Kaikki aineistot
Lisää
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin tallennemyynnin ja -vuokrauksen kehitystä vuokraamotoiminnan synnystä nykyhetkeen, jolloin suoratoistopalvelut ovat tehneet valtavan loven fyysisen median suosioon. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös suoratoistopalveluiden kehityskulkua ja taloudellisia ongelmia, jotka ovat sidoksissa myös laajemmin elokuva-alaan. Alkujaan 1980- ja 1990-luvuilla huippusuosioon nousseet VHS-kasetit tulivat syrjäytetyiksi 2000-luvulla niin ikään suosittujen DVD-levyjen myötä. Tallennejulkaisut olivat osa elokuvien julkaisustrategiaa, minkä vuoksi tuotantojen ei tarvinnut saavuttaa kaikkia tuottojaan pelkästään lippukassalla. Suoratoistopalveluiden saapuminen 2010-luvulla teki kuluttajille elokuvien katselun aikaisempaa vaivattomammaksi, minkä johdosta fyysinen vuokraamotoiminta ja pitkässä juoksussa koko tallennejulkaisutoiminta alkoivat menettää suosiotaan. Nykypäivään tultaessa videovuokraamot ovat poistuneet, ja tavaratalot pienentävät tallenneosastojaan. Samaan aikaan kuluttajat ovat huomanneet suoratoistopalveluiden tarjonnassa runsaudenpulaa samoin kuin tarjonnan hajautumista moneen eri kuukausimaksulliseen palveluun. Taloudellisista syistä tuotantoja myös poistuu palveluista. Opinnäytetyössä hyödynnettiin levitysyhtiöiden edustajien haastatteluita, kuluttajien katsomistottumuksia tarkastelevaa kyselytutkimusta sekä muun muassa aiheesta kirjoitettuja uutisia eri vuosikymmeniltä. Tarkoituksena oli selvittää, miten elokuvatallenteiden tulo vaikutti elokuva-alaan, miten elokuvien katsominen kotona on muuttunut viimeisten 40 vuoden aikana, ja miksi sisällöt eivät aina ole turvassa digitaalisissa jakelukanavissa. Tutkimus osoittaa muun muassa, että vähentyneen myynnin vuoksi levitysyhtiöt tekevät tallennejulkaisuja koskevat päätökset nykyään hyvin tarkasti jälleenmyyjiltä saatavien myyntitilastojen pohjalta. Kyselyn tuloksista puolestaan käy ilmi, että suoratoistopalveluista katsotaan enemmän sarjoja kuin elokuvia. Opinnäytetyön tiimoilta voisi tehdä laajempaa tutkimusta esimerkiksi suoratoistopalveluiden tulevaisuudennäkemyksistä aikana, jolloin yhä useampi palvelu niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin joutuu mukautumaan taloudellisiin vaikeuksiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Keski-kirjastojen elokuvakokoelmaa siitä näkökulmasta, miten hyvin kokoelma palvelee sellaisia kirjaston asiakkaita, jotka haluavat nähdä keskeisinä pidettyjä elokuvia. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä kuinka edustettuina elokuvahistorian keskeisinä pidetyt merkkiteokset ovat Keski-kirjastojen elokuvakokoelmassa ja miten hyvän pohjan elokuvakokoelma tarjoaa elokuvasivistyksen hankkimiselle. Tutkimusote oli kvantitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin listamenetelmää ja tilastomenetelmää, jotka ovat kokoelmakeskeisiä kokoelman arviointimenetel-miä. Tarkastelemalla Suomen yleisten kirjastojen elokuvien hankinta- ja lainausti-lastoja saatiin selville, että DVD- ja Blu-ray-levyjen lainaaminen oli suosituimmillaan vuonna 2012. Vuoden 2012 jälkeen niin hankinta- kuin myös lainausluvut ovat olleet laskussa. Listavertailu suoritettiin huhtikuussa 2019 kahden keskeisten elokuvien listan avulla. Listavertailussa käytetty kotimaisten elokuvien lista oli poimittu Sakari Toiviaisen teoksesta Sata vuotta – sata elokuvaa (2007) ja ulkomaisten