Kaikki aineistot
Lisää
Rasismi on yksi aikamme puhuttavimpia ilmiöitä. Harva kiistää rasismin haitallisuuden, mutta ilmiönä se silti herättää kiistoja ja voimakkaita tunteita. Sen syistä, luonteesta ja seurauksista ollaan montaa mieltä. Tällä maisterintutkielmalla pyrin tekemään rasismista ymmärrettävämpää pureutumalla rasismin syihin. Asetin rinnakkain kaksi selitysmallia. Realistisen konfliktiteorian mukaan ryhmien väliset asenteet ja käyttäytyminen heijastelevat ryhmien tarpeita ja tavoitteita. Ryhmien välinen kilpailu materiaalisista resursseista, vallasta ja statuksesta johtaa sisäryhmän suosimiseen ja ennakkoluuloihin tai jopa vihaan ulkoryhmiä ja niiden edustajia kohtaan. Toinen selitysmalli on harvinaisempi ja keskittyy arvoihin. Arvot ohjaavat ihmisen toimintaa, arvostuksia ja käsityksiä, joten arvot epäilemättä liittyvät myös rasistisuuteen. Missä määrin rasismia voidaan selittää realistisella konfliktiteorialla? Entä ihmisten erilaisilla perusarvoilla? Tutkimuskysymykseni oli kuinka realistinen konfliktiteoria ja arvot selittävät suomalaisten rasismia. Tavoittelin asetelmaa, jossa nämä kaksi lähestymistapaa tukisivat toisiaan ja asettaisivat toisensa mittasuhteisiin. Vastauksia etsin kvantitatiivisin keinoin käyttäen aineistona Eurooppalainen sosiaalitutkimus -kyselyä vuodelta 2014. Pääasiallinen metodini oli lineaarinen regressioanalyysi. Tuomalla taustamuuttujat ja eri selitysmallien muuttujat mukaan hierarkiaportaina, pystyin vertailemaan erilaisten mallien selitysprosentteja. Rasismia pystyttiin selittämään niin realistisella konfliktiteorialla kuin arvoillakin. Erityisesti analyysissä korostuivat koulutuksen ja koettujen vaikutusmahdollisuuksien sekä itsensä ylittämisen arvomaailman merkitys. Arvojen selityskyky korostui nuorempien vastaajien kohdalla. Realistisella konfliktiteorialla puolestaan ei pystynyt selittämään alle 38-vuotiaiden vastaajien rasistisuutta, mikä herättää kysymyksiä teorian ajanmukaisuudesta. Tulosten perusteella esitin, että rasismia voidaan vähentää lisäämällä demokratiaa sekä edistämällä yleistä tasa-arvoisuutta. Esitin myös, että rasismin sijaan olisi syytä tutkia erilaisia rasismeja, eli tutkimuksessa tulisi tunnistaa rasismin eri muodot, rasistisesti ajattelevien ja toimivien monimuotoisuus sekä rasismin kohteiden monenlaisuus. Myös arvoihin tulisi mahdollisesti kiinnittää nykyistä enemmän huomiota rasismia tutkittaessa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ennakkoluuloja ja käsityksiä ranskan kielestä valittaessa vapaavalintaista B2-kieltä Jyväskyläläisessä yläkoulussa. Tavoitteena oli selvittää millaisia käsityksiä oppilailla on ranskan kielestä ja vaikuttavatko nämä heidän B2-kielivalintaansa. Lisäksi selvitimme mitä muita tekijöitä kielivalinnan taustalla ilmenee. Tutkimuksen apuna toimivat aiemmat tutkimukset kielivalinnoista, motivaatiosta ja ennakkoluuloista. Tutkimusmetodina oli kyselylomake, jossa mitta-asteikkona toimi luokitteluasteikko. Ainoastaan yksi kysymys oli avoin. Tavoitteena olikin tehdä kvantitatiivinen tutkimus. Otoksena oli 55 seitsemäsluokkalaista oppilasta, joista kukaan ei ollut aiemmin opiskellut ranskan kieltä. Näin heillä ei ollut aiempaa tietoa esimerkiksi ranskan kieliopista. Vastauksista saimme selville useita tuloksia. Selvisi, että oppilailla on ennakkoluuloja ranskasta. Sitä pidettiin vaikeana kielenä ja lisäksi monet ajattelivat, ettei sitä tarvita paljoa. Toisaalta ranskaa pidettiin myös kauniina ja mielenkiintoisena kielenä, erityisesti tytöt olivat tätä mieltä. Oppilaista ainoastaan seitsemän halusi aloittaa ranskan kielen opiskelun ja syyt liittyivät juuri ranskan kielen kauneuteen tai hyödyllisyyteen. Sen sijaan suurin osa niistä oppilaista, jotka eivät halunneet kyseistä kieltä opiskella, sanoivat, ettei ranska kiinnosta heitä. Voikin todeta, että käsitykset ranskasta vaikuttavat osaltaan kielivalintaan, mutta henkilökohtainen kiinnostus ja motivaatio kieltä kohtaan nousevat tärkeämmiksi. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmin.
Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli järjestää kolmen toimintakerran kokonaisuus Ruusutorpan koululla. Toiminnan kohderyhmänä olivat viidennen luokan oppilaat. Toiminnan aiheena oli suvaitsevaisuuden käsitteleminen. Keskeisimpiä käsitteitä toiminnassamme olivat erilaisuus ja ennakkoluulot. Opinnäytetyömme tuotoksena on kolmen toimintakerran toimintakokonaisuus. Opinnäytetyömme lähtökohtana oli Ruusutorpan koulun tarve käsitellä suvaitsevaisuutta oppilaiden kanssa. Työmme teoriana oli Jean Piaget'n ajattelun kehittymisen teoria. Keskityimme käsittelemään teoriassa 11-vuotiaiden ajattelun kehittymisen tasoja. Suunnittelimme toimintakertamme teoriaa apuna käyttäen. Toteutimme toimintakerrat keväällä 2007. Toimintakerroille osallistui 14-19 11-vuotiasta oppilasta. Toiminnassa hyödynsimme erilaisia toiminnallisia menetemiä sekä ryhmätyöskentelyä. Toiminnan ohessa havainnoimme oppilaita ja kirjasimme heidän ajatuksiaan aiheesta. Havaintojen perusteella koemme, että suvaitsevaisuuden käsitteleminen koulussa on oppilaille vierasta. Vaikka oppilaat suhtautuivat erilaisuuteen positiivisesti, eivät he välttämättä ymmärtäneet käsittelemiemme teemojen sisältöä. Mielestämme suvaitsevaisuutta olisi tärkeää käsitellä koulussa, jotta nämä asiat tulisivat oppilaille tutummiksi. Koemme, että aihetta on hyvä käsitellä toiminnan kautta.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka viha ja propaganda liittyvät toisiinsa ja mitä epäpyhästä liittoumasta seuraa. Motivoivana kysymyksenä tutkimuksen taustalla on: miksi ihminen on toiselle ihmiselle niin kelju, että olemme joutuneet ikuiseen sotatilaan suhteessa Toisiin niin mielissämme, kuin rintamallakin? Tutkimus tarkastelee, mitä propaganda nykypäivänä tarkoittaa, ketkä sitä levittävät, miksi, ja miten se vaikuttaa ihmiseen. Tutkimuksessa vihaa tarkastellaan massoihin kohdistuvana moraalisena ilmiönä ja suhteessa propagandaan. Käsittelyn ulkopuolelle jäävät propagandan tuottamiseen kykenemättömät heikot instituutiot ja niiden vastarintaan liittyvä kapinallinen viha. Tutkimuksen aineiston muodostavat pääasiassa propagandan tutkimus sekä psykologinen vihatutkimus, joiden kautta tutkimus rakentaa teoriaa myös siitä, millaiseksi ihminen muuttuu ennalta määrättyjen arvojen luomiseen pyrkivän informaation pommituksen tuloksena. Tutkimus rajaa propagandan ja vihan tarkastelun länsimaihin ja länsimaiseen näkökulmaan, sillä se olettaa kulttuurin tutkimuksen syyllistyvän vakaviin virheisiin yrittäessään tavoittaa jotain itsensä ulkopuolelta tavoittaessaan itseäänkin rajoitetusti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että emme kykene loppujen lopuksi kommunikoimaan keskenämme kovin hyvin, mihin propagandaa levittävä eliitti voi olla varsin tyytyväinen, sillä kommunikaation esteistä johtuen on erittäin haasteellista kehittää instituutioita, jotka kyseenalaistavat vallitsevaa status quoa. Vihan ja ennakkoluulon systemaattinen levitys tekee suuresta osasta ihmisiä rituaalisen kielen käyttäjiä, joiden harjoittaman kommunikaation taustalta katoaa oma ajatteluprosessi jopa kokonaan. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että eri ryhmien välillä on lähes läpäisemätön muuri, jota varten tulisi tutkia ja kehittää mahdollisimman paljon kommunikointistrategioita, joissa otetaan huomioon myös ihmisten piilevät oletetut pseudoympäristöt.