Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielma käsittelee eläinlääkintää Suomessa vuosina 1869–1879, eli yksinkertaistettuna 1870-luvulla. 1890-lukua vanhemmasta eläinlääkinnästä ei ole tehty tutkimusta, vaikka eläinlääkäreitä on tutkittu myös aiemmalta ajalta. Siten tutkielma täydentää osaltaan Suomen eläinlääketieteen historiaa tarkastelemalla kyseisenä aikana eläinlääkärien tekemiä diagnooseja, heidän harjoittamaansa lääkintää ja muita hoitotoimenpiteitä vaivojen hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tutkimuksessa käytetään lähteenä lääkintöhallitukseen lähetettyjä eläinlääkärien vuosikertomuksia vuosilta 1869–1870, farmakopeoita eli apteekkien lääkelistoja, eläinlääkärien opetusmateriaali ja sanomalehtiä kyseisiltä vuosilta. Tutkielma hyödyntää aiempaa tutkimusta eläinlääkärien taustoista, mutta keskittyy sairauksiin, niiden diagnosoitiin ja hoitoon. Tutkimuksessa analysoidaan eläinlääkäreiden tekemiä diagnooseja ja niiden määriä, käsitellään sairauksien hoitoa, lääkintää ja kirurgisia toimenpiteitä sekä pohditaan hoitokeinojen tehokkuutta nykylääketieteen näkökulmasta sikäli, kun se on mahdollista. Eläinlääkärien tekemät diagnoosit ovat hankalasti käännettävissä ja vakioitavissa, mutta data-analyysin avulla tehdyt tilastot antavat osviittaa diagnooseista. Tutkimuksessa käsitellään sairauksien lääkintää epätäydellisesti, sillä eläinlääkärit eivät pääsääntöisesti kirjanneet käyttämiään lääkkeittä. Lääkeaineista farmakopeat tarjoavat kattavasti tietoa ja niitä vertailemalla tutkimuksessa perehdytään eläinlääkkeiden kehitykseen. Sekä kirurgiasta että anestesian käytöstä löytyy tietoa eläinlääkärien koulutusmateriaalista ja yhden eläinlääkärin esimerkkien kautta on todennettavissa, että kivunlievitystä on käytetty ainakin joissain tapauksissa myös eläimillä. Tarttuvien tautien ehkäisyyn eläinlääkärit käyttivät eristystä, desinfiointia ja sairastuneiden ruhojen huolellista hävittämistä. Tutkielman perusteella eläinlääkinnän voi todeta olleen Suomessa 1870-luvulla hajanaista ja riippuvaista yksittäisten eläinlääkärien toiminnasta. Vaikka yksilöllisyys on tilastoinnissa ongelmallista, se toisaalta antaa aineistoa eläinlääketieteen menetelmistä monipuolisesti. Tutkielma muodostaa yleiskuvan eläinlääkinnästä 1870-luvun Suomessa ja tarjoaa laajan mahdollisuuden jatkotutkimuksille aiheesta.
Hevosharrastus on ollut merkittävässä kasvussa viime vuosien aikana. Sen parissa viihtyvät kaikki niin sukupuolesta ja iästä riippumatta ja se on myös hyvin monipuolinen liikuntaharrastus eri lajeineen. Hevosharrastuksella on tutkitusti niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisiakin hyvinvointivaikutuksia ihmiselle (Church, Taylor, Maxwell, Gibson & Twomey 2010). Tutkitusti kuitenkin hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus on motivoivin ja tärkein asia hevosharrastuksessa (Malchrowicz-Mośko, Wieliński & Adamczewska 2020). Tässä tutkimuksessa tutkitaan hevosharrastajien kokemuksia hevosharrastuksen kasvattavasta luonteesta ja siitä, mitä harrastajat ovat hevosharrastukselta oppineet. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään hevosharrastuksen merkityksellisyyttä hevosharrastajille ja sitä, missä elämänvaiheissa tai -tilanteisessa harrastuksen merkitys on kasvanut tai vähentynyt. Tavoitteena on antaa ääni hevosten ja harrastuksen parissa koetulle kasvulle ja uuden oppimiselle myös lajitaitojen ulkopuolelta. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja siihen vastasi 153 hevosharrastajaa (N=153). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulosten perusteella hevosharrastajille merkittävimpiä kasvattavia tekijöitä harrastuksessa olivat psyykkiset hyvinvointivaikutukset. Vastaajista 90,85 % kertoi kasvaneensa henkisesti harrastuksen ansiosta. Psyykkisen puolen oppeja, joita he harrastukselta olivat eniten saaneet, olivat kärsivällisyys, vastuullisuus, luottamus, läsnäolo, hetkessä eläminen, tunnetaidot ja itsetuntemus. Toiseksi merkittävimpiä kokemuksia oli sosiaaliset hyvinvointivaikutukset ja niiden kautta tulleet kokemukset kasvusta, josta kertoivat 50,33 % vastaajista. Harrastuksen merkitys korostui etenkin elämän haasteiden, lapsen kanssa yhdessä harrastamisen ja sosiaalisten suhteiden yhteydessä. Harrastuksen merkitys elämässä taas oli vähäisempi opintojen, rahan puutteen tai perheen perustamisen aikaan. Hevosharrastus on siis erityisesti psyykkisesti, mutta myös hyvin kokonaisvaltaisesti kasvattava harrastus, jonka merkitys koko elämän ajan on suuri.
Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tietoa toiminnan kehittämisen tueksi erityishevostoimintaa järjestäville palveluntarjoajille ja ratsastusterapeuteille, että hevosharrastukseen siirtyminen mahdollistuisi yhä useammalle ratsastusterapia-asiakkaalle. Tutkimusongelmat olivat miksi ratsastusterapia-asiakkaat siirtyvät hevosharrastukseen terapian jälkeen tai miksi he eivät siirry. Alaongelmat olivat mitkä tekijät mahdollistavat tai estävät siirtymisen. Työ tehtiin yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa. Aineistonkeruu suoritettiin teemahaastattelulla. Kohdejoukko koostui neljästä ryhmästä, jotta eri näkökulmat aiheesta tulisivat esiin. Haastateltavat etsittiin Varsinais-Suomen alueelta ja ratsastusterapia-asiakkaat rajattiin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat tai ovat tarvinneet fysioterapiaa. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä: kaksi ratsastusterapeuttia, kaksi palveluntarjoajaa, kaksi siirtynyttä asiakasta ja kaksi ei-siirtynyttä asiakasta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä haastatteluista saadut vastaukset pelkistettiin, ryhmiteltiin ja tulkittiin. Tämän tutkielman perusteella siirtymisen tärkeimpinä syinä olivat psyykkiset syyt, esimerkiksi motivaatio, jonka lähteinä olivat psyykkiset ja fyysiset hyödyt sekä hevoset kumppaneina. Siirtymättömyyden taustalla olivat useimmiten myös psyykkiset syyt, esimerkiksi motivaation puute ja se, että ratsastusterapia-asiakas ajattelee ratsastusterapian vain osana kuntoutusta eikä harrastusmahdollisuutena. Siirtymisen mahdollistavista tekijöistä tärkeimpinä esiin nousivat ohjaajan ammattitaito ja talliympäristö. Tärkeimpinä estävinä tekijöinä olivat haastattelujen mukaan resurssit ja ohjaajien ammattitaidon puute. Tutkielman avulla saatiin hyödyllistä tietoa hevosharrastukseen siirtymisestä kohdejoukon näkökulmista, mutta yleistyksien tekeminen ei ole mahdollista kohdejoukon pienen koon ja heterogeenisyyden takia.
Tutkielman tavoitteena on tuoda esille suomenhevosta juoksijamuotoisena eli ravurina. Kuvailevan tutkimusmenetelmän avulla pohdin suomenhevosta ilmiönä. Perehdyn taiteellisen tutkimuksen lähtökohtiin ja tarkastelen suomenhevosravureita tutkivan taiteilijan näkökulmasta. Tutkijapositiotani vahvistaa ravihevosharrastuksestani kertynyt hiljainen tieto. Tutkielman suomenhevosaineistoa kerätessäni, havaitsin tekstiilihistoriallisesti arvokkaita 1800-luvun koristeelliseen ja talviseen hevosajokulttuuriin kuuluneita peitetekstiilejä. Tuon esille tutkielmassani erilaisin käsityötekniikoin valmistettuja kansanomaisia peitetekstiilejä, joita ovat esimerkiksi: rekiryijyt, kirjotut peitteet ja rekiraanut. Tutkielman päätteeksi on liitteenä peitetekstiilejä esittelevä kuvaluettelo. Tutkielman taiteellisessa osiossa perehdyn hevoskilpailuja ja kilpahevosia kuvailevan racing art -taiteen lähtökohtiin. Kesällä 2012 toteutin valokuvausmatkoja Kaustisen, Kannuksen ja Seinäjoen raviradoille. Valokuvasin kilparadoilla esiintyneitä suomenhevosravureita. Kerron taiteelliseen prosessiin ja työskentelyyn liittyneistä erilaisista vaiheista sekä lopputulokseen vaikuttaneista tekijöistä. Taiteellisesta prosessista muodostui vahva ja impulsiivinen prosessi, jonka aikana kehittelin erilaisten tekniikoiden avulla työskentelytapaani. Piirtäen, ommellen ja kuvankäsittelyn tavoin pohdin ja toteutin suomenhevosravureita esittävät Kilpailijat – Kolme sisustustaulua. Teokset ovat taidekankaalle painettuja canvastauluja nimeltään: Voittaja, Yllättäjä ja Unohtumaton.
