Kaikki aineistot
Lisää
Tämän työn tarkoituksena oli tehdä sähkö- ja valaisinsuunnitelma Janne Mattilan konehalliin. Tavoitteena oli tehdä suunnitelmat asiakkaan toiveiden mukaisesti kuitenkin niin, että ne olisivat mahdollisimman käytännölliset ja standardit täyttävät. Opinnäytetyössä käsitellään konehallin sähkö- ja valaisinsuunnitelmaa ja niihin liittyviä piirustuksia, sekä niiden laatimiseen käytettyjä ohjelmia. Työssä käsitellään kolmea erilaista valaistusta, jotka vastaavat hallin kolmen eri tilan vaatimia valaistus-suosituksia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kannattaako nykyinen valaistus LEKOhalleissa vaihtaa LED-valaistukseen, ottaen huomioon sekä taloudellinen että valaistustekninen puoli. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on toimia apuna, kun suunnitellaan valaistuksen uudistamista LEKOhalleihin. Opinnäytetyön tekemiselle oli monia syitä, joista yksi oli LEDien nopea kehitys viime vuosina. Lisäksi käyttäjien tyytymättömyys nykyiseen valaistukseen ja mahdollisten säästöjen saaminen olivat painavia syitä opinnäytetyön tekemisen kannalta. Puolustusvoimilla on useita vastaavanlaisia halleja ilmavoimien käytössä. Tutkittava LEKOhalli mallinnettiin DIALux-ohjelmalla ja valaisinvalmistajien tarjoamien valaisintiedostojen avulla selvitettiin, pystytäänkö valaistus uusimaan LED-valaisimilla. Vertailupohjaksi käytiin paikan päällä mittaamassa valaistusvoimakkuudet ja tämän hetkisten valaisimien todelliset kulutukset. Näiden mittausten perusteella tehtiin kustannuslaskelmat nykyisten valaisimien ja uusien LED-valaisimien kohdalla. Lisäksi päätettiin myös selvittää, olisiko kannattavampaa vaihtaa nykyisten valaisimien tilalle uudet purkauslamppuvalaisimet. Opinnäytetyön tulosten perusteella on siirrytty tilanteeseen, jossa on kannattavaa asentaa uudet LED-valaisimet LEKOhalleihin. Ennusteiden mukaan perinteisten valonlähteiden ja uusien LED-valaisimien välinen ero tulee kehittymään LED-valaisimille suotuisaan suuntaan. Tämän opinnäytetyön tuloksien perusteella uusitaan mahdollisesti johonkin LEKOhalliin testimielessä uusi LED-valaistus. Tämän testin perusteella tehdään jatkopäätöksiä valaistuksen uusimisesta laajemmin.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli mitoittaa teräshalli Oy SanCon Finland Ab:lle ja mitoituksesta saataisiin alustavia profiilikokoja. Halli, jota on käytetty mitoituspohjana, tulisi yrityksen omaan käyttöön varastona tai vuokralle. Halli piti suunnitella sillä tavalla, että sitä pystyisi laajentamaan molempiin suuntiin ja siltanosturi pystyisi asentamaan siihen. Työ sisältää ristikkosauvojen, pilarien, siltanosturin ratapalkkien ja anturoiden mitoituksen. Työstä on jätetty pois liitos-, värähtely- ja palomitoitus. Suurin osa mitoituksista tehtiin Excelissä. Sen avulla kokoja ja laskelmat pystyisi helposti muuttamaan. Jos hallikokoa halutaan muuttaa myöhemmin, vain lähtöarvoja tarvitsee muuttaa ja uudet mitoitukset pystyy helposti hakemaan Excelistä. Mitoitukset tarkastettiin Autodesk Robot Structural Analysis-ohjelmassa. Piirustuk-set tehtiin CADS Planner-ohjelmalla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdashallin ilmanvaihtojärjestelmän ohjauksen uusiminen. Vanhasta ohjauksesta puuttui puhaltimen tehosäätö. Tämä aiheutti ylimääräistä energian kulutusta ja työhyvinvoinnin heikentymistä liiallisen ilmavirran takia. Työn tarkoituksena oli lisätä olemassa olevaan ohjausjärjestelmään puhallustehon säätö. Työn aikana perehdyttiin ympäristöministeriön ja työturvallisuuslaitoksen ilmanvaihdolle asettamiin vaatimuksiin. Näihin vaatimuksiin vaikuttivat ilmanvaihdon kohteena olevassa tehdashallissa sijaitsevat metallin työstökoneet ja hitsauslaitteistot. Laitteistoja valittaessa perehdyttiin TORBAR-virtausmittareihin ja NDIR-ilmanlaadun seurantalaitteisiin. Näiden laitteiden avulla luotiin puhaltimien tehoa säätävä järjestelmä. Säätö itsessään toteutettiin Trendin automaatiojärjestelmillä. Trendin automaatiojärjestelmiin tutustuttaessa täytyi opetella niiden käyttämä toimilohkoihin perustuva ohjelmointikieli. Näin kerätyistä pohjatiedoista luotiin suunnitelma tehdashallin ilmanvaihdon ohjaamiselle. Toteutettu suunnitelma täyttää teoriatasolla kaikki sille asetetut vaatimukset. Koska järjestelmää ei vielä ole otettu käyttöön, sen toimivuutta todellisessa tilanteessa ei kyetä toteamaan. Suunnitelmaa tehtäessä selvisi, että ilmanvaihdon optimoiminen vaatii suurempia rakenteellisia muutoksia nykyiseen järjestelmään. Suunnitelmaa ja sen pohjatietona olevia vaatimuksia voidaan soveltuvin osin käyttää vastaavissa ilmanvaihtojärjestelmissä.