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskyläläisen yläkoulun ranskan kielen opiskelijoiden käsityksiä Ranskasta ja ranskan kielestä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia näkemyksiä opiskelijoilla on Ranskan maasta, sen ihmisistä ja itse kielestä, sekä tutkia, muuttuivatko nämä käsitykset kolmen vuoden ranskanopiskelun aikana. Lisäksi selvitimme taustasyitä ranskan kielen valinnalle sekä oppilaiden motivaatiota ranskan kielen opiskelussa. Tutkimusmetodina oli kyselylomake, joka koostui kyllä/ei –kysymyksistä sekä muutamista avoimista kysymyk-sistä. Tavoitteena oli tehdä kvalitatiivinen tutkimus, jonka mitta-asteikkona toimi luokitteluasteikko. Otos koostui yhteensä 29 ranskanopiskelijasta, jotka jakautuivat seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisiin. Näin saimme selvitettyä, miten oppilaiden käsitykset Ranskasta ja ranskan kielestä muuttuivat kolmen vuoden opiskelun aikana. Tuloksista kävi ilmi, että oppilailla ei ollut paljon tietämystä Ranskasta ennen opiskelujen aloittamista, mikä jätti heidän mielikuvansa Ranskasta pitkälti ennakkoluulojen tasolle. Melkein kaikkien käsitykset Ranskasta muuttuivat opiskelun myötä. Syitä kielen valinnalle olivat pääasiassa vanhemmat ja monien oppilaiden mielestä ranska on myös hyödyllinen kieli tulevaisuutta ajatellen. Kuitenkin suurempi osa oppilaista ei ollut halukas jatkamaan ranskan opintoja yläkoulun jälkeen. Ranskan kieltä pidettiin vaikeana ja kauniina kielenä, kun taas ranskalaiset nähtiin elegantteina, sosiaalisina ja romanttisina. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla oli negatiivisempia kuvia ranskalaisista kuin seitsemäsluokkalaisilla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kansainvälisyyskasvatusmateriaali Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden ja opettajien käyttöön. Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta työstä ja videosta. Tuotoksena syntyi Moninaisuus on osa meitä –video, jossa puretaan ennakkoluuloja toisista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan. Opinnäytetyöllä haluttiin antaa pohjaa opiskelijoiden tulevalle työelämälle ja monikulttuurisen hoitoympäristön haasteiden kohtaamiselle. Lisäksi haluttiin tukea mahdollista opiskelijaa joka lähtee kansanväliseen vaihtoon ulkomaille. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka sisältää teoriaperustan ja sen pohjalta toteutetun videon ennakkoluuloista Tansaniaa kohtaan. Teoriaosuudessa käsitellään kulttuuria, vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä, ennakkoluuloja sekä videokuvaamista ja kuvaamisen suunnittelua ja toteutusta. Materiaalin tuottamisessa huomioitiin erilaiset oppimisympäristöt ja video toimii hyvin myös verkkomateriaalina. Valmis video esitettiin Monikultuurisuus hoitotyössä -opintojaksolla kansainvälisyysviikolla. Opinnäytetyön tuotosta Moninaisuus on osa meitä -videota arvioitiin Likert–asteikoidulla kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin yhteensä 40 kappaletta. Palautettujen kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin käyttämällä SPSS-tilastointiohjelmaa. Vastausten perusteella pystyttiin päättelemään, että Moninaisuus on osa meitä –video koettiin herätteleväksi ja hyödylliseksi opetusmateriaaliksi monikulttuurisuushoitotyön opinnoissa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten arvoja ja niiden yhteyttä maahanmuuttoasenteisiin. Arvotutkimuksella on sosiologiassa pitkät perinteet, ja arvotematiikkaa on käytetty paljon myös muilla tieteenaloilla. Tämän tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Shalom H. Schwartzin teoriaan arvoista. Schwartzin tutkimusohjelman myötä mallinnettiin kymmenen universaalisti esiintyvää yksilöllistä arvoa, jotka ovat riippumattomia niin ajasta kuin paikasta. Koska maahanmuuttoasenteita on tutkittu paljon, toivottiin arvojen antavan uutta perspektiiviä suomalaisten maahanmuuttoasenteita selittävinä tekijöinä. Maahanmuuttoasenteisiin vaikuttavat niin yksilölliset, yhteisölliset kuin