Kaikki aineistot
Lisää
Reitinhaussa on tavoitteena löytää sopiva reitti paikasta toiseen. Reitinhaulle on sovelluksia monella alalla. Tässä tutkielmassa käsitellään erään laskennallisen geometrian rakenteen, Voronoin diagrammin, käyttöä reitinhaussa. Voronoin diagrammin avulla saadaan löydettyä reittejä, jotka pysyttelevät mahdollisimman kaukana esteistä. Tällainen reitti ei ole pituudeltaan optimaalinen, minkä takia sitä muokataan useissa sovelluksissa lyhyemmäksi säilyttäen kuitenkin tarvittava etäisyys esteisiin. Tutkielmassa esitellään myös sovelluksia, joissa käytetään Voronoin diagrammin eri variaatioita tai yhdistetään se muihin menetelmiin. Lisäksi Voronoin diagrammiin perustuvia reitinhakumenetelmiä vertaillaan muihin reittikarttapohjaisiin menetelmiin.
Tässä tutkielmassa käsitellään datan suhteellisten osuuksien visualisointia ja havainnointia ja erityisesti visualisointitavan valintaan liittyviä tekijöitä. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia erilaisilla menetelmillä ja erilaisia asioita painottaen ja näiden tutkimusten lopputulokset ovat usein olleet ristiriidassa keskenään. Tässä tutkielmassa pyritään kokoamaan tutkimustuloksia erilaisten teemojen – kuten diagrammin ominaisuudet, havainnointitilanne ja kaavion tarkoitus – alle, ja jäsentämään miten erilaiset asiat vaikuttavat havainnointiin ja siten diagrammityypin valintaan. Kuten sanottua, aiheen ympärillä tehdyn tutkimuksen tulokset ovat olleet monilta osin ristiriitaisia keskenään, eikä niistä ole vedettävissä mitään muuta kaikenkattavaa johtopäätöstä kuin se, että mikäli datasta pitää saada selville tarkkoja arvoja, on taulukko tähän tehtävään paras visualisointitapa. Usein pelkkä tarkkojen arvojen lukeminen ei kuitenkaan riitä, vaan dataa visualisoidaan, jotta siitä voitaisiin helpommin nähdä esimerkiksi trendejä, muutosta edelliseen vuoteen tai osioiden suhteita toisiinsa tai kokonaisuuteen. Riippuen näistä havainnointitarpeista, voidaan valita erilaisia visualisointitapoja, kuten viivadiagrammi trendien havainnointiin, pylväs- tai palkkidiagrammi arvojen vertailu sekä ympyrädiagrammi osion vertaamiseksi kokonaisuuteen. Havainnoinnin tarkoituksen lisäksi tässä tutkielmassa käydään läpi diagrammin ominaisuuksien vaikutuksia havainnointiin sekä havainnointitilanteen vaikutusta. Diagrammityyppiä valitessa ja visualisointia tehdessä on syytä huomioida vertaillaanko asioita yhden diagrammin sisällä vai useamman diagrammin välillä, sijaitsevatko vertailtavat osiot vierekkäin vai erillään toisistaan, kuinka paljon osioita on ja voiko osioiden määrä vaihtua ajan kuluessa merkittävästi, onko datassa selvä rakenne ja miten esimerkiksi erilaiset asteikkomerkit, apuviivat, asettelu, värien käyttö ja muut ominaisuudet vaikuttavat datan luettavuuteen ja havainnoinnin sujuvuuteen. Toisaalta myös käytettävissä oleva aika, havainnoitavan ongelman monimutkaisuus, lukijan ennakkotieto ja kokemus sekä yksilöiden väliset erot tuovat kaikki oman mausteensa datan visualisointiin ja vaikeuttavat sopivan diagrammityypin valintaa.
Tutkielmassa esitellään Voronoin diagrammit ja niihin liittyvät Delaunayn kolmioinnit ja Thiessenin monikulmiomenetelmät. Voronoin diagrammeilla on tieteessä monenlaisia sovelluksia, ja tutkielmassa esitellään Thiessenin monikulmiomenetelmä, jota on hyödynnetty hydrologiassa sadannan mallintamisessa. Voronoin diagrammit perustuvat äärelliseen pistejoukkoon ja pisteiden välisiin keskinormaaleihin, joiden avulla muodostetaan jokaiselle generaattoripisteelle oma solu. Voronoin diagrammeja voi toteuttaa Rm-uloitteisessa avaruudessa, mutta tässä tutkielmassa keskitytään ainoastaan kaksiuloitteiseen avaruuteen, sillä Delaunayn kolmiointia ja Thiessenin monikulmiomenetelmää voi käyttää ainoastaan tasossa. Delaunayn kolmiointi pohjautuu samoihin generaattoripisteisiin kuin Voronoin diagrammit, mutta siinä keskinormaalien sijasta generaattoripisteet yhdistetään toisiinsa janoilla, jos niiden Voronoin solut jakavat särmän. Laatoitus ei aina tuota pelkästään kolmioita, jolloin kyseessä on Delaunayn esikolmiointi, jonka voi muuttaa kolmioinniksi lisäämällä tarvittavat janat kolmioiden tekemiseen. Hydrologia on maantieteen osa-alue, jossa tutkimuskohteena on vesi. Tutkielman kannalta tärkeä hydrologian osa-alueet ovat sadanta, haihdunta ja niitä yhdistävä veden kiertokulku. Thiessenin monikulmiomenetelmä perustuu Voronoin diagrammeihin, jolloin generaattoripisteet ovat erimerkiksi sääasemia, joissa tehdään sademittauksia. Generaattoripisteen ympärille muodostuvaa solua kutsutaan Thiessenin monikulmioksi, johon kyseisen sääaseman mittaukset yleistetään. Menetelmä on teknologisen kehityksen vuoksi kuitenkin vähentynyt, ja tilalle on tullut tarkempia mallinnusmenetelmiä.
