA:n metylaatiotasojen muutoksista. Metylaatiotasojen muutoksia tutkitaan tietyistä CpG-kohdista, jotka ovat runsaasti vierekkäisiä sytosiini (C) ja guaniini (G) -nukleotidejä sisältäviä alueita DNA:ssa. Käytettävät biomarkkerit ja mitattavien CpG-kohtien määrä ja paikka DNA:ssa vaihtelevat eri kellojen välillä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellut DNAm PhenoAge ja DNAm GrimAge kuvaavat populaatiotasolla biologista ikää ja ennustavat muun muassa jäljellä olevaa elinaikaa ja riskiä Alzheimerin taudin sekä erilaisten syöpien ilmentymiselle. Jos epigeneettisten kellojen kehitystyö jatkuu suotuisana, voitaisiin niitä tulevaisuudessa käyttää myös yksittäisten potilaiden diagnostisena keinona. Lisäksi epigeneettisellä tutkimuksella voitaisiin tunnistaa uusia vanhenemismekanismeja, joiden hillitseminen voisi pidentää tervettä elinaikaa.
Opinnäytetyön aiheena oli valmistaa uniikki rannekello hopeasta ja japanilaisesta yhdistelmämetalli mokume-ganesta käsityömenetelmin. Tehdasvalmisteisia osia olivat ainoastaan ETA 2892-A2 koneisto, lasit ja nahkaranneke. Tuotteen valmistukseen vaadittu tekninen tietämys perustui valmistajan aikaisempiin opintoihin ja työkokemukseen kulta- ja kellosepänalalta. Tuotteen valmistuksessa panostettiin erityisesti yksityiskohtien viimeistelyyn ja tekijän kädenjäljen korostamiseen. Keskeisin sanoma käsitteli rauhoittumista kiireisen arjen keskellä. Muotokieli ja teema pohjautuivat suomalaiseen savusaunakulttuuriin ja valmistajan henkilökohtaiseen saunakokemukseen. Kellomarkkinoiden kartoituksen, stressiä ja työuupumusta käsitelleiden tilastojen tutkimisen avulla määritettiin lopputuotteen markkinarako ja kohderyhmä.