Kaikki aineistot
Lisää
Viime vuosikymmenien aikana terveydenhuoltojärjestelmä on kokenut suuria muutoksia. Laadun osoittaminen terveydenhuollossa on tullut entistä tärkeämmäksi ja tämän vuoksi laatujohtamista pyritään tuomaan terveydenhuollon toimintaan mukaan. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia laatujohtamisella on hoitohenkilökunnan työhön ja hyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää hoitohenkilökunnan hyvinvoinnissa ja työssä selviytymisen suunnittelussa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi synnyttää keskustelua ja antaa aiheesta tietoa hoitotyön ammattilaisille. Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytettiin kuutta tutkimusartikkelia, jotka vastasivat riittävän tarkasti asetettuun tutkimuskysymykseen ja täyttivät asetetut sisään –ja poissulkukriteerit. Valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysimenetelmän mukaisesti. Laatujohtamisella on positiivisia vaikutuksia hoitohenkilökunnan tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että laatujohtaminen vähentää työn ylikuormittavuuden tunnetta ja työstressiä. Lisäksi se vähentää työnkuvan epäselvyyttä ja työtehtävien päällekkäisyyksiä. Laatujohtamisen käytännöt myös paransivat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Osa tuloksista kertoi laatujohtamisen tuovan enemmän työtä vaatimuksillaan. Koettiin myös, ettei laatujohtamisesta aina ole merkittävää vaikutusta hoitohenkilökunnan työn tehokkuuden paranemiseen. Laatujohtamisella koetaan olevan positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia henkilökunnan työhön ja hyvinvointiin. Laatujohtamisen vaikutukset olivat sitä paremmat, mitä enemmän henkilökunta sitoutui niihin.
Tarkastelemme tässä artikkelissa rinnakkaiskielisyyttä yliopiston arjessa kansainvälisten jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden näkökulmasta. Työkielenä on englanti, mutta mikä on suomen kielen merkitys varsinaisissa työtehtävissä ja työpaikan sosiaalisissa tilanteissa? Entä miten työyhteisö voisi tukea suomen kielen oppimista? Artikkeli perustuu Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa tehtyihin haastatteluihin.
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Juuri Yhtiöille, joka on ravintola-alalla toimiva yritys. Yrityksen toiminta on alkanut vuonna 2004 ravintola Juuresta. Nykyisin toimintaa on 13 yksikössä, joiden keskitettyä myyntiä ja markkinointia hoitaa myynti- ja markkinointitiimi. Opinnäytetyön tavoitteena on ottaa asiakkuuksienhallintajärjestelmä sujuvasti tiimin käyttöön. Uuden järjestelmän tavoitteena on tehostaa toimintaa keräämällä kaikki tieto asiakkaista samaan paikkaan. Järjestelmä auttaa tunnistamaan tuottavimmat asiakkuudet, ennustamaan tuottoja sekä kohdentamaan markkinointitoimenpiteitä. Työntekijöiden motivointi ja koulutus ovat avainasemassa, jotta järjestelmän käyttö saadaan osaksi päivittäistä työskentelyä. Opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista tutkimusta kehittämismenetelmänä, jonka tavoitteena oli luoda uusi toimintatapa yhdistäen teoreettista ja empiiristä tietoa. Työ on toiminnallinen, jonka produktina on ryhmäkoulutus uuden järjestelmän käytöstä sekä kirjallinen ohjeistus. Toimeksianto opinnäytetyölle saatiin syksyllä 2018 ja työtä tehtiin alkuvuoteen 2019 asti. Opinnäytetyön tekeminen alkoi aiheen taustaan perehtymisellä. Teoriaosuudessa käsitellään kahta eri aihealuetta. Ensin käsitellään asiakkuuksien johtamista ja hallintaa sekä asiakkuuksienhallintajärjestelmiä. Tämän jälkeen perehdytään henkilökunnan motivointiin ja koulutusten järjestämiseen. Teoriaosuuden tarkoitus on tukea produktin toteuttamista ja onnistumista sekä antaa tietoa aiheesta. Opinnäytetyön empiirisen osuuden tarkoituksena on antaa mahdollisimman tarkat tiedot prosessin etenemisestä ja lopputuloksesta. Työn empiirinen osa alkaa toimeksiantajaan tutustumisella. Tämän jälkeen perehdytään valittuun järjestelmään sekä produktin valmisteluun ja toteutukseen. Koulutus järjestettiin tammikuussa 2019. Koulutuksesta ja kirjallisesta ohjeistuksesta saaduista palautteista kävi ilmi, että tiimin jäsenet kokivat järjestetyn koulutuksen tarpeelliseksi. Koulutus antoi heille tietoa uudesta järjestelmästä sekä motivoi sen käyttämiseen. Tarkastelujakson päätteeksi uusi järjestelmä oli toimeksiantajan palautteen perusteella otettu jokapäiväiseen käyttöön myynti- ja markkinointitiimissä. Opinnäytetyön tavoite voidaan katsoa saavutetuksi.
Kartoituksessa tutkittiin kyselylomakkeen avulla mitä erilaisia tehtäviä kuuluu Porin kaupungin päiväkoti Mesikämmenen hoito- ja kasvatushenkilökunnan tehtäviin, jotka eivät suoranaisesti ole lasten hoitoa ja kasvatusta. Lisäksi kartoituksella pyrittiin selvittämään voidaanko töiden mahdollisella uudelleen organisoinnilla siirtää henkilökunnan aikaa lasten kanssa toimimiseen. Kolmantena kartoituskohteena oli selvittää tunteeko Mesikämmenen päiväkodin hoito- ja kasvatushenkilökunta tarvetta lisäkoulutukselle liittyen tietoteknisten laitteiden hallintaan. Kartoituksen tuloksina todettiin, että päiväkoti Mesikämmenen henkilökunnalla on tarve lisäkoulutukselle liittyen tietotekniikan yleiseen hallintaan sekä päiväkodissa käytettävien tietoteknisten ohjelmien käyttöön. Lisäksi saatiin selville, että henkilökunnalle kuuluvien muiden, kuin suoranaisesti lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyviä työtehtäviä on useita erilaisia, jotka eivät aina jakaudu tasaisesti viikonpäivien tai henkilökunnan välille. Kartoituksen johtopäätöksiksi todettiin selkeä tarve henkilökunnan lisäkoulutukselle liittyen tietotekniikan hallintaan sekä enenevässä määrin sähköistyvän yhteiskunnan tuomien haasteiden lisääntyminen myös päiväkodin arjessa. Johtopäätöksenä todettiin myös nyt elettävän tietynlaista muutoksen aikaa, johon tulevaisuudessa esimerkiksi henkilökunnan koulutuksessa tietotekniikkaan kiinnitettävän huomion osuudella tulee olemaan merkitystä.
Eettisyys on vanha käsite hoitotyössä. Etiikka vaikuttaa monissa päivittäisissä tilanteissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa läheisten kokemuksia eettisestä kohtelusta terveyspalvelujärjestelmässä sekä laatia kartoittamisen perusteella teemahaastattelurunko läheisille. Opinnäytetyön sekä teemahaastattelun myötä työn tavoitteena oli edistää läheisten sekä potilaiden eettistä kohtelua. Opinnäytetyö toteutettiin sovellettuna systemaattisena kirjallisuuskatsauksena (n = 19). Opinnäytetyö on osa SimE-hanketta. Miellyttävä kohtelu tuo luottamusta, turvallisuutta ja varmuutta läheisille. Ammattilaiset halusivat potilailleen parasta toimimalla epäitsekkäästi ja ammatillisesti. Kommunikointi läheisten ja hoitajien välillä tulee olla avointa, jotta läheiset kokivat olleensa tervetulleita. Ystävällisyys ja tervehtiminen vaikuttivat myönteisesti kohteluun. Läheiset olivat tyytyväisiä kohteluun ja kokivat itsensä tärkeiksi, jos heidät otettiin mukaan potilaan hoitoon liittyvässä päätöksenteossa ja heitä kohdeltiin kunnioittavasti. Jos informaatiota tarjottiin suoraan, selkeästi ja vakuutellen, koettiin se hyödylliseksi ja se sai läheiset rentoutumaan. Sanattomalla viestinnällä ja katsekontaktilla koettiin olevan enemmän merkitystä kuin sanallisella tai fyysisellä käyttäytymisellä. Oli tärkeää, että välittävässä kohtelussa oli lohdutuksen tarjoaminen koskettamalla ja aktiivisella kuuntelemisella. Läheiset kokivat negatiivisena, jos hoitaja asenteellaan, äänensävyllään, toiminnallaan tai kiireisellä ilmapiirillä sai läheiset kokemaan olonsa ulkopuoliseksi. Osa läheisistä koki olevansa häiriöksi hoitohenkilökunnan rutiineille ja hoitajien puhuvan alentavasti potilaille. Riittämätön informointi ja kommunikointi läheisten ja hoitohenkilökunnan välillä toivat esiin negatiivisia tunteita. Läheiset tunsivat usein, että heidät erotettiin potilaasta joustamattomalla asenteella. Läheiset arvostivat, että huonot uutiset kerrottiin rehellisesti ja avoimesti. Valituksia tehtiin pääasiassa hoitohenkilökunnan ammatillisuuden, empatian ja yksityisyyden puutteen vuoksi. Ajanpuute ja liian suuri työmäärä vaikuttivat läheisten ja potilaiden mielestä hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitoihin.