Opinnäytetyö käsittelee datagrafiikkaa ja vuorovaikutusta toimeksiantajan kehittämässä teollisen internetin sovelluksessa. Tavoitteena oli uudistaa sovelluksessa käytettyjä tiedon visualisointeja, lisätä tiedon vertailtavuutta ja parantaa tiedon käytettävyyttä. Lopputuloksena muotoiltiin konseptitason ratkaisu, joka sisältää tarkoitukseen soveltuvat visualisointimallit ja niiden käyttöön liittyvät rautalankamallit. Asiakaskyselyllä ja haastatteluilla hahmotettiin asiakasryhmää, sovelluksen käyttöympäristöä ja toimeksiantajan tarpeita. Benchmarking-vertailuanalyysillä tutkittiin, millaisia ominaisuuksia sovelluksessa voisi olla. Keskeisenä havaintona mobiililaitteiden ennakoitiin asiakasyrityksissä yleistyvän ja korvaavan paperitulosteet seuraavan viiden vuoden kuluessa. Konsepti suunniteltiin mobiiliympäristöä varten. Vertailuanalyysissä tarkasteltiin paitsi web-sovelluksia myös 3D-peliä. Huomiota kiinnitettiin valikkoelementtien sommitteluun, jotta se tukisi sovelluksen käytettävyyttä ja siihen kuuluvaa tuotantotilan 3D-mallia. Visualisointimallien valinta osoitti, että aikaulottuvuus on niissä keskeinen kriteeri. Tieto tulee tuotannosta jatkuvana virtana. Ratkaisujen vieminen teollisuuteen edellyttää myös vaihtelevan käyttäjäkunnan huomioimista. Vaikka konseptissa kehitettiin toimintoja eri käyttäjäpersoonille, käyttäjätutkimusta tulisi syventää käyttötapausten täsmentämiseksi. Jatkokehitystä tarvitaan toimintojen integroinnin ja muokattavuuden toteuttamiseksi sekä 3D-karttojen ja animoitujen grafiikoiden hyödyntämiseksi.
Tämä opinnäytetyö käsittelee materiaalista objektin toistoa installaatiotaiteessa. Niin installaation kuin toistonkin määritelmä on joustava. Installaatioteos on jollain tapaa paikkasidonnainen. Toisto taas tarkoittaa teoksen jonkin osan monistumista. Aihetta tarkastellaan sekä oman että muiden nykytaiteilijoiden tuotannon kautta. Opinnäytetyö keskustelee lähdemateriaalien kanssa, joita ovat erilaiset artikkelit ja dokumentit. Silja Rantasen väitösteksti on yksi ensisijaisista lähteistä. Historiallinen näkemys perustuu 60-luvun minimalismia esittelevään kirjaan. Materiaalinen toisto installaatiotaiteessa on ilmiö, joka on nähtävillä nykytaiteen traditiossa. Tämä opinnäytetyö tarkastelee, mikä on toiston merkitys nykytaiteessa sekä kirjoittajan omassa taiteellisessa tuotannossa. Visuaalinen diagrammi on tapa, jolla voi esittää samaan aikaan sekä käsitteellistä, faktallista informaatiota että visuaalisuuteen ja itseilmaisuun pohjustuvaa taidemateriaalia.
Työssä esitellään Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tietotekniikan osastolla kehitettyä kromaattisuuserojen laskentamallia. Työn keskeisimpinä tavoitteina on luoda tiivis katsaus jo olemassa oleviin värierojen laskentamenetelmien tekniikoihin ja käydä läpi värien havaitsemiseen liittyviä yksityiskohtia. Työn käytännön osuudessa tutkitaan kehitettyä mallia ja esitetään ideoita kehittäen mallia täsmällisemmäksi. Kromaattisuuserojen laskentamalli perustuu MacAdamin määrittelemien ellipsien hyödyntämiseen CIE-1931 kromaattisuusdiagrammissa. Ideana on projisoida ellipsit iso- ja pikkuakseleidensa suhteen vakiosäteisiksi ympyröiksi kolmiulotteiselle pinnalle. Kromaattisuuserot lasketaan pinnalta käyttämällä numeerista menetelmää. Tuloksena todetaan mallin täyttävän osittain sille asetetut vaatimukset ja parantavan CIE-1931 kromaattisuusdiagrammin yhtenäisyyttä erityisesti diagrammin vihreän ja sinisen värin alueilla.
