Kaikki aineistot
Lisää
Tubettajat ovat nousseet 2010-luvulla monien suomalaisten lasten ja nuorten ihailun kohteeksi. Tubettajat ovat usein nuoria itsekin, mutta kykenevät vetämään sosiaalisen median kanaviensa ääreen yleisömääriä, joiden edessä moni perinteinen media kalpenee. Seuraajat saattavat kokea voimakkaita yhteyden kokemuksia suosikkitubettajiensa kanssa, minkä vuoksi tubettajat kiinnostavat myös kaupallisia toimijoita.
E-urheilu on tietojärjestelmien välityksellä tapahtuvaa urheilua. E-urheilu on kasvattanut viime vuosina suosiotaan ja se on jo lähes verrattavissa perinteiseen urheiluun suosion ja rahan suhteen. E-urheilua seurataan samoista syistä kuin mitä perinteistä urheilua. E-urheilun seuraaminen voi esimerkiksi toimia pakokeinona arjesta, sen avulla voidaan oppia uusia taitoja tai toisten katsojien kanssa voidaan olla sosiaalisessa kanssakäymisessä. Digitaalisten palveluiden käyttöön liittyy olennaisena osana maksuhaluk-kuus. Maksuhalukkuudessa usein halutaan tietää, paljonko kuluttaja on valmis maksamaan hyödykkeestä tai palvelusta. Digitaalisten palveluiden käytössä usein tarjolla on maksuttomia vaihtoehtoja maksullisille. E-urheilua on usein mahdollista seurata maksuttomasti, mutta siitä voi joutua myös maksamaan, etenkin paikan päällä seurattavissa tapahtumissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi kuluttajat maksavat e-urheilun seuraamisesta. Kyselytutkimukseen saatiin 128 vastausta. Kyselyssä kysyttiin kuluttajien mielipiteitä e-urheilun seuraamisen maksuhalukkuuteen eri tekijöihin liittyen. Tutkimuksessa kävi ilmi että, e-urheilun seuraamisesta maksamiseen positiivisesti vaikuttivat: pelaajien taito, e-urheilun seuraamisen avulla voitiin kehittää omia taitojaan, seuraamalla voitiin saada lisäsisältöä seuraamansa peliin sekä peliä voitiin tukea rahallisesti. Myös peligenrellä oli merkitystä kuluttajan maksuhalukkuuteen. Eri vertailuryhmien välillä huomattiin myös jonkin verran eroja. E-urheilun seuraamisesta paikan päällä maksaneiden ja maksamattomien välillä merkitsevää eroa oli sosiaalisen kanssakäymisen sekä fanituotteiden ja fanitapaamisten osalta. Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että iällä oli merkitystä tutkittaessa e-urheilun maksamisen syitä. Muun muassa seuraavissa seikoissa oli merkitsevää eroa: e-urheilun toimiminen pakokeinona arjesta, pelaajien taito, lisäsisällön saaminen, fanitapaamiset sekä pelin tukeminen.
Tämä tutkielma on laadullinen haastattelututkimus, jonka tarkoituksena on selvittää cosplay -harrastuksessa performatiivisesti tuotettavien ruumisnormien toistamisen ja toisintoistamisen mahdollisuuksia. Aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelussa. Yksilöhaastatteluihin osallistui 11 cosplay -harrastajaa, joiden kanssa keskusteltiin neljän ruumiillisuuden teeman avulla cosplay -harrastajien ruumiin ominaisuuksiin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Haastatteluiden teemat olivat ikä, ruumiinkoko, sukupuoli ja etnisyys. Näitä teemoja hyödynnetään myös aineiston analysoinnissa, jonka menetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielmassa selvisi, että cosplayn ruumisnormit rakentuvat harrastajien hahmovalintojen sekä cosplayhin liittyvän faniuden affektiivisten suhteiden kautta. Harrastajien kokemukset omasta ruumiistaan vaikuttavat keskeisesti ruumiin ominaisuuksien performoimisen normien määrittymiseen. Cosplayn avulla voidaan pukeutua erilaisiin ruumiillisuuden performansseihin. Harrastajayhteisön merkitys perinteisten ruumisnormien muuttamisessa on merkittävä, sillä sen luoma ilmapiiri mahdollistaa erilaisten ruumiillisten käytäntöjen ja performanssien toteuttamisen.