Opinnäytetyön aiheena oli 300 m2 :sen puurunkoisen hallin kustannusarvio Vesan Rakennus ja Maalaukselle. Vesan Rakennus ja Maalaus on osakkaana Kavera Oy:ssä, jonka tontille halli olisi tarkoitus rakentaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa yritystä varten, kannattaako rakentaa oma halli vai pysyä vuokralla nykyisessä hallissa. Hallin kokonaismitat olisivat 25x12 m ja sisäkorkeutta noin 4,8 m. Hallissa olisi tarkoitus olla noin 235 m2 puolilämmintä varastotilaa sekä 40 m2 toimisto-, ja sosiaalitiloja.
Työn tarkoituksena oli tehdä sähkösuunnitelma Sataservice Oy:n uusiin toimitiloihin. Sataservice Oy on yritys, joka päätoimialana on teollisuuden kunnossapito. Työn lähtökohtana oli tehdä asiakkaan kanssa suunnitelma hallin sähköistys mahdollisuuksista ja erilaisista toteutusratkaisuista. Hallin pinta-ala oli 2550 m2, josta toimisto pinta-alaa on 750 m2. Sataservice Oy:n suunnitelmat hallin käyttötarkoitusta varten muuttuivat koko suunnitellun ajan. Toistaiseksi varma tieto käyttötarkoituksesta oli, että halliin tulisi 720 m2 sorvaamotila. Muun tilan suunnittelun lähtökohtana pidettiin sitä, että tilaan tulisi jonkinlaista tuotantoa. Työssä on tarkoitus tarjota asiakkaalle mahdollisimman kattava suunnitelma, jossa oli otettu huomioon mahdolliset tulevaisuuden tarpeet. Suunnitelman ulkopuolelle rajattiin mahdolliset pienjännitejärjestelmät kuten murtohälytys-järjestelmät, kulunvalvontajärjestelmät ja muut vastaavat järjestelmät. Työssä ei myöskään oteta kantaa varsinaisiin rakentamisen kustannuksiin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella teollisuushallin julkisivun ja sisätilojen muutos niin, että ratkaisu tukisi nykyajan vaatimuksia. Opinnäytetyössä keskityttiin noin 5 hehtaarin kokoisen teollisuushallin vanhimpaan osaan. Rakennuksesta tehtiin 3D-malli ArchiCAD-ohjelmalla vanhojen paperisten lupapiirustusten sekä kohteesta tehtyjen DWG-tiedostojen pohjalta. Malliin tarvittavia puuttuvia mittoja tarkistettiin paikan päällä mittaamalla. Julkisivumuutoksen tuli sopia esteettisesti ympäristöönsä ja toisaalta herättää huomiota jo kaukaa alueelle saavuttaessa. Suunnittelussa huomioitiin ympäristöministeriön asettamat vaatimukset rakennuksen esteettömyydelle, asumisterveydelle ja paloturvallisuudelle. Sisätilasuunnittelussa tehtiin luonnoksia teollisuushallitilan muuttamiseksi osittain toimistotilaksi. Luonnokset tarkentuivat vähitellen, kun pyrimme vastaamaan paikan luomiin haasteisiin, ympäristöministeriön vaatimuksiin sekä asiakkaan toiveeseen muuntojoustavasta tilasta. Rakennuksesta tehtiin monta luonnosta rakennuksen tulevaisuutta ja jatkosuunnittelua varten.
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin yleisimpien erilaisten hallirakennusten runkovaihtoehtoja. Hallirakennus voidaan toteuttaa esimerkiksi puu-, teräs- tai betonirakenteisena. Jokaisesta keskeisestä rakennusmateriaalista selvitettiin aluksi perustiedot sekä niille ominaiset heikkoudet. Materiaalille tyypilliset ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti rakenteiden käyttäytymiseen eri olosuhteissa. Myös eri materiaalien palotekniikkaa käsiteltiin tässä työssä. Hallirakennuksen mahdollisia toteutustapoja puu-, teräs- ja betonirunkoisena tutkittiin. Runkojen perustyyppejä havainnollistettiin kuvien ja selitysten avulla.