elokuvien lista koottiin tätä vertailua varten kolmen eri lähteen pohjalta. Kumpikin lista sisälsi 100 elokuvaa, joita oli jokaiselta vuosikymmeneltä, alkaen 1920-luvulta ulottuen 2000-luvulle. Listavertailussa otettiin huomioon kaikki Keski-kirjastojen kokoelmasta löytyvät elokuvaformaatit: DVD- ja Bluray-levyt sekä VSH-kasetit. Saadut tulokset koottiin taulukoiksi Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen. Listamenetelmällä saaduista tuloksista selvisi, että elokuvia, niin kotimaisia kuin ulkomaisia, löytyy Keski-kirjastojen kokoelmasta varsin kattavasti. Kotimaisten elokuvien osalta elokuvakokoelman vastaavuusprosentti oli 92 % ja ulkomaisten elokuvien osalta vastaavasti 73 %. Keski-kirjastojen elokuvakokoelmasta voi olla hyötyä asiakkaalle, joka haluaa tutustua keskeisiin elokuviin, niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin. Elokuvia löytyy kattavasti ajallisesti laajalta jaksolta ja vanhempiakin, etenkin ulkomaisia, elokuvia on mahdollista lainata jonkin verran myös Bluray-formaatissa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä Blu-ray -levyn rakenteeseen, sen teknisiin ominaisuuksiin, sekä sen tuomiin mahdollisuuksiin sisällöntuotannossa, ja tuottaa Blu-ray -tallenne kaupalliseen käyttöön. Työssä tutkittiin ensiksi Blu-ray -levyn rakenteellisia eroavaisuuksia DVD-levyyn verrattuna, sekä formaatin mukanaan tuomia uusia interaktiivisia mahdollisuuksia. Lisäksi työssä on pohdittu Blu-rayn toiminnallisia ominaisuuksia ja käyttöliittymään liittyviä asioita visuaalisuuden ja käytettävyyden näkökulmasta. Käytännön työnä tuotettiin Herättäjäjuhlat -lyhytdokumentti, jonka työvaiheet on käyty työssä läpi aina suunnittelusta valmiiseen tallenteeseen asti. Kuvauskalustona käytettiin kahta ammattitason AVCCAM -videokameraa, sekä Zoom H4N tallenninta. Jälkityöstöön ja levyn authorointiin käytettiin Adobe - tuoteperheen sovelluksia.
Opinnäytetyössä Blu-ray - formaatin tuoma lisäarvo dokumenttielokuvan esittämiselle tutkitaan niitä mahdollisuuksia, joita Blu-ray:n interaktiivisuus ja edeltäviä levyformaatteja suurempi tallennuskapasiteetti antaa dokumenttielokuvan esittämiselle. Aiheeseen perehdytään Pitkä tie, lyhyitä elokuvia -dokumenttielokuvan kautta. Pitkä tie, lyhyet elokuvat kertoo Aurasta lähtöisin olevan Lounais-Suomen taiteenharrastajat ry:n tuottamista lyhytelokuvista ja musiikkivideoista, sekä yhdistyksen jäsenistä ja sen toiminnasta. BD–formaatin tuomaa lisäarvoa dokumenttielokuvalle tutkitaan suunnittelemalla perinteiseen muotoon toteutetun dokumenttielokuvan yhteyteen interaktiivista BD–sisältöä, joka täydentäisi dokumenttielokuvan katselukokemusta. BD-formaatti antaa selkeää lisäarvoa dokumenttielokuvan esittämiselle. Se tekee passiivisesta katsojasta aktiivisen toimijan omassa elokuvakokemuksessaan. Sen avulla on esimerkiksi mahdollista lisätä dokumenttielokuvien opetusarvoa erilaisilla interaktiivisilla lisäominaisuuksilla. Se antaa katsojalle mahdollisuuden syventyä häntä itseään kiinnostaviin aiheisiin tarkemmin elokuvan katsomisen aikana tai sen jälkeen. Vaikka BD-formaattiin tuotettu interaktiivinen elokuva ei ole elokuva perinteisessä muodossa, voi sen silti sanoa olevan elokuva. Dokumenttielokuvien määritelmiä on kuultu vuosien saatossa useita ja interaktiivisen BD-formaattiin tuotetun elokuvan saa sopimaan dokumenttielokuvan määritelmään, mikäli käyttää perusteluissaan oikeiden kirjailijoiden ajatuksia.