Kaikki aineistot
Lisää
Opetustaulu Maantieteellisiä kuvia 9 "Hartaushetki", Kansatieteellinen sisäkuva Länsi-Suomesta 1800-luvun alkupuolelta. Kuvassa perhe on kokoontuneena tupaan hartaushetkeen. Pöydällä on raamattuteline ja kuvan keskellä olevalla pojalla kädessään rukoustorvi. Länsi-Suomessa, "kovan leivän" alueella on tyypillistä, että tuvassa leivät on asetettu orrelle katon rajaan.
Tiivistelmä Brandt, Marco. Elämän matka : selkokielinen hartauskirja ikäihmisille seurakunnissa. Helsinki, kevät 2013, 69 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa. Opinnäytetyö on tehty Leppävaaran seurakunnan kanssa yhteistyössä. Tavoitteena oli tehdä selkokielinen hartauskirja, jota pystyy käyttämään ikääntyneiden ryhmissä Leppävaaran seurakunnassa. Opinnäytetyön aihe oli kiinnostava, koska opinnäytetyössä perehdytään selkokieleen ja vanhuuteen liittyviin muistija hahmotusongelmiin. Teoriaosuudessa esitellään aluksi hartauksien pitämistä osana seurakunnan toimintaa. Pyritään myös selvittämään minkälaisia ovat ikäihmiset joilla on vaikeuksia keskittyä tai ymmärtää monimutkaisia lauserakenteita. Näiden oireiden oletetaan liittyvän vanhenemiseen vaikka näin ei ole. Käypähoito suosituksista on valikoitu eri artikkeleita liittyen vanhenemiseen ja viriketoiminnan tarpeeseen. Selkokieltä esitellään Selkokielen käsikirjan ja muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten avulla. Selkokieliseen hartauskirjaan sisältyy 11 hartautta, joista jokainen sisältää johonkin elämänvaiheeseen liittyvän tekstin ja raamatunkohdan. Hartautta voi myös jatkaa lukemalla tekstin lopussa olevan kysymyksen. Hartauksia on Leppävaaran seurakunnassa testattu kolme kertaa eri ikäihmisten ryhmissä. Ryhmän palaute oli tärkeä osa produktion toteuttamisessa. Ryhmät vastaanottivat hartauskirjan hyvin ja olivat kiinnostuneita selkokielisyydestä. Hartauskirjan valmistuttua se otettiin innostuneena vastaan ja siitä toivottiin jo kopioita diakoniaan ja varttuneen väen ryhmään. Tuotoksen kuvat olivat monen kiinnostuksen kohteena ja tähän olikin pyritty hartauskirjaa tehtäessä. Kirjasta voi olla hyötyä monelle joilla on ongelmia lukemisen tai ymmärtämisen kanssa, mutta seurakunnan muille kerhoille se soveltuu myös hyvin. Tarve selkokieliselle materiaalille on jo olemassa ja varsinkin seurakunnille se on keino tavoittaa ne henkilöt, jotka ovat sairauden tai jonkin muun syyn takia siitä vieraantuneet. Produktion testaamisen perusteella voidaan suositella uusien selkokielisten materiaalien hankintaa seurakunnille. Asiasanat: hartauskirjat, selkokieli, ikääntyneet, muistisairaudet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda normaalin lähikerhon rinnalla toimivaa digitaalista kerho- ja hartaustoimintaa alle kouluikäisille lapsille. Tavoitteena oli luoda helposti saatavilla olevaa, matalan kynnyksen toimintaa, jota jokainen lapsi ja perhe voi hyödyntää. Toimintaa lähdettiin kehittämään koska sellaista ei ollut valmiina, mutta tarve sellaiselle oli. Tietoperusta opinnäytetyötä varten kerättiin kirjallisista lähteistä ja tarkentava sisältö kyselyn avulla. Kysely toteutettiin yhteistyökumppanin kanssa alle kouluikäisten lasten vanhemmilla. Kysely sisälsi kuusi avointa kysymystä, joihin vastata. Kyselyvastausten pohjalta videot käsikirjoitettiin, jonka jälkeen ne kuvattiin, editoitiin ja julkaistiin. Toiminta toteutettiin YouTube-kanavan muodossa, jonne julkaistiin kaksi videota. Toisella videolla toteutettiin tyypillinen lasten kerhokokonaisuus, ja toisella videolla perinteinen hartaus. Saadun palautteen mukaan videoista ja kanavasta tuli suunniteltujen mukaisia ja ne täyttivät niille asetetut kriteerit, joita olivat saatavuus ajasta riippumatta, opettavainen sisältö ja rauhallisuus.
