Kaikki aineistot
Lisää
Suomi kaupungistuu ja isot kaupunkikeskukset kuten Tampere, Turku ja Helsinki kasvavat eniten. Näissä kaupungeissa myös rakennetaan erittäin paljon. Tässä opinnäytetyössä keskitytään Tampereen kaupungissa käynnissä oleviin rakennushankkeisiin ja erityisesti Tampereen kansi ja areena- hankkeeseen. Työssä esitellään myös lyhyesti muissa kaupungeissa käynnissä olevia suuria rakennushankkeita. Keskusta-alueilla tapahtuva rakentaminen häiritsee monen ihmisen arkea, ja siksi tiedottaminen ja viestintä ovat erityisen tärkeitä. Esimerkiksi jos liikennejärjestelyjä muutetaan, tai rakennetaan yöaikaan, on niistä pakko tiedottaa hyvissä ajoin etukäteen. Tässä opinnäytetyössä käsitellään Tampereen alueella olevien työmaiden viestintää ja erityisesti kansiareenan tämänhetkistä viestintää, ja pohditaan, onko se riittävää. Rakentamisella on paljon negatiivisia vaikutuksia ympäristöön kuten melu, tärinä ja pöly. Opinnäytetyössä käsitellään, miten nämä asiat on otettu kansiareenan työmaalla huomioon, ja miten haittavaikutuksia voitaisiin jatkossa vieläkin vähentää. Lisäksi käsitellään kansiareenan mahdollisia positiivisia vaikutuksia Tampereen kaupungin tulevaisuuteen.
Nykyinen julkisivusuunnittelu vieraannuttaa ihmisen luonnollisesta elinympäristöstään, minkä takia arkkitehtuuri aiheuttaa osalle kaupunkilaisista alitajuista stressiä. Ilmiö johtuu ihmisen tarpeesta olla osana luontoa. Tarve on koodattu syvälle geeneihin ja aivoihin, jotka eivät ole pysyneet nopean kaupungistumisen mukana. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin merkittävimmät osatekijät, joilla voidaan vaikuttaa asuinkerrostalojen julkisivujen aiheuttamaan stressitasoon. Työtä varten koottiin psykologian, neurologian ja arkkitehtuurin tieteenalojen tutkimusraportteja, teoksia ja suunnitteluohjeita. Niistä selvisi, että ihminen hakee intuitiivisesti luonnollisia elementtejä elinympäristöstään ja niiden puute aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Lähdemateriaaleista koottiin taulukko visuaalisista stressitekijöistä ja sitä havainnollistettiin kuva-analyysissä. Taulukko toimii muistilappuna suunnittelijoille. Lisäksi saatiin koostettua biofilista ja neuroarkkitehtuurista puoltavaa julkisivusuunnittelua suomen kielelle.
Liikenneviheralueiden infraan muodostamat vauriot, niiden korjaaminen sekä ennaltaehkäisy -opinnäytetyö sai alkunsa Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialan otaksumasta, että tietyillä katuosuuksilla tieinfraan on muodostunut vaurioita liikenneviheralueiden kasvillisuuden vuoksi. Muodostuneisiin vaurioihin haluttiin löytää yksinkertainen ja taloudellinen ratkaisumalli. Työn teoriaosuudessa käsitellään viheralueiden merkitystä eri aikakausina sekä eri näkökulmista. Viheralueet ovat suorassa vuorovaikutuksessa kaupunkiympäristöön sekä ihmisten hyvinvointiin. Opinnäytetyössä verrattiin Turun ja kahden muun kaupungin viheralueisiin liittyviä ongelmatapauksia. Vertailukaupungit valikoituivat mukaan mm. kaupunkien homogeenisen iän ja kehityskulun sekä pitkän puutarha- tai viheraluerakentamisen perinteen perusteella. Tiettyjen erityismenetelmien osalta vertailua tehtiin kansainvälisesti. Tutkimusta tehtiin kenttätyön, haastattelujen sekä saatavilla olevan datan avulla kvalitatiivisesti keskittyen asiantuntijoiden näkemyksiin. Työn tuloksena voidaan todeta, että viheralueiden kestävä ja taloudellinen rakentaminen vaatii suunnitteluprosessien, viestinnän sekä kunnossapidon kehittämistä. Vaikka uudet teknologiat ovat nousemassa alalle helpottamaan työtä, tulee ammattitaidolla sekä tutkimustiedolla edelleen olemaan suuri rooli tulevaisuudessa.