Opinnäytetyön aiheena oli valmentavan esimiestyön merkitys yrityksen toiminnassa. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten valmentavalla esimiestyöllä voidaan vaikuttaa yrityksessä eri osa-alueisiin. Työn tavoitteena oli luoda kyselymalli, jota yritys voi käyttää kehittääkseen esimiehiä yksilöllisesti kohti valmentavampaa mallia. Työ toteutettiin kevään 2016 aikana laadullisena tutkimuksena. Työn teoriaosuudessa käsitellään valmentavaa johtamista, sekä sen vaikutusta asiakas-tyytyväisyyteen ja henkilökunnan viihtyvyyteen. Teoriaosuus pohjautuu kirjallisuu-teen, sekä omiin kokemuksiin yrityksessä. Lisäksi yrityksen toimihenkilöt ovat toimi-neet kyselylomakkeen kehittäjinä. Työ toteutettiin suunnitellun aikataulun puitteissa. Keskeisimmät työn tavoitteet to-teutuivat. Opinnäytetyön tuloksena saatiin luotua yksinkertainen kysely, joka testat-tiin osalla kohderyhmästä. Kyselylomakkeen lopullisen version käyttöönotto tapahtuu vuoden 2016 lopulla.
Tutkielma keskittyy erityisyyden ja vammaisuuden tarkastelun ympärille. Vammaisuus voidaan nähdä joko yksilön ominaisuutena tai ympäristön tuottamana ilmiönä. Tutkielma käsittelee myös erityisten lasten opetuksen kehittymistä sekä väitteitä erityisopetuksen puolesta ja vastaan. Lisäksi tarkastellaan vammaisuuden ja erityisyyden rakentumista ammattilaisten puheissa sekä autismin kirjon oppilaan koulunkäyntiä tarkemmin. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varsinaissuomalaisen erityiskoulun henkilökunnan kokemuksia autismin kirjon oppilaan koulunkäynnistä ja koulunkäyntiin liittyvästä haastavasta käyttäytymisestä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla yhden erityiskoulun neljää opettajaa ja neljää koulunkäynninohjaajaa. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään henkilökunnan kokemuksia autismin kirjon oppilaan haastavasta käyttäytymisestä, haastavaan käytöksen syistä, keinoista kohdata haastavuutta sekä haastavien tilanteiden herättämistä tunteista. Kokemuksia kuvataan puhetapojen eli diskurssien kautta, jotka pohjautuvat Tanja Vehkakosken väitöstutkimukseen. Aineiston analyysissä on käytetty sekä sisällön- että diskurssianalyysia. Tässä tutkimuksessa kokemukset autismin kirjon oppilaista näyttäytyvät yhdeksän erilaisen puhetavan kautta. Henkilökunnan haastattelupuheesta löytyivät kaikki Tanja Vehkakosken väitöskirjassa esitetyt kuusi merkitysjärjestelmää (vamma-, kehitys-, tragedia-, ongelma-, subjekti- ja oikeusdiskurssi) sekä lisäksi kolme muuta puhetapaa (professio-, yhteisö- ja oikeutusdiskurssi). Erityiskoulussa oppilaiden erityisyys ja poikkeavuus on normaalia. Erityiskoulun henkilökunta luo ja ylläpitää vammaisuutta omalla tavallaan puheellaan poikkeavasti käyttäytyvistä oppilaista. Erityiskoulussa oppilaille voidaan kuitenkin luoda yksilöllisiä toimintatapoja ja huomioida erilaiset ominaispiirteet. Samalla voidaan yrittää muuttaa rakenteita ja edistää tasa-arvoista koulutusjärjestelmää. Oppilaiden erilainen kohtelu on tasa-arvoa, erilaisella kohtelulla pyritään takaamaan tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Henkilökunnalla tulee olla ammattitaitoa, tietoa ja ymmärrystä kohdata erilaisia tilanteita ja oppilaita, mutta haastavista tilanteista johtuvia negatiivisia tunteitakin tulee. Oppilaan tunteminen ja toiminnan kehittäminen sen pohjalta sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa ovat avainasemassa haastavien tilanteiden kohtaamisessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli ymmärtää ravintolavalvontaa ja siihen liittyviä asioita. Tavoitteena oli myös laatia poliisille opas ravintolavalvontaan. Alkoholilaki uudistui vuoden 2018 alussa, jonka seurauksena anniskelutoiminnassa tapahtui merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Tutkimus rajattiin käsittelemään vain anniskelutoimintaa. Alkoholilain uudistuksen mukanaan tuomat uudistukset päivittäistavarakauppoihin, eivät kuulu tämän opinnäytetyön tutkimusalueeseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, jonka avulla pyrittiin ymmärtämään ravintolavalvontaa kokonaisuutena. Aineistoa kerättiin erilaisista dokumenteista, kuten lakiteksteistä ja viranomaisten ohjeituksista sekä oppaista. Aineistoa täydennettiin ja syvennettiin haastatteluilla, joita toteutettiin neljä kappaletta. Tutkimukseen haastateltiin kolmea poliisia ja kolmea alkoholitarkastajaa. Haastateltavat olivat kahdelta eri poliisilaitokselta ja kahdesta eri aluehallintovirastosta. Lopputulokseksi laadittiin produkti, joka kokoaa ravintolavalvontaan liittyvät keskeiset asiat eri lainsäädännöistä samaan oppaaseen. Opasta voidaan hyödyntää poliisiorganisaatiossa ravintolavalvonnassa ja koulutuksessa. Tutkimuksessa selvisi, että yhtenäiselle ja selkeälle oppaalle on ollut tarvetta. Yhteistyö aluehallintovirastojen ja poliisilaitosten välillä koettiin hyväksi. Tutkimuksessa ilmeni kehityskohteena poliisien kattavampi koulutus anniskeluasioissa.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tilaaja oli Tampereen kaupungin kotihoito. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli ajantasaistaa kotihoidossa käytössä oleva henkilökohtainen perehdyttämissuunnitelma. Työni tavoitteena oli parantaa perehdyttämisen laatua tekemällä suunnitelmasta toimiva kokonaisuus, josta olisi hyötyä esimiehille, työntekijöille ja perehtyjälle. Perehdyttämisen on lakisääteinen velvoite ja sen merkitys tiedetään, mutta kustannussyistä se jää usein liian pinnalliseksi. Lähiesimiehellä on vastuu perehdyttämisen toteuttamisesta, seurannasta, valvonnasta ja kehittämisestä. Lähiesimiehen osallisuudella ja kiinnostuksella on merkittävä vaikutus perehdyttämisen onnistumiseen. Perehdyttämisen tarkoituksena on siirtää oleellisiin työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen uudelle työntekijälle. Perehdyttäminen on suunniteltua toimintaa ja sitä tarvitaan jatkuvasti; tietojärjestelmät, koneet ja laitteet muuttuvat ja muutoksiin on perehdytettävä. Hyvän perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus on kaikkien etu ja vaivan arvoista. Suunnittelussa on huomioitava perehdytyksen eri osa-alueet, perehdyttäjät, perehdytystapa, perehdyttäjien kouluttaminen sekä arviointi- ja seurantakeskustelut. Suunnitelma on aina henkilökohtainen ja siinä huomioidaan perehtyjän osaaminen ja aikaisempi työkokemus. Hyvin suoritetun perehdyttämisen hyöty on kiistaton; koko työyhteisö ja asiakkaat kiittävät. Perehdyttämisellä on vaikutusta työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä yrityskuvaan. Hyvän työyhteisön maine tunnetaan ja uusien työntekijöiden palkkaaminen helpottuu.