Tutkimus käsittelee äidinkieleltään suomenkielisten fanifiktiokirjoittajien suhtautumista suomenkieliseen fanifiktioon sekä kirjoittajien kielivalintaperusteita. Suomessa fanifiktio on vielä melko vähän tutkittu aihe, eikä kirjoittajia ole ennen lähestytty kieliasenteiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millä perusteella äidinkieleltään suomenkieliset fanifiktiokirjoittajat ovat valinneet kirjoituskielensä? 2) Miten kirjoittajat asennoituvat suomen kielellä kirjoittamiseen ja suomenkielisen fanifiktion kirjoittajiin? 3) Miten kirjoittajat asennoituvat suomenkielisen fanifiktion säilymiseen? Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kansanlingvistiikkaa että fanitutkimusta. Tutkimuksen aineisto on kerätty verkkokyselynä joulukuussa 2016. Tutkimukseen vastasi yhteensä 217 henkilöä, ja analyysiin otettiin 45 informantin vastauksia käsittelevä otanta. Informanttien iät vaihtelevat 15-vuotiaista yli 31-vuotiaisiin. Otannan vastaajista 31 on naisia, 5 miehiä ja 9 muunsukupuolisia. Aineiston analysoinnissa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten fanifiktiokirjoittajien kirjoituskielivalintaan vaikuttavat yksilön kielitaito ja -mieltymykset, alkuperäislähteen kieli, kirjoitusgenret, fandomin tunnettavuus, julkaisuympäristössä käytetyt kielet sekä muiden kirjoittajien kieliarvostukset. Kiinnostavimmaksi teemaksi nousivat kuitenkin kirjoittajien kieliasenteet, jotka olivat suomenkielistä fanifiktiota kohtaan hyvin ristiriitaisia. Vastaajat yhdistivät suomenkieliseen fanifiktioon tuottamisen ilon ja kokivat ylpeyttä ja kiintymystä teksteistään. Lisäksi suomeksi kirjoittavia vertaisia arvostettiin suuresti. Tästä huolimatta suomenkielinen fanifiktio herätti vastaajissa paljon negatiivisia tuntemuksia, esimerkiksi ajatuksen noloudesta tai suomenkielisen fanifiktion heikosta laadusta. Kuitenkin suomenkielinen fanifiktio vaikutti informanteille tärkeältä: sen katoamisesta oltiin huolissaan ja sen tuottamisen toivottiin jatkuvan. Tutkimustulokset auttavat laajentamaan tietoa fanifiktiosta ilmiönä nimenomaan kielitieteen näkökulmasta ja mahdollistavat myös fanfiktiokirjoittajien kieliasenteiden syvällisemmän tarkastelun. Lisäksi ne jättävät jälkeensä kiinnostavan tutkimuskysymyksen: mistä syistä omaan äidinkieleen asennoidutaan negatiivisesti? Kiinnostavaa olisi nähdä, miten äidinkielen käyttämisen välttäminen tietyissä konteksteissa kuvastaa yksilön kokonaisvaltaisia asenteita kyseistä kieltä kohtaan.
Jokainen on pohjimmiltaan jonkin asian fani. Omaa fani-identiteettiä voi viestiä monin eri tavoin. Tämä tutkielma käsittelee identiteetin rakennusta englanninkielisellä Harry Potter -fanifiktiofoorumilla. Tarkoituksena on tutkia millaisia aiheita keskusteluissa tulee ilmi ja mitä nämä aiheet paljastavat osallistujien identiteeteistä faneina, fanifiktion kirjoittajina ja lukijoina, sekä foorumin jäseninä. Tutkimuksen aineistona käytetään eräällä suositulla fanifiktiosivustolla toimivan foorumin kahta keskustelupalstaa. Keskustelut ovat yleisluontoisia ja niistä on poimittu esimerkkejä, joissa käsitellään aiheita, jotka kertovat jotain jäsenten identiteeteistä. Esille tuoduissa esimerkeissä identiteetti rakentuu kielellisissä representaatioissa ja aiheet, joita keskusteluissa käsitellään, liittyvät faniuteen, fanifiktioon ja foorumin jäsenyyteen. Tutkimusmetodeina käytetään laadullista sisällönanalyysiä sekä virtuaalietnografiaa. Tulokset osoittavat, että monissa tapauksissa Harry Potter -tietouden hallitseminen ja sisäpiiriin kuuluminen ovat tärkeässä osassa keskusteluita, sillä esimerkiksi sisäpiirivitsejä ja Harry Potter -terminologiaa esiintyy keskusteluissa usein. Lisäksi fanifiktion kirjoittaminen nousee usein esille väliaikatiedotteiden ja avunpyyntöjen muodossa; monissa tapauksissa apua kirjoitusongelmiin haetaan foorumilta. Myös foorumin jäsenyys ja aktiviteetteihin osallistuminen näkyvät keskusteluissa. Yleisimmät esimerkit ovat uusien jäsenten esittäytymiset, mutta myös hallinta-jäsenten auktoriteetti näkyy joissain esimerkeissä. Tutkielmassa käy ilmi, että vaikka innostus fanifiktion kirjoittamiseen ja lukemiseen vaikuttaisi monilta osin laantuneen, yhteisen kiinnostuksenkohteen luoma yhteisö on muodostunut niin vahvaksi, että jäsenet vaikuttavat siellä edelleen. Fanifiktion sijaan useilla jäsenillä tärkein elementti foorumilla on nimenomaan yhteisö, joka on kasvanut alkuperäisen fandomin ympärille. Keskusteluista suurin osa käsitteleekin jäsenten yksityiselämiä ja Harry Potterin ulkopuolisia asioita. Identiteetin ilmaisu internetissä on ajankohtainen aihe, nettisivustojen ja -yhteisöjen kasvaessa muuttuessa yhä merkityksellisemmiksi. Useissa tapauksissa perinteiset, esim. maantieteelliset, rajat menettävät merkityksensä, kun nettiyhteisöt keräävät samanhenkisiä ihmisiä yhteen ja tärkeämpiä ovat näkemykset ja mielenkiinnonkohteet. On kuitenkin myös muistettava, että internetissä identiteetti voi olla täysin käyttäjänsä itsensä luoma, ei ns. todellisuutta vastaava. Lisää tutkimusta internetyhteisöiden mahdollistamista identiteeteistä tarvitaan.