Tämä opinnäytetyö tehtiin jyväskyläläiselle Sähkönikkarit Oy:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia toimivat sähkösuunnitelmat hallirakennukseen, jossa kerrosalaa on yhteensä 584 m2. Tavoitteena oli selvittää mitä sähkösuunnittelijalta vaaditaan suunnittelua tehdessä. Tämän lisäksi oli tarkoitus myös oppia suunnittelun eri vaiheet ja työskentelytavat käytännössä. Jotta sähkösuunnittelu olisi mahdollista, täytyy suunnittelijan ymmärtää rakennushankkeen vaiheet ja niiden sisältö talotekniikan ja sähkösuunnittelijan kannalta. Opinnäytetyössä käydään ensimmäisenä läpi teoriaa rakennushankeesta sen vaiheista ja mitä rakennushankeen vaiheet sisältävät suunnittelijan näkökulmasta. Tämän jälkeen opinnäytetyössä käsitellään hallirakennuksen sähkösuunnittelua ja siihen liittyviä laskentatapoja ja määräyksiä sekä valaistuksen suunnittelua. Opinnäytetyötä tehtäessä käytettiin eri suunnitteluohjelmia, kuten CADS Electric pro:ta ja DIALux:ia. Opinäytetyötä tehdessä oli noudatettava tandardissa SFS 6000 esitettyjä laskentamenetelmiä sekä vaatimuksia. Opinnäytetyön tuloksena saatiin sähkösuunnitteluun liittyviä suunniteludokumentteja ja laskelmatuloksia. Näitä dokumetteja olivat mm. tasokuvat, keskuksien pääkaaviot, piirikaaviot ja järjestelmäkaaviot.
Tämä mestarityö tehtiin Jokiteam Oy:n toimeksiannosta vuonna 2011. Aihe oli ajankohtainen, kun julkisivun uusiminen tuli ajankohtaiseksi muutamassa Jokiteam Oy:n omistamassa hallirakennuksessa. Tämän työn tuloksia voidaan soveltaa myös uudisrakentamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää optimaalinen julkisivuratkaisu toimeksiantajan lähtökohdista. Jokiteam Oy vuokraa erilaisia tuotanto- ja toimitiloja pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Tutkittaviksi julkisivumateriaaleiksi valittiin kalkkihiekkatiili ja teräsohutlevy, joita yritys on käyttänyt aiemmin toimitilatuotannossaan, sekä uutena materiaalina puu. Julkisivumateriaaleja vertailtiin viidestä eri näkökulmasta. Ensimmäisenä selvitettiin materiaalien ominaisuuksia ja soveltuvuutta hallirakennuksen julkisivuun. Toisena näkökulmana olivat valittujen julkisivuverhouksien rakentamiskustannukset ja työnkustannusten sekä materiaalikustannusten vertailu. Kolmantena vertailtiin valittuja julkisivurakenteita elinkaaritalouden kannalta. Neljäntenä kuvattiin julkisivurakenteiden työmenetelmiä, huomioitavia asioita ja tarvittavaa kalustoa. Viidentenä tarkasteltiin valittujen julkisivurakenteiden energiasisältöjä sekä ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia ja happamoitumista aiheuttavia päästöjä. Puurakenne on selkeästi ympäristöystävällisin vaihtoehto. Sen rakentamis- ja elinkaarikustannukset ovat toiseksi edullisimmat valituista rakenteista. Puurakenteella korostuu erityisesti huolellisen suunnittelun ja työtoteutuksen tärkeys. Kalkkihiekkatiilirakenteen kustannukset ovat 50 vuoden suunnitteluiällä melko korkeat. Rakennuksissa, joissa suunnitteluikä on korkeampi, korostuu sen kestävyys ja vähäinen kunnossapidon tarve. Muuratulla julkisivurakenteella on korkein imagollinen arvo. Tutkimuksen perusteella muovipinnoitettu teräsohutlevyrakenne on oikea ratkaisu hallirakennuksiin. Se on valituista rakenteista selkeästi edullisin ja sen huollon sekä kunnossapidon tarve on vähäistä suunnitellun elinkaaren aikana. Julkisivumateriaalin valinnassa tärkeintä on ymmärtää rakennukselle valitun suunnitteluiän vaikutus kustannusten ja ympäristövaikutusten jakautumiseen koko elinkaaren ajalle. Jatkotutkimusaiheena esitetään julkisivumateriaalin vaikutusta rakennuksen myyntihintaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laskea tilaajan pyytämät lujuus- ja jäykistyslaskelmat puurakenteiseen halliin, joka sijaitsee Kokemäellä. Hallin käyttötarkoituksena on toimia varastotilana. Laskelmaan kuului aukonylityspalkkien ja niiden kannattajapilarien mitoitus sekä NR-kattorakenteen ja rungon jäykistys. Mitoitukset tehtiin EN-standardien mukaisesti. Työn tuloksena syntyi mitoitusohjelmalla tehty laskelma aukonylityspalkista sekä käsin suoritetut laskelmat kannattajapilarien kestävyydestä sekä NR-kattorakenteen että rungon kokonaisjäykistyksestä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin puurankarunkorakenteisen