TIIVISTELMÄ Pennanen, Niina. Yhteistyön sujuvuus Saran Siivessä omaisten kokemana. Diak Pohjoinen, Oulu, syksy 2012, 43 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata omaisten kokemuksia yhteistyön sujuvuudesta Saran Siiven henkilökunnan ja omaisten välillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada Saran Siiven asukkaiden omaisten mielipiteitä sekä näkemyksiä esille ja näin ollen kehittää henkilökunnan ja omaisten välistä yhteistyötä. Kysymyksillä selvitettiin omaisten kokemuksia yhteistyöstä: minkä he kokivat toimivaksi ja mihin he kaipasivat parannusta. Palvelukoti Saran Siipi on yksi Oulun Palvelusäätiön ylläpitämä tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka tarjoaa kodinomaisen asuinympäristön kymmenelle muistisairaalle, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, ja aineisto kerättiin lomakekyselyllä, joka sisälsi avoimia ja puolistrukturoituja kysymyksiä. Aineisto kerättiin kahteen otteeseen: ensimmäisen kerran postikyselyllä, jossa vastauksia palautui kaksi kymmenestä. Toinen aineistonkeruu tapahtui henkilökohtaisesti annetulla lomakekyselyllä. Tällöin vastauksia palautui viisi viidestä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Omaiset kokivat positiivisina asioina yhteistyössä henkilökunnan vuorovaikutustaidot, tiedonsaannin ja omaisten osallistumisen hoitoon ja yhteistyön henkilökunnan kanssa. Omaiset kokivat negatiivisina tekijöinä yhteistyössä henkilökunnan vuorovaikutustaidot, henkilökunnan oma-aloitteisuuden puutteen tiedonannossa ja omaisten epätietoisuuden henkilökunnan toiminnasta. Toiveita yhteistyölle oli tiedonsaannin lisääminen, henkilökunnan vuorovaikutustaitojen parantuminen ja omaisten osallistuminen asukkaan hoitoon enemmän. Kehittämisen kohteita oli omahoitajuus ja henkilökunnan vastuun jakaminen, henkilökunnan keskinäinen tiedonkulku ja omaisten osallistuminen ja yhteistyö yleensä. Henkilökunnan vuorovaikutus taidot ja tiedonkulku koettiin sekä positiivisiksi että negatiivisiksi asioiksi yhteistyötä tarkasteltaessa. Opinnäytetyöstä nousee suurimpana kehittämisen kohteena yhteiset palaverit omahoitajan/henkilökunnan ja omaisen välillä. Asiasanat: yhteistyö, omainen, henkilökunta, asukas, laadullinen tutkimus
Saattohoitoa on kehitetty Suomessa lähivuosina. Suomessa saattohoitoon kuuluu myös perhekeskeinen hoitotyö. Omaisten ja perheenjäsenten huomioiminen ja tukeminen on tärkeä osa saattohoitoa, ja se on osa ehkäisevää kansanterveystyötä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietämystä omaisen huomioimiseen ja tukemiseen. Tehtävänä oli luoda ohjeistus omaisen kohtaamiseen ja tukemiseen ja esitellä se Palliatiivisen keskuksen osaston hoitohenkilökunnalle. Ohjeistus saattohoidossa olevan potilaan omaisen tukemiseen luotiin toiminnallisena opinnäytetyönä Palliatiivisen keskuksen osaston käyttöön. Tietoperustassa on määritelty saattohoitoon liittyviä käsitteitä ja suosituksia, omaisen kohtaamiseen ja tukemiseen liittyviä asioita niin hoidon aikana, kuin kuoleman jälkeiseen tukemiseen. Teoriapohjaan on käytetty luotettavia, ajankohtaisia suosituksia, julkaisuja, tutkimuksia sekä kirjallisuutta. Jatkokehitysajatuksina opinnäytetyölle ovat tuotoksen kehittäminen muihin toimipisteisiin sopivaksi ja omaisten tukemisen yhtenäistäminen valtakunnallisesti palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Opinnäytetyön tuotos on liitteenä tässä opinnäytetyössä, ja se on käytössä Palliatiivisen keskuksen osastolla.
Suun hyvällä hoidolla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä. Ikääntyneiden määrän kasvaessa kasvaa myös suunterveyteen liittyvän ennaltaehkäisevän työn tarve. Ikääntyneiden suunhoito vaatii yhä useammin erityisosaamista, kun otetaan huomioon ikääntyneiden sairaudet ja niihin käytettävät lääkkeet. Suun terveydenhuollon ja apteekkien henkilökunnalla on oltava valmiudet opastaa ihmisiä välineistön ja suunhoitoaineiden valinnassa. Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö ja se toteutettiin yhteistyössä Kuopion Puijonlaakson apteekin kanssa. Työn tarkoituksena oli kehittää materiaali ikääntyneen suunterveydestä apteekkien informatiivisiin tilaisuuksiin. Tehty materiaali koostuu PowerPoint-esityksestä, tukisanalistasta esityksen pitäjille ja taustatietoa apteekkilaisille -osiosta. Materiaali testattiin ikääntyneillä Puijonlaakson apteekin yhteistyökumppanin tiloissa. Palautetta tehdystä materiaalista kerättiin esityksen kuuntelijoilta ja esittäjiltä kahdella erilaisella palautelomakkeella. Työn tavoitteena oli lisätä tietoutta ikääntyneen suunterveydestä apteekkien henkilökunnan, hoitokotien henkilökunnan ja ikääntyneiden itsensä keskuudessa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tietoa ikääntyneen suun erityispiirteistä, yleissairauksien vaikutuksista suun terveyteen ja hyvästä terveysaiheisesta materiaalista. Opinnäytetyössämme käsittelemme ikääntyneiden suunterveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyöprosessin aikana havaittiin, että apteekin henkilökunta tarvitsee materiaalia ikääntyneen suunterveydestä. Tulevaisuudessa tätä materiaalia voidaan hyödyntää järjestettäessä ohjausta terveysalan ammattilaisille ja ikääntyneille.
Omaisilla on tärkeä rooli läheistensä hoidossa, koska he ovat läheistensä elämänhistorian ja kokemusten asiantuntijoita. Henkilökuntaa velvoittavat useat lait, kuten vanhuspalvelulaki toimimaan yhteistyössä omaisten kanssa. Yhteistyön tulisi olla tasa-arvoinen, avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, joka edellyttää hoitoon osallistuvien halua ja sitoutumista yhdessä toimimiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää tehostettuun palveluasumiseen kuuluvan Rantapihan henkilökunnan ja omaisten yhteistyötä. Tavoitteena oli saada tietoa, mitä mieltä Rantapihan henkilökunta ja asukkaiden omaiset ovat tämänhetkisestä yhteistyöstä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin henkilökunnalle ja omaisille laadituilla kyselylomakkeilla ja analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Yhteistyö koettiin hyväksi, mutta sitä toivottiin lisää. Tiedonkulkua toivottiin tehokkaammaksi. Hoito-ja palvelusuunnitelmapalavereja ja keskusteluaikaa toivottiin lisää. Henkilökunta toivoi omaisten osallistuvan enemmän viriketoimintaan, ulkoiluun ja ruokailussa avustamiseen. Omaiset toivoivat henkilökunnalta lisää viriketoimintaa, ulkoilua sekä yhteisiä tapahtumia. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittäessään Rantapihan henkilökunnan ja omaisten yhteistyötä. Jatkossa voisi tutkia yhteistyön kehittymistä esimerkiksi kahden vuoden kuluttua.
