Kaikki aineistot
Lisää
Kandidaatintutkielman aiheena oli toimiva lastensuojelu ja muutostyö päivittäisessä asiakastyössä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää ja koota yhteen tutkittua tietoa siitä, millaisia tekijöitä on otettava huomioon lastensuojelun asiakastyössä, jotta se olisi toimivaa ja asiakkaan muutostyötä tukevaa. Tutkielman tavoitteena oli koota tietoa tekijöistä, joilla on vaikutusta toimivan lastensuojelun toteutumisessa sekä tuoda esille asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia toimivasta lastensuojelusta. Kandidaatintutkielman on tehty laadullisena tutkimuksena, joka on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman keskeisinä käsitteinä ja teoreettisena viitekehyksenä ovat lastensuojelun, muutostyön ja vuorovaikutuksen käsitteet. Aineistoon kuului yhteensä seitsemän tutkimusta ja yksi tutkimusraportti. Tutkimuksista viisi on kansainvälisiä tutkimuksia ja kolme kotimaisia. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Kandidaatintyön tutkimustulosten mukaan toimivan lastensuojelun toteutumiseen vaikutti merkittävimmin palvelujärjestelmän toimivuus, työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus ja luottamus sekä yhteistyö ja palveluihin sitoutuminen. Näiden tekijöiden ollessa toimivia, niin asiakkaat kuin työntekijät kokivat lastensuojelun toimivaksi ja asiakkaan muutostyötä edistäväksi. Tutkimustuloksena onnistuttiin tunnistamaan tekijöitä, jotka heikensivät asiakkaan kokemusta toimivasta lastensuojelusta ja vaikeuttivat työntekijän työskentelyä. Näitä olivat muun muassa palvelujärjestelmän sekavuus, työntekijöiden kiire ja asiakassuhteessa ilmenevät yhteistyön ongelmat. Tutkimustuloksissa korostuivat työntekijöiden ja asiakkaiden kokemukset toimivasta lastensuojelusta ja muutostyötä edistävästä työskentelystä. Kandidaatintutkielman tuottama tieto on hyödyksi lastensuojelun asiakastyössä. Huomioimalla tämän tutkielman tulokset, lastensuojelutyössä voidaan toimia asiakkaan muutostyötä edistävästi ja toteuttaa toimivaa lastensuojelutyötä.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kulttuurienvälinen asiakaskohtaaminen hotellissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisimman tarkasti kulttuurienvälistä asiakaskohtaamista hotellivirkailijoiden näkökulmasta. Millaisia kulttuurienväliset asiakaskohtaamiset olivat, ja erosiko palvelu suomalaisiin nähden. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin hotellin toimintaympäristöä, kulttuurien kohtaamista, sekä asiakaskohtaamista monikulttuurisessa ympäristössä. Tutkimusmenetelmäksi tähän tutkimukseen valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelun teemoina olivat vastaanoton tyypillisimmät kulttuurienväliset asiakaskohtaamiset, vuorovaikutus asiakaskohtaamisissa, ja kulttuurienvälisessä asiakaskohtaamisessa tarvittavat tiedot ja taidot. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla Rauman ja Porin seudun eri hotellien hotellivirkailijoita. Haastatteluista saadut vastaukset analysoitiin, ja niistä saatiin vastaukset tutkimustehtävään. Tutkimustulosten perusteella selvitettiin millaisia kulttuurienväliset asiakaskohtaamiset ovat. Tulosten perusteella voitiin sanoa, että nämä kohtaamiset olivat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset asiakaskohtaamiset. Eroa palvelussa oli kommunikointikielessä ja tavoissa mitä eri kulttuureissa on. Tutkimustuloksista ilmeni myös miten hotellivirkailijat toimivat, kun asiakkaan kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Tutkimuksessa selvitettiin mitä erikoistoiveita ulkomaalaisilla asiakkailla on niin palvelun kuin yöpymisen suhteen. Tutkimustuloksista nousi myös esille erilaisia ongelmatilanteita, joita hotellivirkailijat kohtasivat ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia kohtaamiseen vaikuttavia haasteita sosiaalityön kasvokkaisissa tapaamisissa ilmenee. Kohtaamisen taustalla vaikuttavat globaalit ja kansainväliset ilmiöt, arvot