Hevostalous lisääntyy Suomessa nopeasti. Hevostarhoista ja niiden ympäristövaikutuksista on silti vähän tutkimustietoa. Hevostarhojen pintavalumassa voi olla runsaasti fosforia ja ulostemikrobeja, mikä kuormittaa vesistöjä. Niinpä tarhojen suunnittelu ja rakentaminen sekä valumavesien käsittely on tärkeää erityisesti taajama- ja ranta-alueilla sekä talousvesikaivojen läheisyydessä.
Ratsastus on yksi nopeimmin suosiotaan kasvattavista liikuntamuodoista Suomessa. Ratsastus ja hevosharrastus tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia psykososiaalisten taitojen reflektointiin ja kehittämiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella tavallisten harrastajien kokemusten ja ratsastusharrastukselle annettujen merkitysten kautta erityisesti sen osuutta psykososiaalisessa hyvinvoinnissa ja toiminnallisessa identiteetissä. Teoreettisina näkökulmina aiheeseen ovat merkityksellisen toiminnan käsite (Persson ym. 2001) sekä Model of Human Occupation -malli (Kielhofner 2008), joissa yksilön toiminnan nähdään olevan yhteydessä ympäröivään kulttuuriin ja muodostuvan sen kautta osaksi elämäntarinaa ja identiteettiä. Näin hevosiin yleisemmällä tasolla liitetyt kulttuuriset arvot ja symboliset merkitykset muokkaavat myös harrastajan käsitystä itsestään. Lisäksi teoreettisena taustana on vapaa-ajanviettoon ja hyvinvointiin liittyvää teoriaa. Tutkimusongelmana on, mitä ratsastusharrastus vastaajille merkitsee ja millaisia asioita he pitävät siinä keskeisinä. Tätä selvitettiin aikuisilta harrastajilta kirjallisesti kerätyllä laadullisella kyselyllä, jota jaettiin ratsastusseura Auranmaan Ratsastajien sähköpostilistan kautta sekä Metsäkylän Ratsastuskeskuksen asiakkaille. Vastauksia saatiin 15. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla ja luokittelemalla vastauksia. Aineiston perusteella vastaajille keskeisimpiä merkityksiä ratsastusharrastuksessa ovat esimerkiksi yhteistyö hevosen kanssa, arjesta irrottautuminen, sosiaaliset suhteet, oppiminen ja tavoitteet, myönteiset minäkokemukset ja kehollinen hyöty. Merkitykset luokiteltiin teemakokonaisuuksiksi, joita ovat mielihyvän kokeminen, kehittyminen ja haasteiden kohtaaminen sekä yhteyden kokeminen. Nämä kaikki ovat olennaisia osatekijöitä psykososiaalisen hyvinvoinnin kokemisessa.