Tämä opinnäytetyö oli työelämän kehittämishanke ja se toteutettiin toimintatutkimuksen keinoin. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää Kivakodin muistisairaiden asukkaiden omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda kehittämissuunnitelma Kivakodille omaisyhteistyön kehittämiseksi. Kivakoti on Lahdessa sijaitseva tehostettua palveluasumista tarjoama Lahden kaupungin ostopalveluyksikkö ja suurin osa Kivakodin asukkaista on muistisairaita. Hankkeen aikana toteutettiin alkukartoituskysely kyselylomakekyselynä Kivakodissa asuvien asukkaiden omaisille. Kyselylomakekyselyn vastausten analysoinnin jälkeen lähdettiin kehittämispalavereissa kehittämään omaisyhteistyötä. Kehittämisen työkaluna toimi Kotirannan ja Laakson omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa. Tämän valmiin omaisyhteistyön toimintamallin avulla lähdettiin kehittämispalavereissa pohtimaan, miten mallia voidaan hyödyntää Kivakodissa. Toimintaehdotusten laadinnassa otettiin huomioon myös omaisten toiveet. Hankkeen tuotoksena syntyivät toimintaehdotukset omaisyhteistyön kehittämiseksi. Toimintaehdotuksiin nostettiin valmiin toimintamallin ulkopuolelta vuosikello. Näiden toimintaehdotusten avulla omaisten ja hoitohenkilökunnan välinen yhteistyö saadaan aiempaa toimivammaksi Kivakodissa.
Munuaisten toimintaa ja rakennetta voidaan tutkia ja seurata monin eri tavoin. Glomerulusten suodatusnopeus mittaa munuaiskeräsen toimintaa. Plasmassa on lukuisia aineita, joita munuainen poistaa virtsaan. Täten veri puhdistuu. Puhdistuminen voi tapahtua glomerulussuodoksen tai tubuluksissa tapahtuvan erityksen avulla. Glomerulusten toimintaa voidaan mitata infusoimalla verenkiertoon pienimolekyylistä merkkiainetta, jonka häviäminen verestä virtsaan mitataan. Radiolääkkeistä 99mTc-DTPA ja 51 Cr-EDTA poistuvat glomerulussuodoksen kautta. GFR:n indikaatio on munuaistoiminnan mittaus ja munuaistoksisten lääkeaineiden käytön seuranta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia käytössä olevan laatujärjestelmän mukainen menetelmäkuvaus ja työohje GFR-tutkimuksesta isotooppiosaston henkilökunnan käyttöön. Opinnäytetyön tuotoksena valmistui menetelmäkuvaus ja työohje, joka sisältää tiedon GFR- tutkimuksen perusteista, tutkimuksen käytännön suorittamisen työmenetelmistä ja tutkimuksen tulosten analysoinnista. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoa munuaisten vajaatoiminnasta ja GFR-tutkimuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Tyks:n isotooppiosaston kanssa. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat isotooppiosastolla työskentelevät hoitajat.
Ikääntyneiden seksuaalisuus on ollut aiemmin puheenaiheena tabu, mutta asenteet ja ilmapiiri ovat pikkuhiljaa rikkoutumassa ja asia tiedostetaan ja siitä uskalletaan keskustella aiempaa avoimemmin ja enemmän. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa ikääntyneiden seksuaalisuudesta, sekä lisätä keskustelua aiheesta, ja saada aiheeseen liittyvät ennakkoluulot vähenemään. Opinnäytetyössä halusin selvittää, millainen tilanne vallitsee nyt, ja millainen asenneilmapiiri ikääntyneiden kanssa työskentelevien hoitajien keskuudessa on tällä hetkellä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka ikääntyneiden kanssa työskentelevät hoitajat näkevät ja kokevat ikääntyneiden seksuaalisuuden. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia asenteita ja näkemyksiä hoitohenkilökunnalla on ikääntyneiden seksuaalisuuteen liittyen. Teoriaperustassa käsittelen seksuaalisuutta, seksuaalioikeuksia ja ikääntymisen ja eri sairauksien vaikutusta seksuaalisuuteen. Käsittelen myös hoitajien koulutustasoa, ja asenteita koskien seksuaalisuutta, ja kuinka seksuaalisuutta kohdataan hoitotyössä. Opinnäytetyöni koostuu myös sairaanhoitajan haastattelusta, jossa selvitän, millaista on asua laitosolosuhteissa ikääntyneenä seksuaalisena olentona. Tutkimus tehtiin kyselylomakkeella kolmen hoivakodin henkilökunnalle. Hoitajien vastauksista käy ilmi, että ikäntyneiden seksuaalisuus nähdään normaalina ja positiivisena asiana. Suurin osa kyselyyn vastaajista oli valmis täyttämään tai pyrkimään täyttää ikääntyneiden toiveet, jotka liittyivät seksuaalisuuteen. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että aiheesta ei vielä uskalleta täysin avoimesti keskustella ja ajoittain ikääntyneiden seksuaalisuus on helpompi työssä ohittaa. Toivon, että opinnäytetyöstä voivat hyötyä kaikki ikääntyneiden kanssa työskentelevät.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla omaisten näkemyksiä läheistensä saattohoidosta ja tuottaa tietoa hoitohenkilökunnalle omaisten tuen tarpeista, niin koti- kuin osastohoidossa. Tieto mahdollistaisi jatkossa omaisten kokonaisvaltaisemman tukemisen saattohoitoprosessissa. Saattohoidossa omaiset tekevät monesti työtä, mistä heillä ei ole aiempaa kokemusta, eikä valmista kaavaa, jonka mukaan toimia. Haastattelujen pohjalta nousi selkeästi kolme keskeistä teemaa: ensimmäisenä omaisten näkökulma ennen saattohoitoa, toiseksi omaisten näkökulma saattohoidon aikana ja kolmanneksi omaisten näkökulma saattohoidon jälkeen. Omaiset kokivat tärkeäksi perheen, sukulaisten ja ystävien yhteisöllisyyden saattohoidon läpikäymisen aikana. Omaiset korostivat läsnäolon, kiireettömyyden sekä oikeanaikaisen tiedonannon merkitystä hoitohenkilökunnalta. Saattohoito tulee muuttumaan tulevaisuudessa entistä enemmän kotihoidossa tapahtuvaksi. Saattohoitoa toteuttavan omaisen rooli on yksinäinen ja raskas, joten kotiapuja tulisi turvata tarpeeksi omaiselle, jotta tämä jaksaisi tehdä työnsä läheisensä viimeisellä matkalla. Osastosaattohoitopaikkojen saatavuus tulisi olla turvattu, ettei omainen kuluta itseään täysin loppuun.
