Kaikki aineistot
Lisää
Valtakunnallisen Iällä ei ole väliä -työhyvinvointihankkeen osana toteutettiin työelämän hyvien työhyvinvointikäytäntöjen kartoitus. Hyviä työhyvinvointikäytäntöjä kerättiin kahdella tavalla; kyselytutkimuksella sekä lähinnä internetissä julkaistuun materiaaliin kohdistuneella katsauksella. Tuloksina esille nousi paljon tuttuja, mutta myös yksittäisiä uusia ja kiintoisia käytäntöjä.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POP ELY) käynnisti alkuvuodesta 2010 hankintatoimen kehittämisprojek-tin. Projektin tavoitteena oli kartoittaa hankintatoimen nykytila elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueilla, määritellä POP ELYn yhtei-nen hankintatoimen tahtotila vuodelle 2015 sekä laatia tahtotilaan etenemisen toimenpidesuunnitelma vuosille 2011–2015. Kehittämis-työn taustalla on kesällä 2007 käynnistetty aluehallinnon uudistamishanke (ALKU). Kehittämisprojektissa kuvattiin POP ELYn hankintatehtävien nykytila, yhteisen tahtotilan määritelmä vuodelle 2015 sekä toimenpide-suunnitelma. Nykytilakartoituksessa selvitettiin vastuualueiden käyttämät hankintamallit, -tavat ja -laajuudet, hankintoihin käytettävät resurssit, vastuualueiden ulkoa hankkimat, itse tuotetut ja keskitetyt palvelut sekä sähköisen hankinnan laajuus. Hankintatoimen tahtoti-lan määrityksessä esiteltiin tahtotilaan etenemisen ja erilaisten näkökulmien kautta minkälainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus vuonna 2015. Projektissa kuvattiin myös toimenpidesuunnitelma vuosille 2011–2015, joista tarkemmin tarkas-teltiin vuoden 2011 aikana toteutettavaksi aiottavien asioiden toimenpidesuunnitelmaa. Projektin yhteydessä tehtiin riskinarviointi, jonka tavoitteena oli tunnistaa tahtotilaan etenemisen ja toimenpidesuunnitelman toteuttamisen riskejä. Laajemmassa työpajassa tunnistetuista riskeistä neljälle merkittävimmälle riskille annettiin toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Työn tuloksena saatiin kattava kuvaus POP ELYn nykytilasta. Nykytilakuvauksen pohjalta määritellyn hankintatoimen tahtotilan mukaan POP ELYllä on vuonna 2015 yhtenäinen hankintatoimi, jossa ovat avainasemassa yhteinen toimintajärjestelmä, viranomaistoiminnan kehittäminen ja työntekijöiden jaksamisesta ja motivaatiosta huolehtiminen. Toimenpidesuunnitelmaan liitettiin 12 toimenpidettä pienryh-mineen, jotka vastaavat toimenpiteiden toteutumisesta. POP ELYn hankintatoimen kehittäminen kytkeytyy valtakunnalliseen hankintatoimen kehittämistyöhön, jonka on määrä valmistua touko-kuussa 2011. Valtakunnallisen työn jalkauttamisesta johtuen POP ELYn hankintatoimen kehittämistyön tahtotilan viimeistely ja lopullinen toimenpidesuunnitelma valmistuvat loppuvuodesta 2011.
Preiviikinlahden Natura-alueeseen kuuluvien Yyterinsantojen arvokkaan dyynialueen luontotyypit kartoitettiin kesällä 2008 Kokemäenjoki-LIFE-hankkeen toimesta. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää Yyterissä esiintyvät dyyni- ja muut Natura-luontotyypit, niiden laajuus, kunto ja edustavuus sekä luontotyyppeihin kohdistuvat uhkatekijät ja suojelutoimenpiteiden tarve.
