Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksessa on selvitetty brändiajattelun tuomia mahdollisuuksia joukkoliikenteen houkuttelevuuden kehittämisessä. Tutkimustulosten kohderyhmänä ovat erityisesti suomalaisten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittäjät. Tutkimuksessa on kehitetty etenemisprosessi, työkalu, jonka avulla voi hallita joukkoliikennepalvelun kehittämistä omalle kaupunkiseudulle brändi- ja käyttäjänäkökulmasta.
Kaukoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso -selvitys on jatkotyö Kaukoliikenteen peruspalvelun ja erityispalvelutason nykytilaa ja kehittämistarpeita käsitelleelle raportille (LVM 21/2011). Työn tavoitteena oli selvittää miten kaukoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen verrattuna voidaan parantaa ja millaisia joukkoliikenteen kysyntää vahvistavia liikennepalveluja tavoitellaan.
Julkisen liikenteen suoritetilastoinnin tarkoituksena on tuottaa liikennepoliittista päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä kotimaan henkilöliikenteen tarjonnan ja kysynnän volyymeista että julkisen vallan rahoituspanosten vaikutuksesta. Tilastoinnissa on mukana kotimaan henkilöliikenteestä raideliikenne, linja-autoliikenne, taksiliikenne ja lentoliikenne. Rahoituksen osalta tarkastelu on rajattu puhtaasti liikennöinnin rahoitukseen.
Liikenne- ja viestintäministeriön, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan liittojen sekä Länsi- Suomen lääninhallituksen liikenneosaston yhteinen työryhmä arvioi Seinäjoki-Jyväskylä- ja Haapamäki-Tampere ratavyöhykkeiden henkilöliikenteen kehittämistarpeita. Työryhmä esittää myös arvionsa rautateiden paikallisliikenteen muutostarpeista tulevaisuudessa.
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely on tehty ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä. Aineistoa on käsitelty Pohjois-Savon ELYn kanssa kokouksissa sekä kuntien kuulemistilaisuuksissa. Lisäksi ELY on keskustellut kuntien edustajien kanssa palvelutasoesitykses-tä. Kunnat ovat voineet kommentoida esitystä ja kommentit on otettu huomioon palvelutasopäätöksen viimeistelyssä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelle esitetyn palvelutason lähtökohdan muodostaa nykyinen tarjonta, jonka arvioidaan kuvaavan kohtuullisen hyvin kysyntää ja kuntien/valtion mahdollisuuksia hankkia joukkoliikennepalveluja. Muita lähtökohtia ovat mm. väestö ja pendelöinti, tasapuolisuus sekä joukkoliikenteen talous. Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutason määrityksessä on hyödynnetty Liikenneviraston ohjetta (15/2011) alueel-lisen joukkoliikenteen palvelutasoluokituksesta. Ohjetta on sovellettu siten, että Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteelle on asetettu neljä tavoitteellista palvelutasoluokkaa: keskitaso, sovellettu keskitaso, peruspalvelutaso ja minimitaso. Lisäksi joillakin palve-lutasoluokituksen ulkopuolelle jääneillä yhteysväleillä on tunnistettu liikkumiseen liittyviä erityistarpeita, esimerkiksi yhteyksiä keskus-sairaalalle, yhteyksiä toisen kunnan lukioon tai liityntäyhteyksiä junille silloin kuin yhteysvälillä ei muuten ole tarvetta joukkoliikenneyh-teyksille. Palvelutason tavoitteena ja lähtökohtana on turvata päivittäiset arjen liikkumismahdollisuudet joukkoliikenteellä.
Kaukoliikenteen palvelutasotarkastelu tehdään nyt ensi kerran uuden joukkoliikennelain (13.11.2009/869) voimaantulon jälkeen. Liikennetiedot ovat talvelta 2010 ja keväältä 2011. Työn tavoitteena on selvittää liikenne- ja viestintäministeriölle kaukoliikenteen palvelutason määrittelyyn liittyvää kokonaisuutta.
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely perustuu joukkoliikennelakiin, joka velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteelle palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Tässä raportissa on määritetty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Kymenlaakson maakuntaan, joka kuuluu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen toimivalta-alueeseen. Palvelutasomäärittelyn tulokset palvelevat liikenteen suunnittelua ja kehittämistä sekä toimivat lähtökohtana liikenteen hankinnalle. Tavoiteltavaan palvelutasoon ei edetä kerralla vaan yhteysvälien palvelutasoa arvioidaan ja palvelutasotavoitteita tarkistetaan vuosittain. Tavoiteltava palvelutaso ratkaistaan ja toteutetaan käytössä olevien rahoitusresurssien mukaisesti. Kymenlaakson joukkoliikenteelle määritettyjä palvelutasotekijöitä ovat muun muassa vuoroväli, liikennöintiaika ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen vaikuttavat muut määrälliset ja laadulliset tekijät. Kymenlaakson alueella on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi kaksi itsenäistä toimivaltaista viranomaiskaupunkia, Kotka ja Kouvola, jotka määrittelevät alueensa palvelutason omien tarpeidensa perusteella. Lisäksi maakunnan läpi kulkee kaukoliikenteen juna- ja bussiyhteyksiä, joiden palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikenteen palvelutaso liittyy kiinteästi maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä kuntien palvelujen ja lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämiseen. Palvelutason määrittelyyn vaikuttavat nykyiset joukkoliikenneyhteydet, liikkumistarpeisiin liittyvät kuntien suunnitelmat sekä eri väestöryhmien tarpeet, mutta myös valtion ja kuntien taloudelliset resurssit. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelytyö on jatkuva prosessi, joka tehdään yhteistyössä alueella toimivien toimivaltaisten viranomaisten, kuntien, maakuntaliittojen sekä palvelujen tuottajien kanssa. Palvelutason toteutumisen seuranta liitetään osaksi Kymenlaakson jatkuvan liikennejärjestelmätyön prosessia ja seudullisten joukkoliikennetyöryhmien toimintaa.