Tämä on yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa tehty toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli valmistaa materiaalia Porin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän Porin Teljän seurakunnan käyttöön. Opinnäytetyön tuotoksena valmistimme Taivaan Isän taskussa -mekon kerto-mustaskuineen. Kertomusmekkoa on tarkoitus käyttää kristillisiin ja eettisiin tuokioihin. Se on oivallinen materiaali käytettäväksi erilaisten ryhmien kanssa. Mekon toteutuksessa on otettu huomioon eri aistit, joten se soveltuu hyvin myös erityisryhmille suunnattuun toimintaan. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsittelemme uskonnonvapautta, kristillistä kasvatusta, oppimista sekä diakonia- ja ympäristökasvatusta. Nämä toi-mivat pohjana produktimme luomiselle. Valmista mekkoa testattiin kolmen eri asiakasryhmän toiminnassa. Ryhmien ohjaajilta kerätiin palaute palautelomakkeella. Palautteiden perusteella todettiin mekon herättäneen kiinnostusta osallistujissa sekä ohjaajissa. Mekon ulkoasu ja eri aistit huomioonottava toteutus sai kiitosta. Mekko sai myös ohjaajat miettimään omia toimintatapojaan ja ideoimaan uusia materiaaleja mekon ajatusta mukaillen. Opinnäytetyönä valmistettu mekko on uniikki tilaustyö, eivätkä valmistusohjeet ole opinnäytetyön liitteenä. Liiteosassa olevan kirjallisen materiaalin tekijänoikeudet ovat työn tekijöillä, mutta materiaali on vapaasti hyödynnettävissä ei-kaupalliseen tarkoitukseen.
Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin kasvatuksesta vastaava hiippakuntasihteeri Pekka Asikainen. Hankkeistetun työmme tavoitteena oli järjestää mielenkiintoinen tapahtuma Oulun tuomiokapitulin piispaintalon jouluseimen yhteyteen. Järjestimme toisena adventtina toimintapäivän kalajokiselle kehitysvammaisryhmälle, joka sisälsi muun muassa askartelua ja toiminnallisen hartauden. Kehittämistehtävät nousivat suoraan kristillisen kasvatuksen näkökulmasta kehitys-vammaisiin ja heidän oppimiseensa nähden. 1. Miten luodaan mielenkiintoista toimintaa jouluseimen yhteyteen? 2. Miten luodaan kehitysvammaiselle elämys joulunsanomasta? 3. Miten huomioidaan kehitysvammaisuus oppimisessa? Saimme luotua toimintapäiväs-tä mielekkään kokonaisuuden, jossa oli suuri ja tärkeä sisältö. Elämys muodostui henkilökohtaiseksi ja kehitysvamman tasosta riippuen yksilölliseksi asiaksi. Kehitysvammaisuus oli toimintapäivässämme huomioitu pääosin hyvin, mutta kaikkeen emme olleet osanneet varautua.
Opinnäytetyönäni kokosin hartausmateriaalipaketin Limingan seurakunnan isosille. Materiaalin tarkoituksena on toimia apuna ja virikkeenä isosille, jotta he voisivat itsenäisemmin toimia osana rippikoulun hartauselämää. Isosen tehtäviin kuuluu usein hartauden pitäminen, mutta koulutuksesta ja ohjauksesta huolimatta heillä ei välttämättä ole valmiuksia tehdä täysin omia hartauksia. Materiaalissa on otettu huomioon Rippikoulusuunnitelma 2001:n teemat elämä, usko ja rukous sekä rippikoulun opetuskokonaisuudet. Materiaali sisältää valmiita hartauksia sekä virikemateriaalia. Hartaudet on jäsennetty teemoittain Isä meidän –rukouksen alle. Jokaiseen hartauteen on liitetty valmis rukous, musiikkiehdotuksia sekä ”mieti myös” –osuus, joka kehottaa isosta omaan pohdintaan aiheesta. Työn teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti rippikoulun opetussuunnitelmaa sekä rippikouluikäisen nuoren uskonnollista maailmaa, isostoimintaa ja hartautta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee Tulen kuvat-hartausmenetelmälle toteutetun oppaan kehitysprosessia. Menetelmä on suunniteltu käytettäväksi nuorten ja nuorten aikuisten toiminnassa. Tavoitteena oli luoda ohjeistus, joka kertoo kuinka hartausmenetelmää käytetään ja kuinka paloturvallisuus huomioidaan käytön aikana. Opinnäytetyön teoria koostuu kynttilöiden paloturvallisesta käytöstä, nuoren ja nuoren aikuisen hengellisyyden tukemisesta kontekstuaalisen teologian kautta sekä hiljaisuuden, rukouksen ja visuaalisuuden käytöstä hartausmenetelmässä. Opinnäytetyö kertoo kehitysprosessista joka hartausoppaan toteutukseen kuului. Kehitysprosessiin kuuluivat menetelmän kehittäminen, ohjeistuksen laatiminen, esimerkkihartauksien toteuttaminen, oppaan graafinen suunnittelu sekä arviointi. Opinnäytetyön tuloksena oli 30-sivuinen hartausopas, joka sisälsi ohjeet menetelmän käytölle ja paloturvallisuudelle sekä 8 valmista hartautta. Saatujen arviointien perusteella opas ja menetelmä koettiin käyttökelpoiseksi työvälineeksi nuorisotyössä, jonka etuna on sen sovellettavuus erilaisille kohderyhmille.