Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella glögisetti Martinex Oy:lle. Settiin kuuluisi kannellinen kannu, kannua lämmittävä tuikkukuppi ja ehdotuksia mukille. Setin tulisi olla toimiva, ergonominen ja esteettisesti miellyttävä. Tuotteen tulisi olla yhteensopiva Martinexin muuhun tuotevalikoimaan. Suurimpia haasteita opinnäytetyössä olivat setin osien yhteensovittaminen, oikeiden mittasuhteiden määrittäminen, ergonomian lisääminen ja kannun muodon löytäminen. Ongelmia ratkottiin lisähahmottelulla ja Martinexin ohjauksella. Tutkimusmenetelmiä opinnäytetyössäni olivat hahmottelu, Martinexin toiveiden kartoitus, jatkuva palaute useista hahmotelmista, vierailut toimeksiantajan luona, keramiikkakirjallisuuteen tutustuminen sekä pienimuotoisen käyttäjätutkimuksen tulokset. Tutkimustulokset ohjasivat tuotetta oikeisiin esteettisiin ja toimiviin ratkaisuihin. Valittu konsepti hiottiin 3D-mallinnusten ja prototyypin kautta haluttuun muotoonsa. Tutkimuksen tuloksena glögisetin muoto löytyi. Valitusta konseptista tehdään yksityiskohtaiset mallinnukset, joissa selviää setin osien kolmiulotteinen muoto, mittasuhteet, väri- ja kuviointimahdollisuudet. Glögisetin jatkotyöstö valmistukseen jää Martinex Oy:lle, mikäli he haluavat sen tuotantoon.
Opinnäytetyön aiheena on suunnitella vesikannu Tonfisk Design Oy:lle. Suunnittelussa on otettava huomioon yrityksen arvot sekä ideologia ja tuotteen on sovittava yrityksen tuotevalikoimaan. Lopullisesta konseptista on tarkoitus tehdä 3D-mallinnuskuvat sekä protomalli. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä on esine- ja dokumenttianalyysi, observointi ja henkilökohtainen tiedonanto sekä käytettävyystutkimus. Tutkimuksesta saadut tulokset toimivat suunnittelutyön pohjana. Tutkimusosio antaa tietoa ja ideointiapua tuotteen esteettisiin sekä käytettävyyteen liittyviin ratkaisuihin. Opinnäytetyön alussa tutkitaan Tonfiskin imagoa ja tuoteperhettä, käyttöesineiden materiaalien historiaa Suomessa ja muodon hahmottamista. Suunnitteluosiossa käydään läpi konseptin syntyminen ja lopullisen tuotteen hiominen. Työn tuloksena on konseptisuunnitelma vesikannusta. Konseptista on tarkoitus myöhemmin valmistaa protomalli, jonka pohjalta lopullinen tuote suunnitellaan.
YleX-kanavalla tehdään jatkuvasti juttusarjoja, jotka antavat kuuntelijoille mahdollisuuden päästä syvemmälle käsiteltyyn aiheeseen. Toimittajien työtä juttusarjat helpottavat valmiin näkökulman ja reunaehtojen ansiosta. Muutaman minuutin pituinen juttu saattaa tuntua tekijästä vähäpätöiseltä, mutta ohjelman ja koko kanavan kannalta merkitys on suuri. Hyvin tehtyjen sarjojen avulla kuuntelijat voidaan koukuttaa kuuntelemaan kyseistä ohjelmaa ja kanavaa yleensä. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Pohdin siinä asioita, jotka tekijän on otettava huomioon suunnitellessaan ja toteuttaessaan juttusarjaa. Millaisia piirteitä onnistunut juttusarja pitää sisällään? Etsin vastaukset näihin kysymyksiin YleX:n ohjelmapäällikölle ja prime time -ohjelmien tuottajille tekemieni haastattelujen sekä oman kokemuksen kautta. Toimitin YleX-kanavalle syksyllä 2007 Miun kannut -nimisen juttusarjan, joka on opinnäytetyöni teososa. Työni kirjallisessa osassa kerron juttusarjan tekoon vaikuttaneista ongelmista, joita jouduin matkan varrella kohtaamaan. Työstäni selviävät myös ne erityispiirteet, joita vaaditaan juttusarjalta YleX Aamussa, YleX Tänään -ohjelmassa, YleX Iltapäivässä, X-Ryhmässä sekä YleX Viikonlopussa. Työ on tehty nimenomaan YleX-kanavaa ajatellen, mutta onnistumiseen vaadittavien kriteereiden tuntemisesta on hyötyä millä tahansa suomalaisella radiokanavalla. Vaikken oman kokemukseni kautta voi antaa esimerkkiä täydellisestä juttusarjasta, tuottajien asiantuntemuksella päästään jo lähemmäs. Miun kannut -sarja taas on hyvä esimerkki siitä, millaisia yllättäviä vastoinkäymisiä saattaa tulla vastaan. Näiden virheiden välttäminen ja onnistuneen juttusarjan elementteihin tutustuminen vievät toimittajan väistämättä lähelle hyvää lopputulosta.
Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin keraaminen teekannu sekä valmistettiin tuotteesta nolla-sarja. Lisäksi opiskelija suoritti teekannuja käsittelevän kyselyn oppilaitoksensa opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselyn avulla sekä etsimällä erilaisia olemassa olevia teekannuja eri tietolähteistä. Tarkoituksena oli selvittää, miten teekannun eri muodot, koot ja muut ominaisuudet kuten materiaali vaikuttavat sen toiminnallisuuteen. Asiakkaana tässä projektissa toimi Kuopion korttelimuseon kahvila, joka tilasi opiskelijalta kaksi teekannua kahvilaansa. Tuote suunniteltiin ensisijaisesti aiempaan tuotesarjaan kuuluvaksi, mutta myös korttelimuseon kahvilaan sopivaksi. Työn tarkoitus oli valmistaa esteettinen, toimiva ja käytännöllinen malli, joka on yhteensopiva aiemman tuotesarjan kanssa. Valmistustekniikaksi valittiin valutekniikka, sillä muutkin tuotesarjan tuotteet on tehty sillä tekniikalla. Opiskelijan oli myös tarkoitus kehittää teknistä osaamistaan valuissa, kipsityöskentelyssä ja muottitekniikoissa.
Tämän kehittämistyön tavoitteena on suunnitella uusi toimintakonsepti Espoon keskuksessa sijaitsevaan Kannusaliin sekä aloittaa toiminta syksyllä 2014. Kannusalia hallinnoi Espoon kulttuuripalvelut, joka on myös tämän työn tilaaja. Viime vuodet Kannusali on toiminut lähinnä taiteen harrastajien harjoittelupaikkana sekä päiväkoti- ja koulukinoesitysten esittämispaikkana. Avoin ja säännöllinen kulttuuritoiminta alueen asukkaille on puuttunut. Tutkimusten mukaan alueelle kaivataan lisää matalankynnyksen kulttuuritoimintaa. Tätä työtä tehdessä Kannusali on sähköremontissa yhdessä muiden samaan väestösuojaan liittyvien tilojen kanssa. Konsepti uudistetaan remontin aikana. Kehittämistyön tuloksena alueen kulttuuripalvelut paranevat ja Kannusalista tulee asukkaiden tuntema vapaa-ajanviettopaikka. Kehittämistyö pohjaa vahvasti Espoon keskuksen aluetuntemukseen sekä alueen kehittämistarpeisiin. Viitekehyksenä toimivat kaupunginhallituksen suunnitelmat Keski-Espoon suuralueen parantamiseksi niin rakentamista kuin palvelujakin koskien. Espoon kulttuuripalvelujen yhtenä tehtävänä on palvelujen parantaminen kaikilla Espoon suuralueilla. Menetelminä kehittämistyössä on käytetty aivoriiheä, keskusteluja, asiantuntijoiden teemahaastatteluita, SWOT-analyysiä, vertaisarviointia, trendityöpajaa sekä tulosten analysoinnissa osallistavaa havainnointia. Kehittämistyössä selvitetään erityisesti mahdollisuutta perustaa kaupallista elokuvatoimintaa Kannusaliin. Sen lisäksi selvitetään muita konseptivaihtoehtoja ja pohditaan tilojen yhteiskäyttöön liittyviä haasteita. Konseptin suunnittelu saatiin päätökseen yhtä aikaa remontin päättymisen kanssa. Konseptin kärkenä toimii KannuKino, kunnallinen elokuvatoiminta. Se sisältää niin uutuuselokuvia, elokuvasarjoja, elokuviin liittyviä