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely perustuu joukkoliikennelakiin, joka velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteelle palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Tässä raportissa on määritetty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Etelä-Karjalan maakuntaan, joka kuuluu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen toimivalta-alueeseen. Palvelutasomäärittelyn tulokset palvelevat liikenteen suunnittelua ja kehittämistä sekä toimivat lähtökohtana liikenteen hankinnalle. Tavoiteltavaan palvelutasoon ei edetä kerralla vaan yhteysvälien palvelutasoa arvioidaan ja palvelutasotavoitteita tarkistetaan vuosittain. Tavoiteltava palvelutaso ratkaistaan ja toteutetaan käytössä olevien rahoitusresurssien mukaisesti. Etelä-Karjalan joukkoliikenteelle määritettyjä palvelutasotekijöitä ovat vuoroväli, liikennöintiaika ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen vaikuttavat muut laatutekijät. Etelä-Karjalan alueella on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi kaksi itsenäistä toimivaltaista viranomaiskaupunkia, Lappeenranta ja Imatra, jotka määrittelevät alueensa palvelutason omien tarpeidensa perusteella. Lisäksi maakunnan läpi kulkee kaukoliikenteen juna- ja bussiyhteyksiä, joiden palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikenteen palvelutaso liittyy kiinteästi maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä kuntien palvelujen ja lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämiseen. Palvelutason määrittelyyn vaikuttavat nykyiset joukkoliikenneyhteydet, liikkumistarpeisiin liittyvät kuntien suunnitelmat sekä eri väestöryhmien tarpeet, mutta myös valtion ja kuntien taloudelliset resurssit. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelytyö on jatkuva prosessi, joka tehdään yhteistyössä alueella toimivien toimivaltaisten viranomaisten, kuntien, maakuntaliittojen sekä palvelujen tuottajien kanssa. Jatkossa palvelutason toteutumisen seuranta liitetään osaksi Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen seurantaa.
Uudenmaan ELY-keskus määritti toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2021–2024. Palvelutasotavoitteita on määritetty liikenteelliselle palvelutasolle ja laadullisille tekijöille. Lisäksi on tunnistettu alueen tärkeimmät pysäkit. ELY-keskuksen palvelutasomääritys koskee kuntakeskusten tai muiden yhtä merkittävien taajamien välistä, kuntarajat ylittävää liikennettä. Palvelutasoesitystä on käsitelty kuntien alueellisissa henkilöliikennetyöryhmissä syksyllä 2020. Kaikilta alueen kunnilta on pyydetty asiantuntijakommentit esitykseen ja esitystä on korjattu kommenttien pohjalta. Palvelutasoesityksen valmisteluvaiheessa on myös haastateltu alueella operoivia markkinaehtoisen ja sopimusliikenteen liikenteen-harjoittajia. Palvelutasotavoitteet on määritetty haastavassa tilanteessa, jossa joukkoliikenteen kysyntä ja tarjonta ovat koronapandemian vuoksi voimakkaasti vähentyneet, eikä lähiaikojen kehitystä pystytä ennakoimaan. Palvelutasotavoitteet on määritetty lähelle koronapandemiaa edeltävää tasoa. Osalla yhteysvälejä palvelutasoa ehdotetaan parannettavan selvittämällä mahdollisuuksia järjestää kattavampia ilta- ja aamuyhteyksiä pääkaupunkiseudulle, sekä toteuttamalla joitain uusia kuntien välisiä yhteyksiä. Pidemmällä aikajaksolla Uudenmaan joukkoliikenteen ennakoidaan vahvistuvan voimakkaasti. Laadullisia tavoitteita on asetettu informaatiolle, lippujärjestelmille, matkaketjujen sujumiselle, esteettömyydelle, joukkoliikenteen infran kehittämiselle, kalustolle, markkinoinnille ja matka-ajoille. Laadullisia tavoitteita on tarkoitus tarkentaa käytännön suunnitteluhankkeissa. Palvelutasomääritys ohjaa jatkossa Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrärahan käyttöä ja hankintoja. Palvelutasomäärityksen mukaisia joukkoliikenne-palveluja on tarkoitus hankkia määrärahakehyksen rajoissa ja yhdessä kuntien kanssa siltä osin, kun asetetut määrälliset tai laadulliset tavoitteet eivät toteudu markkinaehtoisesti. Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu.
Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tämän raportin joukkoliikennelain velvoittamaa joukkoliikenteen palvelutasomääritystä varten. Työ on tehty yhteistyössä kuntien, maakuntaliiton ja liikenteenharjoittajien kanssa. Asukkaiden mielipiteet joukkoliikenteen palvelutasosta selvitettiin kuntien nettisivuilla julkaistun kyselyn avulla. Lähtökohtana työssä on ollut Liikenneviraston ohjeet palvelutasomäärittelytyölle, palvelutasoluokille ja -kriteereille sekä liikenne- ja viestintäministeriön kaukoliikenteen palvelutasoselvitykset. Määrittelytyö perustuu joukkoliikenteen nykyiseen tarjontaan, joka selvitettiin VALLU-rekisterin tiedoista talvi- ja kesäliikenteen osalta. Kunnilta kerättiin tiedot maankäytön muutoksista sekä mahdollisista palvelurakenteessa tapahtuvista muutoksista. Palvelutaso on määritelty yhteyksille kuntakeskuksista ja aluekeskuksista Jyväskylään, aluekeskusten välisille yhteyksille sekä ELY-alueen ulkopuolelle suuntautuville joukkoliikenteen kysyntää omaaville yhteyksille. Määrittelytyön tuloksena esitetään Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen joukkoliikenteen palvelutaso nyky- ja tavoitetilanteessa neljässä palvelutasoluokassa, jotka noudattelevat Liikenneviraston ohjeen luokitusta. Palvelutaso on määritelty talviliikenteelle, kesäliikenteessä sallitaan 1-2 luokan palvelutason alenema, mikäli kysyntä vähenee merkittävästi koululaisten kesälomien takia. Määrällisten palvelutasotekijöiden lisäksi on esitetty palvelun laatutekijöitä, jotka ovat tavoitteellisia. Tavoitteellisen palvelutason vaatimien tarjonnan lisäysten arvioitu kustannusvaikutus on noin 300 000 euroa vuositasolla. Lisäksi kutsujoukkoliikenteen suunnitteluun ja rahoitukseen tulee varautua. Määritelty palvelutaso on laadittu vuoteen 2016 ja se toimii pohjana alueen liikenteen järjestämisessä. Alueella suurin osa liikenteestä on järjestetty joukkoliikennelain siirtymäajan sopimuksilla, joiden voimassaolo lakkaa aikaisintaan 30.6.2014, pidempiaikaisimmat toukokuun lopussa 2019. Liikenteen järjestämistapavaihtoehdot siirtymäajan sopimusten jälkeen on esitetty raportissa, mutta liikenteen järjestämistapaan selvityksessä ei oteta kantaa, koska valtakunnalliset selvitykset järjestämistapamalleista ovat kesken. Lisäksi on hahmoteltu aikataulua liikenteen kilpailuttamiselle ja markkinaehtoisen liikenteen järjestämiselle täydentävin ostoin. Palvelutason toteutumista tulee seurata ja tehdä siihen tarkistuksia, mikäli joukkoliikenteen toimintaedellytyksissä tai alueen palveluissa, työpaikoissa, koulupiireissä ym. tapahtuu joukkoliikenteen kysyntään vaikuttavia muutoksia.
Joukkoliikennelaki ja Palvelusopimusasetus velvoittavat joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Tässä työssä on määritetty Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2012–2016. Palvelutasomäärittely palvelee joukkoliikenteen suunnittelua ja kehittämistä sekä toimii lähtökohtana liikenteen hankinnalle. Määrittely on tehty yhteysvälikohtaisesti. Määritelty palvelutaso on tavoitteellinen ja luokat joustavat alueellisten tarpeiden mukaan. Tavoitteet on asetettu talviajan näkökulmasta ja kesäaika vaikuttaa palvelutasoa laskevasti. Palvelutason määrittelyssä on otettu huomioon myös matkailuliikenne ja sen edellyttämät matkaketjut. Palvelutasotavoitteet päivitetään viiden vuoden välein, mutta tarvittaessa jo aikaisemmin suunnitelmakaudella. Tavoiteltavaan palvelutasoon ei ole mahdollista edetä kerralla, vaan palvelutaso toteutuu käytettävissä olevien rahoitusresurssien puitteissa. Lapissa on Lapin ELY-keskuksen lisäksi kaksi itsenäistä toimivaltaista viranomaiskaupunkia, Rovaniemi ja Kemi, jotka määrittelevät alueensa palvelutason omien tarpeidensa perusteella. Kaukoliikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelytyö on jatkuva prosessi, joka tehdään yhteistyössä alueella toimivien toimivaltaisten viranomaisten, kuntien, maakuntaliittojen sekä palvelujen tuottajien kanssa. Joukkoliikenteen palvelutaso liittyy kiinteästi maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä kuntien palvelujen ja lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämiseen. Jatkossa palvelutason toteutumisen seuranta liitetään osaksi Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaa.
Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan määriteltävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutason määrittely tehdään tässä muodossa ensimmäistä kertaa. Kyse on kuitenkin jatkuvasta liikennejärjestelmätyöhön yhä kiinteämmin liittyvästä prosessista, jossa palvelutason toteutumista tullaan seuraamaan ja päätöstä tarkistetaan määräajoin. Palvelutason määrittely on myös valmistautumista siihen, millä tavoin liikenne järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Pirkanmaalla siirtymäaikojen liikennöintisopimukset päättyvät 30.6.2014–31.5.2019. Palvelutasomäärittelyä hyödynnetään liikenteen järjestämisessä palvelusopimusasetuksen mukaisesti tai reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikennelupia myönnettäessä. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyt palvelevat kuntien joukkoliikenteen rahoituksen ja maankäytön suunnittelua. Määrittelyprosessin tavoitteena on myös osapuolten sitouttaminen joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason toteuttamiseen. Määrittelytyön perusteella Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueelleen joukkoliikennelain (869/2009) 4 §:ssä tarkoitetun palvelutason. Päätös tulee voimaan 1.1.2012 ja se on voimassa 31.12.2016 saakka. Päätöksellä vahvistettava palvelutaso suuntaa ELY-keskuksen ja kuntien toimia joukkoliikenteen järjestämisessä ja hankinnassa. Palvelutaso ei kuitenkaan luo millekään taholle subjektiivista oikeutta sen mukaisten joukkoliikennepalveluiden saamiseen.
Työssä määriteltiin vaihtoehtoisia avoimen joukkoliikenteen järjestämistapoja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnittelualueeseen muodostivat Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Vihti, Karkkila sekä Inkoo. Joukkoliikenteen nykytila sekä sen suurimmat haasteet kartoitettiin kuntahaastatteluiden avulla ja tarkastelemalla nykyisen palvelutason toteutumista. Suunnittelualueen joukkoliikenteen nykytilanteen suurimmat ongelmat liittyvät lippu- ja informaatiojärjestelmään. Toinen keskeinen haaste on, että markkinaehtoisella liikenteellä on vain viiden päivän ilmoitusvelvollisuus, jos liikennöitsijä haluaa lopettaa liikennöimänsä vuorona, mikä aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja työtä sekä kunnille että ELY-keskukselle. Tällä hetkellä osa tärkeistä yhteyksistä, kuten kuntien välisistä koululaisten ja opiskelijoiden käyttämistä vuoroista ja linjoista, on markkinaehtoista liikennettä, joten niiden yhtäkkinen lopettaminen vaatii reitin korvaamista kunnan ja/tai ELYn ostoliikenteellä. Joukkoliikennekokonaisuus on siis nykytilanteessa hajanainen eikä kuntien käsissä. Kunnilla on selkeä tahtotila kehittää alueen joukkoliikennettä ja tiivistää kuntien välistä yhteistyötä, ja käytännössä tämä vaatii järjestämistavan muutosta, sillä nykytilanteen haasteet eivät ole nykyisellä järjestämistavalla ratkaistavissa. Nykytilakartoituksen, palvelutasoanalyysin ja kuntahaastatteluiden pohjalta muodostettiin viisi erilaista skenaariota avoimen joukkoliikenteen järjestämistavoista nykyisen toimintamallin lisäksi. Skenaarioiksi valittiin paranneltu nykymalli, kuntavetoinen brutto- sekä nettomalli ja ELY-vetoinen brutto- ja nettomalli. Uudenmaan ELY-keskus on vakiintunut toimivaltainen viranomainen, ja nykytilanteessa kunnat ovat pääasiassa tyytyväisiä ELY-vetoiseen joukkoliikenteen järjestämismalliin. Kuntavetoiset mallit vaativat jatkokehittelyä, sillä nykytilanteessa kunnat eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta joukkoliikenteen järjestämisestä, eikä siihen löytynyt juurikaan halukkuutta. Joukkoliikenteen hankkiminen bruttomallilla antaa vapaammat kädet tilaajille liikenteen kehittämiseen verrattuna nettomalliin. Brutto- ja nettomallin sopimuskustannukset ovat melko lähellä toisiaan, vaikka mallien lipputulot jakautuvat eri tavalla tilaajan ja liikennöitsijän kesken. Lipputuloriskin kantaminen onkin yleensä kannattavaa tilaajalle (bruttomalli) verrattuna siihen, että riski siirretään liikennöitsijälle (nettomalli). Työn jälkeen osallisten on päätettävä, otetaanko liikenne haltuun, kuka vastaa haltuun otetun liikenteen järjestämisestä jatkossa ja millä hankintamallilla liikenne tilataan.
Tässä raportissa on koottu tietoa Kurikka–Ilmajoki–Seinäjoki–Lapua-joukkoliikenteen laatukäytävän joukkoliikennetarjonnan nykytilasta, matkustuspotentiaalista sekä pysäkki-infrasta. Työssä on selvitetty joukkoliikennetarjonnan kehittämistarpeita laatukäytävällä ja haettu vastausta siihen, miten nykyinen infrastruktuuri keskeisten pysäkkien osalta palvelee laatukäytävän matkustajia. Työn tarkoituksena on tuottaa tietoa joukkoliikenteen laatukäytävän kehittämistarpeista kuntien ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksenteon pohjaksi. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen ajalle 3.12.2009 - 31.12.2019. Sopimuksella VR saa yksinoikeuden ja sitoutuu harjoittamaan henkilöjunaliikennettä sopimuksen mukaisilla rataosilla. Tämän vuoksi tässä raportissa ei ole otettu kantaa henkilöjunaliikenteen palvelutasoon, mutta nykyiset raideliikenteen yhteydet on huomioitu linja-autoliikennettä täydentävänä yhteyksinä Lapuan ja Seinäjoen välillä. Työryhmässä on sovittu, että yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien tarkastelu ei sisälly tähän työhön. Työn kuluessa on kyselytutkimuksella kartoitettu kuntien ja liikennöitsijöiden näkemyksiä laatukäytävän tärkeimmistä pysäkeistä ja ne on huomioitu tässä raportissa mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi työryhmässä on keskusteltu laatukäytävän joukkoliikenteeseen liittyvästä kehittämistarpeista, muun muassa tarjonnan, reittien ja matka-ajan osalta. Atria Oy:n Nurmon tehtaan toimihenkilöille ja tehtaan tuotantopuolen edustajille on laadittu räätälöity kysely, jossa on selvitetty, milloin bussin tulisi saapua ja lähteä Atria Oy:n portille ja portilta. Lisäksi on selvitetty mahdollista käyttäjäpotentiaalia. Laatukäytävän kehittämistoimenpiteiden toteutus aloitetaan vuonna 2012. Päämääränä on, että vuorotarjonta on tavoitteiden mukaisella tasolla viimeistään vuonna 2019. Tässä raportissa esitettyjen tärkeimpien pysäkkien parantaminen aloitetaan vuonna 2012. Pysäkkien parantamistoimenpiteitä tehdään vuosittain rahoitusresurssien puitteissa.