hallin levyjäykistystä RIL 205-1-2009 eurokoodi EN 1995–1–1 Puurakenteiden suunnitteluohjeen mukaisesti. Levyjäykistys on edullisin tapa estää rakennuksen muodonmuutoksia, mikäli tekniikka hallitaan. Lopuksi tarkastelussa lähestyttiin aihetta esimerkkihallin avulla. Esimerkkihallin levyjäykistystä suunniteltiin Hämeenlinnaan. Esimerkkihallin suunnittelu alkoi pääpiirustusten laatimisella. Hallin arkkitehtuuri määrittyi tilaajan toiveiden mukaisiksi. Aukot, ulkomitat ja korkeus määrittyivät toiminnan mukaan. Halliin piti saada mahtumaan ainakin traktori ja vene suurimpina esineinä. Hallista piti myös suunnitella lämmin rakennus. Tämä työ rajattiin levyjäykistyksen suunnitteluun ja suunnittelun mukanaan tuomaan detaljiikkaan. Työn ajatuksena oli tutkia mitä haasteita suunnittelu loppuunvietynä toi tullessaan. Muutoin halli suunniteltiin voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Päätavoitteena oli selvittää, onko mahdollista saada pienehkö halli jäykistettyä kipsilevyillä eurokoodien mukaisesti huomioiden kaikki reunaehdot. Selvityksen aikana huomattiin, että levyjäykistykseen liittyvät suuret linjat on ratkaistu nyt ja on ratkaistu aiemminkin. Laskelmien lopputuloksena oli, että esimerkkihallin jäykistys ei onnistu kipsilevyillä. Vanereiden avulla jäykistys juuri ja juuri onnistuu. Detaljiikkaan liittyvää yksityiskohtaista ohjeistusta ja mallia ei helposti löydy, jos ollenkaan.
Opinnäytetyön tehtävänä oli suunnitella luonnoskuvat liimapuurakenteiselle hallille. Tilaajan tarpeena oli saada sopivat tilat yrityksen toimintaan tulevaisuudessa. Halli haluttiin suunnitella palkki-pilari järjestelmällä. Tilaajana on rakennusyritys ja hallin suunnittelu yritettiin toteuttaa niin että suurimman osan rakentamisesta pystyisi tekemään itse. Työ oli todella haastava. Pelkästään hallin rakenteiden suunnittelu ja rakenneteknisesti oikein toteutettu rakennus olivat todella työläät toteuttaa. Kokemattomalle suunnittelijalle työssä oli valtavasti opettelemista. Työn tuloksena valmistuivat lämpöarvot täyttävät rakenteet halliin, jotka täyttävät rakenteiden vaatimat kuormat. Lisäksi valmistuivat pohja-, julkisivu- ja leikkauskuvat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla kahta eri lämmitysjärjestelmää, jotka ovat maalämpö- ja kaukolämpöjärjestelmä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Ylöjärven Talotekniikka Oy:n kanssa. Opinnäytetyössä käytetään esimerkkinä tilaajan hallirakennusta. Ennen opinnäytetyön aloittamista oli tehty alustavat selvitykset, että molemmat järjestelmät ovat kyseisellä alueella mahdollisia toteuttaa. Vertailuissa otettiin huomioon energiatehokkuus, käyttökustannukset sekä investointikustannukset. Lämmitysjärjestelmien vertailua varten tarvitsi laskea rakennuksen lämmitystehontarve. Lämmitystehontarvelaskelmien perusteella maalämpöpumppuvalmistajat tekivät tarkemmat mitoitukset maalämpöjärjestelmien osalta. Kaukolämpöjärjestelmän mitoitus perustui paikallisen kaukolämpöyrityksen käyttämiin menetelmiin. Vertailun jälkeen lopputuloksena todettiin maalämpöjärjestelmän olevan parempi ratkaisu tähän kohteeseen ja tilaajalle ehdotettiin maalämpöjärjestelmän hankkimista kohteeseen.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään ratsastusmaneesin LVI-ratkaisuja ja pohditaan millainen ratkaisu olisi toimiva ja tehokas kyseiseen rakennukseen. Teoriaosuudessa lasketaan rakennuksen U-arvoa ja lämmitystarvetta. Näiden avulla tutkitaan erilaisia lämmitysratkaisuja. Lisäksi analysoidaan millaiset ilmanvaihdon ratkaisut toimisivat maneesin olosuhteissa. Aineistona toimivat valmiit dokumentit, havainnointi, muiden tutkijoiden keräämät aineistot ja kertomukset. Tarkasteltavassa rakennuksessa eli maneesissa on sosiaalitila ja ratsastusala. Sosiaalitilassa on taukotila, toimisto ja pesuhuone. Ratsastusala on hiekkapohjainen kenttä, jolla hevoset harjoittelevat. Maneesi on käytännössä ratsastuskenttä, jota suojaamassa ovat seinät ja katto. Tämä mahdollistaa harjoittelun ympäri vuoden. Taukotilaan valittiin sähkölämmitys, jota tukee ilmalämpöpumppu ja koneellinen ilmanvaihto. Ratsastusalalle valittiin painovoimainen ilmanvaihto. Ratsastusalaa ei lämmitetä, vaan se on ulkoilman kanssa samassa lämpötilassa.