ja asenteet, sekä sen yhteiskunnalliset ja poliittiset suuntaukset, jotka heijastuvat myös sosiaalityön rakenteisiin. Näitä ovat uusliberalistinen talouspolitiikka ja New Public Management- hallintotapa, jota myös managerialismiksi kutsutaan. Valta vaikuttaa kaikkialla sosiaalityössä, myös kohtaamisessa. Lisäksi tutkielmassani vertaillaan kirjallisten aineistojen valossa haasteiden muotoja aikaisempaan verrattuna. Tutkimuksen näkökulma keskittyy etsimään kohtaamisen haasteita kirjallisesta aineistosta kirjallisuuskatsaus-menetelmää käyttäen. Tarkastelunäkökulmassa ilmenee pääsääntöisesti sosiaalityöntekijän ammattirooli, vaikka asiakkaaseen liittyvät teemat ovatkin läsnä työssä. Tutkimustuloksista ilmenee, mitkä ovat ajankohtaisia kohtaamisen haasteita sosiaalityössä. Näitä ovat kiire ja ajanpuute, osaamiseen ja asiantuntijuuteen liittyvät tekijät, kuten tieto, kokemus ja taidot, sekä konservatiivisen ja liberalistisen ideologian aiheuttamat arvoristiriidat. Lisäksi yhteisymmärryksen puutteet, jotka johtuvat kielitaidon ja tiedon puutteista sekä luottamuksellisuuden saavuttamattomuudesta, erityisesti, jos ammattilainen tekee virheitä. Vahingollisia haasteita ovat fyysinen ja verbaalinen väkivalta. Myös sosiaalityöntekijöiden ammatilliset ristiriidat vaikuttavat kohtaamiseen, varsinkin, jos toimitaan annettujen ohjeiden tai keskinäisten sopimusten vastaisesti. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että kirjallisen aineiston perusteella kohtaamisten haasteita sosiaalityössä on ilmennyt 1980-luvulta lähtien ja ne ovat pysyvä osa sosiaalityötä. Kirjallista aineistoa tarkastellessa nousevat uutena esille erityisesti maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvät kohtaamisten haasteet viimeisten 15-20 vuoden aikana. Aineistoja keskenään vertailtaessa ajankohtaiseksi nousee myös peliongelmaisten kohtaaminen sosiaalityössä. Sosiaalityöntekijän osaaminen, ammatillisuus ja asiantuntijuus näyttäytyvät myös keskeisinä teemoina aikaisempien ja ajankohtaisten aineistojen tarkastelussa. Erilaiset arvoristiriidat ja arvomaailmojen törmäykset näyttäytyvät myös lisääntyneen aineistojen valossa, sekä sosiaalityöntekijän vallankäyttö.
Tutkielma käsittelee aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden asenteita asunnottomia päihdeongelmaisia kohtaan. Lähtökohtana oli aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu asiakasryhmän haastavuus, ja toisaalta heidän vaikeutensa saada tarvitsemiaan palveluja sosiaali- ja terveystoimessa. Tutkielma on toteutettu teoriaohjaavasti, hyödyntäen Bourdieun teorioita sosiaalisesta kentästä ja laadullisen asennetutkimuksen lähtökohtia kysymyksen asettelussa ja analyysissä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselylomakkeen avulla. Lomakkeessa esitettiiin asunnottomien päihdeongelmaisten toimintakykyä ja resilienssiä sekä tämän asiakaskunnan kanssa työskentelyä koskevia väitteitä. Lisäksi vastaajilta pyydettiin myös kehittämisehdotuksia asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Väitteisiin vastattiin Likert-asteikolla ja avovastauksin. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Tulokset tiivistettiin kolmeen pääteemaan. Ensimmäisessä korostuvat asiakasryhmän oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun vahva puolustaminen sekä tarve sopeuttaa palveluja vastaamaan asiakasryhmän tarpeita. Toisessa asiakkaat nähdään heikon toimintakyvyn omaavina ja “päähän potkittuina” yksilöinä, joiden kanssa pitää keskittyä pieniin askeliin ja elämänlaadun parantamiseen. Kolmannessa heidät nähdään haastavina ja heikosti sitoutuvina sekä tavoitettavina. Heidän kanssaan tulisi työskennellä pääsääntöisesti samoin menetelmin kuin muiden aikuissosiaalityön asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi jalkautumiseen ei nähdä olevan resursseja. Kehittämisehdotuksissa tuotiin esille asenteiden ja koulutuksen parantaminen, sekä moniammatillisen ja verkostoituvan työn lisääminen.