Kansainvälisessä mediassa jalkapallofanit harvoin esiintyvät positiivisessa valossa. Kansainvälisissä jalkapallokannattajia käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että media sortuu usein kannattajista kirjoittaessaan liioitteluun ja syyllistämiseen ja antaa kannattajista melko yksipuolisen kuvan. Tässä liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten jalkapallokannattajien mediakuvaa kotimaisessa mediassa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia juttuja jalkapallokannattajista kirjoitetaan, missä yhteyksissä ja ketkä toimijat jutuissa pääsevät ääneen. Tutkimusaineisto koostuu Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa 1.4.2018–1.11.2018 välisenä aikana julkaistuista suomalaisia jalkapallokannattajia käsittelevistä jutuista, jotka löytyivät myös medioiden verkkosivuilta. Ajankohta myötäili miesten kotimaisen pääsarjan Veikkausliigan kautta. Aineisto (n=35) on analysoitu sekä määrällisesti (sisällön erittely) että laadullisesti (sisällönanalyysi). Tutkimusaineiston perusteella suomalaisten jalkapallokannattajien mediakuva on varsin negatiivinen ja jalkapallokannattajista kirjoitetaan lähinnä kriittiseen sävyyn. Aineistossa useimmiten esiin nousseet teemat olivat kannattajien syyllistyminen rikoksiin sekä kannattajien aiheuttamat järjestyshäiriöt. Jutuissa ääneen pääsivät useimmiten poliisi tai seuran edustaja, joiden kommentit olivat toisinaan asenteellisia ja latautuneita. Aineiston perusteella kannattajilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten heistä kirjoitetaan, sillä heidän ääntään ei jutuissa juuri kuultu. Toisaalta miesten jalkapallomaajoukkueen kannattajien kohdalla media nosti esiin mielellään kannattajien luoman hyvän tunnelman. Siitä huolimatta myös miesten maajoukkueen ottelua ennakoitiin potentiaalisten järjestyshäiriöiden kautta. Tulokset myötäilevät kansainvälisiä tutkimuksia ja osoittavat, että media käyttää usein tuttua kehystä jalkapallokannattajista kirjoittaessaan.
This article uncovers the underlying social and cultural basis for the appearance of Soviet jazz fandom in the late 1950s. It shows how this phenomenon grew out of the šestidesâtniki (shestidesyatniki) movement, who the individuals were that were a part of it and uncovers the ideological platform underlying their activism. The second part introduces the role of American jazz broadcaster Willis Conover as a mediator between Soviet jazz fans and how jazz obtained the status of celebrity worshipped by thousands of devotees. Finally, Latvian jazz fan Leonid Nidbalsky is selected to elucidate the life in jazz of a person with great prominence in the developing jazz culture in the country.
Tutkielma käsittelee Aku Ankka -sarjakuvalehden faniutta Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla. Tutkin lehteen kohdistunutta faniutta tarkastelemalla sen lukijakirjeitä vuosilta 1967-1977. Lukijakirjeitä kirjoittivat niin lapset kuin aikuisetkin. Kirjeitä tarkastellessani keskiöön nousivat lukijat sekä heidän suhtautumisensa Aku Ankka-lehteen. Käytin fanitutkimuksen teoriaperinnettä apuna jäsentämään Aku Ankka -faniutta. Valitsin käsittelyyn neljä fanitutkimuksessa faniuden määrittelyyn käytettyä käsitettä: yhteisöllisyyden, toiminnallisuuden, fani-identiteetin sekä affektiivisuuden. Käytin metodinani sisällönanalyysiä. Luokittelin aineiston aineistolähtöisesti ja tein analyysin tutkimalla luomiani koodeja ja niiden sisältöä. Aku Ankan fanius ei ollut 1960- ja 1970-luvuilla vakiintunut, laajamittainen ilmiö, mutta aineistoni perusteella sellaisen olemassaolosta löytyy viitteitä. Fani-sanaa oli pääasiassa totuttu käyttämään toisenlaisissa konteksteissa; esimerkiksi kuvaamaan nuoria, riehakkaasti käyttäytyneitä pop-musiikin tyttöfaneja. Aku Ankan lukijat harvoin nimittivät itseään faneiksi, mutta kirjeet paljastavat etenkin lapsilla olleen paikoin varsin fanimainen suhtautuminen lehteen. Lasten kirjeistä välittyy yhteisöllisyyttä, jonka keskipisteessä on Aku Ankka-lehti. Lehteä saatettiin lukea ja lukijakirjeitä kirjoittaa yhdessä kaverien kanssa. Aku Ankan suurien levikkimäärien perusteella lehti lienee ollut 1960- ja 1970-luvuilla lasten keskuudessa suoranainen muoti-ilmiö, josta keskusteltiin. Lasten kirjeistä välittyvä yhteisöllisyys laajenee myös perhesuhteisiin. Kirjeissä