Organisaatiot pyrkivät ERP-järjestelmäprojekteilla saavuttamaan merkittäviä tavoitteita, kuitenkin samaan aikaan projektien epäonnistumiset ovat varsin yleisiä. Yhtenä suurena ongelmana on ERP- järjestelmäprojektin kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus, josta seuraavat projektin vaikeuden ja laajuuden, sekä projektin suorittamiseen tarvittavien resurssitarpeiden aliarvioiminen. Kokonaisuu- den hahmottamisessa ERP-järjestelmäprojektin kartoitusvaiheella on merkittävä rooli, mutta nykyi- nen kartoitusvaihe vaikuttaa kaikessa yksinkertaisuudessaan puutteelliselta. Siinä ei tuoda esille ERP-järjestelmäprojektilla tavoiteltavissa olevia hyötyjä tai eri sidosryhmien näkökulmia, eikä myöskään huomioida muissa tutkimuksissa tunnistettuja ERP-järjestelmäprojektien onnistumis- ja epäonnistumistekijöitä. Tässä tutkimuksessa päivitetään ja laajennetaan ERP-järjestelmäprojektin kartoitusvaihetta kon- struktiivisen metodologian periaatteilla. Tällä metodologialla voidaan hyödyntää ERP-järjestelmä- projektien aiempaa tutkimusta ja päivittää kartoitusvaihetta muiden tutkimuksien tuloksien sekä nä- kökulmien avulla. Konstruktiivisen metodologian avulla alkuperäisen kartoitusvaiheen yleiset toi- met jakautuvat viiteen näkökulmaan ERP-järjestelmäprojektin tavoiteltavien hyötyjen pääkategori- oiden mukaan. Lisäksi kartoitusvaihetta täydennetään jaottelemalla sisällönanalyysin avulla ERP- järjestelmäprojektien onnistumis- ja epäonnistumistekijät näihin viiteen näkökulmaan, joissa ne esi- tetään taulukoituina sidosryhmien ja ERP-järjestelmäprojektin vaiheiden avulla. Tutkimuksessa tuotetun, viiteen näkökulmaan päivitetyn, kartoitusvaiheen avulla organisaatiolla on teoreettinen mahdollisuus kartoittaa ERP-järjestelmäprojektinsa kattavammin kuin alkuperäisen mallin avulla. Viiteen näkökulmaan jaettuna, ja lisäämällä onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden huomioiminen osaksi kartoitusvaihetta, pakottaa päivitetty malli organisaation ERP-järjestelmäpro- jektinsa monipuoliseen tarkasteluun. Monipuolisesta tarkastelusta tulisi seurata kokonaisvaltainen hahmotus ERP-järjestelmäprojektin kokonaisuudesta, jonka avulla projektin vaikeudesta, laajuu- desta, sekä siihen tarvittavista resursseista saadaan parempi selvyys. Tässä tutkimuksessa tuotettua mallia ei kuitenkaan testattu empiirisesti, eikä empiirisellä datalla.
Oppiminen on laaja kokonaisuus ja liikunta tärkeä kasvuympäristön tarjoama oppimisväylä. Liikuntatutkimus on avannut uusia näkymiä liikunnan ja oppimisen yhteyksiin. Liikunnan myönteiset vaikutukset kouluarvosanoihin on havaittu erityisesti matemaattisissa aineissa. Liikunta voi myös vahvistaa lasten muistia ja toiminnanohjausta. Motoristen taitojen hallitseminen puolestaan vaikuttaa myös aivojen kehittymiseen.
The purpose of this thesis was to explain the surveyors’ work tasks in the Kevitsa open pit mine. The Kevitsa open pit mine is one of the largest working mines in Finland. This thesis introduced the surveyors’ work tasks and performing in these tasks in the Kevitsa open pit mine. The thesis contained common knowledge of mines and specifically about the safety in the surveyors’ work. The most common working equipment and stakeholders were also introduced in this thesis. The thesis consisted of gathered experience and knowledge of the elder surveyors in Kevitsa. The theory part of the thesis was gathered from the Kevitsa introduction and safety materials, from the internet and interviews of the employees in Kevitsa. This thesis was intended to help and support the future surveyors in the Kevitsa open pit mine when they are alone in the shift. Persons who are interested in surveying in mines can use this thesis to familiarize themselves with surveying in a modern open pit mine. Although this thesis focused only on the tasks performed in the Kevitsa open pit mine, this thesis can be useful to persons interested in a surveyors’ work in modern open pit mine.