Opinnäyteyön aiheena on tilastotiedon visuaalinen esittäminen ja informaatiografiikka. Työn tavoitteena oli tutkia informaatio- ja tilastografiikan teoreettista taustaa ja käytäntöjä sekä soveltaa saatua tietoa käytännössä. Käytännön osuus toteutettiin Metropolian Datajournalismi ja multimedian visualisointi -opintojakson puitteissa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan informaatio- ja tilastografiikkaa. Työssä kuvataan yleisimpien tilastokuvioiden ominaisuudet ja käyttökohteet kirjallisesti ja esimerkkien kautta. Teoriaosuudessa käsitellään myös ihmisen visuaalista havaintokykyä ja kerrotaan esimerkein, miten hahmolakeja voidaan hyödyntää informaatiografiikassa. Teoriaa tutkittiin ensisijaisesti kirjallisuus- ja verkkolähteiden kautta. Opinnäytetyön käytännön osuudessa suunniteltiin ja toteutettiin informaatiografiikkaa tablettijulkaisuun. Työssä kuvataan suunnitteluprosessin eri vaiheet tiedonhankinnasta kuvioiden suunnitteluun. Lisäksi valmiin informaatiografiikan onnistumista arvioidaan. Opinnäytetyö antaa käsityksen informaatio- ja tilastografiikan suunnittelusta ja käytöstä. Siinä kuvataan informaatiografiikan piirteitä sekä tilastokuvioiden ominaisuuksia. Lisäksi työssä kerrotaan tilastografiikan yleisistä virheistä ja ongelmista. Työstä voi olla apua informaatiografiikan suunnittelijoille.
Graphs are commonly used to represent and visualize causal relations. For a small number of variables, this approach provides a succinct and clear view of the scenario at hand. As the number of variables under study increases, the graphical approach may become impractical, and the clarity of the representation is lost. Clustering of variables is a natural way to reduce the size of the causal diagram, but it may erroneously change the essential properties of the causal relations if implemented arbitrarily. We define a specific type of cluster, called transit cluster, that is guaranteed to preserve the identifiability properties of causal effects under certain conditions. We provide a sound and complete algorithm for finding all transit clusters in a given graph and demonstrate how clustering can simplify the identification of causal effects. We also study the inverse problem, where one starts with a clustered graph and looks for extended graphs where the identifiability properties of causal effects remain unchanged. We show that this kind of structural robustness is closely related to transit clusters.
Under the water-rich pre-treatment and/or reaction conditions, structure and chemistry of the monoclinic zirconia surfaces are strongly influenced by oxygen vacancies and incorporated water. Here, we report a combined first-principles and atomistic thermodynamics study on the structure and stability of selected surfaces of the monoclinic zirconia. Our results indicate that among the studied surfaces, the most stable (111) surface is the least vulnerable towards oxygen vacancies in contrast to the less stable (011) and (101) surfaces, where formation of oxygen vacancies is energetically more favorable. Furthermore, we present a vigorous, systematic screening of water incorporation onto the studied surfaces. We observe that the greatest stabilization of the surfaces is achieved when a part of the adsorbed water molecules is dissociated. Nevertheless, the importance of water dissociation for achieving the greatest stabilization is high for the less stable (011) and (101) surfaces, while completely hydrated (111) surface is stabilized equally regardless of the water dissociation state. Analysis of the constructed phase diagrams reveals that the (111) surface remains preferably clean and the (011) and (101) surfaces have dissociated water at low coverage under the reactive conditions of T = 600–900 K and p(H2O) < 1 bar. Upon temperature decrease and/or pressure increase, all studied surfaces gradually uptake water until fully hydrated. All in all, our findings complement and broaden the existing picture of the structure and stability of the monoclinic zirconia surfaces under the pre-treatment and/or reaction conditions, enabling rationalization of the potential roles of zirconia as a heterogeneous support and a catalyst component.
Tässä opinnäytetyössä suunnitellaan Keravan kaupungille infografiikkaa tilastografiikan keinoja käyttäen. Tavoitteena oli tarkastella, kuinka tilastografiikan ominaispiirteitä voitaisiin hyödyntää infografiikan suunnittelussa. Lopputuloksena syntyi kolme valmista infografiikka. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta: teoriaosasta ja toiminnallisesta osasta. Teoriaosassa tarkastellaan infografiikkaa, tiedon järjestämistä, tilastografiikkaa sekä Keravan kaupungin kaupunkibrändiä ja visuaalista ilmettä. Toiminnallisessa osuudessa luodaan valmiit infografiikat, jotka toimivat suuntaviivoina, miten jatkossa voitaisiin esittää infografiikka Keravan kaupungilla.
Maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia aiheutti uusia ongelmia terveydenhuollossa Suomessa. Syntyi tarve kerätä uudentyyppistä tietoa, kuten esimerkiksi tartunnan saaneet henkilöt, altistuneet henkilöt ja Covid-19:n aiheuttamat kuolemat. Kaikkien kerättyjen uusien tietojen hallitsemiseksi ja tutkimiseksi tarvitaan myös tapa raportoida tietoa. Neotide Oy oli jo luonut perustan yllä mainittujen tietojen visualisoimiselle Exreport-raportointiohjelmassa sairaalainfektiorekisterin SAI:n tietojen avulla. Koska käyttämätöntä tietoa oli, raportointimahdollisuudet täytyi kehittää. Tämä koski lähinnä raportoinnin graafista osaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Covid-19-mittareita Exreportin graafiselle osalle. Työssä selitetään mitä tekniikoita ratkaisuun käytetään. Mainitaan, miten Covid-19-tietoja haetaan, käsitellään ja käytetään sekä minkä tyyppiset kaaviot soveltuvat esitettäville tiedoille. Työ kertoo myös miten graafisia mittareita kehitetään, joko tyhjästä tai soveltamalla olemassa olevia koodikirjastoja. Tuloksena on kolme uutta mittaria, jotka esittävät olennaisia Covid-19-tietoja käyttäjille.