Kehittämishankkeessa selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa työhallissa tapahtuvaa toisen asteen ammatillista opetusta tiimityön keinoilla. Aihe on ajankohtainen ja kiinnostava, koska tiimityön harjoittelu jo koulussa antaa parempia valmiuksia työssäoppimisjaksoihin ja työelämään siirtymiseen. Erilaisia työtiimejä on käytössä lähes kaikilla isommilla merkkikorjaamoilla. Korjaamoilla on esimerkiksi sähkötiimi, moottoritiimi, koritiimi jne. Tässä kehittämishankkeessa haen vastauksia kahteen kysymykseen: miten oppilaalle opetetaan tiimissä työskentelyä ja miten tiimissä oppiminen voidaan toteuttaa. Tiimitoiminnan oppimisella edistetään kaikkien, mutta etenkin sosiaalisesti arempien liittymistä ryhmään sekä löytämään osaamisen ja onnistumisen iloa. Tiimityö antaa toimintavalmiuksia ryhmänä oppimiseen nuorille autoalan opiskelijoille työhön sekä helpottaa ja valmistaa heidän siirtymistään työelämään.
Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä suunnitelma linja-autoliikennettä harjoittavan yrityksen uusista toimitiloista. Toimitilat käsittävät toimiston, henkilöstötilat, korjaamon sekä ajoneuvojen säilytys- ja pesutilat. Johdannossa käydään läpi työn tavoitteet, tausta sekä tutustutaan kohdeyritykseen ja sen toimintaan. Teoreettinen tausta käsittelee rakennuksen vaatimuksia, joita mm. työsuojeluopas edellyttää korjaamolta ja henkilöstötiloilta, lisäksi käsitellään mm. toimivan toimiston perusteita. Seuraava osio käsittelee yrityksen nykyisiä toimitiloja, niiden puutteita sekä kehitystarpeita. Benchmarkkaus-osiossa tutustutaan muihin vastaaviin kiinteistöihin ja ratkaisuihin. Kiinteistön suunnittelussa tutkitaan, minkälainen tila sopisi parhaiten yrityksen käyttöön, perehdytään eri tiloihin, laitteisiin sekä niiden vaatimuksiin. Osio sisältää paljon mallikuvia, jotka on piirretty erilaisten näkemysten, vierailukohteiden ideoiden, oman kokemuksen ja teoriaosuuden pohjalta. Työ ei sisällä arkkitehtuurista rakennesuunnittelua. Työn yhteydessä on tutustuttu erilaisiin suunnitteluohjelmistoihin ja luotu erilaisia visuaalisia toteutusmalleja korjaamosta ja toimistotiloista. Mallien piirtämiseen on käytetty ECdesign-ohjelmistoa. Tuloksena saatiin suunnitelma ja visio siitä, minkälainen tuleva kiinteistö tulisi olla ja mitä sen tulisi sisältää. Lisäksi saatiin kattava käsitys mitä lakeja, asetuksia ja ohjeita tulee ottaa huomioon rakennusta suunniteltaessa.
Opinnäytetyön aiheena on ’’ Puuhallien runkovaihtoehtojen vertailu’’. Työn kokonaisuus koostuu puuhallien runkovaihtoehtojen selvittämisestä sekä runkovaihtoehtojen vertailusta. Puuhalleissa on kolme runkovaihtoehtoa (pilarirunko, kaarirunko ja nivelkehärunko), Tässä tutkimuksessa mitoitetaan kahta eri hallityppiä. Nämä ovat harjapalkki ja harjaristikko. Tutkimus jaetaan neljään eri osaan ja se toteutetaan kirjallisuustutkimuksena. Tutkimus alkaa puurakenteiden yleisten tietojen keräyksellä. Tämän jälkeen siirrytään puuhallien suunnitteluun ja runkovaihtoehtojen selvittelyyn. Lopuksi verrataan hieman halleja toisiinsa ja tarkastellaan runkovaihtoehtojen kustannuspuolta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kevytrakenteisten muovi- ja pressuhallien rakennuslupakäytänteitä Suomessa. Työ rajattiin ensisijaisesti yrityskäytössä oleviin halleihin, joiden lisäksi mukaan otettiin myös maatilakäytössä olevia halleja kuten kasvihuoneita, kasvutunneleita, konesuojia ja eläinsuojia. Aihe oli mielenkiintoinen, koska näihin liittyviä rakennusmääräyksiä tulkitaan eri tavoin eri puolella Suomea. Käyttäjien, maahantuojien, myyntiyritysten, valmistajien, rakennusvalvontojen ja pelastuslaitosten kannalta olisi hyvä, että rakennusmääräykset olisivat selkeät ja rakennusvalvonnat toimisivat mahdollisimman yhtenäisesti. Pelastustoimi (riskienhallinta) tekee tiivistä alueellista yhteistyötä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, ja myös pelastustoiminnan hälytystehtävillä saattaa joutua tekemisiin näiden kanssa. Aluksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, minkä jälkeen lähetettiin Webropol-kysely rakennusvalvontoihin. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse 60 rakennusvalvontaan ympäri Suomea. Vastauksia saatiin 30. Lopuksi tehtiin vielä täsmähaastattelut toimintaa ohjaaville virastoille ja toimijoille. Opinnäytetyö oli toteutukseltaan kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Rakennusvalvonnat haluaisivat selkeämpiä ohjeistuksia pressuhalleihin liittyen. Lainsäätäjän näkökulmasta katsottuna halutaan säilyttää yksittäisen rakennusvalvontaviranomaisen harkintavaltaa. Paloturvallisen rakentamisen kannalta on tärkeä noudattaa voimassa olevia rakennusmääräyksiä myös näiden kohdalla.