kerrotaan sisarusten ja muiden perheenjäsenten välisistä suhteista, joissa Aku Ankalla oli joskus tärkeäkin rooli. Toiminnallisuuden muotoja Aku Ankka -faniudessa 1960- ja 1970-luvuilla olivat lehtien uudelleenlukeminen ja keräily. Keräilyä harrastivat lukijakirjeiden perusteella niin lapset kuin aikuisetkin. Aikuiset saattoivat haluta tutustuttaa lapsensa oman lapsuutensa Aku Ankkaan. Lukijat sidottivat vanhoja vuosikertoja lehtien uudelleenlukemista varten. Affektiivisuus kuvaa faniuden tunneulottuvuutta – kuinka paljon faniuden kohde faneille merkitsee ja kuinka paljon energiaa he siihen panostavat. Lapsille lehti hahmoineen oli merkityksellinen, ja he ilmaisivat tämän esimerkiksi taiteen keinoin liittämällä kirjeisiin kertomuksia ja piirustuksia lehden hahmoista. Teokset ovat verrattavissa moderniin fanifiktioon sekä -taiteeseen. Lapset myös kirjoittivat hahmoille suoraan fanikirjeen tapaisia kirjeitä, mikä kertoo sekä affektiivisesta suhtautumisesta että toisaalta lasten faniuden leikinomaisuudesta. Aikuistenkin kirjeistä löytyy affektiivisia piirteitä, tosin vähemmän kuin lasten kirjeistä. Aikuiset reagoivat erityisesti lehden tason laskuna kokemaansa ilmiöön voimakkaasti 1960-luvulta lähtien, ja yrittivät vaikuttaa toimitukseen eri tavoin asian korjaamiseksi. Reaktion voimakkuus ja asiaan panostaminen on tulkittavissa affektiiviseksi. Lehden entinen ”kulta-aika” näyttäytyi joillekin kirjoittajille varsin tärkeänä. Aku Ankka -lehden ympärille oli 1960- ja 1970-luvuille saavuttaessa muodostunut fanimaisia suhtautumistapoja ja käytäntöjä. Niitä oli havaittavissa eniten lasten kirjeissä, mutta myös joidenkin aikuisten kirjeissä. Lehdellä oli jo tuolloin muutama lähes ammattimainen fani, jotka esimerkiksi kirjoittivat lehdestä artikkeleita. Osasta tuli Aku Ankan toimittajia. Varsinaista tiivistä fandomia ei lehden ympärillä vielä 1960- ja 1970-luvuilla ollut.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin lasten käsityksiä Star Wars -ilmiöstä yhdessä esiopetusryhmässä. Tutkimuksen viitekehys koostui lasten kuluttajuustutkimuksen ja fanitutkimuksen tarkastelusta. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla lapsia pienryhmissä. Lasten käsitykset Star Warsista luokiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja johtopäätökset tehtiin luokittelun perusteella. Ryhmän pojat korostivat käsityksissään Star Warsin merkitystä leikeissä, sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa materiaaleissa, kuten vaatteissa. Ryhmän tytöt eivät juurikaan esittäneet kiinnostusta Star Warsia kohtaan. Star Wars tarjosi lapsia kiehtovan kehyksen erilaisille leikeille ja se oli lasten yhteinen puheenaihe. Star Warsin kaltaisia, ryhmissä esiintyviä ilmiöitä ymmärtämällä voitaisiin kehittää lapsilähtöisempää varhaiskasvatustyötä.
Tutkielmassa tarkastellaan perheenjäsenten käsityksiä heidän yhteisestä fa- niudestaan ja se sijoittuu sekä fani- että perhetutkimuksen alueille. Fanitutkimus on tähän asti vahvasti painottunut aikuisten faniuteen, ja tutkimustietoa lasten faniudesta on toistaiseksi vähän. Myös faniuden merkitys perheen kontekstissa on vielä harvinainen tutkimuskohde. Lasten ja aikuisten kulttuurien erkaantu- essa yhä enemmän toisistaan on kuitenkin mielenkiintoista tutkia ilmiötä, joka yhdistää sukupolvia. Käsityksiä selvitettiin ryhmässä ja yksilöllisesti toteutettuina puolistruktu- roituina teemahaastatteluina. Tutkimukseen osallistui lapsia ja aikuisia viidestä perheestä. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Keskeisinä tuloksina saatiin selville aikuisten ja lasten faniuksien erityis- piirteitä. Aikuisten faniuden erityispiirteiksi nostettiin intensiivisyys, keräily ja yhteisöllisyys. Lasten faniudessa ilmeni samoja piirteitä vähemmän voimak- kaana ja siinä korostui omana erityispiirteenään leikki. Perheenjäsenten yhteinen fanius oli lähtöisin vanhemmalta ja se koettiin sukupolvia yhdistävänä tekijänä, joka lisäsi perheen yhteistä aikaa. Tutkielman tulokset ovat linjassa aiemman fanitutkimuksen kanssa etenkin faniuden piirteiden osalta. Lisäksi tutkielma on tuottanut uutta tietoa faniuden merkityksestä sukupolvia yhdistävänä tekijänä perheen sisällä. Tästä syystä tut- kielman tekijät toivovat samaa aihetta koskevan tutkimuksen toteuttamista myös laajemmin.