Pro gradu -tutkielma lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakaskohtaamisissa kokemista riski- ja uhkatilanteista. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se on toteutettu keväällä 2021. Tutkimuksen aineisto käsittää erään suomalaisen kaupungin viiden lastensuojelun sosiaalityön-tekijän haastattelut. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Sisällönanalyysi on aineisto-ohjaava ja analyysin tukena on käytetty vuorovaikutusteorioita. Tutkimuksen lähestymistapa on sosiaalityöntekijöiden näkökulma työssä kohdattavista riski- ja uhkatilanteista. Tutkimuksessa sosiaalityöntekijät määrittelevät millaisia riskejä ja uhkia he työssään kohtaavat ja millaisin vuorovaikutuksellisin ja konkreettisin keinoin konfliktitilanteita voidaan ennakoida ja ehkäistä. Sosiaalityöntekijät kuvasivat haastavia asiakaskohtaamisia sekä sitä, millaisia keinoja he ovat näissä tilanteissa käyttäneet. Tutkimustulosten mukaan sosiaalityöntekijät kohtaavat erilaisia riski- ja uhkatilanteita työssään vaihtelevasti ja kausittain. Asiakkaiden taholta tulevaa nimittelyä he eivät kokeneet varsinaiseksi riskiksi, sillä nämä tilanteet ovat työssä tavanomaisia, eikä niillä nähty olevan juurikaan vaikutusta työskentelyyn. Henkinen väkivalta ja erilaiset uhkaukset olivat yleisiä ja ne toteutetaan usein erilaisten viestintävälineiden välityksellä. Fyysistä väkivaltaa asiakaskohtaamisssa oli koettu harvemmin, mutta seurausvaikutukset olivat vakavampia. Lopputuloksena voidaan nimetä organisaation vahva vaikutus riski- ja uhkatilanteiden ehkäisyyn ja ennakointiin. Sosiaalityöntekijöiden riski kohdata eskaloituneita tilanteita asiakaskohtaamisissa lisääntyy, mikäli työturvallisuuteen ja sen suunnitteluun ei arjen työssä ole riittävästi aikaa ja ohjausta. Toisaalta riski- ja uhkatilanteiden luonne ja yleisyys eivät välttämättä välity organisaation tietoon. Sosiaalityöntekijät kokivat, etteivät he ehdi tehdä kohtaamistaan riski- ja uhkatilanteista turvallisuusilmoituksia, jotka toisivat tilanteet organisaation tietoisuuteen. Tällä hetkellä turvallisuuden varmistaminen asiakaskohtaamisissa perustuu suurelta osin sosiaalityöntekijän aiempaan osaamiseen, kiinnostukseen sekä kollegoilta arjen työssä opittuihin taitoihin.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia tunneälyn eri ulottuvuuksia sosiaalityön asiakastyön tutkimuksissa. Tutkimuskysymystä tarkastellaan Golemanin, Boyatziksen ja McKeen (2002) tunneälymallin kautta. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat sosiaalityöntekijän tärkeimmät tunneälytaidot asiakastyössä ja miten niitä käsitteellistetään sosiaalityön asiakastyön tutkimuksissa. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille tunneälyn merkitystä laadukkaalle ja vastuulliselle asiakastyölle. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu kahdestatoista (12) sosiaalityön asiakastyötä käsittelevästä artikkelista, raportista ja tieteellisestä kirjasta. Tutkielman teoreettis-käsitteellinen viitekehys muodostuu tunteista, tunteiden säätelystä ja vuorovaikutuksesta sosiaalityön asiakastyössä. Kirjallisuuskatsauksessa aineisto analysoidaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Löydetyt tunneälytaidot ryhmitellään tunneälymallin mukaisiin kategorioihin. Yhteenvedossa esitellään, miten tunneälyn ulottuvuuksia käsitteellistettiin sosiaalityön asiakastyön tutkimuksissa. Tutkielman perusteella sosiaalityön asiakastyössä tarvitaan tunneälytaitoja jokaiselta tunneälymallin ulottuvuudelta ja monet tunneälytaidoista linkittyvät toisiinsa. Tärkeimmät tunneälytaidot ovat aineiston mukaan emotionaalinen itsetietoisuus, itsekontrolli, luotettavuus, empaattisuus, kyky kehittää muita ja kannustavuus. Näitä käsitteellistetään aineistossa muun muassa läsnäolona, aitona välittämisenä, rauhallisuutena, arvostamisena, sensitiivisyytenä, voimaannuttamisena ja osallistamisena. Tulosten perusteella tunneälyn voidaan nähdä olevan onnistuneen asiakastyön edellytys. Sosiaalityöntekijöiden tunneälytaitoja on tärkeää kehittää, jotta he pystyvät käsittelemään työnsä aiheuttamia haastavia tunteita ja säätelemään tämän myötä myös asiakkaan tunteita. Tämä mahdollistaa asiakkaan arvostavan kohtaamisen, jolle sosiaalityö perustuu. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että tunneälyä on tutkittu vähäisesti sosiaalityön asiakastyössä, joten lisätutkimukselle on tulevaisuudessa tarvetta.
Raportti pohjautuu keväällä 2015 Vantaan työvoiman palvelukeskuksessa pidettyyn työpajaan. Työpajatapaamisia oli kevään kuluessa neljä, ja niiden aikana työntekijät kirjoittivat työstään. Tekstejä analysoitiin yhdessä työpajan vetäjän, tutkija Linnea Alhon kanssa. Tavoitteena oli orientoitua tulevaan organisaatiomuutokseen perkaamalla Vantaan TYPissä reilun kymmenen vuoden aikana tehtyä työtä. Kirjoittamalla sekä tarinoiden avulla työtä päästään tarkastelemaan uusista näkökulmista. Mitkä olivat onnistuneen asiakasprosessin käännekohdat? Kuka on asiakkaan vastustaja? Minkälainen on oma roolini? Millä tavoin organisaatiot ja erilaiset käytännöt tukevat työtä? Teksteistä avautuu näkökulmia vaativan asiakastyön arkeen, jossa täytyy tasapainoilla eri suunnista tulevien vaatimusten keskellä. Lisäksi raportissa käsitellään työntekijöiden huolia ja toiveita tulevaisuuden suhteen, ajatuksia organisaatiosta ja sen muutoksesta sekä työn hidasteista. TYPissä tehdyn työn luonne on ollut kehittävää, pitkäjänteistä ja asiakaslähtöistä. Nämä ovat asioita, joita kannattaa vaalia tulevaisuudessakin.