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi hartausmateriaali Vantaan seurakuntayhtymän kehitysvammaistyöhön. Opinnäytetyössä oli kaksi kehittämistehtävää. Ensimmäisessä pohdittiin, kuinka hyödyntää aisteja ja kehoa kehitysvammaistyöhön suunnatussa hartausmateriaalissa. Toinen kehittämistehtävä oli rakentaa hartausmateriaali, joka käsittelee kristillisen uskon keskeisiä teemoja selkeällä ja helposti lähestyttävällä kielellä. Opinnäytetyön tietoperustassa määriteltiin kehitysvammaisuutta, spiritualiteettia ja jumalakäsitystä. Kirjallisuuden avulla kuvattiin myös kehitysvammaistyön historiaa Suomessa, kirkon vammaispoliittista ja saavutettavuusohjelmaa sekä kehon ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien varaan rakentuvaa uskonnollista kieltä. Hartausmateriaalia testattiin ja siitä saatiin palautetta. Palautteesta kävi ilmi, että hartausmateriaali soveltuu selkeyden ja moniaistisuuden kautta hyvin kohderyhmälle. Pohdinnassa todettiin, että aistien ja kehon hyödyntämiselle hartauksissa rajana on vain mielikuvitus. Helposti ymmärrettävän kielen käyttämisen avuksi löytyy hyviä valmiita materiaaleja. Toisaalta monien vaihtoehtoisten ja puhetta tukevien kommunikaatiomenetelmien käyttöön olisi tarvittu osaamista ja ammattitaitoa.
Hakala, Hanna. KIRKKO AVOINNA TYHJÄLLE SYLILLE. Tyhjän sylin messu- ja hartauskaava. Pori, kevät 2010, 48 s., 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyöni oli produktio, jonka tarkoituksena oli suunnitella Tyhjän sylin tilaisuuksiin kaavat sekä antaa ideoita ja neuvoja tilaisuuden järjestämiseen. Tyhjän sylin messu järjestettiin yhteistyössä Euran seurakunnan kanssa Euran kirkossa 11.2.2010. Raportissa kuvataan Tyhjän sylin messun ja hartauden kaavojen suunnittelua ja valmistelua. Valmis messu toteutettiin Euran seurakunnassa. Tyhjän sylin messun kaava suunniteltiin viikkomessun kaavan pohjalta. Teoria pohjana käytettiin ehtoollisen ja ripin teoriaa. Lisäksi teoriana olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiat ja ajatukset erilaisten jumalanpalvelusten tarpeesta. Idea kaavoihin tuli Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:ltä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Simpukka- ja Käpy-yhdistyksen kanssa. Lapsettomuus on ajankohtainen aihe, sillä monet parit kärsivät siitä. Tyhjän sylin tilaisuudet vastaavat tarpeeseen. Raportissa käsitellään Tyhjän sylin tilaisuuksia myös kirkon näkökulmasta. Kaavat suunniteltiin malleiksi, jotta jatkossa seurakunnat voisivat hyödyntää niitä. Messuun osallistuneiden määrä ja hyvä palaute osoittivat, että pienilläkin paikkakunnilla on kysyntää tällaiselle messulle. Raportin liitteenä ovat valmistuneet kaavat sekä Vinkkejä Tyhjän sylin messun tai hartauden järjestäjälle -vihkonen. Asiasanat: produktio, messu, hartaustilaisuudet, lapsettomuus, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Käpy - Lapsikuolemaperheet ry
Kirkkopäivien perheidenpäivän työryhmän kanssa tehdyn tilauksen innoittamana teimme toiminnallisen pyhiinvaelluspolun. Polulla oli mahdollisuus rauhoittua ja mietiskellä kirkon vuosiaiheen Pyhä, äärellä. Toiminnallisen polusta teki mahdollisuus nähdä, kuulla, haistaa, tuntea ja maistaa Pyhä. Polulla oli mahdollisuus pysähtyä leikkimään ja antaa aikaa kanssakulkijoille. Tarkoituksena oli tarjota aikuiselle ja lapselle kiireetöntä yhdessäoloa luonnon rauhassa. Pyhiinvaelluspolku oli osa kirkkopäivien Perheiden päivää. Päivän ohjelmassa oli paljon muutakin oheistoimintaa mm. erilaisia toimintarasteja. Palautetta keräsimme osallistuvilta perheiltä sekä muilta työntekijöiltä. Palautteiden pohjalta teimme arvioinnin pyhiinvaelluksesta ja sen onnistumisesta.