Julkaisussa esitellään yksityismetsissä 1998-2004 toteutetun metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoitushankkeen tulokset ja johtopäätökset. Tavoitteena on antaa mahdollisimman kattava ja selkeä kuva kartoitustyön taustasta ja lähtökohdista, kartoitusmenetelmästä sekä keskeisimmistä tuloksista ja johtopäätöksistä. Kokonaiskuvan saamiseksi on julkaisussa myös esitetty tuloksia metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoituksesta metsäteollisuuden ja valtion omistamissa metsissä. Lisäksi esitellään lyhyesti valtakunnan metsien inventoinnin tietoja metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Lyhyt katsaus elinympäristöjen kartoituksiin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa sisältyy raporttiin.
Tässä opinnäytetyössä tehtiin esteettömyyskartoitus Porin kaupungin karhuhalliin. Esteettömyyskartoitus oli osa LIEKA-hanketta, joka kartoitti valtakunnallisesti pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tasoa. Esteettömyyskartoituksen tarkoitus oli arvioida Karhuhallin esteettömyyttä ja saavutettavuutta niin lähiympäristöstä kuin itse hallin sisältä. Esteettömyyskartoitus tehtiin käyttäen Invalidiliiton ESKEH-hankkeessa kehitettyä rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmää. Hallia kartoitettiin eri mittalaitteilla lomakkeen pohjalta sisältä ja ulkoa. Karhuhalli kuvattiin kattavasti kartoituksen yhteydessä, jotta raportointi olisi mahdollisimman havainnollinen ja selkeä. Kartoituksen päätuloksena suurimmaksi haasteeksi nousi karhuhallin valaistus. Karhuhallin valaistus oli heikko nähtynä suosituksiin. Esteettömyyskartoituksen perusteella saatiin aikaan myös muutosehdotukset, joita käyttämällä tulevaisuudessa hallia voi muokata niin halutessaan esteettömämpään suuntaan.
Lästräning är en viktig del av modersmålsundervisningen i grundskolan och tar upp en stor del av speciallärarens arbetsuppgifter. I specialläraryrket arbetas det dagligen med att stödja elever i deras läs- och skrivutveckling. En grundläggande del för att hjälpa eleverna utveckla sin läsförmåga är att identifiera elevers läs- och skrivsvårigheter med hjälp av olika kartläggningsmaterial. Dagens samhälle blir alltmer digitaliserat och skolorna använder sig ständigt av mera digitaliserade hjälpmedel i sin undervisning. Syftet med denna studie är att undersöka om det digitala kartläggnings- och lästräningsmaterialet Lexplore är ett effektivt interventionsprogram för elever i åk 5–6. Forskningen görs med en experimentgrupp och en kontrollgrupp. Utgående från syftet har två forskningsfrågor formulerats. 1. Hurudana skillnader finns det i elevers framsteg i deras läsflyt beroende på om de använt sig av Lexplores lästräningsmaterial eller annat/inget specifikt lästräningsmaterial? 2. Hurudana skillnader finns det hos de svaga läsarna och deras framsteg i läsflyt beroende på om de använt sig av Lexplores lästräningsmaterial eller annat/inget specifikt lästräningsmaterial? Studien har en kvantitativ forskningsansats och eleverna tog del av ett förkunskapstest i form av ett H4-test samt ett sluttest i form av samma H4-test. Studien har gjorts i en finlandssvensk kommun där man deltagit i projektet Lexplore. Data har samlats in under hösten 2021 och våren 2022. Studien bestod av 36 deltagare från två svenskspråkiga grundskolor i Finland. Resultatet i studien avviker från tidigare studier där man undersökt skillnaden mellan datorbaserade- och icke-datorbaserade lästräningsmaterial. Resultatet i denna studie visar att det inte finns några statistiskt signifikanta skillnader mellan experimentgruppen som tagit del av lästräningsmaterialet Lexplore eller kontrollgruppen som fick annan/ingen specifik lästräning.