Tässä raportissa on koottu tietoa Vaasa–Seinäjoki-joukkoliikenteen laatukäytävän joukkoliikennetarjonnan nykytilasta, matkustuspotentiaalista sekä pysäkki-infrastruktuurista. Työssä on selvitetty joukkoliikennetarjonnan kehittämistarpeita laatukäytävällä ja vastausta siihen, miten nykyinen infrastruktuuri palvelee laatukäytävän matkustajia keskeisten pysäkkien osalta. Työn tarkoituksena on tuottaa tietoa kuntien ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksenteon pohjaksi joukkoliikenteen laatukäytävän kehittämistarpeista. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen ajalle 3.12.2009–31.12.2019. Sopimuksella VR saa yksinoikeuden ja sitoutuu harjoittamaan henkilöjunaliikennettä sopimuksen mukaisilla rataosilla. Tässä raportissa on otettu kantaa myös henkilöjunaliikenteen kehittämistarpeeseen ja palvelutasoon. Nykyiset raideliikenteen yhteydet on huomioitu linja-autoliikennettä täydentävänä yhteyksinä Vaasan ja Seinäjoen välillä. Työryhmässä on käsitelty myös yhteiskäyttöisten (juna/bussi) lippu-järjestelmien tilannetta ja toivottu siihen ratkaisua valtakunnan tasolta. Vaasa–Seinäjoki-väli voisi toimia esimerkiksi pilottikohteena asian selvittelyssä. Työn kuluessa on kartoitettu kuntien ja liikennöitsijöiden näkemyksiä laatukäytävän tärkeimmistä pysäkeistä kyselytutkimuksella, ja ne on huomioitu tässä raportissa mahdollisuuksien mukaisesti. Lisäksi työryhmässä on keskusteltu laatukäytävän joukkoliikenteeseen liittyvästä kehittämistarpeista muun muassa tarjonnan, reittien ja matka-ajan osalta. Laatukäytävän kuntien asukkaille on laadittu kyselytutkimus, joka toteutettiin Internet-pohjaista ZEF-arviointi-, kysely- ja tiedonkeruusovellusta hyödyntäen. Kyselyllä selvitettiin laatukäytävän joukkoliikenteen kehittämistarpeita ja mahdollisia puutteita tai ongelmia. Kyselyn ajankohta oli 25.8.–16.9.2011. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 203 kappaletta. Vastausten perusteella voidaan päätellä muun muassa, että joukkoliikenteen vuorotarjontaa laatukäytävällä tulisi lisätä. Myös asiakkaalle edullisten lipputuotteiden kehittämistä sekä aikatauluinformaatiota pysäkeillä pidettiin tärkeinä kehittämiskohteina. Laatukäytävän kehittämistoimenpiteiden toteutus aloitetaan vuonna 2012. Tavoitteena on, että vuorotarjonta on tavoitteiden mukaisella tasolla viimeistään vuonna 2019. Tässä raportissa esitettyjen tärkeimpien pysäkkien parantaminen aloitetaan vuonna 2012. Pysäkkien parantamistoimenpiteitä tehdään vuosittain rahoitusresurssien puitteissa.
Työssä määriteltiin Kainuun keskeisten asutuskeskusten keskuspysäkit, keskuspysäkkien kehittämistarpeet palvelutason ja sijainnin suhteen sekä tuotettiin esitys keskuspysäkkien kehittämistoimenpiteistä ja optimaalisista sijainneista. Työn kohteena oli 11 Kainuun alueen keskeistä pysäkkiä. Lähtökohtana olivat Kainuun kuntien pääpysäkit, pois lukien Kajaanin pääpysäkki, Kajaanin linja-autoasema, jota korvaamaan on jo suunnitteilla uusi matkakeskus. Seitsemän kunnan pääpysäkin (Hyrynsalmi, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi) lisäksi työssä tarkasteltiin neljän Kainuun keskeisen asutuskeskuksen pääpysäkkejä. Näitä asutuskeskuksia olivat Otanmäki ja Vuolijoki Kajaanissa, Kontiomäki Paltamossa sekä kirkonkylän taajama Suomussalmella. Työssä arvioitiin saavutettavuusanalyysin avulla keskuspysäkkien sijainteja keskusten asukkaiden näkökulmasta. Analyysillä tutkittiin, kuinka hyvin nykyiset keskuspysäkit ovat taajamien asukkaiden saavutettavissa sekä haettiin jokaisen taajaman keskuspysäkille optimaalista sijaintia suhteessa taajamassa tai sen läheisyydessä asuvaan väestöön. Tarkasteluun valitut keskuspysäkit luokiteltiin soveltaen Liikenneviraston luomaa valtakunnallista pysäkkiluokitusta ja luokituksen kautta määriteltiin tavoitteellinen palvelutaso, joka kunkin taajaman keskuspysäkin tulisi saavuttaa. Keskuspysäkkien palvelutason nykytila kartoitettiin vierailemalla pysäkeillä. Työn viimeisessä vaiheessa muodostettiin kunkin keskuksen kohdalla esitys parhaasta sijainnista keskuspysäkille sekä palvelutason kehittämistoimenpiteistä, joita pysäkillä tulisi toteuttaa.