Opinnäytetyössä tutkittiin Kaarirakenne oy:n tilauksesta itsekantavasta teräspoimulevystä valmistetun kaarihallin aukotuksen mahdollistavia runkoratkaisuja kantavalle seinälinjalle. Asiakkaat ja tilaajat toivoivat kaarihalleja, joissa kulku halliin on mahdollista joka suunnasta. Kaarihallin tuenta on tehty yleensä aina umpinaisilla teräsbetonielementeillä. Opinnäytetyön tekemisessä ja suunnittelussa hyödynnettiin kirjallisuutta. Opinnäytetyö tehtiin yleisellä tasolla, mikä mahdollistaa ratkaisun hyödyntämisen kaikille kaarille. Työssä suunniteltiin erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla runko voidaan toteuttaa. Opinnäytetyössä kehiteltiin kaarihallin kantavalle seinälinjalle teräksisistä mastopilareista tehty runkoratkaisu. Se jäykistää rakennuksen alapään ja mahdollistaa erikokoisten kulkuaukkojen toteutuksen. Lisäksi tehtiin Excel-laskentaohjelma, jolla rungon rakenneosat ja liitokset voidaan tulevaisuudessa mitoittaa. Myös suunnitelman kustannuksia arvioitiin, mutta niitä ei julkaista. Aukotuksen runkoratkaisu on toteutuskelpoinen, ja sitä tullaan hyödyntämään Kaarirakenne oy:n tulevissa hankkeissa. Laskentaohjelmalla voidaan mitoittaa nopeasti ja yksinkertaisesti kaarihallin kantava teräsrunko. Tulevaisuudessa voidaan tutkia vaihtoehtoisia runkoratkaisuja, joilla kattorakenteelta tulevaa vaakasuuntaista voimaa saadaan pienennettyä ja sen aiheuttamaa momenttia perustuksille vähennettyä.
Tämän syventävien opintojen opinnäytetyön aiheena on Hallin tekniikka karioituneiden maitomolaarien hoitomenetelmänä. Työssä käsitellään perinteistä Hallin tekniikkaa. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa on käytetty aineistona artikkeleita PubMed-ja Cochrane-tietokannoista, kyseisten artikkelien lähdeluetteloita sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tiedonhakuun käytettiin seuraavia hakusanoja: ”Hall technique”,” caries”, “primary dentititon”, “stainless steel crown”,“benefit” “pediatric” ,“child” ,“childhood” ,“children” ,“primary” ,“carious” ja “teeth”. Hallin tekniikka on karioituneiden maitomolaarien korjaavaan hoitoon kehitetty tekniikka. Tekniikan indikaatioita ovat lisäksi attrition, abraasion tai eroosion vaurioittamat maitomolaarit sekä maitomolaarit potilailla, joilla on amelogenesis imperfecta tai dentinogenesis imperfecta. Maitomolaarin periapikaalialueen tulee olla terve eikä hampaassa saa olla irreversiibeliin pulpiittiin viittaavia oireita, jotta se soveltuu restauroitavaksi Hallin tekniikalla. Tekniikan ideana on pinnoittaa maitomolaari teräskruunulla ilman hampaan preparointia, karieksen poistoa tai hampaan puudutusta. Tavoitteena on sulkea kariesleesio teräskruunun sisään, mikä estää kariesbakteerien ravinnon saannin ja tekee ympäristöstä epäsuotuisan kariesbakteereille. Tällöin kariesleesion ete- neminen pysähtyy ennen sen leviämistä pulpaan. Teräskruunut ovat Suomessa vielä melko harvinaisia lasten hammashoidossa. Kruunujen etuja ovat kestävyys, edullisuus sekä pitkäikäsyys. Suurin rajoittava tekijä teräskruunujen käytössä on niiden teräksisen värin aiheuttama epäes- teettinen ulkonäkö.
TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma VARIS, ARI Logistiikan harjoitushallin toiminnan kehittäminen ja uudistaminen opetuskäyttöön Opinnäytetyö 28 sivua + 3 liitesivua Työn ohjaaja Lehtori Olli Huuskonen Toimeksiantaja Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keravan toimipiste Toukokuu 2011 Avainsanat harjoitushalli, työharjoittelu, ammattiosaamisen näyttö, varastonhoitaja, trukki Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää, uudistaa ja laajentaa Keski-Uudenmaan ammattiopiston Keravan toimipisteen logistiikan harjoitushallia vastaamaan nykypäivän pedagogisia ja teknisiä tarpeita. Tavoitteena on myös hallin käytön monipuolistaminen ja harjoitushallin toimiminen koko oppilaitoksen logistiikkakeskuksena, sekä hankinta-, käyttö- ja henkilöstökulujen pienentäminen. Tarkoituksena on myös löytää ja kokeilla taloudellisesti mahdollisia ratkaisuehdotuksia, jotka voidaan toteuttaa nopeasti ja lähitulevaisuudessa. Työ on tehty toimeksiantona Keski-Uudenmaan ammattiopistolle Keravan toimipisteelle, ja työn tulokset jäävät oppilaitoksen käyttöön. Työn tuloksena saatiin ajankohtaista tietoa ja tulevaisuuden visioita opetushallin kehittämiseksi vastaamaan paremmin halliin kohdistuvat opetukselliset, tekniset ja ympäristölliset kriteerit. Parannusehdotukset tehtiin yhteistyössä oppilaitoksen työntekijöiden kanssa ja käytännön kokemuksien perusteella. Lähdeaineistona käytettiin logistiikan kirjallisuutta, omia ja työntekijöiden havaintoja sekä omaa kuvamateriaalia.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Kuopiossa Sähköasennus Sähkömestarit Oy:lle, jolta työn oli tilannut Matti Korhonen. Työn tavoitteena oli luoda nykyaikaiset, nykyisiä sähköasennuksia vastaavat sähködokumentit jo olemassa oleviin teollisuushalleihin. Sen lisäksi työssä suoritettiin lämpökamerakuvaukset teollisuushallikokonaisuuden sähkökeskuk-siin. Opinnäytetyössä perehdyttiin johtimien, kaapeleiden, sulakkeiden ja keskusten valintaan, asennukseen ja do-kumentointiin sekä lämpökuvaukseen ja sen suorittamiseen. Työssä kartoitettiin teollisuushallien sähköasennusten nykytilanne. Asennuksia vastaavat sähkökuvat piirrettiin Cads Planner 17:llä. Lämpökuvauksessa käytössä oli Flir E6 mallin lämpökamera, jolla saatiin kuvatua kaikki kuvauskoh-teina olleet sähkökeskukset. Lämpokuvauksen raportoinnissa voitiin käyttää hyödyksi sekä lämpö- että digikuvia. Lopputuloksena saatiin luotua hallin omistajalle nykyaikaisia sähköasennuksia vastaavat sähködokumentit. Myös lämpökuvauksessa saatiin suoritettua kuvaus ennalta sovituille sähkökeskuksille ja niistä laadittiin lämpökuvausra-portti.
Opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä hallirakennuksen rakentamiseen liittyviin työtapoihin ja työmenetelmiin. Työn pohjana käytettiin tamperelaisen Arkkitehtuuritoimisto Rauno Kangasniemi Oy:n vuonna 2008 suunnittelemaa hallia. Halli oli tarkoitus rakentaa Pirkanmaalle, Kurun Olkitaipaleen kylään. Työssä selvitettiin aikalaskelmat työvaiheiden kestolle. Vaiheiden keston tietäminen auttaa suunniteltaessa työmaan kokonaisaikataulua. Työssä arvoitiin hinnat materiaaleille sekä työlle. Työssä keskityttiin elementtirakentamiseen. Elementtien teko suojaisessa hallissa on monin verroin nopeampaa ja helpompaa kuin paikalla rakentaminen. Elementtien kuljetus vaatii hieman logistiikkasuunnittelua, jotta rakentaminen sujuu järkevästi. Työssä havaittiin olevan järkevää käyttää samaa kalustoa kuljetuksiin ja nostotöihin. Työn on tarkoitus toimia yleisohjeena rakennustyön toteuttajalle suunniteltaessa materiaalihankintoja ja aikatauluja laskettaessa. Siirtokaluston ja tarvittavien työkoneiden esittäminen auttaa hahmottamaan rakennustyön logistisia tarpeita.