Tutkimuksen päätavoitteena oli auttaa Myllykoski –ryhmää määrittämään, mistä tekijöistä ryhmän uuden myyntiorganisaation, Myllykoski Salesin, tulevaisuuden imagon tulisi koostua. Näin ollen tutkimus pyrki selvittämään Myllykoski –ryhmän yritysidentiteetin nykytilaa ja Myllykoski Salesin toivottuja imagotekijöitä, sekä vertaamaan niiden vastaavuutta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Myllykoski –ryhmän nykyistä ja toivottua tulevaisuuden imagotilaa. Jotta imagonrakennusprosessi olisi menestyksekäs, rakennettavan imagon ja viestittävien imagotekijöiden tulisi perustua yritysidentiteetin todellisiin tekijöihin. Yritysidentiteetin voidaan määritellä olevan yhtäläinen sisäisten sidosryhmien muodostaman yritysmielikuvan kanssa ja näin ollen nykyinen yritysidentiteetti voidaan paljastaa tutkimalla henkilökunnan mielipiteitä työorganisaatiotaan kohtaan. Näin ollen käsiteltävä tutkimus suoritettiin tekemällä kaksi sähköpostikyselyä, jotka suunnattiin Myllykoski -ryhmän myynti- ja markkinointihenkilökunnalle. Tutkimusten vastausprosentit olivat 71,4 % (johto, 14 lähetettyä kyselyä) ja 51,9 % (muu henkilökunta, 108 lähetettyä kyselyä). Saatuja vastauksia analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti. Saaduista vastauksista oli selvästi havaittavissa Myllykoski –ryhmän yritysidentiteetin nykytila, nykyinen ja toivottu imagotila, sekä Myllykoski Salesin toivotut imagotekijät. Verrattaessa toivottuja imagotekijöitä ryhmän yritysidentiteettiin havaittiin, että suurin osa halutuista imagotekijöistä vastasi ryhmän identiteetin nykytilan ominaisuuksia ja näin ollen kyseisiä tekijöitä voitaisiin huoletta viestiä rakennettaessa Myllykoski Salesin imagoa. Joidenkin toivottujen imagotekijöiden viestintää tulisi kuitenkin vakavasti harkita, jottei rakennettaisi epärealistista imagoa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli laatia Saattohoito-opas Ivalossa toimivan Ryhmäkoti Koivikon hoitohenkilökunnan työn tueksi sekä edistää EduPal- hanketta kehittämään palliatiivista hoitotyötä. Opinnäytetyömme tavoitteena on kehittää henkilökunnan osaamista sekä kannustaa heitä potilaslähtöisen, hy-vän saattohoidon toteuttamiseen. Tavoitteenamme oli tämän oppaan avulla kehittää myös omaa osaamistamme ja saada lisää valmiuksia kokonaisvaltai-seen ja laadukkaaseen saattohoitotyöhön. Saattohoito on keskeinen osa hoito-työtä monissa eri hoitoyksiköissä, siksi tietoisuuden lisääminen sekä osaami-sen kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Saattohoitotyön keskeiseksi tavoit-teeksi nousee kuolevan potilaan hyvä oireenmukainen hoito Käypä hoito- suositusten mukaisesti. Opinnäytetyömme koostuu saattohoitopäätöksen aloittavasta saattohoitotyöstä, joka pitää sisällään kuolevan potilaan fyysiset ja psyykkiset oireet, oireiden lie-vityksen, kuolevan potilaan ja omaisten tarpeisiin vastaamisen sekä tukemi-sen. Kaikki tieto mitä työssämme käytämme, on näyttöön perustuvaa tietoa ja mahdollisimman ajantasaisia lähteitä. Työmme on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka teoreettisen työn lisäksi laa-dimme Saattohoito-oppaan Ryhmäkoti Koivikon hoitohenkilökunnalle. Opin-näytetyön toimeksiantajana toimi Inarin vanhusten -ja eläkeläisten tuki ry sekä EduPal-hanke, jonka tarkoituksena on palliatiivisen koulutuksen kehittäminen. Oppaan sisältö rakentui Koivikon hoitohenkilöstön tarpeiden ja toiveiden mu-kaisesti. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt Saattohoito-opas Ryhmäkoti Koivikon hoi-tohenkilökunnalle tulee Ryhmäkoti Koivikon hoitohenkilökunnan käyttöön, avuksi saattohoitotyön toteuttamiseen. Mahdolliseksi jatkotutkimusaiheeksi ajattelimme esimerkiksi saattohoito-opasta potilaan omaisille.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin henkilökunnan käsityksiä vuorohoidon laadusta Pankarannan vuorohoitopäiväkodissa. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään Mikkelissä elokuussa 2013 toimintansa aloittaneen Vilttihattu- nimisen vuoropäiväkodin toiminnan aloittamisessa ja uuden toimintakulttuurin luomisessa. Tutkimus toteutettiin tammikuun 2013 aikana. Pankarannan vuoropäiväkodin henkilökunta vastasi Webropol.-kyselyyn työajalla. Mittarina käytettiin Päivähoidon laatu – hankkeessa Hujalan ja Fonsenin kehittämää Päivähoidon laatumittaria, joka sisälsi 47 likert -asteikollista osiota. Kyselyä täydennettiin yhdellätoista avoimella kysymyksellä, joilla pyrittiin selittämään laatuun vaikuttavia tekijöitä. Siinä käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Päivähoidon laatutekijöistä sisällölliset orientaatiot ja vaikuttavuustekijät henkilöstö arvioi myönteisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Sen sijaan puite-, välilliset – ja prosessitekijät arvioitiin heikoimmiksi aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Päivähoidon laatua heikentäviksi tekijöiksi avoimissa kysymyksissä suoraan tai välillisesti mainittiin jatkuvat muutokset, johtamisen liittyvät ongelmat, tiedonkulku, kiire ja henkilökunnan puute. Vuorohoidon kehittämistyö on prosessi. Vilttihatun henkilökunta on muutosten jälkeen pitkällä tässä kehitystyössä. Puite- ym. tekijöistä suurin osa korjaantui Pankarannan päiväkodin muutettua vanhasta vanhainkodista vuorohoitoon suunniteltuun uuteen päiväkotiin elokuun 2013 alusta. Pysyvyys ja suunnitelmallisuus nähtiin tärkeinä tekijöinä laadun parantamisessa jatkuvien muutosten, epäsäännöllisten työvuorojen ja aina erilaisen lapsiryhmän takia. Ammattitaitoinen henkilökunta on avainasemassa puhuttaessa vuorohoidon laadusta. Toimenkuvien laatimisilla, yhteisillä pelisäännöillä, selkeällä johtamisella ja yhteistyöllä vanhempien kanssa voidaan jatkuvasti kehittää työyhteisössä laadukasta vuorohoitoa. Muutos on mahdollisuus. Jatkuvalla prosessien ja laadun arvioinnin osatekijöiden tarkastelulla voidaan ylläpitää ja kehittää vuorohoidon laatua.
Kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kertoo kokevansa merkittävää stressiä. Stressi on tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen suurin työhön liittyvien terveysongelmien aiheuttaja. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriödiagnoosit ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Maailmanlaajuisesti yli 300 miljoonaa ihmistä kärsii masennuksesta, ja se aiheuttaakin tällä hetkellä eniten työkyvyttömyyttä. Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii 260 miljoonaa ihmistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia satunnaistettua kontrolloitua tutkimusasetelmaa käyttäen, vaikuttaako neljän viikon älypuhelimen välityksellä toteutettava 10 minuutin päivittäinen tietoisuustaitojen harjoittelu Turun yliopiston ei-kliinisen osallistujajoukon (perus- tai jatko-opiskelija, opetus- tai tutkimushenkilökunta, muu henkilökunta) kokemaan stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Kokonaisuudessaan 560 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä ilmoittautui tutkimukseen. Intervention jälkeisen kyselylomakkeen täytti 405 osallistujaa, joista tietoisuustaitoryhmään kuului 184 ja psykoedukaatioryhmään (kontrolliryhmä) 212 osallistujaa. Tutkimuksessa käytettävä stressiohjelma on amerikkalaisen tietoisuustaitosovellusyhtiö Welzenin tälle tutkimukselle räätälöimä ohjelma. Kaikki osallistujat täyttivät ennen interventiota ja sen jälkeen kyselylomakkeet Perceived Stress Scale (PSS), Generalized Anxiety Disorder (GAD-7), Beck Depression Inventory (BDI-21) ja Five Facet Mindfulness Questionnaire (FFMQ). Lisäksi osalta tietoisuustaitoryhmäläiseltä (kortisoliryhmä: N = 24) mitattiin kortisoliarvot ennen ja jälkeen intervention. Tietoisuustaito- ja psykoedukaatioryhmän eroja ennen ja jälkeen intervention tutkittiin tekemällä toistettujen mittausten 2 (ryhmä: tietoisuustaito, psykoedukaatio) x 2 (mittausajankohta: ennen, jälkeen intervention) -varianssianalyysi. Tulokseksi saatiin, että tietoisuustaitojen