Utredningen "Servicenivå för Riihimäkiregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Riihimäkiregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.
Utredningen "Servicenivå för Tavastehusregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Tavastehusregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.
Utredningen "Servicenivå för Västra Nylands kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Västra Nyland är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.
Utredningen "Servicenivå för Östra Nylands kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Östra Nyland är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.
Työssä selvitettiin linja-autoliikenteen pysäkkien kehittämistarpeet yhteysvälillä Oulu – Kokkola ja niille parantamistoimenpiteet. Työssä edettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksien tieverkolle. Esitettävillä parannustoimenpiteillä pyritään parantamaan joukkoliikenteen laatutasoa ja matkustamisen houkuttelevuutta sekä turvaamaan bussiliikenteen sujuva kulku. Työssä laadittiin pysäkkiluokittelu ja määritettiin pysäkkien kehittämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kuntakeskusten pysäkit ja muut merkittävät pysäkit määriteltiin yhdessä tilaajan kanssa. Selvityksessä huomioidaan mm. pysäkit, pyörä- ja autopysäköinti, kevyen liikenteen yhteydet pysäkille, valaistus, infojärjestelmät ja esteettömyys. Yhteydet pysäkeiltä muuhun joukkoliikenteeseen sekä Matkahuollon palvelut käytiin selvityksessä läpi. Pysäkkien kehittämistoimenpiteiden kustannusarviot esitettiin ja laadittiin kehittämisohjelma. Jokaisesta sovitusta pysäkistä laadittiin hankekortti esitettyjen toimenpiteiden viemiseksi eteenpäin.
Utredningen "Servicenivå för Forssaregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Forssaregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.
Utredningen "Servicenivå för Lahtisregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Lahtisregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.
Utredningen "Servicenivå för Mellersta Nylands kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Mellersta Nyland är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.
I detta arbete har fastställts mål för servicenivån för den regionala kollektivtrafiken i Västra Nyland och för kollektivtrafiken mot huvudstadsregionen för 2017–2020. NTM-centralen i Nyland och kommunerna i regionen har tillsammans fastställt som mål att kollektivtrafiktjänsterna ska bevaras på samma nivå som i nuläget och i huvudsak grunda sig på marknadsvillkor. I utredningen av kollektivtrafiken tillämpas Trafikverkets nya anvisning för fastställande av kollektivtrafikens servicenivå 31/2015. I utredningen har man även beaktat utvecklingen av digitaliseringen i trafiken och de möjligheter som nya mobilitetstjänster medför när det gäller att förbättra kundnärheten och servicenivån inom kollektivtrafiken. Vid årsskiftet 2015–2016 skedde många förändringar i kollektivtrafiken i utredningsområdet. Transportörerna har stegvis minskat turutbudet inom busstrafiken på marknadsvillkor som är baserad på fri konkurrens. I synnerhet veckoslutsturer har helt och hållet lagts ner på grund av ringa efterfrågan. För att trygga serviceutbudet för skolelever, studerande och pendlare har kommunerna och NTM-centralen varit tvungna att öka avtalstrafikens andel. Denna utveckling kommer med stor sannolikhet att fortsätta under hela planeringsperioden. Det har skett betydande förändringar även i regionens fjärr- och närtågstrafik, och man har endast delvis kunnat ersätta det minskade utbudet av närtågsturer som följt av detta med busstrafik. Utöver att fastställa mål för servicenivån är ett centralt mål för arbetet även att utarbeta ett utvecklingsprogram för kollektiv- och persontrafiken för de närmaste åren. Programmet styr det gemensamma utvecklingsarbetet för kommunerna i regionen och NTM-centralen. Målet med utvecklingsåtgärderna är att genomföra målen för servicenivån bland annat genom att utveckla biljettsamarbetet och biljettsystemen, förbättra informationen om trafiktjänster och utveckla knutpunkterna i kollektivtrafiken. Som utvecklingsåtgärder föreslås även att man ska effektivisera kommunernas persontransporter genom att på regional nivå utreda möjligheterna att ta i bruk funktioner för förmedling och samordning av resor samt genom att öppna persontrafiken till så kallade öppna transporttjänster som kan utnyttjas av alla invånare i regionen. För att säkerställa att målen för servicenivån nås har man dessutom bland utvecklingsåtgärderna föreslagit att beslutsfattandet kring och genomförandet av planerings- och upphandlingsstrategin för kollektiv- och persontrafiken ska göras 2017–2019 samt att det ska fastställas ett måltillstånd för tågtrafiken i syfte att säkerställa ett fungerande trafiksystem i regionen.
