Kaikki aineistot
Lisää
Syftet med detta lärdomsprov är att ta reda på om behovet av en polishund med skolning inom narkotika- och pengasök skulle finnas vid Österbottens polisinrättnings fältchefsområde Mellersta Österbotten. Lärdomsprovet har två forskningsfrågor som lyder: finns det skillnader på specialsökens antal och typ inom Österbottens polisinrättnings tre olika fältchefsområden under tidsperioden 2018–2022? hur ofta används polishund under husrannsakan inom Mellersta Österbottens område jämfört med Södra Österbotten och Kust-Österbotten? Statistik beträffande polishundsuppdragens sammanlagda antal samt antalet utförda specialsök under tidsperioden 2018–2022 har undersökts. Lärdomsprovets undersökningsmetod är deskriptiv statistisk. Det innebär att statistik undersöks och beskrivs med hjälp av siffror. Statistiken har inhämtats från polisens offentliga system för data, PolStat. I lärdomsprovet framkom att Mellersta Österbotten hade utfört färre husrannsakningar med och utan polishund samt utfört färre narkotikasök än de övriga fältchefsområdena vid Polisinrättningen i Österbotten.
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalipedagoginen koira-avusteinen toiminta varhaiskasvatuksessa voi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, ryhmädynamiikkaan, empatiaan ja motivaatioon. Muita kysymyksiä, joita käsittelen ovat millaisia positiivisia vaikutuksia koiralla on sekä lapsiryhmään että yksilöihin ja millaisilla työmenetelmillä lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja tuetaan. Tekemäni tutkimus on kvalitatiivinen avoin havainnointi päiväkodissa. Tämä tarkoitti sitä, että sain kolme kertaa olla mukana koiranohjaajan työssä päiväkotiryhmän kanssa. Tulokset osoittivat, että koiran läsnäolo vaikuttaa lasten sosiaalisiin suhteisiin, ryhmädynamiikkaan, empatiaan ja motivaatioon. Ainakin niin kauan kuin koira on mukana. Mutta jotta vaikutus olisi mahdollista myös silloin, kun koira ei ole paikalla, toimintaa olisi kehitettävä vielä lisää.
Vain 17,5% Suomen väestöstä saavuttaa päivittäisen fyysisen liikunnan suositukset. Lii-kuntaohjaajana olen sitä mieltä, että omaa tietoa ja taitoa on kartutettava liikuntaa suunni-teltaessa. Koiraa voisi käyttää työkaluna naisten motivoimisessa liikunnan sarassa ja olisi tärkeää liikunnanohjaajana tietää positiiviset edut koiran kanssa liikkumisesta. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko naisilla fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia tavoitteita ulkoiluttaessaan koiraansa. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketta käyttäen. Lomake luotiin ja vastaukset kerättiin käyttämällä webpalvelua nimeltä Surveymonkey. Kyselylomake julkaistiin tekijän omalla Facebook-sivulla sekä jaettiin myös yksityisten Facebook-viestien kautta. Kyselyyn vastaaminen edellytti, että kyseessä on täysi-ikäinen nainen. Kyselylomake oli vain ruotsiksi. Tutki-muksen kysymykset olivat; 1. Mitkä fyysiset, henkiset ja sosiaaliset tavoitteet naisilla on ulkoiluttaessaan koiraansa? 2. Mikä tavoite esiintyy eniten? Vastaukset systematisoitiin käyttämällä Microsoft Excel-ohjelmaa. Analyysissä käytettiin yhteensä 57 vastausta. Analyysi tehtiin univariaatti analyysiä käyttäen, eli jokaista vastausta analysoitiin erik-seen. Tulokset osoittavat useimpien naisien uskovan, että heillä on hyvä fyysinen terveys. Useimmat naiset kuntoilevat kävelemällä sekä hitaasti että reippaasti. Useimmat naiset ovat fyysisesti aktiivisia yli 6,5 tuntia viikossa ja täyttävät täten suomessa suositellut lii-kuntatavoitteet. Näiden naisten tärkeimmät tavoitteet ovat koiran ja oman itsensä saama liikunta sekä luonnosta nauttiminen. Naiset ovat erittäin fyysisesti aktiivisia koiriensa kanssa ja koirat motivoivat naisia liikkumaan. Tämä tutkimus tuo esille koiran sopivuuden työkaluna naisten liikuntasuunnitellussa.