harjoittelulla oli pieni vaikutus stressiin PSS:llä mitattuna (d = .25) ja masennusoireiluun (d =.18), mutta se ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi ahdistuneisuuteen (d =.13). Tietoisuustaidot eivät lisääntyneet intervention seurauksena (d = .14) tilastollisesti merkitsevästi. Myöskään kortisolitasoissa ei havaittu muutosta tietoisuustaitojen harjoittelun seurauksena (p > .05). Harjoitteluajan ei havaittu korreloivan ensimmäisen ja toisen mittauksen PSS:n, Stressikysymyksen, GAD-7:n, BDI-21:n ja FFMQ:n erotuspistemäärien kanssa (p > .05) eli harjoitusajan lisääntyessä stressi-, ahdistus- tai masennuspistemäärät eivät vähentyneet eivätkä tietoisuustaidot lisääntyneet tilastollisesti merkitsevästi. Näiden tulosten mukaan neljän viikon pituinen sovelluksen välityksellä toteutettu tietoisuustaitointerventio saattaa vähentää stressiä ja masennusoireilua ei-kliinisellä väestöllä. Se on lisäksi helppokäyttöinen ja aina saatavilla ja tämän vuoksi varteenotettava keino yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota sairaanhoitajille tietoa ja keinoja hyvän ja laadukkaan saattohoidon toteuttamiselle Kauhajoen Vanhaintuki ry:n yksiköissä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kirjallinen saattohoito-opas henkilökunnan käyttöön. Opinnäytetyö tehtiin Kauhajoen Vanhaintuki ry:n toiminnanjohtajan tilauksesta ja se toimii osana Kauhajoen Vanhaintuki ry:n laajempaa saattohoidon kehittämiskokonaisuutta. Opinnäytetyössä on perehdytty ainoastaan vanhusten saattohoitoon. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Kauhajoen Vanhaintuki ry:n henkilökunnan kanssa. Teoria perustuu tutkittuun tietoon saattohoidon sisällöstä sekä saattohoidon laadullisista tekijöistä. Hyvä saattohoito on kokonaisuus, joka muodostuu useista tekijöistä. Tärkeintä saattohoidossa on kuolevan potilaan oireiden hoito ja kivun lievitys, potilaan toiveiden kunnioittaminen ja huomioiminen, läheisten huomioiminen ja tukeminen sekä toimiva vuorovaikutus kaikkien osapuolten välillä. Saattohoito-opas auttaa kehittämään ja yhdenmukaistamaan kuolevien potilaiden hoitokäytäntöjä. Sairaanhoitajat voivat käyttää opasta tietolähteenä työn lomassa, sillä opas sisältää tietoa yleisimpiin saattohoidossa vastaan tuleviin ongelmiin. Myös sijaiset, uudet työntekijät sekä opiskelijat hyötyvät oppaasta ja saavat siitä tietoa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi saattohoito-oppaan toimivuus ja hyödyllisyys käytännössä Kauhajoen Vanhaintuki ry:n yksiköissä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä Seminaarin koulun henkilökunnan ensiapuvalmiuksia ensiapua vaativissa tilanteissa. Tavoitteina oli kartoittaa heidän ensiaputaitonsa ennen koulutusta, kartoituksen perusteella tuottaa koulutus sekä viimeisenä tavoitteena arvioida osaamisen kehittyminen koulutuksen jälkeen. Ennen koulutuksen järjestämistä kartoitettiin Seminaarin koulun henkilökunnan ensiaputaitoja sekä heidän valmiuksiaan toimia ensiaputilanteissa alkukartoituksella. Alkukartoitus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin. Kartoitus pidettiin keväällä 2014 ennen varsinaista koulutusta. Kyselyn tulokset osoittivat tarpeen ensiapukoulutuksen järjestämiseen. Kartoituksen jälkeen suunniteltiin koulutus, jonka onnistuminen arvioitiin loppukyselyllä koulutuksen jälkeen. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnettiin alkukartoituksen tuloksia sekä Seminaarin koulun tilastoa siellä sattuneista tapaturmista. Myös aikuisen oppimista tukeviin teoriatietoihin perehdyttiin ja niitä käytettiin koulutuksen tukena. Hankitun tiedon pohjalta suunniteltiin ensiapukoulutus, joka sisälsi teoriakoulutuksen sekä käytännönkoulutuksen. Koulutus toteutettiin syksyllä 2014. Teoriaopetuksessa tukena käytettiin PowerPoint-esitystä. Käytännönkoulutuksessa koulun henkilökunnalle annettiin mahdollisuus liittää teoria käytäntöön. Seminaarin koululla koulutus koettiin hyödylliseksi. Loppukyselyn perusteella ensiaputaidot paranivat ja koulutukseen oltiin tyytyväisiä. Jatkokehitysehdotuksia Seminaarin koululle olivat henkilökunnan jatkuvan ensiapukoulutuksen lisääminen, perehdyttämisen kehittäminen sekä ensiapukoulutuksen tuottaminen oppilaille.
Opinnäytetyö tutkii, kuinka voisi parhaiten kehittää olemassaolevaa asiakaspalvelun tasoa Hilton Helsinki Strandin vastaanotossa. Pohdinnassa keskitytään pelkästään vastaanoton asiakaspalveluun havainnoinnin ja johdon haastattelun pohjalta. Johtoa haastattelemalla saatiin tieto nykyisestä tyytyväisyystasosta, ja sitä vertaillen omaan pohdintaan ja havainnointiin teorian tuella mietittiin sopiva tapa edelleen ke-hittää palvelun tasoa ja korkeaa laatua. Aluksi haettiin teorian avulla tietoa siitä, mitä ylipäänsä on hyvä asiakaspalvelu, ja kuinka siihen tulisi tähdätä. Teoria osoitti henkilökunnan olevan yrityksen tärkein pääoma, joten sen kouluttamisen mahdollistamiseen ja rohkaisuun tulisi keskittyä. Front Desk Managerin haastattelun pohjalta saatiin tieto, että henkilökunnan koulut-tamiseen halutaan satsata kunhan se on taloudellisesti kannattavaa eikä vaadi suuria investointeja. Tällä hetkellä henkilökunnan kouluttaminen keskittyy pari kertaa vuodessa tapahtuvaan verkko-opiskeluun, jonka aiheet määrätään suoraan hen-kilökunnalle. Sopiva insentiivi henkilökunnan kouluttamiseen työnantajan näkökulmasta voisi olla esimerkiksi kursseista saatavat verovähennykset, jonka takia investoinnit pienenisivät. Työntekijälle taas insentiivinä toimii vapaus valita omat koulutusaiheensa ja –painotukset. Tämä mahdollistuu sillä, että työntekijä voi tietystä määrästä koulu-tusaiheita valita muutaman kerran vuodessa itseään kiinnostavan alueen, johon syven-tyä. Tämä voi olla esimerkiksi markkinointi tai vieraat kielet. Yritys hyötyy siitä, että työntekijöistä löytyy eri taitoja osaavia henkilöitä, sillä yhdessä he ovat tehokkaampi voimavara palvelemaan asiakkaita.
Omaisten ja henkilökunnan välistä yhteistyötä pidetään hyvin merkittävänä osana ikäihmisten hoitotyötä. Omaisten ja henkilökunnan välisen yhteistyön kehittäminen on jatkuvaa. Tein opinnäytetyön ikääntyneiden hoitokotiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla omaisten ajatuksia sekä toiveita yhteistyöstä henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on kehittää omaisten ja henkilökunnan välistä yhteistyötä ikääntyneiden hoitokodeissa. Toteutin opinnäytetyön aineiston keruun haastattelemalla hoitokodin asukkaiden omaisia. Haastateltavia oli yhteensä kolme. Haastattelujen aineisto käsiteltiin sisällön analyysin avulla. Yhteistyön osalta tärkeiksi osa-alueiksi nousivat omaisten kokemana tiedonkulku, vastuullisuus, asiantuntijuus, omaisten kohtaaminen, ensikohtaamisen merkitys sekä omaisen osallistuminen päätöksentekoon. Osa-alueiden huomiointi henkilökunnan ja omaisten välisessä yhteistyössä parantaa yhteistyötä huomattavasti. Hoitokodin omaiset olivat erittäin tyytyväisiä henkilökunnan ja omaisten väliseen yhteistyöhön. Heidän mieles-tään henkilökunnan kanssa tehtävä yhteistyö perustui luottamukseen. Haastatteluissa nousi esiin, että omaisten ja henkilökunnan välillä vallitsi luottamus. Monien tutkimusten mukaan luottamus on toimivan yhteistyön perusedellytys. Työn avulla saatiin tietoa siitä, millä saavutetaan hyvä yhteistyö omaisen ja henkilökunnan välillä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten hoitokodeissa. Opinnäytetyö voi olla myös apuna uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Työstä saa tietoa siitä, miten omaisia on kohdattava käytännön työssä. Kehittämisehdotuksina esille nousi tiedonkulun osalta uusien työntekijöiden sekä henkilökunnan koulutuksien esittely ilmoitustaululla. Ensikohtaamisen merkityksen osa-alueesta kehittämisehdotuksena nousi omaisen ensi-kohtaamiseen panostaminen. Jatkotutkimusaiheena voisi laatia hoitotyöntekijöille omaisten kohtaamiseen liittyvän perehdytyskansion.