Työryhmä esittää pitkän aikavälin tavoitteeksi uuden, Merenkurkun liikenteeseen suunnitellun aluksen hankintaa. Investoinnin rahoittamiseksi työryhmä esittää, että Vaasan ja Uumajan kaupungit ja Merenkurkun alueen toimijat tekevät yhteistyötä EU-tukien hakemiseksi. Työryhmä esittää myös, että hakemuksen laatimisen yhteydessä selvitetään Suomen ja Ruotsin valtioiden edellytykset tukea hanketta ja varautua osallistumaan sen kansalliseen rahoitukseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tutkimus siitä, että ketkä Satakunnan haja-asutusalueilla henkilöliikennettä hoitavista liikennöitsijöistä olisivat halukkaita toimimaan hankeyhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Tämä tut-kimus toimi esiselvityksenä liikennöitsijöiden osallistumisesta hankeyhteistyöhön SAMKin kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin joukkoliikennepalveluja tilaavilta toimivaltaisilta viran-omaisilta mitkä, liikennöitsijät hoitavat joukkoliikennettä Satakunnan haja-asutusalueilla. Tämän jälkeen otettiin yhteyttä liikennöitsijöihin ja sovittiin kysely- ja haastattelututkimuksen järjestämisestä. Liikennöitsijöille kohdennettaviin tutkimus-kysymyksiin kuului sekä kvantitatiivisia että avoimia haastattelukysymyksiä. Haas-tattelututkimus suoritettiin puhelinhaastatteluna tai verkkokyselynä. Kysymykset koskivat Satakunnan haja-asutusalueiden liikennöinnin nykytilaa sekä mahdollista tulevaa hankeyhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Haastattelututkimukseen osallistui yhteensä kymmenen henkilöä eri liikennöintiyri-tyksistä. Tutkimuksen tuloksena saatiin kahdeksan liikennöintiyritystä, jotka ovat halukkaita tekemään henkilöliikenteen hankeyhteistyötä Satakunnan ammattikorkea-koulun kanssa. Tulevaisuudessa Satakunnan ammattikorkeakoulun on helpompi ke-hittää maakuntaansa toimivampaa, tehokkaampaa ja käyttäjäystävällisempää joukko-liikennettä yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Pohjois-Savon ELY-keskus on joukkoliikennelain 4 §:n mukaisesti laatinut ehdotuksen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueella vuosina 2018−2020. Palvelutasosuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Suunnittelun lähtökohdan ovat muodostaneet alueen asukkaiden liikkumistarpeet. Palvelutaso on Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueella määritetty hyvin realistiselle tasolle välttämättömät liikkumistarpeet huomioon ottaen. Alueella pyritään jatkossakin turvaamaan nykyisen laajuinen joukkoliikenneverkko. Valtatiellä 5 sekä Kuopion ja Joensuun välillä palvelutaso on varsin hyvä ympäri vuoden ja mahdollistaa yleisimpien matkojen tekemisen joukkoliikenteellä. Muualla määritetty palvelutaso mahdollistaa opiskelijoiden ja koululaisten joukkoliikennematkat kuntien välillä siellä missä joukkoliikenteelle on kysyntää. Työssäkäynti joukkoliikenteellä on mahdollista tavallisimpina työssäkäyntiaikoina kuntakeskusten välillä yhteysväleillä, joilla pendelöijiä on yli 200. Kuntakeskuksista mahdollistetaan asiointi maakuntakeskuksessa joukkoliikenteellä asiointiin sopivilla aikatauluilla. Tärkeimmille junavuoroille turvataan vähintään opiskelijoiden viikonloppumatkoja palvelevat yhteydet. Pohjois-Savon ELY-keskuksen palvelutasoehdotus on laadittu nykyisen rahoituskehyksen puitteissa. Kuntien maksuosuus kuntarajat ylittävästä liikenteestä on Itä-Suomessa lähtökohtaisesti 20 % ja ELY-keskuksen 80 %.
