Kaikki aineistot
Lisää
Maisterintutkielman tarkoituksena oli tarkastella kaupunkimetsien koettua saavutettavuutta ja eritellä siihen vaikuttavia tekijöitä. Nopea kaupungistuminen ja elämäntapojen urbanisoituminen ovat heikentäneet luonnonympäristöjen saavutettavuutta sekä tilallisesti että laadullisesti. Metsät ovat yhä harvemmin osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja metsässä liikkumisen tavat ovat palvelukeskeisempiä. Tutkielma toteutettiin Jyväskylässä osana kaupungin vuonna 2018 julkistettua Metsäohjelmaa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on seurata metsien virkistyskäyttöä asukaskyselyjen avulla. Tutkielman aineisto koostui vuoden 2019 asukaskyselystä sekä kesällä toteutetun metsäpolkukokeilun palautteista. Aineistot kerättiin verkkokyselyinä Maptionnaire -ohjelmalla ja niitä tarkasteltiin fenomenologis-hermeneuttisesti eli kokemuksen moniulotteisuutta painottaen. Analyysi toteutettiin laadullisilla lähiluennan ja teemoittelun menetelmillä. Kyselyiden määrällistä aineistoa käytettiin täydentämään laadullista analyysiä. Määrällistä aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti kuvaavalla analyysillä. Tutkielma osoitti, että Jyväskylässä kaupunkimetsien koettiin olevan hyvin saavutettavissa. Kotia lähellä sijaitseva metsä motivoi asukkaita eniten virkistäytymään luonnossa. Yleisin liikkumisen muoto metsiin ja metsissä tapahtui jalan. Metsissä kulkemiseen käytettiin pääasiassa kaupungin ylläpitämiä reittejä, mutta myös samoilu umpimetsissä ja merkitsemättömillä poluilla oli suosittua. Suurimpina haasteina kaupunkimetsien saavutettavuudelle pidettiin metsäisten kävelyreittien puutetta talvisin sekä tiedonpuutetta siitä, miten kaupunkimetsiin pääsee. Lisäksi rakentamisen koettiin pirstaloivan olemassa olevia kaupunkimetsiä sekä katkovan kulkureittejä. Huolta ja epätietoisuutta aiheuttivat myös metsänhoitotoimenpiteet. Koneellisten harvennusten sekä avohakkuiden koettiin heikentävän kaupunkimetsien vetovoimaisuutta. Asukkaiden suhdetta omiin lähimetsiin varjosti pelko heille tärkeän metsän katoamisesta. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että lähellä sijaitsevat ja helposti saavutettavat kaupunkimetsät ovat erittäin tärkeitä asukkaiden arjen luontokontakteille. Reitit ja palvelut ovat sitä vastoin tärkeässä roolissa metsien hyvälle saavutettavuudelle erityisesti osana vapaa-ajan suunniteltua virkistäytymistä. Metsänhoitoa koskevat huolet osoittivat, että kaupunkimetsiin liitetään ensisijaisesti luonto- ja virkistysarvoja, kun taas taloudelliselle hyödyntämiselle on vähemmän ymmärrystä. Metsien virkistysarvojen katsotaan lisääntyvän tulevaisuudessa entisestään. Kaupunkisuunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon kaupunkimetsien vetovoimaisuus sekä riittävä kapasiteetti kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Solkivuoren metsäalueen nykyinen käyttötilanne ja asukkaiden näkemyksiä alueen kehittämisestä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena verkkokyselyn muodossa. Työn tilaajana oli Tampereen kaupunki. Solkivuoren metsäalue sijaitsee Tampereen kantakaupungin alueella Annalan asuinalueen ja Ruskon teollisuusalueen välissä. Alue on kooltaan noin 32 hehtaaria, ja se on suurimmaksi osaksi kuusivaltaista kangasmetsää. Solkivuoren liito-oravan suojelu- ja hoitometsä -hankkeen taustalla kaupunginvaltuuston toivomusponsi, joka liittyy Tampereelle rakennettavan raitiotien varikon asemakaavaan. Raitiotien varikon rakennusta varten oli todettu, että liito-oravien kolopuita joudutaan poistamaan rakennustyömaan alueelta. Kyseistä asemakaavaa hyväksyttäessä hyväksyttiin myös toivomusponsi, jossa esitettiin, että tulisi selvittää mahdollisuutta perustaa yhteistoiminnallinen liito-oravan hoitoverkosto. Solkivuoren metsäalue valittiin myöhemmin kyseiseen tarkoitukseen. Solkivuoren metsäalueen todettiin soveltuvan hyvin suojelumetsäksi muun muassa siksi, että alueelle ei kohdistu rakentamispaineita. Vuonna 2016 tehdyn Tampereen kaupungin liito-oravaselvityksen mukaan Solkivuoren metsäalueella on todettuja liito-oravan elinalueita ja sille hyvin soveltuvia elinympäristöjä sekä mahdollisia kulkureittejä. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, miten asukkaat käyttävät Solkivuoren aluetta, miten he suhtautuvat erilaisiin kehitysehdotuksiin ja olisivatko he valmiita yhteistoiminnalliseen toimintaan. Tärkeimmät käyttötavat olivat ulkoilu, virkistyminen ja luonnon tarkkailu. Kehitysehdotuksista myönteisimmin suhtauduttiin alueen kehittämiseen liito-oravalle suotuisammaksi ja lahopuun lisäämiseen monimuotoisuuden rikastamiseksi. Suuri osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että alue tulisi säilyttää sellaisenaan ja jättää kehitystoimenpiteiden ulkopuolelle.