Leponiemi, T. 2011. Hevisaurus-fanius perheen yhteisyyden rakentajana. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. 56 sivua. Kasvatustiede ja fanitutkimus ovat kumpikin lähtökohdiltaan monitieteisiä. Tässä tutkimuksessa ne yhdistyivät keskenään, kun perheen yhteisyyden rakentumista tutkittiin perheenjäsenille yhteisen Hevisaurus-faniuden kautta. Vastaavanlaisia tutkimuksia ennen tämän tutkimuksen tekemistä ei löytynyt. Tutkimuksen kokoava kysymys oli, miten Hevisaurus-fanius rakentaa perheen yhteisyyttä. Tutkimuskysymystä tarkennettiin tutkimalla, miten Hevisaurus-faniutta tuotetaan perheessä, yhdistääkö Hevisaurus-fanius perheenjäseniä, yhdistääkö Hevisaurus-fanius perheitä, ja mitä yhteisyyden merkkejä Hevisaurus-fanius perheille tuottaa. Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka tulokset toimivat kuvauksena tutkimukseen osallistuneiden perheiden yhteisyyden rakentumisesta. Tätä tutkimusta varten kerättiin aineisto kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa mukavuusotannalla valittiin 10 Hevisauruksesta pitävää tai sitä fanittavaa perhettä Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Perheissä oli isän/isäpuolen ja äidin/äitipuolen lisäksi 1–3 lasta, ja kaikissa perheissä oli yhteensä 20 aikuista ja 20 lasta. Lasten ikävuosien keskiarvo oli 5,9 vuotta. Postmodernista näkökulmasta tarkastellut perheet vastasivat tutkimusta varten laadittuun kyselylomakkeeseen. Kontrolloituun kyselyyn laadittu kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeella kerättyä aineistoa syvennettiin aineistonkeruun toisessa vaiheessa, kun kyselyyn vastanneista perheistä kolmelle suoritettiin teemahaastattelu. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Hevisauruksesta pitäminen ja/tai sen fanittaminen saattoi rakentaa yhteisyyttä perheessä joidenkin tai kaikkien perheenjäsenten välillä yhdessä jaetun tunteen ja kiinnostuksen kohteen kautta. Niissä perheissä, joissa faniutta tuotettiin ja faniaktiviteetteja toteutettiin, Hevisaurus-fanius rakensi yhteisyyden lisäksi yhteisöllisyyttä luoden samalla perheyhteisön jäsenille sosiaalisen oppimisen kontekstin. Perheiden arjessa faniaktiviteeteista muita merkittävämmiksi nousivat Hevisaurus-aiheiset leikit ja konserttikäynnit, jotka yhdistivät myös muihin perheisiin kuuluvia ihmisiä ja kokonaisia perheitä. Faniaktiviteeteista saattoi muodostua perheyhteisön arkea määrittäviä rutiineja. Perheissä musiikin kuunteleminen, konserteissa käyminen ja Hevisaurus-aiheisten asusteiden käyttäminen toimivat yhteisyyden merkkeinä.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee rappiotube-ilmiötä humanistisesta ja kulttuuritutkimuksellisesta näkökulmasta pyrkien luomaan yleiskuvan ilmiön luonteesta. Tutkielma keskittyy erityisesti tarkastelemaan ilmiötä verkkokeskustelu- sekä fanikulttuurien näkökulmasta, pyrkien luomaan kattavan ymmärryksen siitä millaista sosiaalista todellisuutta ja asenteita rappiotuben seuraajakunta luo ja ylläpitää verkkokeskusteluissaan, millaisista ominaisuuksista ja toimintalogiikoista rappiotuben fanikulttuuri koostuu, sekä millaisia yhteyksiä ilmiöllä on ympäröivään kulttuuriin. Tutkielman pääasiallisena tutkimusaineistona toimivat suomalaisen anonyymin kuvafoorumin Ylilaudan Tubetus ja striimit -alalaudalta kerätyt keskustelut. Näitä keskusteluita analysoidaan tutkielmassa diskurssianalyyttisin metodein sekä verkkokeskustelukulttuureja käsittelevästä aiemmasta tutkimuksesta koottuun teoreettiseen viitekehykseen tukeutuen. Rappiotube on luonnehdittavissa ensi sijassa antifanituksen ja toiseuttavan verkkokeskustelun ilmiöksi, jossa etenkin työttömyys, mielenterveysongelmaisuus, kehitysvammaisuus ja homoseksuaalisuus nousevat merkittäviksi toiseuttamisen kohteiksi. Rappiotuben seuraajakunta rakentaa keskusteluissaan sosiaalista todellisuutta, jossa rappiotubettajat ovat yhtäaikaisesti halveksuttuja toiseutuksen kohteita sekä uudenlaisen rajoja rikkovan viihteen ironisia supertähtiä. Rappiotubea määrittää sen mahdollistava teknologia sekä sitä ympäröivä verkkokulttuuri, mutta ilmiö on myös linkitettävissä provokatiivisen median valtavirtaisempiin muotoihin sekä etenkin maskuliinisen rappioromantiikan kulttuuriseen jatkumoon.