HYVINVOINTITEKNOLOGIAN PILOTTIKOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN VANHUSPALVELUIDEN TOIMINNASSA Tutkimuksessa tarkasteltiin Salon kaupungin vanhuspalveluissa vuosina 2011-2013 pilotoitujen erilaisten hyvinvointiteknologiaratkaisujen raportteja sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisen yksiköiden henkilökunnalle tehtyjen teknologiakyselyjen tuloksia. Piloteissa opeteltiin uusien hyvinvointiteknologisten laitteiden, niihin liittyvien ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä. Sekä ympärivuorokautisen hoidon että kotihoidon henkilökunta on ollut mukana näissä piloteissa. Pilotit toteutettiin eri yksiköissä ja eri puolilla kaupunkia. Tutkimuksessa tavoitteena oli kartoittaa vanhuspalveluissa toteutuneiden pilottien ja teknologisten laitteiden käytön vaikutuksia henkilökunnan omaan työhön ja työyhteisöön. Laadullisella tutkimuksella haettiin vanhuspalveluiden henkilöstön aikaisempia kokemuksia hyvinvointiteknologioiden käytettävyydestä. Lisäksi pohditaan miten kokemuksia voidaan hyödyntää vanhuspalveluiden toiminnan kehittämisessä. Aineistona tutkimuksessa ovat 2011-2013 toteutuneiden kahdeksan pilotin kirjalliset raportit sekä kaksi vanhuspalveluiden henkilökunnalle suunnattua kyselyä. Sisällön analyysillä aineistosta nostettiin esiin kokemuksiin liittyviä tekijöitä piloteista. Tutkimusongelmat: miten vanhuspalveluiden hoitohenkilökunnan teknologiataidot ovat kehittyneet kahden vuoden aikana, mitä tarkoitusta hyvinvointiteknologiat pal-velivat vanhuspalveluiden henkilöstön näkökulmasta sekä miten hyvinvointiteknologian kokemuksia voitaisiin hyödyntää vanhuspalveluiden kehittämisessä. Aineiston tarkastelussa hyvinvointiteknologian pilottikokemuksien hyödyntämisestä vanhuspalveluiden toiminnassa nousevia alueita olivat toteutuksista oppiminen, toiminnan tehostuminen, kustannusvaikuttavuuden osoittamisen vaikeus, yhteistyön merkitys, taito arvioida käytettävyyttä ja kehittää tuotteita sekä vaikutukset asiakkaalle. Teknologia ei ratkaise kaikkea, mutta sitä voidaan hyödyntää tarkasti kohdistetuille toiminnoille ja saada näistä maksimaalinen hyöty. Teknologian käyttöönotossa vaaditaan monen tekijän onnistunutta yhteensovittamisesta. Kritiikkiä ja kehittämiskohtia tuodaan esiin, mutta osaammeko riittävästi hyödyntää jo olemassa olevia ratkaisuja ja tarvittaessa muuttaa omaa toimintatapaa ja asennoitumista maksimaalisen hyödyn saamiseksi
Opinnäytetyön aiheena oli Winwindin keskusvaraston henkilökunnan optimointi. Työn tavoite oli selvittää henkilökunnan työajan käyttöä ja tarvittavan henkilöresurssin tarve. Työn tekemistä tutkittiin ajankäyttötutkimuksella, jossa selvitettiin kokonaistyöajan jakautumista teholliseen ja aikahäviölliseen työhön. Tutkimuksen tuloksesta laadittiin Value Added -analyysi. Normaaliaikatutkimuksella selvitettiin vastaanottoihin ja lähetyksiin käytetty työaika. Lisäksi henkilöiden kulkemista varastolla kuvattiin spagettidiagrammin avulla. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että varastohenkilöiden tuottava työaika on vain 45 % työajasta. Loput 55 % meni tuottamattomaan työhön. Tuottamattomasta työstä avustavia työtehtäviä oli 25 %, erilaisia selvityksiä 20 % ja 6 % keskusteluita sekä 4 % ylimääräisiä taukoja. Tuottavan työajan tavoitteeksi asettiin 70 %. Yhteenvedossa esiteltiin toiminpiteitä, joilla tuottava työaika saatiin nostettua lyhyellä aikavälillä tavoitteeseen. Suurimpana kehityskohteena oli turhien erilaisten selvitysten poistaminen. Turhat selvitykset johtuivat lähinnä prosessien virheellisestä käytöstä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten Scandic Hotels Oy:n henkilökunnan ja johdon näkemys Scandicin yritysvastuullisuudesta vastaavat toisiaan. Pääkysymystä tarkentavina alakysymyksinä selvitetään, mikä on operatiivista työtä tekevän henkilökunnan näkemys yritysvastuuseen, sekä toisaalta, mikä on ketjun johdon näkemys yritysvastuuseen? Lopuksi selvitin myös, mikä on yritysvastuun merkitys Scandicin työntekijöille ja sen johdolle. Oma näkökulmani tutkittavaan aiheeseen on muodostunut pitkän työkokemukseni kautta. Tutkimuksellisen tietoperustan ja pääkäsitteiden merkityksen perustan aiheesta löytyvään runsaaseen tutkimusmateriaaliin. Tutkin työntekijöiden näkemystä kvantitatiivisesti kyselykaavakkeen avulla ja yhtiön johdon näkemystä kvalitatiivisesti haastatteluiden kautta. Työ on jaettu kolmeen osaan. Työn teoriaosuudessa selvitetään vastuullisuuden ja yritysvastuun teoreettista viitekehystä, tarkoitusta ja ilmenemismuotoja. Työn tutkimusosassa esitetään käytetyt tutkimusmenetelmät sekä analysoidaan niiden tulokset. Työn lopussa esitetään suositukset. Tutkimuksen tuloksena Scandicin henkilökunnan ja yhtiön johdon käsitykset yritysvastuusta vastaavat hyvin toisiaan. Molemmille osapuolille vastuullinen toiminta ja siihen kiinteästi liittyvät arvot ovat tärkeitä. Suosituksia esitetään kahteen aihealueeseen. Taloudellisen vastuun tärkeyttä voisi korostaa henkilökuntaa kiinnostavammalla tunnuslukujen esityksellä. Ympäristövastuun osalta ympäristövastaavan rooli kaipaisi tuoreuttamista ja ympäristöasioiden esillä pitäminen aktiivisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa syöpäpotilaan saattohoidon laatua henkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena on saattohoitopotilaan hyvän hoidon kehittäminen. Opinnäytetyö oli osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala -tulosalueen yhteistä Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku -tutkimus- ja kehittämishanketta. Tiedonkeruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös avoimia vastauksia edellyttäviä kysymyksiä. Lomake oli laadittu suomalaisten saattohoidon suositusten pohjalta. Vastaajiksi tavoiteltiin Varsinais-Suomen alueella toimivien saattohoitoa toteuttavien terveydenhuoltoalan yksiköiden henkilökuntaa (sairaanhoitajat, lääkärit, lähi- ja perushoitajat sekä näiden alojen opiskelijat). Kyselylomakkeita lähetettiin 395 kpl, ja 99 lomaketta palautettiin määräaikaan mennessä. Vastausprosentiksi muodostui 25,06 %. Strukturoidut osiot kyselystä analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen SPSS- ja Excel- ohjelmia. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä soveltaen. Tulosten perusteella henkilökunnan mielestä ajan ja resurssien puute, päätöksenteon ongelmat ja koulutus olivat saattohoidon tärkeimpiä kehittämiskohteita. Positiivisena nähtiin henkilökunnan ammattitaito, kivunhoito osastoilla sekä potilaan kunnioittava kohtaaminen. Henkilökunta toivoi opastusta potilaan ja omaisten kohtaamiseen. Eutanasia nähtiin hankalana kysymyksenä, johon oli vaikea ottaa selkeää kantaa. Sen käytännöntoteutus nähtiin ongelmallisena, ja vastaajat pohtivat myös onko nykyisten hoitomenetelmien valossa eutanasialle tarvetta. Saattohoidon koulutusta tulisi lisätä sekä perusopetukseen, että työn oheen. Hoitolinjojen yhtenäistäminen ja päätöksenteon selkeyttäminen ovat tulevaisuuden haasteita.