Tutkimuksen tarkoituksena on selkiyttää, millaisia kehittämiskohteita Tampereen kaupungin metsäviestinnässä on. Opinnäytetyö on rajattu koskemaan ulkoista viestintää, jolloin työ palvelee juuri sitä tarkoitusta, mitä varten kaupunki omistaa metsiä: metsät ovat kaupunkilaisten virkistystarpeita varten. Opinnäytetyö tarkastelee viestintää asukkaan ja hallinnon näkökulmasta. Hallinnon näkemys saadaan kaupungin metsäasiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ja asukkaiden näkemystä selvitetään asukaskyselyn avulla. Asukkaiden näkemys antaa toisen näkökannan viestinnän nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Opinnäytetyössä kuvataan Tampereen kaupungin metsäviestinnän nykytila ja selvitetään asukaskyselytutkimuksella, mitkä ovat viestinnän vahvuudet ja heikkoudet sekä millaisia mahdollisuuksia viestinnässä on nähtävissä ja mitä ovat mahdolliset tulevaisuuden uhkakuvat viestinnän osalta. Asukaskyselyyn oli mahdollista vastata internetissä, Tampereen kirjastoissa sekä Frenckell-palvelupisteessä. Lisäksi kyselyitä jaettiin satunnaisotannalla 600 kappaletta suoraan neljän asuinalueen koteihin. Vastauksia tuli 200 kappaletta, joista 105 kappaletta tuli internetkyselyn kautta. Tulokset osoittivat, että virkistyskäyttäjät haluavat vaikuttaa ja kokea pystyvänsä sanomaan mielipiteensä metsienhoidosta ja metsien suunnittelusta niin, että sillä on vaikutusta päätöksiin. Virkistyskäyttäjät eivät kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan kaupunkimetsäasioihin haluamallaan tavalla. Tärkeimmäksi tietolähteeksi kaupungin metsäasioissa koettiin maasto- ja opastaulut. Luotettavimmaksi tietolähteeksi koettiin kaupungin internetsivut. Tutkimukseen perustuen kaupunkimetsäviestinnässä tulee jatkossa kehittää varsinkin vaikuttamismahdollisuuksista, osallistumismahdollisuuksista ja kaupungin suunnitelmista ja toimenpidepäätöksistä sekä yleisesti metsäasioista kertomista. Viestinnässä tulee lisätä edelleen oma-aloitteista valmisteilla olevista asioista kertomista, mutta etenkin kertoa enemmän keinoista, joilla valmisteltavista asioista saa jo nyt tietoa. Kaupunkimetsien virkistyskäyttäjät kaipaavat avointa keskustelua ja tarvitsevat kuuntelijaa mielipiteilleen.
sisällön kuvaus: Takana näkyvä kukkula on talven aikana kerättyä lunta kaupungin kaduilta. Valkoinen lumi on siihen sekoittuneen hiekan ja roskan alla. Edessä näkyy järviruokosuodattimen kokeilu. Helsingin kaupunki selvittää järviruo'oista rakennetun suodattimen kykyä pidättää lumensulamisvedestä peräisin olevia epäpuhtauksia. Ruokojen pinnalle muodostuvan biofilmin oletetaan olevan tärkeässä roolissa vesien puhdistamisessa. Suodatin on rakennettu marraskuussa 2022 ja kokeilu jatkuu toistaiseksi.