Karkearehut ovat hevosten tärkein ravinnonlähde, mikä vaikuttaa oleellisesti hevosten hyvinvointiin. Onnistunut karkearehuruokinta koostuu monesta erilaisesta palasesta, jotka tulisi sovittaa täydellisesti yhteen. Hevosen kar-kearehuruokinta alkaa siitä hetkestä, kun viljelijä päättää tuottaa pellollaan karkearehua hevosille ja ketju päättyy siihen hetkeen, kun karkearehu poistuu hevosen elimistöstä lantana. Tässä ketjussa on monta välivaihetta. Opin-näytetyön tarkoituksena oli valottaa, mitä tapahtuu ketjussa ja auttaa lukijaa suunnittelemaan hevoselleen sopiva karkearehuruokinta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Etelä-Suomen Laatuheinärengas ry, joka on yksi Suo-men suurimmista hevosten karkearehujen tuottamiseen keskittyneistä renkaista. Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jonka puitteissa luotiin sähköinen opas hevosten karkearehuruokinnasta. Oppaassa on vinkkejä karkearehujen oikeanlaiseen käsittelyyn ja säilytykseen sekä lisäksi kuvattu karkearehujen keskei-simmät laatutekijät. Karkearehuilla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä kuiva- ja säilöheinää, jotka ovat Suomessa yleisimmin käytetyt karkearehut hevosten ruokinnassa. Tekstien lisäksi karkearehuruokintaa havainnollistettiin kolmen videon, taulukoiden, sanastolaatikoiden, valokuvien ja ajatuskarttojen avulla. Sähköinen opas julkaistiin WordPress-alustalla. Sähköistä opasta voidaan hyödyntää tilanteissa, joissa renkaan asiakkaaksi liittyy henkilö, jonka tietotaito hevosten karkearehuruokinnasta on heikko. Oppaaseen on kuvattu tärkeimmät piirteet karkearehu-ruokinnasta, joten se antaa hyvän alkupohjan hevosten karkearehuruokintaan. Raportissa kerrotaan muun muassa sähköisen oppaan tekoprosessista ja esitellään sähköisen oppaan luomisen teoriatausta sekä valmiin oppaan keskeisimmät piirteet. Sähköisen oppaan materiaali lisättiin raportin loppuun liit-teeksi, jotta lukijan on mahdollista raporttia lukiessaan tutustua tuotettuun materiaaliin. Raportissa kerrotaan edellä mainittujen asioiden lisäksi hieman hevosten karkearehuruokinnasta niin kotimaassa kuin ulkomailla.
TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikkö Hoitotyön koulutusohjelma SINIKKA RUOTSALAINEN HEVOSEN MERKITYS IHMISEN HYVINVOINTIIN Opinnäytetyö, sivut 41 ja 1 liite Ohjaajat: Elli Peteri ja Seppo Kilpiäinen 20.4.2011 Asiasanat: hevonen, psyykkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, terapeuttinen vaikutus Eläimien on havaittu vaikuttavan ihmisen mielialaan myönteisellä tavalla. Eläimiä onkin käytetty useita vuosia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantajina. Hevosta käytetään tera-piassa apuna vammaisten hoidossa ja psyykkisistä ongelmista kärsivillä ihmisillä. Ratsastus ja hevonen on havaittu vaikuttavan stressin laukaisijana kuin myös parantavan fyysistä hyvinvointia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hevosen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Tavoitteena on saada tietoa siitä, kuinka hevonen vaikuttaa mielialaan ja kuinka hevosta voidaan käyttää terapiavälineenä mielialan parantajana. Käytin tutkimuksessa laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin teema-haastattelumenetelmää käyttäen. Sen avulla sain luotettavimmin ja kattavimmin vastauksia tutkimustehtäviin ja se on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Tutkimustulosten perusteella hevonen koettiin stressin poistajana tai lievittäjänä. Havainnot haastattelujen perusteella olivat, että hevosen kanssa oleminen ja ratsastaminen vaikuttavat mielialaan positiivisella tavalla. Myös fyysisen kunnon kohottajana hevonen koettiin hyväksi apuvälineeksi ja uusia sosiaalisia suhteita luotiin ja entisiä parannettiin.
Osallistuminen ravikilpailuihin ohjastajana edellyttää vähintään voimassa olevaa C-ajolupaa. Raviradat ja hevosjalostusliitot järjestävät C-ajolupakursseja vuosittain. C-ajolupakursseilla opetellaan ravikilpailusääntöjen lisäksi erilaisia lähetystapoja, kuten tasoitusajoa ja ryhmäajoa. Kurssien aikataulu on tiukka, ja nykyään käytössä olevat opetusmateriaalit ovat puutteellisia ja vanhanaikaisia. Myös kouluttajien pedagogisissa taidoissa on puutteita. Näin ollen kaikki kurssilaiset eivät välttämättä ehdi sisäistää teoriaa riittävän hyvin, jolloin käytännön harjoituksissa voi sattua vaaratilanteita. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja siinä kehitettiin erilaisiin lähetystapoihin keskittyvä opetusmateriaalipaketti, jota voidaan käyttää vapaasti C-ajolupakursseilla ympäri Suomen. Työn tilaajina olivat Suomen Hippos ry ja Pohjanmaan hevosjalostusliitto ry. Opinnäytetyössä on kaksi osaa: opetusmateriaali ja raportti. Raportissa kerrottiin ajolupakursseihin ja pedagogiikkaan liittyvää teoriataustaa sekä kuvattiin koko opinnäytetyöprosessia. Vertailukohtaa ja kehitysideoita ajolupakurssien opetusmateriaaliin haettiin Ruotsista ja tekemällä pieni kyselytutkimus ajolupakurssien kouluttajille ja kurssia suorittaville. Kyselyssä ilmeni, että tarvetta opetusmateriaalin kehittämiselle on, koska kurssilaisten oppimisessa on havaittavissa puutteita. Varsinaisessa opetusmateriaalissa käytiin läpi erilaiset ravikilpailujen lähetys-tavat, havainnollistaen niitä kuvien ja animaatioiden avulla. Opetusmateriaali löytyy kokonaisuudessaan Suomen Hippos ry:n verkkosivuilta. Uusi opetusmateriaali helpottaa kouluttajien opetustyötä ja tehostaa kurssilaisten oppimista. Tehokkaamman teoriaopetuksen avulla tärkeisiin käytännön harjoituksiin jää enemmän aikaa ja harjoitukset sujuvat turvallisemmin. Kouluttajien pedagogisten taitojen kehittämiseen kannattaa kiinnittää jatkossa huomiota. Myös C-ajolupakurssin oppituntimäärän lisäämisestä voisi olla hyötyä.