Tämän työn tavoitteena oli tutkia, soveltaa ja tehdä malliesimerkkejä SVG-pohjaisesta diagrammeista käyttämällä mobiililaitteita, yrityksen omaa www-palvelinta, tietokantaa ja tässä olevaa dataa pohjana. Käytettynä menetelmänä oli yhdistää erilaiset standardit yhteen ja luoda näistä erilaisista standardeista dynaamisia diagrammeja yrityksen käyttöön. Käytettävät standardit olivat HTML-,XML-, PHP-, MySql- ja SVG-tekniikka. Nämä yhdessä yhdistettyinä matemaattisiin kaavoihin takaavat laadukkaan lopputuloksen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi toimiva sivusto ja ohjelmapaketti, joka toimii samalla tavalla niin mobiililaitteessa kuin normaalissa tietokoneessakin. Lisäksi lopputulos on selkeä ja nopea. Tavoitteisiin pääsemiseksi tehtiin omaa selvitystyötä sekä oltiin aktiivisia erilaisilla kehitysfoorumeilla. Nämä selvitysten ja yhteistyön lopputulokset on kuvattu työssä. Lopullinen tuotos on nopea, toimiva ja vakuuttava esitysmedia monenlaiseen yrityskäyttöön, kun halutaan kuvata visuaalisesti reaaliaikaista dataa yrityksen tilasta tai varastojen arvoista. Työssä olevia ohjelmointiesimerkkejä voidaan vähällä vaivalla soveltaa numeeristen tietoaineistojen visualisointiin internetselaimella sekä myös mobiililaitteilla.
Opinnäytetyön aiheena oli Winwindin keskusvaraston henkilökunnan optimointi. Työn tavoite oli selvittää henkilökunnan työajan käyttöä ja tarvittavan henkilöresurssin tarve. Työn tekemistä tutkittiin ajankäyttötutkimuksella, jossa selvitettiin kokonaistyöajan jakautumista teholliseen ja aikahäviölliseen työhön. Tutkimuksen tuloksesta laadittiin Value Added -analyysi. Normaaliaikatutkimuksella selvitettiin vastaanottoihin ja lähetyksiin käytetty työaika. Lisäksi henkilöiden kulkemista varastolla kuvattiin spagettidiagrammin avulla. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että varastohenkilöiden tuottava työaika on vain 45 % työajasta. Loput 55 % meni tuottamattomaan työhön. Tuottamattomasta työstä avustavia työtehtäviä oli 25 %, erilaisia selvityksiä 20 % ja 6 % keskusteluita sekä 4 % ylimääräisiä taukoja. Tuottavan työajan tavoitteeksi asettiin 70 %. Yhteenvedossa esiteltiin toiminpiteitä, joilla tuottava työaika saatiin nostettua lyhyellä aikavälillä tavoitteeseen. Suurimpana kehityskohteena oli turhien erilaisten selvitysten poistaminen. Turhat selvitykset johtuivat lähinnä prosessien virheellisestä käytöstä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Suomen Vesileikkaus Oy:n nykytila koko tilaus-toimitusprosessin osalta Lean-ajattelua hyödyntäen. Yrityksellä oli ollut tarve kyseiselle projektille usean vuoden ajan, jotta prosesseja voitaisiin kehittää ja myös saada toisiinsa yhteensopivammiksi. Opinnäytetyön muita tavoitteita oli selvittää suurimmat syyt hukka-aikoihin, löytää kehityskohteet, kuvata tulevaisuuden tavoitetila ja antaa yritykselle kehitysehdotuksia tavoitetilan saavuttamiseksi. Opinnäytetyö oli aloitus kehittämisprojektille, jonka myötä yritys voisi parantaa kannattavuuttaan. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, kuten mittauksia, seurantaa, havainnointia ja haastatteluita. Teoriaosuudessa käsiteltiin Lean-ajattelua yleisellä tasolla sekä Lean-työkaluja, joissa pääpaino oli nykytilan kartoitukseen käytettävissä. Opinnäytetyössä käytäntö toteutettiin teoriaosuudessa esiteltyjen tutkimusmenetelmien sekä Lean-työkalujen avulla. Tuloksina saatiin tietoa nykytilasta tilaus-toimitusprosessissa, suurimmat kehityskohteet sekä tulevaisuuden kehitysehdotukset. Osa kehitysehdotuksista otettiin käyttöön opinnäytetyön aikana ja osa jäi tulevaisuudessa tehtäviksi. Esimerkiksi yrityksessä on tehty muutoksia materiaalikuljetusten osalta, sekä aloitettu 5S-projekti. Opinnäytetyön tuloksien pohjalta yritys voi aloittaa kehitystoimenpiteiden toteuttamisen prosessiensa osalta. Kehitystoimenpiteiden tuloksista ei opinnäytetyöhön ole ehditty kerätä tietoa, jolloin arviointi tuloksista saadaan tulevaisuudessa.