yhteiskunnalliset tekijät, ja yksilölliset arvot muodostavat yhden tulokulman asenteiden synnyn tarkastelulle. Arvoilla on tapana muuttua hitaammin kuin pintapuolisempia reagointitaipumuksia kuvaavien asenteiden. Arvot nousevat yleensä keskusteluun mukaan silloin, kun yhteiskunta kohtaa kriisin. Maahanmuuton voidaan katsoa olleen yksi ajankohtaisimmista yhteiskuntia ravistelleista ilmiöistä viime vuosien aikana. Siksi on tärkeää tutkia, millaisen arvomaailman omaksuminen vaikuttaa yksilöiden suhtautumiseen maahanmuuttoa kohtaan. Tutkielma on sekundaarianalyysi, sillä suomalaisten arvoja tutkittiin käyttämällä vuoden 2014 European Social Survey -tutkimushankkeen Suomen-aineistoa. Kyselytutkimuksen teemana oli maahanmuutto, ja kysymyspatteristoon kuului Schwartzin arvoja kartoittava osuus. Aineisto analysoitiin käyttäen hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä, jonka avulla saatiin tietoa arvojen vaikutuksesta asenteisiin suhteessa muihin käytettyihin taustamuuttujiin. Tulosten mukaan arvoilla on vaikutusta asenteita selittävinä tekijöinä, ja myönteistä asennetta maahanmuuttoa kohtaan selittää vahvimmin universalismiarvo, kielteistä turvallisuus- ja perinnearvo. Universalismiarvo kuvaa muutokselle avoimuuden ja itsensä ylittämisen ulottuvuuksia ja turvallisuus- ja perinnearvot status quon säilyttämistä yhteiskunnassa. Saadut tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia, joissa arvoja on mitattu eri maiden ja kulttuurien välillä.
Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan suomalaisten 21–28-vuotiaiden nuorten käsitysten muodostumista Venäjästä ja venäläisistä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia mielipiteitä ja käsityksiä suomalaisilla nuorilla on Venäjästä ja venäläisistä? 2. Miten heidän käsityksensä muodostuvat keskustelussa? Aihe on ajankohtainen koska Venäjän valtion harjoittama politiikka herättää paljon keskustelua maailmanlaajuisesti. Tämä voi vaikuttaa ihmisten käsityksiin sekä valtiosta että sen kansalaisista. Nykyään myös medialla ja sosiaalisella medialla on paljon vaikutusvaltaa ihmisten käsityksien muodostumisessa. Suomi ja Venäjä ovat rajanaapureita, joilla on pitkä yhteinen historia, tämän lisäksi Suomessa asuu suuri venäjänkielinen vähemmistö (Tilastokeskus 2019). Vuorovaikutusta Venäjän ja Suomen, venäläisten ja suomalaisten välillä tapahtuu monipuolisesti mm. kaupan, kulttuurin, vapaa-ajan ja matkustuksen kautta. Venäjä ei ole vain ulkopoliittinen kysymys – mm. Suomessa asuvan venäläisvähemmistön myötä suomalaisten käsityksiä Venäjästä ja venäläisistä olisi hyvä tarkastella uudenlaisen tuoreen tutkimuksen valossa. Kriittisen diskursiivisen psykologian menetelmän avulla toteutetussa analyysissä huomio oli käsitysten muodostumisessa vuorovaikutustilanteessa, kuitenkin huomioon ottaen aiheen sosiaalinen, kulttuurinen, historiallinen ja poliittinen tausta. Aineistonkeruu toteutettiin kahden Focus Group – ryhmähaastattelun pohjalta, joissa osallistujia oli yhteensä 7. Analyysiosiossa nauhoitetusta ja litteroidusta materiaalista etsittiin Venäjään ja venäläisiin liittyviä toistuvia tulkintarepertuaareja, ideologisia dilemmoja ja subjektien positiota. Tämän lisäksi aineistoesimerkkejä analysoitiin tarkemmin käyttämällä diskursiivisen psykologian työkaluja (discursive devices). Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneilla suomalaisnuorilla on ristiriitaisia käsityksiä sekä Venäjästä että venäläisistä. Tätä kuvaa hyvin esiinnousseet repertuaariparit eli vastakohtaisten käsitysten muodostamat jatkumot: venäläiset ovat tällaisia – venäläiset ovat kuten muutkin, Venäjä on erilainen ja eksoottinen – Venäjä on kuten muut maat, Venäjä-ennakkoluulot ovat paikkansapitäviä – Venäjä-kuva on yksipuolinen. Edellä mainittuihin käsityksiin liittyy sekä essentialismin että ei-essentialismin piiriin kuuluvia käsityksiä kulttuurista ja ihmisistä. Tämä tarkoittaa myös sitä että osallistujat esittivät Venäjään ja venäläisiin liitettyjä stereotypioita (positiivisia ja negatiivisia) mutta myös kieltäytyivät niistä ja esittivät ei-stereotyyppisiä käsityksiä.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka pitkälle kansantaloutta koskevat mielikuvat ovat yhteydessä maahanmuuttopoliittisiin näkemyksiin. Tutkimuksen kohteena olevat maahanmuuttopoliittiset näkemykset koskevat maahanmuuton taloudellista vaikutusta, maahanmuuttoa Euroopan unionin ulkopuolisista köyhistä maista ja myötämielisyyden osoittamista turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Ilmaistu tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen ja käsitykset sosiaalietuuksien ja –palvelujen kuormittavuudesta Suomen taloudelle palvelevat kansantaloutta koskevia mielikuvia heijastavina muuttujina. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle tarjoaa realistinen konfliktiteoria. Se on ryhmäkonflikteja ja ryhmädynamiikkaa käsittelevä teoria, jonka mukaan joko todellinen tai kuviteltu kilpailu niukoista resursseista johtaa jännitteisiin ja konflikteihin eri ryhmien välillä. Teorian nojalla on odotettavissa, että kielteiset mielikuvat kansantaloudesta johtavat kriittisiin asenteisiin maahanmuuttoa kohtaan, sillä maahanmuuttajien pelätään lisäävän kilpailua asuntojen, työpaikkojen ja sosiaalietuuksien kaltaisista taloudellisista resursseista. Aineistona käytetään European Social Survey- aineistoa, joka on kerätty Suomessa kyselylomakkeilla vuonna 2016. Aineistoa analysoidaan tilastollisilla menetelmillä. Tutkimusaineisto sisältää maahanmuuttopoliittisten näkemysten ja kansantaloutta koskevia mielikuvia heijastavien muuttujien lisäksi useita arvokkaita taustamuuttujia. Tilastollisilla menetelmillä tarkastellaan muuttujien suhteellista selitysvoimaa maahanmuuttopoliittisten näkemysten kannalta. Kansantaloutta koskevien mielikuvien yhteyttä maahanmuuttopoliittisiin näkemyksiin selvitetään lisäksi ristiintaulukoiden avulla. Tulokset osoittavat, että suomalaisten maahanmuuttoasenteet heijastavat osittain realistisen konfliktiteorian odotuksia. Etenkin tulokset EU:n ulkopuolisista köyhistä maista tulevaa maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevien näkemysten osalta antavat osittaista tukea realistiselle konfliktiteorialle. Tuloksista on tosin nähtävissä, että maahanmuuttajiin liitettyjen taloudellisten uhkakuvien lisäksi maahanmuuttoasenteisiin vaikuttavat myös useat muut tekijät.
TIIVISTELMÄ Määttä, Pilvi. Ennakkoluuloja raivaamassa - Elävä uskonto- ja kulttuurikirjasto Kuusamossa. Syksy 2017. 76 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena produktiona Kuusamossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda uskonto- ja kulttuurisensitiivistä tietoutta Kuusamoon Elävän uskonto- ja kulttuurikirjaston muodossa ja purkaa ennakkoluuloja. Esikoto-hanke oli ensimmäistä kertaa järjestämässä elävää kirjastoa ja tarkoitus oli, että tapahtumalle saataisiin jatkumo. Elävässä kirjastossa lainattiin eläviä kirjoja eli ihmisiä keskustelua varten. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin keväällä 2017 Kuusamon pääkirjastossa. Elävään uskonto- ja kulttuurikirjastoon osallistui 11 elävää kirjaa. Lukijat lainasivat kirjoja 20 minuutin laina-ajalla. Lainauksia oli yhteensä 37 ja lukukertoja yhteensä 73. Tapahtumassa opinnäytetyön tekijä toimi yhtenä kirjastonhoitajana ja esitteli kirjakansiota lukijoille. Arvioinnin välineinä käytettiin sekä lukijoiden antamaa palautetta palauteseinällä että kirjojen täyttämiä palautelomakkeita. Heti tapahtuman jälkeen oli purkukeskustelu, jossa kävimme jokaisen päällimmäiset tuntemukset läpi tapahtumasta. Palautteiden ja havaintojen pohjalta syntyi kehitysideoita. Lukijat, kirjat ja kirjastonhoitajat olivat innostuneita tapahtumasta ja menetelmästä. Menetelmän avulla raivattiin ennakkoluuloja, saatiin uutta tietoa uskonnoista ja kulttuureista sekä kohdattiin ja käytiin vuoropuhelua erilaisten ihmisten kanssa. Avainsanat: monikulttuurisuus ja -uskoisuus, kotouttaminen, uskonto- ja kulttuurisensitiivisyys, uskonto- ja kulttuurilukutaito, kohtaaminen, kaksisuuntainen vuoropuhelu, ennakkoluulot ja stereotypiat
Tutkimuksessa selvitettiin, pitävätkö opettajaksi opiskelevat itseään tavallista suvaitsevaisempina ja pyrkivätkö he kaunistelemaan vähemmistöennakkoluuloja koskevia mielipiteitään antamalla sosiaalisesti suotuisia vastauksia. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko suvaitsevaisuus näennäistä, eli ilmeneekö siinä ristiriitaisuuksia. Vastaajien asenteita ja ennakkoluuloja kartoittavat kysymykset koskivat yhteiskuntaa, seksuaalisia vähemmistöjä, ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia, ennakkoluulojen luonnetta sekä vastaajien oletuksia muiden mielipiteistä sekä siitä, millaisen kuvan he haluavat antaa itsestään. Tutkimus suoritettiin määrällisenä internetissä vastattavana kyselylomaketutkimuksena kevättalvella 2010. Tutkimusjoukko koostui 136 Jyväskylän yliopiston luokanopettaja-opiskelijasta. Vastaukset analysoitiin t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysilla sekä vastausten jakaumien sekä keskiarvojen avulla. Vastaajien taustatietoja kerättiin vertailumuuttujien aikaansaamiseksi. Vastausten perusteella opettajaksi opiskelevat pitivät itseään hieman mui-ta ihmisiä suvaitsevaisempina. Käsitys omasta suvaitsevaisuudesta nähtiin korkeampana kuin käsitys muiden ihmisten suvaitsevaisuudesta. Muiden ihmisten suvaitsevaisuustaso määräytyi sen mukaisesti, miten vastaajien arviot omasta suvaitsevaisuudestaan asettuivat suhteessa heidän arvioihinsa muiden ihmisten suvaitsevaisuudesta. Suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin oli yleisesti ottaen suvaitsevaista, maahanmuuttajiin suhtautuminen sen sijaan oli lievästi suvaitsematonta. Naiset olivat pääsääntöisesti miehiä suvaitsevaisempia ja paljon ulkomaalaiskontakteja omaavat vastaajat muita vastaajia suvaitsevaisempia. Muilla vastaajien taustatiedoilla ei ollut juurikaan vastaajien asennoitumista selittävää vaikutusta. Näennäistä suvaitsevaisuutta ilmeni selkeimmin maahanmuuttajia ja ul-komaalaisia koskevissa asenteissa ja oman mielipiteen esittämistä koskevissa vastauksissa. Vastaajien mukaan heidän suhtautuminen ulkomaalaisiin on erittäin harvoin kielteinen, mutta kaikkien vastaajien asenne ulkomaalaisia kohtaan oli lievästi suvaitsemattoman asenteen puolella. Mielipiteiden esittämistä koskevissa vastauksissa vastaajat korostivat olevansa avoimia keskustellessaan ennakkoluuloista, mutta olettivat muiden ihmisten kaunistelevan vahvasti mielipiteitään. Muilta osin näennäistä suvaitsevaisuutta osoittavat asenteet olivat enemmän yksittäisiä havaintoja kuin yleistettäviä linjauksia.
Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään Irlannin vuoden 1641 kapinaa. Tutkimuksessa tutkitaan miksi kapina kehittyi ja minkälaiset tekijät vaikuttivat kapinan taustalla. Pohditaan aineistojen avulla eri asioiden, kuten uskonnon, lainsäädännön ja epäluottamuksen merkitystä kapinan syttymiseen ja miten siihen reagoitiin. Erityisesti tutkimuksen alaisena ovat kapinan vaikutukset irlantilaisten elämään, maineeseen ja myöhempään historiaan.