Insinöörityön tavoite oli esitellä perusteellisesti ongelma, joka on hevosen jalkojen kylmäys rasituksen jälkeen tai tapaus, jossa nivelrikko tai -vaurio aiheuttaa tulehdusta, turvotusta ja kipua hevoselle ja saada ratkaisu aikaa vievään hevosen jalkojen kylmäysprosessin. Työn alussa tutustuttiin kylmäämisen vaikutuksiin, kylmäystapoihin ja esimerkkiin markkinoilla olevista kylmäysjärjestelmistä. Ongelman ratkaisuksi suunniteltiin ja kehitettiin konsepti innovatiivisesta kylmäysjärjestelmästä hevosen jalkoihin laitettaviin suojiin tietotekniikan, elektroniikan ja eläinlääketieteen keinoin. Järjestelmän kylmäävänä aineena toimii linimentin, hiilidioksidin ja ilman seos. Työssä esiteltiin kahden eri linimentin ja kahden eri kylmäseoksen lämpöominaisuuksia. Koetulokset osoittivat hiilidioksidin ja MSM 2- teholinimentin olevan tehokas yhdistelmä hevosen jalan kylmäämiseen ja verenkierron palauttamiseen. Järjestelmän tarkemmassa kuvauksessa on lueteltuna osat, joita prototyypissä käytettäisiin. Osat, joita ei vielä ole kehitetty on kuvailtu mahdollisimman tarkasti. Lopussa kylmäysjärjestelmälle hahmoteltiin tuotantotalouden näkökulmasta PESTE-analyysiä, SWOT-analyysiä ja hevostarvikemarkkinatietoutta hyödyntämällä markkina-analyysi, joka keskittyy Suomen markkinoille. Tuloksena saatiin konsepti ja markkina-analyysi tuotteelle, mikä edesauttaa sen jatkokehitystä ja myöhemmin lanseerausta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tallitoiminnan mahdollisuuksia nuoren koulunkäynnin tukemisessa. Tutkimus keskittyy erityisesti opiskelumotivaatioon, koulun sujuvuuteen, vapaa-ajan mielekkyyteen sekä vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen liittyviin tallitoiminnan vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on sosiaalipedagoginen sekä, eläin- ja ympäristöavusteinen työskentely ja nuoren koulunkäynti sekä siinä ilmenevät haasteet. Eläinavusteisen työskentelyn muodoista tutkimuksen kannalta merkittä-vimmiksi osoittautuivat green care –toiminta sekä sosiaalipedagoginen hevostoi-minta. Varsinainen tutkimusosio on toteutettu Perhekoti Toiskan maatilaympäris-tössä sijaitsevalla Toiskan tallilla havainnointitutkimuksena, jonka tukena on käy-tetty tallitoimintaan osallistuville nuorille suunnattuja haastatteluja. Havainnointi on suoritettu kahden päivän mittaisen, nuoriin sekä tallin toimintaan keskittyvän ”tutustumisjakson” sekä yhden virallisen havainnointipäivän puitteissa. Haastattelut on suunnattu havaintojen pohjalta kahdelle tallitoiminnassa mukana olevalle nuorelle, liittyen heidän kokemuksiinsa tallitoiminnan vaikutuksista koulunkäyntiin ja arjen hyvinvointiin. Aineistonkeruumenetelmiä tutkimuksessa ovat havainnointipäiväkirja, lomakehaastattelut sekä havainnoinnin ja haastatteluiden ulkopuolella tapahtuneet keskustelut niin nuorten kuin perhekodin ja tallin työntekijöidenkin kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tallitoiminnalla voidaan nähdä olevan mah-dollisuuksia nuoren koulunkäynnin tukemisessa. Tutkimuksessa tehdyistä havainnoista sekä haastateltujen nuorten kokemuksista nousi vahvasti esille, että talliympäristössä tavoitteellisesti toteutettu toiminta auttaa nuorta oppimaan ja sisäistämään koulunkäynnin sekä elämänhallinnan kannalta tärkeitä taitoja ja valmiuksia, kuten vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja, vastuullisuutta ja jopa matemaattisia taitoja. Tallitoiminnalla voidaan tutkimuksen tulosten pohjalta katsoa olevan positiivisia vaikutuksia myös nuoren opiskelumotivaatioon, käyttäytymiseen, itsetuntoon sekä hyvinvointiin ja mielialaan.