TIIVISTELMÄ Johansson, Piritta & Ketoja, Sirkku. Aarteet perheessä. Voimavarojen tukeminen perheleirillä. Pori, kevät 2010, 47 s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni. Opinnäytetyö oli produktio, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa ohjelmaa ja toimintaa diakonian perheleirille. Leirin suunnittelu tapahtui yhteistyössä Länsi-Porin seurakunnan perhetyön diakonien kanssa. Leiri toteutui 29.6.–2.7.2009. Suunnitellun ohjelman ja toiminnan tavoitteena oli leirille osallistuvien perheiden voimavarojen tukeminen ja vahvistaminen voimavara- ja ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla. Voimavarat kuvattiin aarteina, joita etsittiin perheestä, minuudesta ja Jumalan yhteydestä. Leiripäivät rakentuivat näiden teemojen ympärille. Taustateoriana ohjelman suunnittelussa oli voimavara- ja ratkaisukeskeisyyden lisäksi ryhmätoiminta ja seurakunnan diakoninen perhetyö. Lisäksi ohjelman suunnittelussa ja toiminnassa käytettiin apuna enneagrammi teoriaa ja Vanhemmuuden roolikarttaa. Hartaushetkien suunnittelussa käytettiin hengellistä kirjallisuutta, Raamattua ja Lasten virsikirjaa. Opinnäytetyö oli ammatillisesti kasvattava prosessi, jossa saatiin tehdä yhteistyötä moniammatillisesti seurakunnan diakonia- ja lapsityöntekijöiden kanssa. Leiriohjelman suunnittelu ja toteutus sekä mukana oleminen perheleirillä vahvistivat sosiaali- ja diakonia-alan osaamista. Ohjelman suunnittelu ja toteutus tapahtui aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti. Leiriohjelmasta saatu palaute oli myönteistä. Asiasanat: produktio, seurakunnan perhetyö, perheleiri, voimavarakeskeisyys, hartaushetket
Avhandlingen granskar korsvägsandakter i rummet och som upplevelse genom en kvalitativ undersökning baserad på sex stycken intervjuer med informanter, som antingen deltagit i eller arrangerat korsvägsandakter under fastetiden 2023. Avhandlingen ställer även frågan huruvida korsvägsandakterna är ett högkyrkligt inslag i det finländska gudstjänstlivet. Korsvägsandakterna har också iakttagits och dokumenterats i anteckningar och fotografier. Tre fall från kyrkor i Helsingfors presenteras: Johanneskyrkans korsvägsandakter (3 st), Berghälls kyrkas korsvägsandakt och S:ta Maria katolska kyrkas korsvägsandakt. Korsvägsandakter hålls vanligen under fastetiden före påsk. Andakten följer Jesu lidandes väg, Korsets väg eller Via Dolorosa, i vanligen 14 stationer. Ibland finns en 15:e station, uppståndelsen, med. I avhandlingen presenteras även jämförelser mellan utförandet av andakterna. Även korsvägsandakternas historiska bakgrund presenteras samt några exempel på andaktstexter. Avhandlingen förankras teoretiskt till tankar framlagda av forskare som granskat materiell religion och levd religion. Fokus är därmed på informanternas upplevelser och även på vilka sinnen de brukade. Enligt undersökningens resultat upplevde informanterna andakterna som “berörande” och en informant uppgav även att andakten “gör gott”. För en informant, som är medlem av den katolska kyrkan, representerar Korsets väg vad kristendomens budskap egentligen handlar om. Alla utom en av informanterna tyckte att andakten inte helt motsvarade deras förväntningar, utan att den kunde ha förbättrats på något vis. Sinnen som informanterna hade bruk av i andakten var synen, hörseln, rösten, men också att röra sig (gå). Även “hjärtat” och “sinnet” uppgavs. Många tilltalades av en viss, eller flera, stationsbilder, bland annat korsfästelsen, då Jesus kläs av och då Veronica torkar Jesu anlete. Ett annat, mindre resultat av undersökningen är att korsvägsandakter inte kan tolkas som ett specifikt högkyrkligt drag i de lutherska församlingarnas gudstjänstliv i Helsingfors, på basis av dessa fallstudier. Att fira korsvägsandakter skapar däremot en välkommen variation i gudstjänstlivet, på samma vis som med andra specialgudstjänster, och rent praktiskt skapar korsvägsandakterna en omväxling i bruket av kyrkorummet, eftersom man under andakten går runt i kyrkan.