Tämä tutkielma pyrkii selvittämään miten rotuennakkoluulojen tiedostaminen vaikuttaa muotoiluprosessiin, ja voiko se vähentää rotustereotypioiden kierrätystä ulkoryhmiä kuvatessa. Lisäksi tässä tutkimuksessa keskitytään ympäröivän visuaalisen kulttuurin, historiallisten tapahtumien ja henkilökohtaisten kokemusten vaikutukseen, kun eurooppalainen muotoilija kuvittaa afrikkalaisia hahmoja. Tutkimus hyödyntää autoetnografista menetelmää. Mikro-tason lähestymistapaa käytetään syventämään ymmärrystä rotuennakkoluulojen vaikutuksesta muotoiluprosessissa. Näkökulmana on visuaalisen suunnittelijan/muotoiluopiskelijan henkilökohtaiset kokemukset. Esimerkkitapauksena tuotettiin kuvitussarja Länsi-Afrikkalaisista hahmoista microstock kuvapankkeihin. Muotoiluprosessin aikana tehtiin kenttämuistiinpanoja ja niitä täydennettiin muistelmilla tapahtumista, jotka olivat johtaneet muotoilijan nykyiseen näkökulmaan. Kenttämuistiinpanoista ja muistelmista muokattiin evokatiivinen autoetnografinen kertomus. Tämän prosessin kautta muotoilija pystyi tunnistamaan ja hylkäämään joitakin selvimpiä rasistisia konsepteja, sekä tekemään tietoisia päätöksiä koskien representaatiota, ja ottamaan vastuuta tekemistään valinnoista. Analyysissä havaittiin, että tunnistetut stereotyypit olivat holhoavuuden ja kateuden värittämiä. Pääasiallisiksi vaikutteiksi tunnistettiin muotoilijan omat kokemukset ja suomalainen ja länsimaalainen visuaalinen populaarikulttuuri. Yhteyksiä kolonialismin, orjuuden ja abolitionismin aikaisiin stereotyyppeihin havaittiin. Havaittiin, että vaikka tietoisuus henkilökohtaisista rotuennakkoluuloista muotoiluprosessin aikana saattaa olla hyödyksi stereotyyppistä kuvausta välteltäessä, liiallinen keskittyminen niiden tunnistamiseen voi hidastaa luovaa prosessia.
The aim of this study is to compare the attitudes towards immigrants among Finnish second grade students. The study was carried out in Oster Bothnia region where the number of immigrants is the smallest in the country. It is estimated that the number of immigrants in Finland will increase further on and till the year 2050 there will be around one million immigrants. During the next decades, immigrants will be an important source of labor, since the population in our country is getting older - faster than in any other European country. The data (n=275) was collected during spring 2018 from colleges and upper secondary schools. According to the analysis, the attitudes of girls were more positive than the attitudes of boys. College students were more positive in developing their personal relationships with immigrants than ninth-graders. However, they were more critical towards immigration policies. The educational level of the parents was linked to the child's immigration attitudes; higher education indicated more positive attitudes towards immigration. The impact of father's level of education was smaller than mother´s. Personal experiences of multiculturalism were linked to more positive attitudes towards immigration. The group comparison showed that the attitudes varied toward different immigration groups. Attitudes towards the immigration of children, and workers for example, were more positive than the attitudes towards unemployed migrants and refugees. In terms of nationalities, Western immigrants were more positively welcomed than immigrants from war zones and areas with the crisis. In the open answers, the attitudes towards immigration were particularly concerned with refugees and the policy of immigration. In open answers, the attitudes towards immigration were especially connected to the asylum-seekers, refugees and towards the immigration policy. Open answers included both racist and negative statements as well as statements to helping refugees.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensihoitajien kokemia potilaisiin kohdistuvia asenteita ja ennakkoluuloja. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisia potilaisiin kohdistuvia asenteita ja ennakkoluuloja ensihoitajat ovat kokeneet työssään, mistä nämä mahdollisesti kumpuavat, ja millä tavalla nämä ovat näkyneet potilaan hoidossa ja hoidon eettisyydessä. Tutkimus toteutettiin laadullista eli kvalitatiivista lähestymistapaa käyttäen, ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselyllä. Tiedonantajia oli viisi, ja kyselyn vastausprosentti oli 55,6 %. Kysely suunnattiin ensihoitajille, jotka työskentelevät Lapin, PohjoisPohjanmaan ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimustulosten mukaan ensihoitajat kokevat työssään sekä positiivisia että negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja, joita koetaan tiettyjä potilasryhmiä kohtaan erityisesti potilaan avuntarpeen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Tutkimustulokset osoittavat, että asenteet ja ennakkoluulot kumpuavat erityisesti aiemmista kokemuksista, sekä omasta ajatusmaailmasta, johon vaikuttavat ennen kaikkea saatu kasvatus ja ympäristön luomat käsitykset. Tutkimustuloksissa ilmenee, että negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot vaikuttavat potilaiden hoitoon ja hoidon eettisyyteen, mikä näkyy potilaan fyysisenä ja psyykkisenä kaltoinkohteluna. Ongelmaa voidaan pitää melko yleisenä, sillä jokainen tutkimukseen osallistunut ensihoitaja on kohdannut työssään potilaisiin kohdistuvia negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja, sekä niistä johtuvaa epäeettistä hoitoa. Tutkimus osoittautui hoitotyön kannalta merkitykselliseksi, sillä se antaa uutta tietoa siitä, että kaikki potilaat eivät ole samanarvoisessa asemassa ensihoitajien näkökulmasta, sekä siitä, että hoitotyön eettisiä periaatteita ja ohjeita noudatetaan käytännössä vaihtelevasti. Tutkimus kartoitti kokonaisuudessaan melko hyvin eettisen osaamisen tilaa ensihoidossa, minkä perusteella ensihoitajien eettisen osaamisen ohjausta, sekä opintojen aikana että työelämässä, olisi aiheellista lisätä.