Toiminnallinen opinnäytetyö on toteutettu Pihlavan Tallille. Pihlavan Talli on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ja valvoma ratsastustalli Kiihtelysvaarassa, Joensuussa. Ratsastustuntien ja – leirien lisäksi talli toteuttaa kuntouttavaa hevostoimintaa eli sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja hevosavusteista toimintaterapiaa. Toiminnallisena opinnäytetyönä toteutettu materiaalipaketti on tehty Pihlavan Tallille kuntouttavan hevostoiminnan markkinoinnin avuksi. Materiaalipaketti on koottu Word-tiedostoon ja siinä on jäsennellysti tietoa eri lähteistä sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta ja hevosavusteisesta toimintaterapiasta. Materiaali selittää mitä toiminta on, miksi sitä kannattaa hyödyntää, mitä toiminnassa konkreettisesti tehdään ja miksi. Markkinoinnin keinoin tavoitteena on lisätä ihmisten ja toimijoiden tietoisuutta Pihlavan Tallin toteuttamasta kuntouttavasta hevostoiminnasta. Tavoitteena oli myös koota jäsennelty materiaalipaketti Pihlavan Tallin kuntouttavasta hevostoiminnasta, minkä avulla markkinointi helpottuu ja selkeytyy. Hevosia on käytetty kuntoutukseen jo kauan, ja jo antiikin kreikkalaiset tiedostivat hevosen merkityksen hyvinvointiin. Siitä huolimatta kuntouttava hevostoiminta on vielä melko tuntematon käsite, etenkin täällä Pohjois-Karjalassa. Materiaalipaketti tuo avun Pihlavan Tallin markkinointiin, ja sen avulla pyritään tiedottamaan kuntouttavan hevostoiminnan hyödyistä ja Pihlavan Tallista toiminnan toteuttajana. Kuntouttava hevostoimina on kokonaisvaltainen kuntoutusmuoto kaikille, ikään tai ulkonäköön katsomatta. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa paneudutaan sosiaaliseen kasvuun ja hyvinvoinnin tukemiseen, missä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys ovat tärkeässä osassa. Hevosavusteisessa toimintaterapiassa on paljon samoja piirteitä, mutta siinä pureudutaan syvemmälle asiakkaan ongelmiin toiminnan keinoin. Kuntouttavassa hevostoiminnassa jokaiselle asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet, mutta kuntouttavan hevostoiminnan yksi yhteinen päätavoite on yksilön hyvinvoinnin parantaminen ja ylläpitäminen, mikä vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä. Opinnäytetyö on merkittävä myös ammattialalle ja laajemmin yhteiskunnassa. Opinnäytetyön tuotos, materiaalipaketti on tehty vain Pihlavan Tallin käyttöön, mutta opinnäytetyö jakaa tietoa kuntouttavasta hevostoiminnasta myös yleisellä tasolla. Kuntouttava hevostoiminta on todistetusti tehokas menetelmä ja sen hyödyt ovat moninaiset. Näen tärkeäksi jakaa tietoa toiminnasta, jotta sitä osattaisiin hyödyntää. On hienoa, että palveluita on saatavilla myös pienellä alueella, kuten Pohjois-Karjalassa. Kuntouttava hevostoiminta on sosiaalisen vahvistamisen menetelmä, joten myös yhteisöpedagogi (AMK) voisi toteuttaa hevosavusteista toimintaa työssään.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tavoitekansio, joka sisältää 12 lastensuojelulaitoksessa asuvan lapsen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tavoitteet, sekä menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Opinnäytetyö on jatkoa kehittämisprojektilleni, jonka tein samassa lastensuojelulaitoksessa keväällä 2012. Kehittämisprojektissani innostin vasta lastensuojelulaitokseen muuttaneita lapsia ja vahvistin sosiaalipedagogista hevostoimintaa lastensuojelulaitoksessa. Opinnäytetyön aihe, muodostui tilaajan tarpeesta sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tavoitekansiolle. Opinnäytetyö koostuu luvuista, jotka käsittelevät sosiaalipedagogista hevostoimintaa yleisellä tasolla, lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten psyykkisiä ongelmia ja vaikeuksia sekä tavoitekansioiden toteutusta. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan luvussa kuvataan toiminnan taustoja ja periaatteita, sosiaalipedagogiikkaa, ohjaajan merkitystä sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan toteutumista käytännössä kyseisessä lastensuojelulaitoksessa. Lastensuojelulaitoksen lasten psyykkiset ongelmat ja vaikeudet -luvussa käydään läpi lasten vaikeuksia, jotka tulivat esille tavoitekansiota tehdessäni. Hevosta käsittelevässä luvussa kuvataan hevosen roolia sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Luku käsittelee hevosen roolia terapeuttina sekä ihmisen työparina. Tavoitekansio-luvussa käydään läpi tavoitekansion kokoamista koskevia vaiheita. Kansio pohjautuu lasten haastatteluihin, joiden avulla kartoitettiin jokaisen lapsen kokemukset sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta. Kansion työstämispalaverissa kävimme läpi sekä kokosimme työelämäohjaajani sekä toisen hevostoimintaa ohjanneen ohjaajan kanssa kullekin lapselle hahmottamani lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitekansio 12 lapsen henkilökohtaisine tavoitteineen on opinnäytetyön liitteenä. Opinnäytetyön tuloksena valmistuneet tavoitekansiot jäävät lastensuojelulaitoksen käyttöön. Tavoitekansioihin määritettyjen tavoitteiden kautta kunkin lapsen kehitystä sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa ja toiminnan kautta jokapäiväisessä elämässä pystytään seuraamaan kuukausittain. Seurantaa tehdään lapsista kirjattavien kuukausiraporttien avulla. Tavoitekansioiden avulla lasten kehitystä pystytään seuraamaan toiminnassa myös pidemmällä aikavälillä. Tavoitekansioiden malli on yksinkertainen ja sitä voidaan myöhemmin muokata lapsen kasvaessa sekä kehittyessä tavoitteissaan, jotka hänelle on nyt asetettu.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kokoamaan yleiskatsaus hevosmatkailusta keskittyen tilanteeseen erityisesti Unkarissa ja Suomessa. Työn toimeksiantajana toimi Kati Mucsi Akác-tanya maatilamatkailu- ja hevostilalta Újlengyelistä, Unkarista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa hevosmatkailusta, luoda näkyvyyttä Akác-tanyalle ja yleisestikin lisätä tietoisuutta tästä alasta. Tähän työhön sisältynyt tutkimus oli yhdistelmä määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Molempien maiden hevosmatkailun ammattilaisille tehtiin semi-strukturoitu haastattelu ja kysely tehtiin hevosalan opiskelijoille kolmessa oppilaitoksessa Suomessa. Lisäksi kyseisten kolmen koulutusohjelman johtajia haastateltiin. Tutkimus ajoittui pääosin marraskuulle 2012 Unkariin ja helmikuulle 2013 Suomeen. Kaiken kaikkiaan haastateltavia oli 6 ja kyselyyn vastanneita 21, joista yksi oli mies. Tulokset näyttivät, että vaikka Akác-tanya oli entuudestaan tuttu vain harvoille opiskelijoille, he olivat todella kiinnostuneita vierailemaan tilalla. Koulutusohjelmajohtajat olivat kuulleet Akác-tanyasta ja yhteistyöstä oltiin kiinnostuneita. Hevosmatkailu nähtiin mielenkiintoisena ja 14 vastaajan enemmistön mukaan on joko melko tai todella todennäköistä, että he tulevat työskentelemään alalla. Opiskelijat näkivät Suomen hevosmatkailun kehittämisen tärkeämmäksi kotimaisille kuin ulkomaisille markkinoille.