Kandidaatin tutkielmani luo katsauksen sosiaalityöntekijän valtaan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisessä asiakassuhteessa. Tutkimuskysymykseni on, millä tavalla sosiaalityöntekijän valta näyttäytyy sosiaalityön asiakassuhteessa. Tutkielman taustaksi avaan sosiaalityön asiakassuhteen merkitystä ja elementtejä, joiden voidaan katsoa olevan merkittävä osa laadukasta sosiaalityötä. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka pääasiallinen aineisto koostuu kymmenestä tutkimuksesta, artikkelista ja teoksesta. Tutkielma käsittelee valtaa sosiaalityössä yleisesti eikä näin ollen ole sidottu mihinkään sosiaalityön erityisalaan tai alueeseen. Tarkastelemani aineiston mukaan sosiaalityöntekijä käyttää valtaa monessa muodossa. Vallan käyttö ole ainoastaan asiakkaan suoraa kontrollointia esimerkiksi sosiaalityöntekijän tekemien päätösten kautta, vaikka tämäkin on osa sosiaalityön asiakassuhteeseen liittyvää valtaa. Myös asiakkaan suostuttelu erilaisissa tilanteissa ja sosiaalityöntekijän aseman luoma vaikutusvalta ovat osa sosiaalityöntekijän vallan käyttöä. Asiakassuhteessa käytettävä valta on kaksijakoinen asia, sillä sosiaalityössä käytetyn vallan tavoitteena on asiakkaan hyvän arjen tukeminen ja asiakkaasta huolehtiminen, mutta samalla se tarkoittaa, että aina tilanteessa ei huomioida asianomaisten mielipidettä. Vastuullisen ja asiakasta kunnioittavan vallankäytön pohjana sosiaalityön asiakassuhteessa voidaankin katsoa olevan laadukas ja läpinäkyvä asiakassuhde, jossa kaikki osapuolet ovat tietoisia omista ja toistensa oikeuksista ja velvollisuuksista.
Oppaan tarkoituksena on tukea neuvolan terveydenhoitajia sekä muita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa käytännön työssään lapsiperheiden kanssa. Opas tarjoaa tietoa ja pohdittavaa sukupuolten tasa-arvosta, sukupuolen moninaisuudesta sekä perheiden monimuotoisuudesta. Tasa-arvon toteutuminen ja edistäminen ovat neuvolatoiminnan keskeisiä periaatteita. Opas antaa näiden periaatteiden toteuttamisen tueksi tietoa lainsäädännöstä, erilaisten perheiden kohtaamisesta, hoivan tasa-arvoisesta jakamisesta, lasten tasa-arvoisesta kasvatuksesta ja sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Perheenjäsenten tasa-arvoinen kohtelu tulee neuvolatyössä esiin esimerkiksi tavoissa, joilla vanhemmille ja lapsille puhutaan sekä toiminnassa, johon heitä kannustetaan. Työntekijät voivat esimerkiksi huomaamattaan huomioida eri sukupuolta olevia vanhempia eri tavoin tai puhua lapsille eri tavoin riippuen siitä, oletetaanko heidät tytöiksi vai pojiksi. Opas pyrkii ohjaamaan neuvoloiden työntekijöitä huomaamaan näitä totuttuja käytäntöjä ja antamaan vinkkejä ja välineitä uudenlaisiin, tasa-arvoisiin lähestymistapoihin. Oppaassa pyritään myös laajentamaan perinteisiä perhekäsityksiä, ja siinä perheen määritelmään sisällytetään äitien ja isien ohella myös puolisoja, toisia vanhempia, ensisijaisina pidettyjä vanhempia ja laajempia perheitä kuin ydinperhe. Neuvolan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät kohtaavat työssään päivittäin erilaisia perheitä ja lapsia, ja siksi heillä on hyvä mahdollisuus lisätä perheiden tietoa tasa-arvoisesta kasvatuksesta ja olla osaltaan purkamassa kaavamaisia sukupuolinormeja. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon pyrkivä perhekokonaisuus luo hyvän kasvuympäristön lapselle. Opas on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Oppaan tavoitteena on antaa lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille tietoa ja välineitä kaikkien perheiden ja lasten tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Opas sisältää eri aihealueisiin ryhmiteltyjä käytännön kysymyksiä ja pohdintatehtäviä, jotka auttavat lapsiperheiden kanssa työskenteleviä ottamaan tasa-arvokysymykset puheeksi asiakasperheiden kanssa ja lisäämään omaa tietoaan kasvatukseen liittyvistä tasa-arvoteemoista
The research found a clear picture of Finnish social workers relations with the social media are very much inadequate and insufficient. The ‘fear’, ‘negative media’ feedback, ‘erotic’ nature of social media, ‘typical Finnish’ social worker, and big question of ‘privacy’ and lack of awareness are the responsible factors behind the situation. Social workers ‘positive’ image can be improved with the closer engagement in the social media platforms. This will help to increase the effectiveness of social work practice and improve the client’s wellbeing. For this, a proper guideline of social media use for the professionals is necessary. The purpose of the study was to find out the relationships among the social media and the social work profession and how those are connected with the client’s wellbeing. Social constructionist theory used as a theoretical perspective. The interviews and online questionnaire used for data collection and analyzed using content analysis method. In the present context of information society, social workers need to use social media extensively to reduce the ‘stereotyped’ and ‘negative’ media image. Social workers in Finland are also global social worker, because social work profession is global. The contents starts explaining the technology and social media connectivity and its relation with social work. After this the research process and results of the study analyzed. Later it emphasized on the social construction of media knowledge. Theoretical remarks and discussion are followed by the recommendation and future research at the end.