Raahen seudun joukkoliikenteen palvelutaso- ja linjastosuunnitelmassa 2021 on määritelty joukkoliikenteen palvelutaso sekä laadittu joukkoliikenteen linjasto kesällä 2021 alkavaa sopimuskautta varten. Liikenne kilpailutetaan suunnitelman perusteella kevään 2021 aikana. Suunnittelualueena on ollut Raahen seutu sekä seudun ulkopuolelle ulottuva liikenne yhteysväleillä Oulu-Raahe, Oulu-Oulainen, Raahe-Pyhäjoki-Oulainen sekä Raahe-Piippola. Tavoitteena on ollut eri matkustustarpeet tunnistamalla, priorisoimalla ja yhteensovittamalla tuottaa toteuttamiskelpoinen ja määrärahojen kustannustehokkaaseen käyttöön ohjaava suunnitelma. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritetty yhteistyössä kuntien kanssa. Suunnittelualueen asukkaiden näkemyksiä siitä, miten joukkoliikenne alueella toimii nyt ja miten sitä tulisi kehittää, on selvitetty työn yhteydessä tehdyn asiakastutkimuksen avulla. Hankittava joukkoliikenne on suunniteltu siten, että tarpeelliset työmatka-, opiskelu-, asiointi- ja liityntäyhteydet järjestetään. Suunnittelun tavoitteena on ollut koota liikennettä nykyistä tehokkaammiksi autokierroiksi. Liikenne on suunniteltu yhteysväleittäin nykyistä suurempina kokonaisuuksina. Nykyisin ELY-keskus hankkii 0,53 milj. linjakilometriä vuodessa, ja linjastosuunnitelman mukaan hankittaisiin 0,57 milj. linjakilometriä vuodessa. Näin ollen ELY-keskuksen hankkima suunnittelualueen liikennetarjonta kasvaisi hieman. Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata EU:n palvelusopimus-asetuksen (PSA), kansallisen joukkoliikennelain ja joukkoliikenteen järjestämistapamuutoksen vaikutuksia Jyväskylän seudullisen viranomaisen näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Jyväskylän kaupungin liikenne- ja viheralueiden vastuualue. Teoriaosuus koostuu joukkoliikenteen lainsäädännöllisistä muutoksista niin valtakunnalliseen liikennepolitiikkaan kuin myös vaikutuksista valtakunnalliseen, seudulliseen ja alueelliseen yhteistyöhön ja työryhmiin. Viranomaistoiminnan vaatimuksia on tarkasteltu joukkolii-kennelain perusteella ja sen vaikutuksia Jyväskylän seudullisen viranomaisen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tutkintamenetelminä käytettiin pääosin case-tutkimusta ja sitä täydennettiin kuntien edustajien haastatteluilla. Case-tutkimuksessa selvittiin aikaisempi toimintamalli, kirjattu tahtotila ja uuden järjestämistavan mukainen toimintamalli. Kuntien edustajien haastatteluissa arvioitiin, miten muutos ja tutkimuksessa kuvatut toiminnallisten osaalueiden muutokset ovat vaikuttaneet kuntien toimintaan joukkoliikenteenjärjestämisessä. Työn lopuksi arvioidaan, miten uuden toimintamallin haltuunotto on edennyt sekä minkä osa-alueen kohdalla muutostarpeisiin on osattu varautua ja mihin tekijöihin toiminnassa tulee jatkossa keskittyä.
Tässä työssä on asetettu Forssan seudun joukkoliikenteelle palvelutasotavoitteet vuosille 2017–2020. Palvelutasomäärittelyssä on sovellettu uutta Liikenneviraston julkaisun 31/2015 mukaista joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta. Ohjeen mukaisesti määritellyn seudullisen linja-autoliikenteen palvelutason lisäksi työssä on esitetty pitkänmatkaisen linja-autoliikenteen palvelutaso sekä kuntien itse järjestämien asiointi- ja palveluliikenteiden muodostama palvelu. Pitkänmatkaisen linja-autoliikenteen osalta tavoitteeksi on asetettu palvelutason säilyminen nykytasolla markkinaehtoiseen liikenteeseen perustuen. Kuntien sisäisessä ja osin myös kuntarajan ylittävässä liikenteessä kutsuohjatuilla palveluliikenteillä on suuri merkitys. Tästä syystä myös nämä liikenteet kuvattiin osana seudullista palvelutasoa. Seudullisen liikenteen pysäkit on luokiteltu työssä Digiroad -tietokantaan tallennettuja tietoja hyödyntäen neljään eri luokaan. Keskeisinä solmupysäkkeinä on esitetty Forssan linja-autoasema, Jokioisten keskustaajaman pysäkki sekä Humppilan ja Tammelan liityntäpysäköinnillä varustetut pikavuoropysäkit VT2 varrella Humppilassa lasitehtaan ja Tammelassa Portaan/Eerikkilän urheiluopiston liittymän kohdilla. Työssä on otettu kantaa suunnittelualueen seudullisen linja-autoliikenteen toteuttamisesta nykyisten sopimuskausien päättymisen jälkeen. Alueella on vielä kolme ostosopimuksiin perustuvaa liikennettä. Näistä yksi hankitaan jatkossa reitiltään lyhennettynä versiona, toinen lakkautetaan ja kolmas yhdistetään muihin tiesuunnan liikenteisiin. Käyttöoikeussopimuksiin perustuvissa liikenteissä on sellaisenaan jatkettavia kokonaisuuksia sekä muiden pienten käyttöoikeussopimusten tai päättyvien siirtymäajan liikennöintisopimusliikenteiden kanssa yhdistettäviä liikenteitä. Lisäksi yksi käyttöoikeussopimus kannattaa kytkeä jatkossa Forssan kaupungin samalle alueelle ostamien liikenteiden kanssa. Pisimmälle ulottuviin siirtymäajan sopimuksiin perustuvien liikenteiden osalta on todennäköistä, että ne jatkuvat ainakin osittain markkinaehtoisena liikenteenä. Loimaan ja Forssan välisen liikenteen osalta arvioitiin, että nykyistä runsaampi osa tarjonnasta muodostuisi jatkossa markkinaehtoisena liikenteenä. Seudullisten liikenteiden kustannukset jaetaan jatkossa kuntien ja ELY-keskuksen kesken. Kunnille kohdistettavien kustannusten jakoperusteeksi esitetään tasajaon, asukasluvun ja kunnan alueella ajettavien linjakilometrien muodostamaa suhdetta.