Ratsastus on erittäin merkittävä naisten ja tyttöjen liikuntalaji. Suomen Ratsastajainliiton arvion mukaan joka viides 10–18 vuotiaista tytöistä harrastaa ratsastusta. Kymmenessä vuodessa Ratsastajainliiton jäsenmäärä sekä koko harrastajakunta on lähes kaksinkertaistunut. Suomen ratsastajainliitolla on nyt noin 50000 jäsentä ja ratsastuksen harrastajia on vuosikeskiarvona 144000. Tämän työn tarkoituksena on lisätä ratsastuskoulun asiakkaiden hevostietoutta luentopaketin avulla. Työssä on selvitetty asiakkaiden tietotaso, ammattilaisten ajatukset siitä, mitä harrastajan tulisi tietää sekä toteutettu luentomateriaali viidelle luennolle hevostietouden lisäämiseksi. Luennot toteutettiin ratsastuskoulussa alkuvuodesta 2013. Koin luentopaketin parhaaksi tiedonlisäystavaksi ratsastuskoulun oppilaille. Ratsastuskoulujen asiakkaat eivät saa riittävästi tietoa hevosista, lisää hevostietoa ja hevosmiestaitoja tarvitaan. Teoriaopetus ratsastuskouluissa painottuu lähinnä alkeisopetuksen yhteyteen. Luennot mahdollistavat kuulijoiden kysymykset sekä keskustelun heitä mietityttäneistä aiheista.
Suomen ratsastajainliiton hyväksymien tallien turvallisuus on hyvä valvonnan ansiosta. Kuluttajavirasto on laatinut ohjeet, joiden mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavien ratsastustallien on laadittava turvallisuusasiakirja, josta käy ilmi miten tallin toiminta on järjestetty turvallisesti. Turvallisuusasiakirja päivitetään säännöllisesti. Myös ratsastuskilpailuja tai tapahtumia järjestävät tahot ovat velvoitettuja laatimaan oma turvallisuusasiakirja sekä tapahtuman aikana voimassa oleva pelastussuunnitelma. Hyvä turvallisuusasiakirja pohjautuu aina riskianalyyseihin. Vanhamäen ratsastustallilla on toteutettu riskikartoitus, jonka mukaan tallitoimintaa kehitetään edelleen. Riskikartoituksessa on tärkeää, että riskianalyysilomakkeen täyttävät eri työtehtävissä sekä hallinnossa olevat henkilöt, jotta kartoituksesta saadaan kattava ja mahdollisiin ongelmiin voidaan tarttua heti. Tuloksista laaditaan turvallisuusraportti, jonka pohjalta tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään. Vanhamäen ratsastustallin hevoset testattiin hevosten käyttäytymisen testauksella, jossa talutuksessa oleville hevosille annettiin erilaisia näkö- ja kuuloärsykkeitä. Nämä testaukset ovat yleisiä jo muualla maailmassa, mutta Suomessa testauksia ei ole suoritettu paljon. Hevosten käyttäytymisen testaus antaa kuvan miten turvallinen hevonen on eri tilanteissa. Testauksesta käy myös ilmi kuinka paljon hevonen luottaa ohjaajaansa. Usein ratsastustalleilla ratsastajien kontakti hevoseen jää pelkäksi ratsastustunniksi, hevosia ei pääse käsittelemään muuten. Ratsastajien hevostenkäsittelytaitoja tulisi myös kehittää luonnollisella hevostenkäsittelyllä, jossa ratsastajia opetettaisiin olemaan johtaja hevoselle.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia miten tunnetaitokasvatusta voidaan toteuttaa hevosten avulla. Tutkimme, miten ohjaaja auttaa nuorta tunnistamaan ja hallitsemaan tunteitaan talliympäristössä. Selvitämme myös, että näkyvätkö hevostoiminnan vaikutukset nuoren arjessa ja toimintakyvyssä. Teemme opinnäytetyömme yhteistyössä perhekoti Toiskan kanssa. Tutkimus on laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja havainnoinneilla. Haastattelimme neljää henkilöä Toiskan perhekodin tallilla. Havainnointikertoja oli kaksi. Teoriaosuus esittelee tunnetaitokasvatukseen liittyviä käsitteitä: lyhyesti lapsen kiintymyssuhteita ja sosioemotionaalista kehitystä. Muita aiheita ovat tunteet, tunne-äly, tunteiden säätely, tunnetaidot sekä hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus. Tulokset ryhmiteltiin haastattelun teemojen perusteella. Tuloksissa tuli esille, että hevostoiminnalla on mahdollista auttaa nuorta kehittämään vastuunottokykyä, itsekontrollia, sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa. Myös vuorovaikutustaidot ja toisten huomioiminen voivat kehittyä toiminnan kautta.