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Kokemäen keskustan valituissa palvelupisteissä esteettömyys ja saavutettavuus toteutuvat. Palvelupisteiden fyysistä esteettömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta tarkasteltiin erityisesti pyörätuolia käyttävän henkilön mukaisesti. Selvitys toteutettiin arvioijan kanssa esteettömyyskierroksella. Tarkkailussa olivat palveluympäristöt, joita työn tilaaja yleisimmin käyttää arjessaan. Tavoitteena oli esteettömyyskierroksesta saatujen tulosten ja kokemuksien perusteella laatia toimenpide-ehdotukset toimipisteistä kohteen esteettömyyden parantamiseksi. Raportissa tuodaan esille lisäksi esimerkiksi kustannusten näkökulma sekä lain määräämät edellytykset. Erilaiset osa-alueet vaikuttavat esteettömyyden mahdollistamisen osaksi luontevaa arkista toimintaa. Tutkimus tehtiin tilaajan toiveesta ja ennakkokäsityksistä, että palvelupisteissä ilmenee esteitä pyörätuolia käyttäville. Työn menetelmänä käytettiin aktivoivaa osallistuvaa havainnointia eli toimintatutkimusta. Esteettömyyskierroksia tehtäessä käytettiin apuna Invalidiliiton asiakaspalvelutilojen esteettömyyden tarkistuslistaa sekä liiton ESKEH-hankkeessa kehitettyä rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmää. Kohteet kartoitettiin lomakkeen pohjalta sisätiloista ja ulkoa sisäänkäynnin edustalta. Kartoitukseen liitettiin arvioijan käyttäjäkokemukset. Palvelupisteiden tilat olivat pääasiallisesti toimivia liikkumisesteisille henkilöille. Esteitä ilmeni kohteiden sisäänkäynnin yhteydessä sekä kalusteissa tai niiden järjestelyssä. Tilat olivat tarkoitusperiinsä nähden sopivia ja tarvittaessa muokattavissa, esimerkiksi muuttamalla tilan hyllyjärjestelyä tai muutoin siirtämällä kalusteita toisin. Henkilökunta muokkasi tilaa tarvittaessa pientoimin, esimerkiksi asettamalla kiilan tuulikapin oven aukipitämiseksi. Lisäksi kaikkien kohteiden henkilökunta otti yleisesti tarkastellen asiakkaansa hyvin huomioon. Esteetön ympäristö on hyödyllinen ja sopii kaikille, mutta toisille se on toimimisen ehdoton edellytys. Tuloksien perusteella esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuminen Kokemäen valituissa palvelupisteissä oli pääasiallisesti hyvällä tasolla. Tietoisuuden lisääminen aiheesta oli osa-alue, jossa saatiin selvästi positiivisia muutoksia välittömästi aikaan.
Tämä opinnäytetyö tehtiin talven ja alkukevään 2016 aikana toimeksiantona Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmälle, joka toteuttaa Visit Finlandin Outdoors Finland kehittämisohjelmaa Satakunnassa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Satakunnan vetovoimaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä luontomatkailukohteena. Toiminnallisen työni tavoitteena on kartoittaa Satakunnan maakunnan alueella sijaitsevia pyörämatkailuun soveltuvia reittejä sekä tarkastella niitä Outdoors Finlandin omatoimisen pyöräilyn tuotesuositusten, reittisuositusten ja pyöräilyn suunnitteluoppaan avulla. Suositusten ja suositteluoppaan pohjalta loin kriteerit reittien tarkempaa kartoittamista varten. Kartoitettavat reitit olivat: Kaupunkipuistopyöräily, Saaristomaisema- reitti, Pyöräretki Raumalta Kodisjoelle sekä Pyhän Olavin pyöräretki. Tutkimukseni tarkoituksena on reittien kartoittamisen lisäksi pohtia kehitysehdotuksia Outdoors Finlandin pyöräilyn tuotesuosituksiin perustuen. Opinnäytetyöni lopputuloksena on kartoitus neljästä erilaisesta Satakunnan alueella sijaitsevasta pyöräilyreitistä sekä kehitysehdotukset reittien vetovoimaisuuden kehittämiseen matkailullisessa mielessä, perustuen omatoimisen pyöräilyn tuotesuosituksiin. Tuotesuositusten avulla pohdittiin pyöräilyreittien kohderyhmää, haasteellisuutta, profiilikarttaa, saavutettavuutta, vetovoimatekijöitä, palveluita ja majoituksia matkan varrella, pyöränhuolto mahdollisuuksia sekä ajettavuutta reitillä. Kartoituksen perusteella kaikki pyöräilyreitit soveltuvat matkailulliseen käyttöön, mutta Pyhän Olavin pyöräretkessä on eniten kehitettäviä kohteita. Yleisesti kaikkien reittien kohdalla kehitettäviä asioita löytyy reittien profiilikartoista sekä pyörähuoltomahdollisuuksista reittien varrella. Vetovoimaisin ja monipuolisin pyöräilymatka oli Saaristomaisema- reitti.