Artistien ja fanien väliset suhteet ovat lähihistoriassamme kehittyneet jossain määrin arkisemmiksi ja siirtyneet osittain sosiaalisen median puolelle. Parasosiaalisilla suhteilla tarkoitetaan fanin kokemaa yksipuolista kiintyneisyyttä artistia kohti. Parasosiaalista suhdetta kokeva fani voi nähdä artistin jopa ystävänään. Parasosiaaliset suhteet eivät ole sosiaalisen median aikaansaannosta, vaan niiden esiintymistä on tutkittu jo vuosikymmeniä eri medioissa, kuten niiden perinteisissä esiintymispaikoissa eli televisiossa ja radiossa. Koska sosiaalinen media on vielä suhteellisen uusi ilmiö, on sen vaikutuksia ihmisiin tärkeää tutkia. Sekä parasosiaalisilla suhteilla, että sosiaalisella medialla on omat vaikutuksensa ihmisten yksinäisyyden tunteeseen ja niiden yhdessä ilmaantumista on tutkittu vielä melko niukasti. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena onkin vetää yhteen aiempaa tutkimusta sosiaalisen median, musiikin ja parasosiaalisten suhteiden vaikutuksesta fanien kokemaan yksinäisyyteen. Parasosiaaliset suhteet todistetusti lievittävät yksinäisyyden tunnetta hetkellisesti, mutta eivät ole pitkäaikainen ratkaisu ongelmiin, sillä kyseessä on ennemminkin väliaikainen helpotus. Tämän tiedon valossa voidaan päätellä, että fanit hyötyvät parasosiaalisista suhteista ja ne voivat olla sopivissa määrin hyväksi heidän hyvinvoinnilleen. Ei kuitenkaan pidä unohtaa sosiaalisen median haittavaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, vaikka se pienissä määrissä voikin tukea sitä. Tutkimuskysymyksenä esitetään: ”Miten artistin ja fanin välinen parasosiaalinen suhde vaikuttaa fanin kokemaan yksinäisyyden tunteeseen?”. Tätä selvitetään narratiivisella kirjallisuuskatsauksella tarkastellen aiempaa median tutkimusta ja tekemällä siitä synteesiä.
Tutkimukseni aiheena on BBC:n Sherlock-televisiosarjaan liittyvä fanius, fandom ja fanikieli. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisena Sherlock-fanius näyttäytyy sarjan fanien puheessa?, 2. Millaisia piirteitä Sherlock-fandomiin liitetään? ja 3. Millaisiksi fanit kokevat yleisen fanikie-len ja Sherlock-fanikielen? Tutkimukseni on aiheeltaan ajankohtainen ja kiinnostava, sillä fanius ilmiönä on erittäin monisyinen ja nykykulttuurille tyypillinen. On tärkeää myös tiedostaa, että faniuksia on useita ja ne eroavat oletettavasti toisistaan. Näin ollen nimenomaan Sherlock-faniutta on kiinnostavaa tutkia yleisen fani-ilmiön sijaan. Lähestyn tutkimusaihettani aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta nojaten teoreettisesti kansanlingvistiikkaan ja aiempaan fanitutkimukseen. Kansanlingvistit ovat perinteisesti tutki-neet erityisesti tavallisten kielenkäyttäjien murrekäsityksiä, mutta myöhemmin tutkimuskenttä on laajentunut myös muiden sosiaalisten verkostojen kielenkäytön tutkimiseen. Kansanlingvis-tiikka onkin tämän vuoksi hedelmällinen tuki tutkimukselleni, sillä fanikieli on nimenomaan faniyhteisöstä lähtöisin oleva kielimuoto omine erityispiirteineen. Tutkimukseni avulla sain muun muassa selville, että vaikka Sherlock-faniuteen liitetään-kin vahvasti yhteisöllisyys, ei se kuitenkaan ole pakollinen elementti. Fanius voi määrittyä myös yksinomaan suhteena faniuden kohteeseen itseensä. Erityisen tärkeänä informantit pitivät kun-kin fanin itsemääräämisoikeutta oman faniutensa suhteen. Sherlock-fandom puolestaan näyttäy-tyi aineistoni pohjalta erityisesti internetiin painottuvana ja englanninkielisenä, mikä rajasi joi-tain faneja ulkopuolelle. Fanikieli yleensä nähtiin englantipainotteisena, ja erityisesti Sherlock-fanikieleen liitettiin vahvasti sarjasta peräisin olevat lainaukset, jotka saatettiin puheessa toistaa aina prosodisia piirteitään myöten. Fanikieli osoittautui selvästi keinoksi luoda ja vahvistaa ryhmäidentiteettiä ja yhteenkuuluvuutta fanien kesken. Suppeahkosta luonteestaan huolimatta tutkielmani onnistuu valottamaan Sherlock-faniutta, -fandomia sekä -fanikieltä, mutta myös jonkin verran faniuden ja siihen liittyvien ilmi-öiden luonnetta yleensä. Tutkimukseni avulla saadaan siis lisää tietoa tästä monimutkaisesta, mutta sitäkin kiinnostavammasta ilmiöstä, joka toivottavasti jaksaa kiinnostaa niin tutkijoita, faneja kuin ketä tahansa muitakin vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi 6.