Opinnäytetyön tavoitteena oli juurruttaa Kohtaavan asiakastyön työote mentorointiryhmän toiminnan kautta Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa. Tavoitteena oli tutkia, mitä ovat ne toiminnot ja reunaehdot, joiden kautta uuden työotteen juurruttaminen onnistuu työyhteisössä. Opinnäytetyön toteuttamisessa käytettiin palvelumuotoilun lähestymistapaa ja yhteiskehittämistä menetelmänä vertaismentoriryhmän toiminnassa. Työn pääkysymys on se, miten uuden työotteen juurtuminen hallintoon voidaan saavuttaa. Muita tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat: Millaiset ovat ne menetelmät ja reunaehtoiset tekijät, jotka ovat ratkaisevia onnistuneelle juurtumiselle? Miten palvelumuotoilu voi edistää tätä juurtumisprosessia? Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aihetta lähestyttiin palvelumuotoilun näkökulmasta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselyjä ja havainnointia ja analysointimenetelmänä koodausta. Tutkimuksen perusteella uuden työotteen onnistunut juurruttaminen vaatii tarpeeksi resursseja, aikaa, sekä johdon näkyvän tuen. Vertaismentoroinnin kautta toteutettu työotteen juurruttaminen vaatii myös ymmärrystä ryhmän kehitysvaiheista. Opinnäytetyössä kehitetty perehdyttämisen malli on siirrettävissä myös sosiaali- ja terveysalan toimintoihin. Yhteisen ymmärryksen sekä työyhteisön yhteisen työotteen merkitys korostuu myös suurissa organisaatiomuutoksissa.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää onnistuneen asiakaskohtaamisen tekijöitä matkailualan esimiehen näkökulmasta. Millainen on esimiehen näkökulmasta onnistunut asiakaskohtaaminen, ja miten henkilökuntaa on ohjeistettu asiakaskohtaamisiin? Tutkimuksessa tarkasteltiin myös esimiehen roolia palvelun laadun kannalta. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin asiakaskohtaamista, vuorovaikutusta, vuorovaikutustaitoja, palvelun laadun määritelmiä, esimiestyötä sekä perehdytystä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen teemahaastatteluja. Haastattelun teemoina olivat onnistuneen asiakaskohtaamisen vaiheet sekä työntekijöiden opastus asiakaskohtaamisiin. Tutkimuksessa materiaalia kerättiin haastattelemalla esimiesasemassa olevia henkilöitä eri matkailualan yrityksissä. Haastatteluissa saatu aineisto analysoitiin opinnäytetyössä ja näin saatiin mielenkiintoisia tuloksia. Tulokset ovat hyvin yhteneväiset keskenään, eli lähes kaikki haastateltavat olivat samaa mieltä siitä, millaista on hyvä palvelu. Tutkimus osoittaa sen, että ainakin teoriatasolla esimiehet hallitsevat hyvin palvelun laadun johtamisen ja palvelun laatu on heille erittäin tärkeää. Haastatteluissa yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi asiakaskohtaamisen aikana nousi asiakkaan huomiointi, koko asiakaskohtaamisen ajan. Lisäksi tutkimustuloksista käy ilmi, että myynti on osa hyvää palvelua, ja työntekijöiden myyntituloksia seurataan jopa päivittäin ja niitä käydään läpi työntekijöiden kanssa. Asiakas ei aina itse tiedä, mitä hän haluaa, joten on erittäin tärkeää, että hänelle tarjotaan sopivaa tuotetta tai palvelua. Tutkimustuloksia voidaan hyvin hyödyntää esimerkiksi oppimateriaalina ja ne sopivat monelle alalle.