Tunnepulssi on helppo ja kevyt digitaalinen työkalu, jolla voidaan nopeasti kartoittaa opiskelijaryhmän tunneilmastoa. Konsepti on kehitetty Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa osana Voima-hanketta (Voimaa, valoa ja vertaistukea korkeakouluopiskelijoille). Kyseistä hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2021-22 ja sen koordinaattorina toimi Hämeen ammattikorkeakoulu. Voima-hankkeen jälkeen Tunnepulssi-työkalu on jäänyt Haaga-Heliassa osaksi opetuksen digivälinetarjontaa ja sen hyödyntämisen pedagogista toimintamallia on tarkoitus jatkokehittää muun hankerahoituksen turvin. Tunnepulssi mahdollistaa opiskelijoiden tunnekokemusten esille tuomisen ja jakamisen opintojakson aikana. Näin voidaan huomioida tunneilmasto opetus- ja ohjaustilanteessa ja saadaan opiskelijakokemus esille. Työkalun avulla opiskelijat tulevat kuulluiksi ja koko ryhmän ymmärrys oppimistilanteen vuorovaikutuksesta paranee. Tunnepulssin näkyville nostamiin asioihin pystytään vaikuttamaan paremmin ja myös opiskelijan lisätuen tarpeet voivat tulla esille. Tämän vuoksi toimintamallin osana on opiskelijahyvinvoinnin palveluiden yhteystietojen antaminen tai tilanteesta riippuen myös hyvinvointiasiantuntijoiden hyödyntäminen osana Tunnepulssin käyttöä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää uusia toimintatapoja ja mittausmenetelmiä vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n rantojen mittaamiseen ja kartoittamiseen. Kemijoki Oy:llä on rantoja omistuksessaan yli 1000 kilometriä. Vesivoiman tuottaminen pinnanvaihteluineen aiheuttaa rantojen kulumista. Kulumisen vuoksi rantoja hoidetaan sekä lupaehtovelvoitteiden mukaisesti että vapaaehtoisin toimin. Kemijoki Oy:llä oli vahva halu kehittää toimintaansa ja tarkastella uusien teknologioiden ja toimintatapojen tarjoamia mahdollisuuksia töiden sujuvoittamiseen sekä asioiden hoitamiseen kustannustehokkaammin ja laadukkaammin. Selvitystyössä tietoa haettiin tutustumalla erilaisiin palveluja tarjoaviin tahoihin sekä yrityksiin, joilla on tarvetta vastaavanlaisiin mittausasioihin. Muutamista mittausmenetelmistä haluttiin enemmän tietoa, jotta soveltuvuus Kemijoki Oy:n tarpeisiin voitiin selvittää. Niiden osalta teetettiin testimittaukset. Ulkopuolisella asiantuntijalla teetettiin myös selvitys Kemijoki Oy:lle sopivista mittausmenetelmistä. Selvitystyön lähteinä käytettiin internetin lähteitä, raportteja ja haastatteluja. Työn tavoitteena oli selvittää erilaisia mahdollisuuksia, eikä löytää yhtä oikeaa ratkaisua. Todennäköisesti toimiva tapa voi olla useamman menetelmän yhdistelmä. Kemijoki Oy:n toimintamalli huomioiden yhteistyö ja kumppanuus ovat tärkeässä roolissa, jotta löydetään sopiva toimintatapa.