Insinöörityön tarkoituksena oli määrittää kokeellisesti kahden aineen muodostaman seoksen kiehumispistediagrammeja ja neste-höyrydiagrammeja. Kiehumispistediagrammit esittävät aineen erottumista neste- ja höyryfaaseihin, kun seosta tislataan eri kiehumislämpötiloissa. Neste-höyrydiagrammit esittävät aineen mooliosuuksien keskinäisiä riippuvuuksia tasapainotilanteessa. Insinöörityössä tislattiin kuusi kahden aineen muodostamaa seosta (isopropanoli-vesi, metanoli-vesi, n-propanoli-vesi, metanoli-tolueeni, metanoli-n-propanoli ja sykloheksaani-isopropanoli) vakiopaineessa ja verrattiin niistä saatuja kiehumispistediagrammeja ja neste-höyrydiagrammeja kirjallisuuden vastaaviin diagrammeihin. Tislauksessa oli hankala määrittää tutkittavan seoksen tasapainotilanne, kun aineilla on lähes yhtä suuret kiehumislämpötilat tai kun ne muodostavat keskenään atseotrooppisen seoksen (sykloheksaani-isopropanoliseos). Parhaiten onnistuivat metanolin ja veden neste-höyryfaasidiagrammit, ja haastavinta oli tislata sykloheksaanin ja isopropanolin seosta.
Paikallisilla toimijoilla, kuten tietyn alueen asukkailla ja yrittäjillä, on paljon tietämystä omasta toimintaympäristöstään. Tätä paikallistietämystä voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelun päätöksentekoprosessissa käyttämällä tarkoitukseen sopivia käytäntöjä ja teknisiä apuvälineitä, kuten osallistavaa paikkatietojärjestelmää. Osallistamisella tarkoitetaan kaupunkisuunnittelussa paikallisten toimijoiden mukaan ottamista suunnitteluun. Osallistamisen korkealla tasolla on myönteisiä vaikutuksia suunnittelun tulosten laatuun, kestävyyteen ja julkiseen vastaanottoon sekä kansalaisten voimaantumiseen. Osallistamisen edistämiseksi paikallistietämystä on kuitenkin pystyttävä analysoimaan ja kommunikoimaan päättäjille nykyistä tehokkaammin ja tasapuolisemmin. Tieto on hajautunut lukuisien ihmisten mieliin ja sitä on usein erittäin paljon, joten sen käsitteleminen perinteisillä menetelmillä on vaikeaa ja työlästä. Tässä työssä esitetään miten tekstimuotoisena kerättyä paikallistietämystä voidaan analysoida tilastollisen tekstianalyysin menetelmillä ja miten sen puheenaiheita voidaan automaattisesti esittää kartalla alueina siten, että tietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkisuunnittelijoiden ja paikallisten toimijoiden yhteiskäytössä olevan osallistavan paikkatietojärjestelmän osaksi toteutettiin paikallistietämyksen puheenaiheita interaktiivisella kartalla visualisoiva tekstianalyysipalvelu. Työssä käydään läpi suunnittelun teoreettiset ja käytännön lähtökohdat, menetelmän toimintaperiaate, työn tekniset toteutusratkaisut sekä palvelun toiminnan arviointi suhteessa sille asetettuihin vaatimuksiin.
Tämä opinnäytetyö käsittelee infografiikan verkkojulkaisemista ja tutkii perinteisen tilastografiikan uusia muotoja verkkosovelluksina. Työssä keskitytään teoreettiseen perinteeseen, havaintoon ja datan visualisointitekniikoihin. Opinnäytetyön tavoitteena on koota perustietopaketti verkon visualisointeja suunnittelevalle graafikolle, toimittajalle tai ohjelmistokehittäjälle.
Opinnäytetyössä tutkittiin Metson telatuotannon kehittämisen nykytilaa ja seuraavaa toteutettavissa olevaa Leanin mukaista kehitysaskelta tulevaisuudessa. Lähtötilanteeksi opinnäytetyölle asetettiin telatuotannon sen hetkinen tilanne, jossa käytössä on 5S ja Kaizentyyppiset kehitysryhmät. Myös aiempia kehitysprojekteja tuli tutkia osana nykytilannetta. Opinnäytetyössä kehitysprojektille valittiin myös esimerkkikohde, jossa kehitysprojektia pyrittiin tutkimaan tarkemmin. Pilottikohteeksi opinnäytetyöhön valittiin yksi verstaan kolmesta avarrusporasta. Tästä huolimatta opinnäytetyön tuloksen tuli olla mahdollisimman monikäyttöinen työpisteiden välillä. Telatuotannossa työpisteitä on kaikentyyppisiä aina koneistuksesta kokoonpanoon ja pintakäsittelyihin. Opinnäytetyön tuloksena työpisteelle syntyi projektikohtainen mittarointi- ja seurantajärjestelmä, jolla yksittäisen työpisteen tuotannollisia tunnuslukuja voidaan mitata 5-akselisella tutkadiagrammilla. Tutkadiagrammi osoitti dataa viidestä tavoitteiden kautta määritellystä tunnusluvusta, jotka olivat oma valmistusprosessi, käyttöaste, käytettävyys, virheettömyys ja saapuvuus. Mittaroinnilla selvitettiin, että pilottikohteeksi valitulla aarporalla heikoiten hallittava prosessi omassa tuotannossa on oikea-aikainen saapuvuus ja erityisesti valuaihion saapuvuus.
Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli mitoittaa pyöreä pilari käyttämällä eurokoodin mukaista mitoitusta. Lisäksi tutkittiin hieman tarkemmin pilarin kestävyyttä normaalivoiman ja taivutuksen yhteisvaikutusta vastaan. Työn tarkoituksena oli tuottaa Excel-laskentapohja, joka laskee pilarin mitoitusvoimasuureet ja pilarin dimensioiden mukaisen yhteisvaikutuskäyrän. Työssä paneuduttiin eurokoodin mitoitusohjeisiin ja käytiin pilarin normaalitilanteen mitoitus vaihe vaiheelta läpi. Esimerkkinä laskettiin päistään nivelletyn pyöreän pilarin mitoitusvoimasuureet ja niitä vastaavat minimiraudoitteet. Pilarin mitoituksessa tuli ottaa lineaarisen analyysin lisäksi huomioon epälineaarinen analyysi, jossa käytettiin nimelliseen kaarevuuteen perustuvaa menetelmää. Ensimmäisessä esimerkkilaskussa tarkasteltiin poikkileikkauksen kestävyyttä epäkeskistä normaalivoimaa vastaan kummankin pääkoordinaattiakselin suhteen erikseen, koska poikkileikkauksen raudoitus koostui kuudesta pystytangosta, joita ei saa molempien akselien suhteen symmetrisesti. Toisessa esimerkkilaskussa käytettiin kahdeksan pystyteräksen pilaria ja sille suoritettiin täydellinen normaalitilanteen mitoitus. Lisäksi työssä tutustuttiin dimensiottomien yhteisvaikutusdiagrammien laatimiseen. Työn tuloksena saatiin Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:lle käyttöön Excel-laskentapohja, joka näyttää kaikki laskennan väliarvot ja mahdollistaa näin laskennan seuraamisen. Laskentapohjan on tarkoitus toimia suunnittelun apuvälineenä ja sen etuna on pilarin käyttöasteen nopea tarkastelu. Lisäksi mitoitusohjeita tarkasteltaessa huomattiin pyöreän muodon aiheuttamia yksityiskohtia, joita kestävyyden mitoituksessa tulee ottaa huomioon.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka LED-valaisimille voidaan määrittää MacAdam SDCM -arvo sekä toimia oppaana arvon selvittämiselle. Opinnäytetyö tehtiin Winled Oy:n toimeksiannosta, koska yrityksellä oli tarve selvittää omien valaisintuotteiden MacAdam SDCM -arvo. Työssä perehdyttiin valonlähteiden värilämpötilan ominaisuuksiin ja siihen vaikuttaviin olennaisimpiin seikkoihin. Tässä opinnäytetyössä mitattiin ja laskettiin tarvittavat arvot yhdelle Winled Oy:n valaisimelle. MacAdam SDCM -arvo kertoo valonlähteen värilämpötilan tasalaatuisuuden. Etenkin LED-valonlähteillä värilämpötilan värierot voivat vaihdella hyvinkin merkittävästi LEDien valmistusmenetelmien vuoksi. Vaativissa kohteissa ja arkkitehtuurivalaistuksessa voi olla tärkeää, että valaisimet ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia. Värilämpötila, joka valaisimelle ilmoitetaan, on suurin piirteinen värilämpötila. Värilämpötila saa vaihdella ANSI C78.377 -standardissa määriteltyjen rajojen sisällä. Vaihtelu, joka ANSI C78.377 -standardissa sallitaan, on noin MacAdam 7 SDCM -arvon mukainen. Arvon pitäisi olla alle MacAdam 3 SDCM, jotta värieroa ei huomaa. Tästä syystä valaisinvalmistajat ilmoittavat valaisimilleen MacAdam SDCM -arvon. MacAdam SDCM -arvon määrittämistä varten valaisimesta pitää mitata valaisimen suhteellinen spektritehojakauma. Mittausdatasta saadaan laskemalla selvitettyä tarvittavat arvot, jotka sijoitetaan CIE-väridiagrammiin. Väridiagrammiin piirretään MacAdamin ellipsejä valaisimen absoluuttisen värilämpötilapisteen ympärille, kunnes mitatut pisteet ovat ellipsin sisällä. Tämä kertoo valaisimen MacAdam SDCM -arvon. Tässä työssä mitattiin 11 Winled Oy Spectri 8W 4000 K -valaisinta. Mittausten jälkeen tulokset käsiteltiin, ja lopputulokseksi saatiin Spectri-valaisimelle alle MacAdam 5 SDCM. Valaisimen MacAdam SDCM -arvo on sisävalaisimille riittävän alhainen, joskin valaisimissa voidaan vielä huomata värilämpötilan eroja.