TURUN YLIOPISTO Opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus HIEKKA, HANNA: Työntekijöiden roolit pienryhmätoiminnassa päiväkoti- ja esiopetusryhmissä – ”Muutoin kaikki on hyvin, kun aina säilyisi rauha olla pienryhmässä.” Tutkielma, 74 s., 11 liites. Kasvatustiede (varhaiskasvatus) Toukokuu 2018 Tutkin pro gradu -työssäni työntekijöiden roolia pienryhmätoiminnassa päiväko-ti- ja esiopetusryhmissä, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Erityisesti avustajan roolin merkitys pienryhmätoiminnan mahdollistamiseen oli tutkimuksessa mie-lenkiinnon kohteena. Tämän avulla pyrin selvittämään, pystytäänkö lisäresurssia hyödyntämään pienryhmätoiminnassa. Halusin selvittää, onko ryhmässä työs-kentelevät varhaiskasvatuksen ammattilaiset koulutukseltaan päteviä vakans-seihin. Kysyin myös mitä pienryhmätoiminta on ja miten se näkyy arjessa. Sel-vityksen kohteena oli, miten tukea tarvitseva lapsi huomioidaan pienryhmässä ja hyötyykö lapsi pienryhmässä olemisesta. Tein kyselylomaketutkimuksen eräässä varsinaissuomalaisessa kaupungissa. Vastaukset teemoitettiin aineistopohjaisesti ja niiden avulla yritettiin ymmärtää syvällisemmin pienryhmätoimintaa kyseisen kaupungin valituissa ryhmissä. Vas-taukset ovat jaoteltu tutkimuskysymysten mukaan kolmeen ryhmään. Ensimmäisenä tutkimuskysymys oli ”Mitkä ovat työntekijöiden roolit pienryhmä-toiminnassa?” Vastausten perusteella avustajalla ei juuri ollut merkitystä sille, miten pienryhmätoimintaa järjestetään. Muutamassa avovastauksessa oli huo-mattavissa eroa siihen, oliko ryhmässä avustaja vai ei. Tästä esimerkkinä pien-ryhmätoiminnan määrittely. Ryhmät joissa ei ole avustajaa määrittelivät pien-ryhmän hieman pienemmäksi kuin ryhmät, joissa on avustaja edes kerran vii-kossa. Toinen tutkimuskysymys oli ”Mitä pienryhmätoiminta on ja miten se nä-kyy arjessa?” Vastausten perusteella voidaan todeta, että pienryhmätoimintaa toteutetaan hyvin eri tavoin kaupungin sisällä. Jokainen myös määrittelee oman ryhmän tarpeista nähden pienryhmän, jolloin vastauksista löytyi yhtäläisyyksiä, mutta ei selkeää yhteistä linjaa. Viimeiseksi tutkimuskysymys muodostui tukea tarvitsevan lapsen huomiointi pienryhmässä, eli ”Miten tukea tarvitseva lapsi huomioidaan pienryhmässä?” Lähes kaikki vastanneista tiimeistä ilmoitti tuen tarpeisen lapsen hyötyvän pienryhmätoiminnasta, mutta se miten lapsi huomi-oidaan, riippuu pitkälti lapsen tarpeista ja ryhmästä. Vastauksista nousi esille huolestuttava ilmiö siitä, miten pienryhmätoiminta on hauras ulkoisille tekijöille, kuten poissaoloille. Vain kaksi ryhmää kahdeksasta-toista pystyi toteuttamaan suunnitelmien mukaa pienryhmätoimintaa päivittäin kahden viikon aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miksi vanhemmat laittavat alle 3-vuotiaan lapsensa päivähoitoon. Lisäksi tutkittiin, miten vanhemmat kokivat saavansa tukea päiväkodin henkilökunnalta kasvatukseen sekä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan mielipiteitä päiväkodin hyödyistä ja haitoista alle 3-vuotiaalle lapselle. Tutkimuksen tehtävänä oli lisätä vanhempien tietoisuutta ja mahdollisesti herättää keskustelua aiheesta. Teoriaosuus käsittelee päiväkotia, sen henkilökuntaa, omahoitajuutta ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Lisäksi teoriassa tarkastellaan varhaiskasvatuslakia, subjektiivista päivähoito-oikeutta ja sen rajaamista, päiväkodin hyötyjä ja haittoja alle 3-vuotiaalle lapselle sekä kiintymyssuhdeteoriaa. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla kahdesta eri vaasalaisesta päiväkodista alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilta. Lisäksi varhaiskasvatushenkilökunnalta kysyttiin kyselylomakkeiden avulla heidän mielipiteitään päiväkodin hyödyistä ja haitoista alle 3-vuotiaalle lapselle. Henkilökunnan vastauksia verrattiin vanhempien vastauksiin samasta aiheesta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vanhemmat vievät alle 3-vuotiaan lapsensa päivähoitoon pääosin töiden ja taloudellisten syiden takia. Verrattaessa vanhempien vastauksia henkilökunnan omiin päiväkodin hyödyistä ja haitoista, erosivat ne toisistaan monin paikoin.
Opinnäytetyössä selvitettiin hoitotyöhön osallistuvien henkilöiden käsihygienian toteutumista Kaarinan, Pöytyän ja Loimaan terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tämä työ on osa Potilasturvallisuudella laatua – hanketta (Potu). Hanke on käynnistynyt 1.1.2011 ja yhteistyökumppaneina toimivat Kaarinan, Loimaan ja Pöytyän terveyskeskukset. (Kosonen ym. 2010 -2012.) Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin esimiehille 6.6.2012 edelleen välitettäväksi hoitohenkilökunnalle ja kysely suljettiin 31.8.2012. Kyselyn vastaamisaikaa pidennettiin heinäkuusta elokuuhun pyrkimyksenä maksimoida vastaajien lukumäärää kesälomat huomioiden. Vuodeosastoja oli kaikkiaan 5, potentiaalisia vastaajia 129, joista 63 osallistui, vastausprosentin ollessa noin 49 %. Kysely koostui vaihtoehtoisista taustatiedoista, työkokemuksesta, käsihygieniaan liittyvästä tiedosta, käytännön toteutuksesta sekä neljästä avoimesta kysymyksestä. Käsikorujen käyttöä ja kynsiä koskevia kysymyksiä on myös esitetty kyselyssä. Tutkimuksen tulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja vastauksista voidaan päätellä, että suurin osa hoitohenkilökunnasta tietää käsihygieniasta annetut ohjeet ja osaa toteuttaa niitä myös käytännössä. Tekevätkö ihmiset niin kuin väittävät, sitä ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Yksikin henkilö, joka ei toteuta hyvää käsihygieniaa, pystyy levittämään kontaminoituneilla käsillään uskomattoman määrän mikrobeja ympäristöönsä.
Syöpäpotilaat ovat suurin yksittäinen potilasryhmä saattohoidossa. Noin 50 000 ihmistä kuolee vuosittain Suomessa. Syöpään kuolee näistä noin 12 000 ihmistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten henkilökunta voi tukea läheistä syöpäsairaan saattohoitoprosessin aikana. Työn tavoitteena on, että työtä hyödynnetään saattohoidon koulutuksessa, jolloin läheisten tuki saattohoidon prosessissa paranee. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kansainvälisistä tieteellisistä tutkimuksesta (n = 8), jotka analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin menetelmin. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kokemattoman ja vain vähän saattohoidossa työskennelleen henkilökunnan koulutusta on lisättävä saattohoidon parantamiseksi läheisten näkökulmasta. Kokeneiden hoitajien ammattitaitoa saattohoitoprosessissa on hyödynnettävä ja työn ohjausta on tarjottava henkilökunnalle omien voimavarojen lisäämiseksi saattohoitotyön kuormittavuuden vuoksi. Hoitotyön laatu vaihtelee riippuen henkilökunnan tiedoista, kokemuksista ja henkilökohtaisista uskomuksista. Henkilökunnalla on suuri rooli läheisen surussa tukemisessa. Läheisten yksilöllinen tapa käsitellä surua on huomioitava, ja on tärkeää, että henkilökunnalla on aikaa ja kykyä auttaa läheisiä surun keskellä. Vertaistuki on tärkeää kuoleman jälkeisessä suruprosessissa, ja tukiverkosto on otettava huomioon saattohoitoprosessissa. Vuorovaikutuksellinen keskustelu tukee läheisten selviytymistä läheisen kuoleman jälkeen. Surua ja luopumista on käsiteltävä avoimissa rehellisissä keskusteluissa. Saattohoitoprosessi ei lopu kuoleman tapahduttua. Läheisiä tulee tukea myös kuoleman jälkeen. Tulostemme mukaan läheisistä voi pitää huolta ottamalla heihin yhteyttä useasti kuoleman jälkeen. Fyysiseen hoitoympäristöön ja kivun hoitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota saattohoitoprosessissa. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että syöpäsairaan läheisiä hoidetaan hyvin saattohoitoprosessin aikana, mutta kuoleman jälkeinen tuki on jäänyt liian vähälle. Organisaatiotasolla ei ole riittävästi resursseja kuolemanjälkeiseen tukemiseen. Näitä resursseja tulisi lisätä, että saattohoidon laatu paranee. Opinnäytetyömme osoittaa, että tarvitaan lisää tutkimuksia saattohoidon laadun parantamiseksi, sekä lisää koulutusta henkilökunnalle siitä, kuinka läheisiä voidaan tukea saattohoidon prosessin aikana ja sen jälkeen. On selvitettävä, onko olemassa olevista ohjeista apua, ja miten ohjeita voisi kehittää.