Oppaan tarkoituksena on tukea neuvolan terveydenhoitajia sekä muita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa käytännön työssään lapsiperheiden kanssa. Opas tarjoaa tietoa ja pohdittavaa sukupuolten tasa-arvosta, sukupuolen moninaisuudesta sekä perheiden monimuotoisuudesta
Seksuaalinen häirintä on uhrin näkökulmasta yksipuolista ei-toivottua käytöstä. Fysioterapeutit työskentelevät läheisissä asiakassuhteissa, minkä vuoksi he saattavat joutua asiakkaan suorittaman seksuaalisen häirinnän kohteiksi. Aikaisempien kansainvälisesti julkaistujen tutkimusten mukaan fysioterapeutit kokivat asiakkaan suorittamaa seksuaalista häirintää työssään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata seksuaalisen häirinnän muotoja, mitä fysioterapeutit työssään kohtaavat. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä ja rohkaista fysioterapeutteja puhumaan aiheesta sekä työyhteisöjä kiinnittämään huomiota ilmiön olemassaoloon. Fysioterapeuttien kokemaa seksuaalista häirintää asiakkaiden suorittamana oli tärkeää tutkia, koska tutkimustietoa aiheesta löytyi vain vähän. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin tutkimushaastattelulla fysioterapeuteilta, jotka olivat kokeneet seksuaalista häirintää asiakkaiden suorittamana. Haastatteluihin osallistui kolme fysioterapeuttia, jotka olivat työskennelleet erilaisissa ympäristöissä seksuaalisen häirinnän tapahtuessa. Haastattelut suoritettiin maaliskuussa 2019. Haastatteluissa selvitettiin fysioterapeuttien kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä, heidän reaktioitaan ja ajatuksiaan, mahdollisia oireita, seksuaalisen häirinnän käsittelyyn käytettyjä keinoja sekä heidän käsityksiään seksuaalisesta häirinnästä. Aineiston analyysissä sovellettiin sisällön analyysiä ja tuloksista ilmeni, että kaikki haastattelemamme fysioterapeutit olivat kokeneet seksuaalista häirintää eri muodoissa useita kertoja. Tämän opinnäytetyön tulokset tuovat esiin asiakkaan suorittaman seksuaalisen häirinnän esiintymistä fysioterapeutin työssä ja sitä voidaan hyödyntää alan sisäisessä keskustelussa. Kaikki haastateltavat fysioterapeutit kertoivat seksuaalisen häirinnän kokemusten muuttaneen heidän tapaansa työskennellä fysioterapeuttina sekä nykyään he pystyvät suhtautumaan seksuaaliseen häi-rintää aiempaa rakentavammin ja tiedostavat omat rajansa entistä paremmin. Fysioterapeutit hyötyisivät selkeistä pelisäännöistä ja valmiista toimintatavoista seksuaalisten häirintäkokemusten käsittelyyn. Tulevaisuudessa tutkimustyötä voitaisiin laajentaa työyhteisöjen sisällä sekä fysioterapeuttien ja eri ammattikuntien väleillä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään. Tutkimusta voitaisiin tehdä myös vertailemalla seksuaalisen häirinnän ilmenemistä eri sektoreilla, kuten julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.
Från början av 2015 blir Arbetskraftens servicecentraler (NTM) en lagstadgad service, som avser samtliga kommuner. Enligt beslut ska de nya servicenätverkens verksamhet startas senast i början av år 2016. Denna utredning ger grundläggande kunskaper för utvecklingsarbetet. Utredningen granskar kundstrukturen i de nuvarande servicecentralerna och bedömer klientprocesserna på Nylands NTM. På Nylands NTM fi nns det mer än 9 000 kunder under en månad. 60 % av dem är män, även om kvinnornas andel har ökat kontinuerligt. Cirka 15 % av kunderna är under 25 år och 15 % är invandrare. Andelen kunder som har gymnasieutbildning har ökat hela tiden, men fortfarande har närmare hälften av kunderna endast grundutbildning bakom sig. 61 % av ungdomar har grundutbildning. En lyckad kundprocess bygger på en fungerande interaktion mellan kunden och de anställda. Ur NTM:s synpunkt utgörs lyckade processer av dem, där det hittades en långvarig lösning för kunden, oavsett om det var invalidpension eller sysselsättning. Även rehabilitering och förbättrad beredskap för arbetslivet är några positiva resultat, men tills vidare har det inte funnits några metoder för resultatmätningar i bruk i större omfattning. Jämförelsevis unga kunder med god grundutbildning och/eller, som förbättrade sin kompetens under kundprocessen har lyckats att få arbete på den öppna arbetsmarknaden. Lönesubventionerade arbeten användes i stor omfattning, men i regel avslutades inte kundrelationen med det utan kunden hjälptes vidare så fort en subventionerad arbetsperiod gick ut. I framtiden behövs verktyg för att öka kundernas egen motivation och funktionsförmåga och för kompetensutveckling, samt tt tätare samarbete med arbetsgivare.