When the services have expanded to digital platforms and the number of concurrent actions has increased due to the use of the APIs and external integrations, the service blueprint framework has reached its limits and the ability to handle complex digital services is not enough any more to withstand digital service needs. This thesis focuses on the following questions: What is the current state of the service blueprint, are there viable options to satisfy customers’ and service providers’ needs, and can the service blueprint be used to efficiently visualise modern digital services? There are many other approaches and frameworks that are very good at explaining and visualising certain parts of digital services, such as Unified Modeling Language(UML) diagrams, system architecture diagrams, and user flow charts. None of these provide a good representation of the whole service and the interactions between the user and the technology. These diagrams and graphs are often too complex and too detailed for the stakeholders to understand. The service blueprint is a great alternative to these charts and diagrams especially for visualising traditional physical services, such as a mobile phone repair or a customers hotel visit, because it shows all the interactions between the user and the service. The aim of the thesis is to provide a good overview of how the services have changed their physical form during the digital transformation and whether the service blueprint keeps its position for digital services.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ulkoseinäelementtien mitoituksen perusteita ja raudoitusten määrittämistä. Työn tarkoituksena oli tuottaa taulukkolaskentapohja betoniseinän ja teräsbetoniseinän mitoitukseen. Työssä tutustuttiin Eurokoodien mukaiseen kuormien laskentaan ja määriteltiin kuusi erilaista kuormitusyhdistelmää. Raudoittamattoman ja raudoitetun seinän mitoitukseen liittyen käsiteltiin rakenteen nurjahduspituutta ja hoikkuutta. Lisäksi tutkittiin ensimmäisen kertaluvun mukaista analyysia. Tämän jälkeen käsiteltiin raudoittamattoman betoniseinän puristuslujuuden määrittämistä ja raudoitetun betoniseinän raudoitusten määrittämistä. Raudoitusten määrittämiseen kuului toisen kertaluvun mukainen analyysi perustuen nimelliskaarevuuden tarkasteluun, sekä yhteisvaikutusdiagrammien käsittely. Työssä laskettiin esimerkkikohteen kolme ulkoseinäelementtiä ja määritettiin niiden raudoittamattoman rakenteen puristuslujuuden kestävyys ja tarvittaessa raudoitus. Opinnäytetyön tuloksena saatiin taulukkolaskentapohja. Sekä tutustumalla eurokoodiperusteiseen betoniseinien laskentaan, että esimerkkilaskelmien avulla havaittiin mihin tekijöihin ja asioihin tulee kiinnittää huomioita laskennan eri vaiheissa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiölle (IPP) järjestelmä operaattoreiden virrankulutuksen seurantaa varten. Työn tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa virrankulutuksen seurantapalvelin, jolla voidaan seurata operaattoreiden laitteissa kulkevan tasavirran määrää. Seurantapalvelinta käytetään verkkopalvelimena. Virrankulusta mitataan Hall-ilmiöön perustuvilla tasavirta-antureilla. Anturi kytketään tukiaseman sähkönsyötön plus-johtimen ympärille. Virrankulutus -seurantapalvelimeen on tarkoitus saada etäyhteys toimeksiantavan yrityksen oman yritysverkon kautta, jonka avulla työntekijät voivat seurata virrankulutusta graafisessa kaaviossa omilta työtietokoneiltaan tai muilla verkkoon kytketyillä laitteilla. Seurantapalvelin suunniteltiin Arduino Mega 2560-prosessorikortille, johon on liitettynä Arduino Ethernet Shield -lisäkortti. Lisäksi prosessorikorttiin kytkettiin RTC-kellopiiri, LCD-näyttö ja kolme kytkintä. Verkkopalvelimen toimimisen tärkeimpänä osana oli Arduino Ethernet Shield -lisäkortti. RTC-kellopiiri asennettiin kellonajan ylläpitämistä varten. LCD-näyttöä ja kytkimiä käytettiin puolestaan ajan asetukseen. Graafin piirtoa varten käytettiin Highsoft High -nimisen yrityksen valmiita HighCharts Javascript-pohjia. Graafin avulla nähdään virrankulutus eri aikoina.
Tämä insinöörityö tehtiin insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:lle. Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy on rakennesuunnitteluun ja projektinjohtotehtäviin erikoistunut suunnittelutoimisto. Rakennesuunnittelutoimistot ovat uuden haasteen edessä. Suomi on parhaillaan siirtymässä eurokoodiaikaan ja 1.4.2010 eurokoodi syrjäyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B, joka koskee kantavia rakenteita. Siirtymän seurauksena vastaan tulee joukko uusia mitoitusmenetelmiä. Standardissa EN1992-1-1 esitetään kolme analyysimenetelmää, joilla otetaan toisen kertaluvun vaikutukset huomioon: yleinen menetelmä ja kaksi yksinkertaistettua menetelmää. Standardin EN1992-1-1 Suomen kansallinen liite määrittää suunnittelijan valitsemaan käytettävän yksinkertaistetun analyysimenetelmän tapauskohtaisesti, eikä ota sen tarkemmin kantaa yksinkertaistettujen analyysimenetelmien valintaan. Tässä työssä tarkasteltiin normaalivoiman kuormittaman rakenneosan toisen kertaluvun vaikutuksien määrittämiseen käytettävien yksinkertaistettujen analyysimenetelmien välisiä eroja. Työ aloitettiin perehtymällä pilareiden suunnitteluperusteisiin ja mitoitusperiaatteisiin. Työssä muodostettiin yhteisvaikutusdiagrammeja tutkimukseen valituille mallirakenteille ja tarkasteltiin yksinkertaistetuissa analyysimenetelmissä käytettyjen korjauskertoimien osuutta toisen kertaluvun vaikutuksiin. Lisäksi tarkasteltiin erillisten sauvojen hoikkuuskriteeriä sekä kapasiteettejä kummallakin yksinkertaistetulla menetelmällä. Työn tuloksien perusteella päädyttiin, että nimellisjäykkyyden menetelmä antaa jopa huomattavasti suuremmat toisen kertaluvun vaikutukset kuin nimellisen kaarevuuden menetelmä. Johtopäätöksinä esitetään tapauksia, joiden perusteella nimellisjäykkyyden menetelmässä voidaan valita korjauskerroin tapauskohtaisesti. Tällöin yksinkertaistetut analyysimenetelmät lähenevät toisiaan. Johtopäätöksinä on esitetty myös joukko muita huomioon otettavia asioita ja muutamia epävarmuustekijöitä.