-luokkalaiset katsovat YouTubea ja millaisena he käsittävät tubettajuuden. Tutkimme myös, miten lapset pystyvät tunnistamaan ja tulkitsemaan vaikuttamisen keinoja YouTube-videolta. Lisäksi tarkastelimme lasten kokemuksia siitä, voiko tubettaja vaikuttaa toiminnallaan tai puheellaan heihin itseensä, sekä näkemyksiä siitä, voiko tubettaja vaikuttaa muihin katsojiin. Tutkimus on laadullinen, ja siinä hyödynnettiin sekä fenomenologista että fenomenografista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui 15 kuudennen luokan oppilasta, joita haastateltiin pareittain. Haastattelun yhteydessä katsottiin osia tubettaja Roni Backin julkaisemasta YouTube-videosta. Aineiston analyysitapana oli laadullinen sisällönanalyysi, joka toteutettiin teoriaohjaavasti. Analyysiä varten loimme taitotasotaulukon kaupallisen yhteistyön tunnistamisesta YouTube-videolla. Oppilaiden mainitsemia syitä katsoa YouTubea olivat harrastusta, YouTube-genreä tai tubettajaa koskeva kiinnostus, ajanviete, viihdyttävyys, tiedonhankinta, halu osallistua YouTube-yhteisön toimintaan sekä vertaistuki ja kokemuksen jakaminen. Tulokset myös osoittivat, että oppilaiden kyky huomata nopeasti videon kaupallisuus ja toisaalta kriittisyys sekä kyky perustella omia näkemyksiään vaihteli suuresti oppilaiden välillä. Fanikulttuurin näkökulmasta keskeisin tulos oli lasten kyky tarkastella realistisesti ja kriittisesti tubettajuutta ja suosion eri puolia. Lähes jokainen oppilaista oli sitä mieltä, että tubettaja voi sanomisillaan tai teoillaan vaikuttaa katsojaan.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaista Formula 1 -luokan fanitusta. Formula 1 tunnetaan yhtenä maailman suurimmista vuosittain toistuvista urheilusarjoista, ja suomalaiset kuljettajat ovat saavuttaneet merkittävää menestystä Formula 1 -sarjassa. Aihetta ei ole aikaisemmin kuitenkaan tieteellisesti tutkittu Suomessa. Tutkielman keskeiset käsitteet olivat fanitus, lopputuloksen epävarmuus, kilpailullinen tasapaino, mediaurheilu ja brändi. Tutkimuksessa selvitettiin millaisia suomalaiset Formula 1 -fanit ovat, miten he seuraavat Formula 1 -sarjaa, mitkä asiat ovat heidän kiinnostuksensa kohteita Formula 1 -sarjassa ja mitä mieltä he olivat Formula 1 -sarjan tilanteesta keväällä 2022. Lisäksi tutkielmassa verrattiin suomalaisten Formula 1 -fanien vastauksia kansainvälisten Formula 1 -fanitutkimuksien tuloksiin. Tutkielmassa hyödynnettiin kvantitatiivista lähestymistapaa ja tutkimus toteutettiin survey-kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2022. Tutkimukseen vastasi 243 henkilöä. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -tilasto-ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin pääasiassa ristiintaulukointia. Kyselyyn vastanneet suomalaiset Formula 1- fanit olivat enimmäkseen miehiä. Vastaajista (64,1 %) oli alle 37-vuotiaita. Yli puolet vastaajista (56,4 %) oli korkeakoulutettuja. Vastaajat olivat seuranneet Formula 1 -sarjaa melko pitkään ja he olivat erittäin kiinnostuneita sarjasta. Formula 1 -sarjaa seurattiin erityisesti viihteen ja jännityksen, ja kuljettajien ja tallien välisen kilpailun vuoksi. Vastaajat seurasivat Formula 1 -sarjaa enimmäkseen maksukanavilta. He suosivat hyvin vahvasti suomalaisia kuljettajia, joista Kimi Räikkösen kansansuosio näkyi kiistattomasti tutkimuksessa. Vastaajat näkivät Formula 1 -sarjan aseman keväällä 2022 paremmaksi kuin viisi vuotta aiemmin ja kuvailivat sarjan sen hetkistä asemaa myönteisillä adjektiiveilla. Tämä tutkimus paljasti muutamissa asioissa poikkeavuutta suomalaisissa Formula 1 -faneissa verrattuna kansainväliseen faniyhteisöön. Tähän fanikyselyyn vastasi suhteellisesti enemmän naisia kuin kansainvälisiin kyselyihin. Formula 1 -sarjan ympäristöystävällisyyden suhteen suomalaiset olivat varsin eri linjoilla kansainvälisesti verrattuna. Suomalaiset eivät pitäneet sitä kovin tärkeänä. Grand Prix -lippujen hinnoista suomalaiset olivat valmiimpia maksamaan enemmän, kuin fanit kansainvälisesti olivat. Poikkeavasti suosituimmaksi kilpatalliksi vastaajien keskuudessa nousi vaihtoehto; ei suosikkia. Suomalaiset eivät olleet yhtä innokkaita pelaamaan moottoriurheiluaiheisia videopelejä tai ostamaan fanituotteita, kuin kansainväliset fanit olivat. Tämän tutkimuksen tarjoama uusi tieto suomalaisista Formula 1 -faneista, mahdollistaa jatkotutkimusaiheita suomalaisista Formula 1 -faneista. Tutkimus voi lisätä myös kiinnostusta Formula 1 -sarjan muiden ilmiöiden tutkimiseen Suomessa.
