Kaikki aineistot
Lisää
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tapahtumatuottajien suhtautumista ilmapalloihin, ja niiden merkityksiin ja käyttötarkoituksiin tapahtumissa. Lisäksi työssä selvitettiin asiakkaiden mielikuvia suhteessa esimerkkitapaus Ilmapallokeskuksen tuotteisiin ja palveluihin, sekä pohdittiin, kuinka yhteistyötä voidaan parantaa entisestään. Opinnäytetyö on toteutettu tapaustutkimuksena. Aineisto on hankittu kyselyllä sekä puolistrukturoidulla ja strukturoidulla haastattelulla. Kyselyllä selvitettiin yleisesti tapahtumatuottajien mielikuvia ilmapalloista ja ilmapallotoimittajista. Ilmapallokeskuksen edustajan haastattelulla selvitettiin työn lähtötilannetta, ja tapahtumatuotantotoimistojen haastatteluilla selvitettiin ajatuksia Ilmapallokeskuksen toiminnasta, ja siitä, miten yhteistyötä voisi vielä syventää. Työn teoreettinen viitekehys koostuu tapahtumatuotannon määritelmästä, ilmapalloista somisteina sekä asiakastyytyväisyydestä. Tutkimus osoitti, että ilmapallot ja niiden merkitykset tapahtumissa jakaa mielipiteitä. Osa pitää ilmapalloja lapsellisina ja epäammattimaisina elementteinä. Osa sen sijaan näyttävinä, kustannustehokkaina ja monikäyttöisinä elementteinä. Tutkimuksen tuloksena esiin nousi kolme selkeää kokonaisuutta, joiden pohjalta Ilmapallokeskukselle on muodostettu kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Nämä kolme kokonaisuutta ovat referenssit sosiaalisessa mediassa, innovatiivisuuden lisääminen ilmapallojen käytössä ja viestintä ilmapallojen ekologisuudesta. Referenssit koettiin tärkeiksi, sillä monesti ei edes tiedetä, mitä kaikkea on mahdollista toteuttaa ja tilata. Nykyiset referenssit eivät ole tavoittaneet asiakkaita niin laajalti, kuin mitä potentiaalia on. Innovatiivisuus liittyy vahvasti edelliseen, mutta hieman pidemmälle vietynä. Erityisesti tapahtumatuotantotoimistot toivoivat innovatiivisuutta ja maailmalta tuotuja uusia ideoita. Uusia ideoita kaivataan jatkuvasti, ja maailmalla tehdään vielä enemmän kuin mitä Suomessa. Vastuullisuus on kolmas suurimmista kokonaisuuksista. Vastuullisuus on yksi puhuttavimmista asioista tänä päivänä ja tapahtumiin toivotaan vastuullisia elementtejä. Tutkimuksesta selvisi, että osa tietää Ilmapallokeskuksen ilmapallojen olevan maatuvaa luonnonkumia - osa selkeästi ei.
Ilmailu on logistiikan ja matkustamisen kannalta yksi tärkeimmistä aloista. Tässä työssä käsitellään ilmaa kevyempiä lentolaitteita eli aerostaatteja ja niiden soveltuvuutta erilaisessa tutkimustyössä sekä energiantuotannossa. Lisäksi työssä tutustutaan aerostaattien historiaan, nykypäivän tilanteeseen sekä syihin, miksi niiden kehitys hidastui merkittävästi 1900-luvulla. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Työssä käydään läpi aerodynamiikan perusteita sekä yksinkertaisen aerostaatin toimintaperiaatteet, jonka jälkeen käsitellään aerostaattien historia 1700–1900-luvuilla sekä niiden nykyaikainen tilanne. Tämän jälkeen työssä on tutkittu aerostaattien sovelluksia tutkimustyössä, johon lukeutuu erilaiset ilmakehän tutkimusta varten laukaistavat pallot ja ilmalaivat sekä ilmailurobotiikka, jossa simuloidun dynaamisen mallin avulla saadut ohjausparametrit siirretään fyysiseen ilmalaivaan saavuttaen autonomisen ohjattavuuden. Lopuksi työssä tutustutaan mahdollisiin energiantuotannon aerostaattisiin sovelluskohteisiin aurinkoenergiaa hyödyntäen. Työstä ilmenee aerostaattien kehityksen pysähtyminen 1900-luvulla, nykypäivän ilmaston lämpenemis- ja energianlähdeongelmien aiheuttama kehityksen jatkuminen sekä aerostaattien tehokkaampi resurssikäyttö verrattuna ilmaa raskaampiin lentolaitteisiin. Aerostaatit mahdollista vat ekologisempia lentolaitteita käytettäväksi alueille ja korkeuksille, joille muilla lentolaitteilla ei pääse. Työssä havaitaan, että aerostaattiset sovellukset kärsivät vielä toistaiseksi fyysisistä ja taloudellisista rajoitteista, joihin kuuluu rakenteellisia ja resurssipohjaisia ongelmia. Suurimmat rajoittavat tekijät kehityksen kannalta ovat aerostaattien kyky toimia pitkällä aikavälillä rajoitetun resurssisen kuormamäärän takia, itse lentolaitteiden koko ja aerostaattisten sovellusten kehittämiseen sekä tutkimukseen kohdistuvan rahoituksen vähäisyys. Työssä havaitaan rahoitusongelmien ratkeavan osittain jatkuvasti kehittyvän simuloinnin avulla, jolla suurten tutkimuslaitosten, kuten tuulitunnelien, välttämättömyys vähenee.