tapahtumia kuin päiväkotien ja koululaisten ilmaisesityksiäkin. Ohjelmistovalinnassa on huomioitu Espoon strategian mukainen kohderyhmäajattelu ja lipunhinnat ovat edullisia. Myös yhteistyö kahden elokuvafestivaalin kanssa alkaa. Muun Kannusalin toiminnan tuottavat kolmannen sektorin yhteistyökumppanit, kuten nykysirkuksen ammattilaisryhmä. Käyttövuoroja jaetaan edelleen myös es-poolaisille taidekouluille ja harrastajaryhmille. KannuKinon elokuvatoiminnan avajaiset pidettiin aikataulun mukaisesti elokuussa 2014. Syyskauden perusteella tavoitteet ovat täyttyneet melko hyvin. Tavoitteen mukaisesti yleisö on löytänyt KannuKinon elokuviin kiitettävästi. Kaikkia kohderyhmiä ei ole vielä saavutettu, mutta kulttuuripalvelut lisää alueellista tiedotusta. Kulttuuripalvelut myös koordinoi tilojen yhteiskäyttöä vahvemmin tästä eteenpäin. Kulttuuripalvelut myös teettää talojaan koskevan tunnettuus- ja imagotutkimuksen lähiaikoina. Kulttuurituottajan työnkuvaan kuuluu tulevaisuudessa suunnittelu ja konseptointi. Tuottajaa ei välttämättä palkata pyörittämään käytännön toimintaa, vaan suunnittelemaan ja paketoimaan se niin, että yhteiskäytön haasteet on valmiiksi minimoitu. Tilojen yhteiskäytön hallinta liittyy etenkin kuntien julkisiin rakennuksiin ja kuntalaisten osallistamiseen yhä vahvemmin. Case Kannusali on yksi esimerkki onnistuneesta konseptisuunnittelusta, johon liittyy julkisten tilojen yhteiskäyttöä ja asukkaiden toiveiden toteuttamista.
Opinnäytetyön tavoite oli tutkia kulttuurimatkailua ja sen luomia mahdollisuuksia. Työssä käsitellään kulttuurimatkailun toteutusta Kannuksessa. Esimerkkinä käytetään Kannusta laulaen -kuorofestivaalia, joka järjestettiin 6.−8.8.2010. Tapahtuman tavoite oli järjestää onnistunut tapahtuma, jossa viihtyvät esiintyjät ja myös yleisö. Kuoroja odotettiin esiintymään Venäjältä, Virosta, Unkarista ja Ruotsista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta ja hyödyllistä tietoa kulttuurimatkailun kehi-tystyötä varten, sekä Kannusta laulaen -kuorofestivaalin järjestäjille. Tutkimuksessa selvitettiin ulkomaalaisten kuorojen viihtyvyys. Kehitystoimenpiteiden yhtenä tavoitteena oli vahvistaa Kannuksen kulttuurimatkailun näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusaineisto oli koottu kyselylomakkeen avulla. Kohderyhmänä tässä työssä oli virolainen kuoro. Työssä todettiin, että Kannuksen kaupungilla on hyvät mahdollisuudet kulttuurimatkailukohteena. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tapahtumaa tulisi myös kehittää. Onnistuneen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan huolellisia suunnitelmia. Ulkomaalaiset kuorot viihtyivät Kannuksessa. He toivat mukanaan pienen osan omaa kulttuuria ja saivat unohtumattomia kokemuksia Kannuksessa. Kannusta laulaen -festivaali onnistui hyvin ja suunnitelmissa on, että tapahtumasta tulee jatkuva.
Opinnnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Tavoitteenani on ollut kerätä tietoa äänihuulilihaksen roolista lauluäänen muodostuksessa ja saattaa se sellaiseksi kirjalliseksi kokonaisuudeksi, että sen lukemisesta voisivat hyötyä laulupedagokiikan opiskelijat tai muut ihmisäänestä kiinnostuneet henkilöt. Olen tehnyt havainnon, että tästä äänifysiologisesti merkittävästä aiheesta ei ole juurikaan tietoa suomen kielellä. Sen takia olen halunnut tehdä opinnäytetyön, joka tarjoaa yhdessä paikassa tämän tiedon kohtuullisen helposti ymmärrettävässä muodossa. Opinnäytetyötäni varten olen käynyt läpi suuren määrän äänihuulilihaksesta tietoa sisältäviä tutkimusartikkeleita, muita ääneen liittyviä artikkeleita ja lisäksi ihmisääntä käsitteleviä laajempia teoksia sekä muutaman äänenkäytön oppaan. Nämä lähdeteokset olen kokenut merkittäviksi ja keskeisiksi sen perusteella, että niihin on viitattu paljon muissa tutkimuksissa. Jokaisen uuden löytämäni artikkelin kohdalla olen etsinyt käsiini siinä käytetyt sellaiset lähteet, jotka ovat vaikuttaneet oman aiheeni kannalta hyödyllisiltä. Olen hakenut ja löytänyt myös paljon lähdemateriaalia Google Scholar -hakupalvelun avulla. Keräämästäni tiedosta kävi ilmi, että muuttamalla äänihuulilihaksen aktiivisuutta voidaan vaikuttaa äännön rekisteriin, sävelkorkeuteen, kynnyspaineeseen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja äänen intensiteettiin. Äänihuulilihaksen aktiivisuuden vaikutus näihin perustuu muutoksiin äänihuulten muodossa, jäykkyydessä, jännityksessä ja elastisuudessa. Kun ne muuttuvat, muuttuu myös äänihuulien värähtely ja se, miten siihen siirtyy ilmavirrasta energiaa korvaamaan kudoksen aihettaman värähtelyn vaimenemisen. Paksummat äänihuulet ja niissä värähtelyn aikana esiintyvä pinta-aalto myötävaikuttavat siihen, että syntyy voimakkaampi äänen yläsävelsarja, joka aistitaan täyteläisempänä ja rintarekisterin omaisempana. Äänihuulilihaksen lihassäikeiden jatkuessa aina kurkunkansi-kannurustositeeseen ja kurkunkannen uloimpiin reunoihin voi mahdollisesti äänihuulilihaksen supistumisella olla vaikutus kurkunpään eteisontelon kaventumiseen. Tämä kaventuminen lisää äntöväylän reaktanssia, jolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ääneen.
Tämän taideprojektin opinnäytetyössä on valkoposliinille maalattu kaste-esineistö, käytettäväksi kastetoimituksessa. Esineistöön kuuluu kastemalja, vesikannu ja kastekynttilän alusta. Suunnittelun lähtökohtana oli posliinimaalaustekniikalla toteutettu kokonaisuus, josta välittyy kristillisen sakramentin ja kasteen merkitys symbolien ja kalligrafisen tekstin muodossa. Esineistön tuleva sijoituspaikka on Haminan evankelis-luterilaisessa seurakunnassa sijaitseva Simeon-sali.
fyysinen kuvaus: Punasavinen kannu, pyöreäkylkinen, olka loiva ja kaulaosa melko korkea. Reuna kääntyy ulospäin. Kannussa ollut nokka ja molemmista päistä kiinnitetty kahva, molemmat puuttuvat, rikkoutuneet. Kannu on dreijattu (?), pohjaa vahvistettu sisäpuolelta. Alaosassa mahd. vaakasuoraa viivakoristelua, yläosa ulkopuolelta osittain musta.
fyysinen kuvaus: Viinikannu, ns. Bartmannskrug, ruskeanharmaarakeiseksi lasitettua keramiikkaa. Pyöreä perä, kapea kaula, josta litteä ripa pesän hartiaan. Pesä levenee jalaksi. Koristelu kohokuviona: kaulassa miehen pää, jonka parta leviää pesän hartialle. Pesä jakautuu kirjainvyöllä kahteen kenttään, joiden koristelu on samanlainen: yksittäisiä lehtiä joiden välissä ympyrän sisällä miehen profiilikuva. Koristelu puuttuu rivan takaa. Kirjainvyössä toistuvat samat kirjainjaksot: MVNTFR/VM/IST/MIN/RICHVIAR. Kaula lohjennut.