Tutkielman tavoitteena on tehdä kirjallisuuskatsaus ja esittää, miten faniyhteisöt voivat vaikuttaa ja ovat jo vaikuttaneet videopeleihin ja e-urheiluun ja samalla antaa esimerkkejä ja tukea aikaisempien artikkelien pohjalta. Tuloksia tarkastellaan eri perspektiiveistä ja niitä vertaillaan toisiinsa päästäksemme johtopäätöksiin, joista voidaan päätellä, miten suuri näiden yhteisöjen vaikutus on.
Suomalainen jalkapallo ja sen kannattajat kärsivät arvostuksen puutteesta, sillä maassa pelin taso ja otteluiden tunnelma ovat monessa mielessä kaukana eurooppalaisesta huipusta. Kaikesta huolimatta Suomeen on vuosien varrella syntynyt monipuolista ja mielenkiintoista jalkapallokulttuuria. Lähes jokaisella miesten Veikkausliiga-joukkueella ja usealla miesten Ykkösen seuralla on tänä päivänä omat kannattajaryhmänsä, jotka kannattavat seuraansa äänekkäästi ja värikkäästi ottelun ajankohdasta, pelipaikasta ja merkityksestä riippumatta. 1990-luvulla heränneeseen kotimaiseen kannattajakulttuuriin on kuitenkin perehdytty akateemisen tutkimuksen parissa vähän, fanitutkimuksen suurimman huomion keskittyessä Suomen jalkapallomaajoukkuetta ja ulkomaisia seurajoukkueita fanittavien kokemusten tarkasteluun. Tutkielmani tarkoituksena on lisätä tietoa suomalaisen jalkapalloseuran faniudesta. Aihetta tarkastelen perehtymällä Vaasan Palloseuran (VPS) kannattajaryhmään kuuluvilta henkilöiltä (4) haastatteluin keräämääni aineistoon. Tutkielmassa tarkastelen ensinnäkin sitä, miksi ja miten jalkapallon seuraajaksi ja VPS-kannattajaksi on valikoiduttu. Toiseksi avaan niitä mahdollisuuksia, joita VPS-kannattajuus voi tarjota identiteetin rakentamiseen. Tutkielman teoriaosuudessa taustoitan aihetta käsittelemällä urheilun seuraamiseen ja faniuteen perehtynyttä aiempaa tutkimusta. Identiteetin rakentumista lähestyn kulttuurintutkija Stuart Hallin identiteettikäsityksen näkökulmasta. Tutkielma kiinnittyy näkemykseen identiteetistä jonain, mikä ei ole synnynnäinen ja yksilön sisältä kumpuava asia, vaan alati muutoksessa oleva ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa rakentuva sosiaalinen tapahtuma. Tutkielmani tulosten mukaan kannattajien lapsuudella oli suuri rooli niin lajikiinnostuksen kuin VPS-faniuden muodostumisessa. Perheessä jalkapalloa kohtaan osoitettu kiinnostus, kavereiden kanssa lajin parissa vietetty aika sekä jalkapallon seuraaminen erilaisten medioiden välityksellä vaikuttivat laji-innostuksen syntyyn. Toisaalta perheen ja ystävien merkitys olivat läsnä myös VPS-faniuden synnyssä. Kannattajaryhmässä otteluita seuratessaan kannattajat kokivat saavansa VPS:n seuraamisesta jotain enemmän: ryhmähengen ja hauskan yhdessäolon lisäksi se tarjosi mahdollisuuden elää mukana pelin tapahtumissa tavalla, jota ei muissa katsomonosissa välttämättä katsottaisi hyvällä. VPSkannattajuus saattoi toimia paikallisidentiteetin vahvistajana, minkä lisäksi kannattajaryhmän jäsen voi kokea yhteenkuuluvuutta suomalaisen kannattajayhteisön kanssa. Autenttista kannattajaidentiteettiä luotiin rakentamalla pesäeroa paikallisvastustajaan. Kun VPSkannattajuuteen liitettiin arvoja kuten perinteikkyys, yhteisöllisyys ja lojaalisuus, paikallisvastustajan koettiin puolestaan edustavan perinteiden puutetta, kaupallisuutta ja ”modernia jalkapalloa”. Kannattajat tulee nähdä ennen kaikkea aktiivisina merkitysten rakentajina. VPS-kannattajat omaksuvat kannattamistapojen, pukeutumisen ja fanidiskurssin osia kansainvälisestä kannattajakulttuurista ja rakentavat niistä omaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin soveltuvan kannattajakulttuurin.
Tässä artikkelissa tarkastellaan penkkiurheilun ja urheilun aktiivisen fanittamisen olemusta, taustatekijöitä, psykologisia ja taloustieteellisiä selityksiä ja sen varjopuolia. Liian innokas urheilujoukkueiden kannustaminen, mahdollisesti alkoholin vaikutuksen alaisena, on jättänyt kansainväliseen urheiluhistoriaan liian monia traagisia tahroja. Artikkelissa tarkastellaan penkkiurheilun psykologiaa, pääsylippujen kysyntään vaikuttavia tekijöitä, urheilun fanittamisen negatiivisia seurannaisvaikutuksia ja luodaan katsaus jalkapallohuliganismin historiaan. Jalkapallohuliganismin syihin ja seurauksiin pureudutaan artikkelin loppuosioissa.