Kaikki aineistot
Lisää
Tämä tutkimus kartoittaa ikonografisen kuvantutkimusmenetelmän soveltuvuutta suomalaisen kalliomaalausaineiston tutkimuksessa. Ikonografinen menetelmä on Erwin Panofskyn kehittämä kolmivaiheinen kuvan analysointiprosessi, jonka tarkoitus on tuoda esiin kuvan symboliset merkitykset. Menetelmää on aikaisemmin hyödynnetty pääasiassa taidehistoriassa ja arkkitehtuurissa, mutta sitä on käytetty myös klassillisessa arkeologiassa ja arkeologiassa. Menetelmän havainnollistamiseksi työssä tehdään ikonografinen tutkimus Kirkkonummen Juusjärven kalliomaalaukselle. Tutkimus osoittaa, että menetelmä soveltuu joiltain osin hyvin kalliomaalausten tutkimukseen, erityisesti koska sen ensimmäinen vaihe painottaa tulkinnasta vapaata huomiointia. Kalliomaalausten irrallisuus muusta arkeologisesta aineistosta kuitenkin vaikeuttaa prosessin seuraavia vaiheita ja tuottaa tulkinnan, joka jää vain suuntaa antavaksi ja sen avulla saadaankin ennemmin hypoteeseja kuin varmoja tulkintoja. Ikonografisen tutkimuksen käyttö kalliomaalaustutkimuksessa vaatii sen soveltamista arkeologian erityispiirteisiin. Etenkin toisen vaiheen kulttuurikontekstin täydentäminen, ilman kirjallisia lähteitä, on tehtävä arkeologisen aineiston tarjoamin tavoin. Kalliomaalausten kohdalla kyseeseen tulee lähinnä erilaisten analogioiden käyttö ja jos mahdollista, arkeologinen konteksti. Ikonografinen tutkimus vaatisi myös rinnalleen kalliomaalausten laajamittaisen tyylillisen kartoituksen, jota toistaiseksi ei ole vielä tehty. Työn tulosten perusteella ikonografinen metodi on hyödyllinen erityisesti kalliomaalausten perustason visuaalisen kartoituksen tekemiseen joka puolestaan tuottaa enemmän materiaalia tutkimuksen seuraaviin vaiheisiin. Tutkimuksen tarkkuutta ja tuloksia voidaan lisätä kontekstuaalisella tiedolla ja maantieteellisesti laajemmalla analogioiden kartoittamisella ja käytöllä.
Tutkielmassa käsitellään kalliotaidetta pragmaattisesta näkökulmasta. Pohdinnan kohteena ovat käytännön elämään liittyneet merkitykset, joita pohjoisen Fennoskandian kalliotaiteiden kuvilla ja kuvakallioilla mahdollisesti oli niitä tehneille yhteisöille. Tarkastelun keskipisteessä ovat kalliotaiteen tuotantoon oletettavasti liittyneet kulttuuriekologiset ja sosiokulttuuriset tekijät.
Lahden ammattikorkeakoulu Kuvallisen viestinnän Koulutusohjelma PIA RAHKOLA: Aukkoja Hirviaidassa. Astuvansalmen Kalliomaalausten kohtaaminen Graafisen suunnittelun opinnäytetyö, 88 sivua Syksy 2010 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni aiheena on Fennoskandian suurimman kalliomaalausalueen kohtaaminen. Toiminnallinen osuus opinnäytetyössäni käsittelee luontopolun opastejärjestelmää ja tien näyttämistä maalauskohteelle soveltaen kuvallisen viestinnän ja informaatiografiikan oppeja sekä tutustumista opastesuunnittelun lainalaisuuksiin materiaalien ja rakenteiden osalta. Lisäksi tarkastelen sitä osana alueen rakennettua ja luonnontilaista kulttuurimaisemaa ja peilaan sitä vastaaviin kohteisiin Suomessa ja maailmalla. Tavoitteeni on ollut tutustua opastesuunnitteluun ympäristössä – erityisesti luontokontekstissa – sekä ymmärtää opastesuunnittelun laaja-alaisuutta. Ensisijaisia tavoitteitani ovat olleet opastejärjestelmän suunnitelma ja presentaatiomateriaali opastejärjestelmästä, joka palvelisi suunnitelman toteutusta. Lisätavoitteina mainittakoon perinteisen luontopolkuopastejärjestelmän konventioiden kyseenalaistaminen ja uusien materiaalien hyödyntäminen. Opinnäytetyöni kirjallinen osuus sisältää myös pohdintaa kohteen kokonaisvaltaisemmasta kohtaamisesta ja sen potentiaaalin hyödyntämisestä palvelumuotoilun näkökulmasta.