Opinnäytetyön taustalla oli rakenteilla olleen kohteen erikoisen kattorakenteen suunnittelu- ja, rakennusvaiheen sekä käytönaikaisten ongelmien analysointi. Tavoitteena oli tehdä empiirisiä havaintoja rakennusvaiheesta, ja käyttää lisätulkinnan apuna rakennuskohteen mestarien ja suunnitteluinsinöörien haastatteluita. Myös rakennuskuvien tutkimisella ja arvioinnilla on ollut suuri merkitys lopputulokseen. Kivikylän Kotipalvaamon PVC-kupukattoinen kaareva hallirakennus rakennettiin Huittisiin syksyllä 2015. Se on muotonsa ja katemateriaalinsa vuoksi epätavallinen rakennus myymälärakennuksen laajennukseksi. Sen liimapuurungon päälle asennettiin SPUelementit, jotka vuorattiin uretaanilla ruiskuttamalla. Tämän rakenteen päälle vedettiin oranssi PVC-kumikalvo, joka kiinnitettiin helmoistaan mekaanisesti asennuskiskolla betonisokkeliin. Kattokalvon ja alapuolisen uretaanipinnan välille muodostui tiivis ilmatasku, jota pidetään lievästi ylipaineistettuna ylipainepuhaltimella. Tällä menetelmällä saavutettiin rakennukselle kyljellään makaavaa lenkkimakkaraa läheisesti muistuttava ulkomuoto, joka oli koko rakennusprojektin syy. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa havaittuja haasteita olivat muun muassa rakennuksen hengittävyyden ja kalvon sisäpuolisen tuuletuksen hallinta, veden ja lumen valumisesta johtuvat ongelmat rakennuksen välikatolla ja julkisivulla sekä herkän PVC-kalvon suojaaminen mekaaniselta kulumalta ja ilkivallalta rakennuskohteessa. Rakennuksen ainutlaatuisuuden vuoksi ongelmia ratkaistiin rakennusvaiheen aikana useilla suunnitelmamuutoksilla. Asiantuntijalausuntojen perusteella esimerkiksi sisempi kumikalvo päätettiin jättää asentamatta. Sulamisvesien hallitsemiseksi rakennettiin imeytyskenttä, ja lumikuormien torjumiseksi asennettiin tehokas lämmityspuhallin. Halutun muodon saavuttamiseksi jouduttiin rakentamisvaiheessa käyttämään enemmän aikaa suunnitteluvaiheeseen ja kattorungon pohjatöihin. Lopputuloksena havaittiin, että vaikka käytetyt materiaalit ja menetelmät eivät olisi laajemmassa käytössä olleet paras ratkaisu hallirakentamiseen, tässä kohteessa niillä oli suuri merkitys parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Käytetyt menetelmät olivat nopeimmat ja edullisimmat kokonaiskuvan kannalta, ja tilaajan tyytyväisyys rakennuksen muodon osalta saavutettiin.
Urheiluseurojen jäsenet liikkuvat pääasiassa kunnan tarjoamissa tiloissa. Urheiluseuratoiminnan kehittyessä pullonkaulaksi nousee usein harjoitustilojen vähyys. Urheiluseurojen on mietittävä muita ratkaisuja kunnan tarjoamien tilojen lisäksi. Oman hallin rakentaminen on monen seuran unelma. Espoolaisen koripalloseuran Leppävaaran Pyrinnön jäsenmäärä on kasvussa. Määrän kasvun lisäksi haasteena on laadun ylläpitäminen. Toiminnan pyörittäminen koulujen vuoroilla estää ympärivuotisen harjoittelun, mikä taas on välttämätöntä kilpatoiminnan pyörittämiseksi. Olosuhteiden puute vaikuttaa jäsenmäärän kehittymiseen jollakin aikavälillä negatiivisesti. Suomen suurin koripalloseura, Tapiolan Honka toteutti unelmansa ja rakensi itselleen hallin, Honkahallin. Tämän työn tavoitteena on benchmarking-menetelmän avulla selvittää, onko oman hallin rakentaminen ratkaisu LePyn salipulaan. Työssä ei käsitellä muita mahdollisia salitilaratkaisuja eikä monen lajin yhteisiä hallihankkeita, vaan keskitytään koripalloseuran hallirakentamisen vaatimuksiin. Benchmarking toteutettiin vierailemalla Honkahallissa sekä haastattelemalla hankkeen hyvin tuntevia henkilöitä. Liikunnan rahavirroista tehtiin kirjoituspöytätutkimusta. Työn tuloksena syntyivät johtopäätökset sekä toimenpidesuositukset mahdollisen hallihankkeen toteuttamiseksi. Vaikka työ tehtiin Leppävaaran Pyrinnölle, onnistuneen Hongan hallihankkeen hyvien käytäntöjen kirjaaminen hyödyttää varmasti kaikkia hallihankkeen suun-nittelijoita lajista tai paikkakunnasta riippumatta. Lähtökohdat hallirakentamiseen eivät LePyllä ole yhtä hyvät kuin Hongalla. Hongan hankkeen taustalla oli varakkaita ja vaikutusvaltaisia henkilöitä, joita ei toistaiseksi ole näkyvästi LePyn toiminnassa mukana. Honka oli saanut tonttivarauksen Tapiolan Urheilupuistoon, kun Leppävaaran Urheilupuistossa ei ole koripallohallille ”tilaa”. Jos hallirakentamiseen kuitenkin päädytään ja tontti löytyy, niin Honkahallista on paljon opittavaa. Ensiksi perustetaan neuvoa antava elin. Halliyhtiön perustaminen mahdollistaa pienet aloituskustannukset. Omarahoituksen hankkiminen vaihtovelkakirjoilla antaa uskottavan pohjan kaupunginvaltuuston lainatakuun hakuun. Pitkäaikaisen lainan ja mahdollisen Opetusministeriön tuen avulla rahoitus on kunnossa. KVR-urakkasopimus kilpailutetaan. Rakentaminen tehdään elementeistä. Koripallo-olosuhteisiin satsataan, niin että lattia on parkettia, koreja on riittävästi ja salin koko mahdollistaa SM-sarjoissa pelaamisen. Käyttöaste maksimoidaan koulu- ja yritysyhteistyön avulla.