Optimizing working and concentration on the right things are in the pin point of the subject of optimizing core functions of an organization. When different stages of working process take more time than resources allow can the resources available to most of the organizations be realized: the work force and their creativity. By bringing together people into groups and feeding their creativity can be process of change set in motion which may turn out to be fruit full in form of a more efficient protocol or more focused area of concentration, which in turn save valuable resources for the rainy days to come. This report presents how four different idea generation methods where tested within ABB Oy Domestic Sales organization. These methods where brainstorming, brainwriting, distant thought patterns and affinity diagram. Report consists parts of theory and practice. In the theory part group’s inner processes are presented such as group dynamics. Addition to this theory phase also covers problem solving, creativity and formation of innovations. Theory also covers the basics of four idea generation methods: brainstorming, brainwriting, distant thought patterns and affinity diagram. In the practice part the current state of idea generation and structure of the test groups are presented. Addition to this practice part presents idea generation testing methods developed using theoretical knowledge, survey conducted about these methods and analyzation of this survey. Based on the analyze made from the survey results can be stated that all the methods had a positive impact on the idea generation capability and use of working time of all the groups which participated to the tests. Especially use of affinity diagram and brainstorming methods generated extremely positive comments among all the participated groups.
Tämä opinnäytetyö on tehty Wärtsilä Finland Oy Servicesin Tekniselle Huollolle W20. Tehtävänä on ollut kerätä, käsitellä ja analysoida eri mootorikomponenttien kulumistietoja. Opinnääytetyön tavoite on ollut antaa kaikille Wärtsilän työtekijöille, jotka tarvitsevat tiettyjä ja päivitytettyjä mittaustietoja, tietoa graafisesti. Tätä varten järjestettiin tietty alue Wärtsilän intranettiin, Compassissa. Tälle projektille Microsoft Excel 2007 on ollut perusta. Tarvittava informaatio on varastoitu tietokantaan, joka lähettää informaation verkkopalvelun avulla. Informaatio, jonka verkkopalvelu lähettää on saatavilla, koska on käytetty ohjelmakoodeja Exceldokumenteissa. Työn takoituksena on ollut saada sellainen tulos, että Exceldokumentit on julkaistu Compassissa.
Tämän työn tarkoituksena on esitellä käyttöönotettavaksi todennäköisyysteoriaan perustuva väsymisanalyysimenetelmä pallografiittivaluraudasta, nuorrutusteräksestä ja rakenneteräksestä valmistetuille koneenosille. Menetelmän tulee perustua elementtimenetelmällä laskettujen paikallisten jännitysten käyttöön, ilman tarvetta määrittää nimellisiä jännityksiä. Lisäksi menetelmän tulee kyetä ottaa huomioon moniaksiaalinen väsyminen suhteisissa ja epäsuhteisissa kuormitustapauksissa. Työn tuloksena tulisi olla määritetty yksiselitteiset ohjeet siten että menetelmä voidaan ohjelmoida automaattiseksi työkaluksi. Menetelminä tässä työssä käytetään kirjallisuusselvitystä, olemassa olevan väsytyskoedatan hyödyntämistä ja elementtimenetelmää. Lisäksi analyysimenetelmän vaiheet esitellään melko yksinkertaisen komponentin ja kuormitustapauksen esimerkkianalyysillä. Työn tuloksena esitellään vaatimukset käyttäjän syöttämistä arvoista ja menetelmän tulosteista, sekä menetelmän eri laskentavaiheet. Lisäksi esitellään esimerkkianalyysin tuloksia. Tuloksiin perustuen johtopäätöksinä voidaan todeta, että esitelty menetelmä ei vaadi nimellisjännitysten käyttöä ja että moniaksiaalinen väsyminen voidaan käsitellä kattavasti. Tämän lisäksi esitellyt vuokaaviot antavat hyvän pohjan ohjelmointityölle.
Diagrammit ovat tärkeä osa, kun halutaan visualisoida ja esittää määrällistä informaatiota informatiivisessa muodossa. Opi tämän materiaalin avulla hyvän diagrammin laadinnan periaatteet. Opi myös millä tavalla huonosti laadittu diagrammi voi johtaa lukijaa harhaa. Tämä oppimateriaali kertoo lukio- ja perusopetustasoisesti perustietoa diagrammien käytöstä ja laadinnasta. Diagrammeja esiintyy monissa eri yhteyksissä - varsinkin virallisissa konteksteissa kuten politiikassa, uutisissa tai tieteen julkaisuissa. Siksi on erityisen tärkeää osata lukea diagrammeja kriittisesti ja havaita niiden mahdolliset huomattavat rakenteelliset virheet. Materiaalia voi käyttää oppilaan oheismateriaalina tai opettaja voi käyttää materiaalia opetuksen tukena. Oppimateriaalin voi tulostaa esimerkiksi A4-koossa tai käyttää digitaalisena materiaalina pdf-tiedostona. Oppimateriaali on tuotettu yhdessä CRITICAL-tutkimushankkeen kanssa, jota on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Lisäksi tutkimusta on tukenut Opettajien akatemia, Helsingin yliopisto. Tämä materiaali kuuluu kokoelmaan "Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille" https://aoe.fi/#/kokoelma/125