Using integrated threat theory, this study examined how perceived threat, or fear of immigrants, manifests among early, middle, and late Finnish adolescents, and the relationship between perceived threat and prejudice among early, middle, and late adolescents. The sample consisted of 795 Finnish adolescents between 11 and 19 years of age. Realistic and symbolic threats were the most perceived threats and were more prevalent among late adolescents. There was a positive relationship between prejudice and realistic threat, and between prejudice and symbolic threat, but a negative relationship between prejudice and negative stereotyping, and this relationship remained relatively stable from early to late adolescence. Implications on the fight against prejudice towards immigrants among early, middle, and late adolescents are also discussed.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lasten käsityksiä erilaisuudesta ja sen kohtaamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia asioita lapset pitävät erilaisina ja miksi. Tarkastelun kohteena oli myös lasten käsitykset tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia ennakkoluuloja lapsille on jo alakoulun ensimmäisten ja viimeisten luokkien aikana mahdollisesti muodostunut. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin koulukontekstissa ja vertailtiin 1. ja 6. luokan oppilaiden välillä. Tutkimuksen päätarkoituksena oli saada tietoa lasten ennakkoluulojen ja asenteiden muodostumisesta. Tutkimus antoi uutta tietoa siitä, miten lapsia voitaisiin ohjata positiivisiin ja suvaitsevaisiin vuorovaikutussuhteisiin erilaisten ihmisten kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla eräässä varsinaissuomalaisessa koulussa kymmentä oppilasta toukokuussa 2021. Haastateltavista viisi oli 1. luokan oppilaita ja viisi 6. luokan oppilaita. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tämän tutkimusten tulosten mukaan lapset kokivat erilaisuuden ilmenevän ihmisen ulkoisissa piirteissä, kielessä ja toimintatavoissa. Kuudennen luokan oppilaat ajattelivat erilaisuuden näkyvän ihmisissä myös heidän luonteessaan ja itsestään eroavina piirteinä. Sekä 1. luokan että 6. luokan oppilaiden näkökulmasta koulussa oli havaittavissa epäoikeudenmukaista toimintaa oppilaiden keskuudessa. Tämä näkyi kouluympäristössä erityisesti lasten välisenä eriarvoisena kohteluna, kiusaamisena ja syrjintänä. Ennakkoluuloja lapsille oli muodostunut ulkomaalaisuudesta, liikuntarajoitteista ja puhevaikeuksista. Lisäksi 6. luokan oppilaat kertoivat muodostaneensa ihmisistä ennakkokäsityksiä ennen tutustumista. Lapset kokivat erilaisuuden olevan kuitenkin pääasiassa hyvä asia. Erilaisuudesta seuraaviksi haitoiksi mainittiin kiusaaminen ja syrjintä. Lapset toivoivat opettajilta puuttumista kiusaamiseen ja syrjintään sekä erilaisuuden ja sen monimuotoisuuden nostamista keskustelunaiheeksi luokassa. Myös toisen asemaan asettumisen harjoittelua toivottiin lisää. Tämän tutkimuksen avulla opettajat ja muut kasvattajat saavat ajankohtaista tietoa lasten kokemuksista ja siitä, miten erilaisuus määrittyy kouluympäristössä. Monimuotoistuvassa koulussa opettajien tulisi tietää, millaisia asioita suvaitsevaisuuskasvatuksessa pitäisi ottaa huomioon. Tutkimustulosten avulla voidaan tarkastella myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta kouluissa sekä pohtia tapoja ennaltaehkäistä syrjintää ja koulukiusaamista. Lisäksi oppilaiden kokemien erilaisuuden hyötyjen valossa voidaan vahvistaa oppilaiden identiteetin rakentumista ja hyödyntää erilaisuutta osana opetusta.