Kuvataiteen maisterin opinnäytetyöni koostuu taiteellisesta osasta, joka oli esillä Kuvan Keväässä 2023, ja kirjallisesta osasta, jossa pohdin sekä kohtaamisiani pulujen kanssa että työskentelyprosessiani. Opinnäytetyön taiteellinen osa Lintuperspektiivi käsittää 101 uniikkia, läpivärjätystä betonista valettua luonnollisen kokoista puluveistosta. Niitä oli aseteltu ympäri Kuvataideakatemian rakennusta. Lähes 70 pulua oli esillä kattoterassilla. Lisäksi niitä oli pääsisäänkäynnin päällä ja vieressä, pääportaikossa, Kuva/Tilan seinien sekä toiseen kerrokseen rakennetun väliaikaisen seinärakenteen päällä, Majakaksi kutsutussa vanhassa viljasiilossa ja sinne johtavan sisäänkäynnin päällä. Kirjallisessa osassa käsittelen omien pulukohtaamisteni kautta pulujen ja ihmisten välisiä, nykyään usein hankaliakin suhteita sekä yhteistä historiaamme. Lisäksi koetan selvittää, kuka ruokkii puluja Herttoniemessä. Kuvaan myös työskentelyprosessiani, jossa korostuvat sekä materiaalin että installoinnin merkitys. Materiaalin suhteen minulle on tärkeää toisaalta betonin ja pulujen yhteenkuuluvuus, toisaalta prosessiin liittyvä toisto ja sen variaatiot. Installoinnissa merkitykselliseksi nousee realistisen pulukuvauksen lisäksi teoksen esityspaikan historia ja pulut paitsi teoksen aiheena, myös mahdollisena yleisönä. Pulut kaupunkitilassa ja toisenlajisten kohtaamiseen liittyvät tunteet rinnastuvat mielenkiintoisella tavalla nykykuvanveiston mahdollisuuksiin haastaa tapaamme havaita paikkoja.
The book focuses on how music is experienced, articulated, and reclaimed in urban commercial environments. Special attention is paid to listeners, spaces, and music, co- and re-produced continuously in their triangular relationship affected by social, legal, economic, and technological factors. The study of the historical development of background music industries, construction of contemporary sonic environments, and individual meaning-making is based on extensive data gathered through interviews, surveys, and fieldwork, and supported by archival research. Due to the Finnish context and the ethnomusicological approach, this study is culture-sensitive, providing a fresh 'factory-to-consumer' perspective on a phenomenon generally understood as industry-lead, behavioral, and global.
KEKANUA-hanke koostui kahdesta toisiinsa limittyneestä osiosta, joista ensimmäisessä koottiin Suomessa saatavilla oleva määrällinen tieto kansainvälisesti (YK-HABITAT) määriteltyihin uuden kaupunkikehityksen ohjelman (NUA) indikaattoreihin. NUA-indikaattorit on esitelty erillisenä julkaistussa Suomen maaraportissa. Toisessa osiossa luotiin ehdotus kotimaisesta kestävää kaupunkikehitystä mittaavasta avainindikaattorisarjasta. Kestävää kaupunkikehitystä tarkasteltiin seuraavien ilmiöiden kautta: 1) ilmastonmuutos 2) luonnon monimuotoisuus 3) ilmanlaatu 4) luonnonvarat ja kiertotalous 5) vesistöjen tila 6) kemikaalit ympäristössä 7) maankäyttö ja kaupungistuminen 8) terveys ja mielenterveys 9) yhdenvertaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet 10) turvallisuus 11) toimeentulo 12) koulutus, tutkimus, kehitys ja yritystoiminta sekä 13) julkisen talouden kestävyys. Indikaattoreita on yhteensä 46. Kullekin ilmiölle pyrittiin valitsemaan tiivis, mutta edustava joukko indikaattoreita yhteisen tietopohjan luomiseksi. Päämenetelmänä oli tutkimuskirjallisuuden, olemassa olevien indikaattorikokoelmien ja muiden tietolähteiden kartoitus. Lisätietoa kerättiin ja arvioita varmennettiin laaja-alaisissa työpajoissa. Indikaattoreiden kehittämisessä kunnat ovat keskeisessä asemassa. Niiden tulisikin olla mukana myös indikaattoreiden testaamisessa ja metatietomäärittelyjen laatimisessa.
Tässä työssä pyritään selvittämään erilaisia ratkaisuja Lahden Mukkulassa sijaitsevan Merrasojan puiston monimuotoisuuden lisäämiseen sekä hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan. Teoriaosuudessa paneudutaan kaupunkiekologiaan sekä Mukkulan lähiön syntyyn metsäkaupunki-ideologiaa noudattaen. Lisäksi tarkastellaan luontopohjaisten ratkaisujen määritelmiä tarkentuen luonnon monimuotoisuuteen, vieraslajeihin sekä hulevesien luonnonmukaisiin ratkaisuihin. Työ liittyy LAB Ammattikorkeakoulun Yhteinen Mukkula -projektiin, jonka yhteydessä toteutettiin muun muassa asukaskysely Mukkulan viheralueiden käytöstä. Käytännön osuudessa havainnoidaan alueen nykytilaa sekä tutkitaan ja ideoidaan alueelle kehitystoimia monimuotoisuuden ja hulevesien hallinnan näkökulmasta. Puiston alue jaetaan ”maisemahuoneisiin” ja jokaiseen huoneeseen tuotetaan kehitysehdotuksia monimuotoisuuden lisäämisen ja hulevesien luonnonmukaisen hallinnan toimenpitein. Työn tuloksena esitetään havainnekuvia eräistä puiston huoneista sekä näkymäkuvia esitettynä kartalla puiston eri osissa. Työn lopuksi pohdintaosiossa yhdistetään tutkimus globaalin ilmastokriisiin ja paikallisesti tehtävien toimenpiteiden osuuteen kriisin ratkaisussa.