Toimintatutkimuksen tarkoitus oli kehittää perehdyttämistä Tapiolan Lämmön asiakaspalveluyksikössä. Perehdyttäminen on merkittävää laaja-alaisessa asiakaspalvelutyössä, jossa ohjelmistoja sekä toimintatapoja on lukuisia erilaisia ja ohjelmistot vaihtuvat ja uusia otetaan käyttöön joka vuosi. Kehittämistä tehdään koko yksikön voimin, kaikkien työntekijöiden ja harjoittelijoiden mielipiteet huomioon ottaen. Tavoitteena on luoda uusia tapoja perehdyttää siten, että jokaisen osaaminen kehittyy. Perehdyttämisen merkitys korostuu myös alan työntekijöiden korkean vaihtuvuuden vuoksi. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään perehdyttäminen, johon liittyvät osaamisen, tiimityön sekä esimiestyön käsitteet. Esimiestyön alakäsitteinä esitellään sitoutumista, palautetta sekä yksilön toimintaa. Yksilön toimintaa tarkastellaan sisäisen työelämän, motivaation ja päätöksenteon teorioiden avulla. Tutkimusluvussa käsitellään kohdeyritystä Tapiolan Lämpöä sekä asiakaspalvelun perehdytystä. Toimintatutkimusluvussa käsitellään tutkimuksen tekijän roolia sekä tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joita olivat aloituskysely, teemahaastattelut, fasilitointi sekä havainnointi palavereissa sekä arkisissa työpäivissä. Toimintatutkimuksen tuloksena voidaan pitää sitä, että asiakaspalveluyksikköön syntyi uusi kokopäiväinen työtehtävä, kehityskoordinaattorin tehtävä. Kehityskoordinaattorin tehtävänä on perehdyttäminen ja kehittäminen. Perehdyttämiseen syntyi toimintatutkimuksen avulla uusi suunta, jota ei tutkimuksen aikana ehditty toteuttaa, vaan siitä muodostui tulevaisuuden työ. Perehdyttämisen uusimmaksi kanavaksi valittiin videot ja perehdyttämisen järjestystä muutettiin. Toimintatutkimuksessa koettiin epäonnistumisia ajankäytön suhteen sekä osallistumisen puolesta. Yksikön työntekijöiden vaihtuvuuden ollessa kovin suuri, mitään suurta työpanosta ei kukaan osallistujista pystynyt antamaan.
Kohtaavan asiakastyön ote rakentaa siltaa ohjaus- ja neuvontatyön laadukkaiden, mutta aikaresursseja vaativien toimintatapojen ja TE-hallinnon ohjaus- ja neuvontatyön aikapaineistetun reaalimaailman välille. Kohtaavassa asiakastyössä on kyse sekä työllisyyspalvelujen arkeen soveltuvasta asiakastyön lähes-tymistavasta että käytännön työskentelyotteesta. Kohtaavan asiakastyön otteessa keskeisiä ohjausvuorovaikutuksen elementtejä istutetaan TE-toimiston ar-jen lyhytkestoisia asiakastilanteita vahvistaviksi rakenteiksi. ” Aloita sieltä missä asiakas on – älä sieltä, missä oletat tai haluat hänen olevan!”- lähtökohdan kautta asiakkaan toimijuutta ja sisäisen motivaation rakentumista voidaan tukea myös lyhyissä asiakaskontakteissa. Toimijuus ja sisäinen motivaatio vaikut-tavat ratkaisevasti ohjaus- ja neuvontatyön vaikuttavuuteen. Pakolaistaustaisten ohjaus-hankkeen (AMIF 2018-2020) alkumetreillä tehdyissä selvityksissä kartoitettiin niin pakolaistaustaisten asiakkaiden kuin asiantun-tijoiden käsitystä asiakastyön nykytilasta TE-toimistoissa. Molemmissa ryhmissä nousi esiin toive ja tarve yksilöllisemmästä työskentelyotteesta asiakkaan ja TE-asiantuntijan välillä. Kohtaavan asiakastyön ajattelutapa ja työskentelyote pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Kohtaava asiakastyö tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kykyä ja valmiutta kohdata asiakas kokonaisena ihmisenä ja rakentaa asiakastilanne tälle pohjalle. Se rakentuu mm. sosiodynaamisen ohjauskäsityksen, dialogisuuden sekä hankkeen asiantuntijoiden työkokemukseen perustuvaan ymmärrykseen ohjaus- ja neuvontatyöstä ja sen ominaislaa-dusta työllisyyspalvelujen kontekstissa (Peavy, R.V. 1990,1997,2006; Bahtin, N. 1981; Ryan, R. & Deci, E. 2017. Kohtaavaan asiakastyön keskeistä elementtiä - ohjaustilanteen tietoista vaiheistusta - ’porrasmallia’ - ei tunneta muissa ohjauksellisen työn lähestymista-voissa. Kohtaavan asiakastyön työskentelyotteessa olemassa oleva aikaresurssi käytetään tietoisemmin asiakkaan ja asiantuntijan välistä vuorovaikutusta tukevaksi ja sitä rakentavaksi, jolloin asiakastyön vaikuttavuus syvenee. Asiakas kokee tulleensa huomioiduksi yksilönä, ei toimenpiteiden kohteena. Itseoh-jautuvuusteorian (Ryan, R. & Deci, E. 2017) mukaan tämä on oleellista asiakkaan sisäisen motivaation rakentumisen kannalta, jota myös TE-toimistossa on merkityksellistä tavoitella. Ilman sisäistä motivaatiota asiakas ei sitoudu riittävästi niihin työllistymistoimiin, joita työllistymispalveluissa häneltä odotetaan. Ulkoinen motivaatio – kuten tukien menettämisen pelko – ei sitoutua asiakasta aidosti näennäisesti yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Asiakasvuorovaikutus ja sen tuottama vaikutus jää vajaaksi siitä, mitä se voisi olla. Mitä sen mahdollisesti tulisi olla. Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu.
Lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön sijoitetut nuoret voivat hälyttävän huonosti. Henkilöstön vaihtelu, resurssipula ja osaamisvaje vaikuttavat nuorten hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan sijoitettujen nuorten hyvinvointia on lisännyt pitkäaikainen ja turvallinen suhde nuoren ja työntekijän välillä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a.) Sijaishuollon järjestäminen on yhteiskunnalle tärkeä, mutta haastava tehtävä. Sijaishuoltoyksikköön sijoitettujen nuorten tilanteet eivät ole yksiselitteisiä ja usein heillä on taustalla traumatisoivia kokemuksia. Sijaishuoltoyksikön tehtävänä on taata nuorille turvallinen kasvuympäristö, joka auttaa selviytymään menneisyyden kokemuksista ja tukee heitä kohti itsenäistä elämää. Halusimme opinnäytetyömme avulla tutkia nuoren ja työntekijän välistä suhdetta. Tarkoituksenamme oli selvittää, mitä nuorille on jäänyt mieleen nuoren ja ohjaajien välisistä suhteista, mikä ohjaajien toiminnassa on hyvää ja mitä siinä tulisi kehittää. Olemme tehneet opinnäytetyömme laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Keräsimme aineiston lastensuojelun sijaishuollossa kasvaneilta nuorilta narratiivisella menetelmällä sähköisten kirjeiden muodossa. Analysoimme aineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena syntyi kolme pääteemaa: luottamus, kohtaaminen ja asiakastyön toteuttaminen. Jokaisesta pääteemasta löytyi positiivisia ja negatiivia ilmauksia ohjaajien toimintaan liittyen. Tuloksistamme nousi esille, että ohjaajat ovat kohdanneet nuoria asiakaslähtöisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Yhteinen tekeminen ja aika ohjaajien kanssa jäivät monelle nuorelle mieleen. Jatkossa aihetta voisi tutkia ohjaajien näkökulmasta tai laajentaa aineiston keruuta eri sijaishuollon yksiköihin.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli uudistaa Endometrioosiyhdistykselle esitteen ulkoasu. Tavoitteena oli saada selkeä ja yhdistyksen ilmeen mukainen ulkoasu esitteelle. Tuloksena saatiin yhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutettua raikkaan ja kätevän esitteen, joka ilmentää yhdistyksen tavoitteita jakaa tietoa endometrioosista. Opinnäytetyön kirjallisen osan alussa kerrottiin toimeksiantajasta. Työn alussa käytiin läpi yhdistyksen ilmettä ja graafista ohjeistusta. Seuraavaksi kerrottiin toiminnallisen osan toteuttamisesta. Tässä osassa käsiteltiin esitteen rakenteeseen, typografiaan ja sommitteluun, väreihin ja kuvitukseen liittyviä teemoja. Tausta-aineistona käytettiin alan kirjallisuutta ja verkkosivuja.
Huhtala, Mirkka; Valkeamäki, Ville. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus sosiaalialan asiakastyössä – opas sosionomiopiskelijoille. Helsinki, kevät 2015, 91 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Suomalainen yhteiskunta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä merkittävästi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on parantunut nopeasti, mutta edelleen näihin vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat eri yhteyksissä syrjintää ja ennakkoluuloja. Vaikka yhteiskunnallinen kehitys on ollut nopeaa, muuttuvat yksilöiden asenteet kuitenkin hitaasti. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kirjallista tietoa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Opinnäytetyö toteutettiin produktina yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja oppaasta. Teoriatiedon asiakasryhmät valittiin Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopintojen opintokokonaisuuksien mukaisesti. Kerätystä teoriatiedosta koostettiin sukupuolen- ja seksuaalisuuden moninaisuutta käsittelevä opas sosionomiopiskelijoille. Opas on tämän opinnäytetyön liitteenä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden käsitteiden sekä sosiaalialan asiakaskohtaamisen eettisyyden ja hyvien käytänteiden määrittelystä eri asiakasryhmät huomioiden. Opas on tarkoitettu sosionomiopiskelijoiden käyttöön, mutta soveltuu myös muille sosiaalialan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille jotka haluavat lisätä tietojaan sukupuolen- ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Oppaan tavoitteena on parantaa ammattilaisten valmiuksia kohdata asiakkaita yksilöinä ja edistää yhdenvertaisuutta. Oppaan laatimisen eri vaiheissa käytettiin apuna sosionomiopiskelijoilta saatuja palautteita. Asiasanat: seksuaalivähemmistöt, sosiaalityö, asiakastyö
Tutkielmani tehtävänä on selvittää miten sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välinen keskustelu jäsentyy lastensuojelun alkuarvioinnissa asiakkaan ensimmäisellä tapaamisella. Tavoitteenani on tarkastella erityisesti sitä, millaisen rakenteen ja normit keskustelun osapuolet keskustelulle luovat tilanteen aikana. Rakenteen ja normien lisäksi kiinnitän huomioni sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisen samanmielisyyden tuottamiseen ja kannatteluun. Aineistonani toimii yksi äänitetty lastensuojelun alkuarvioinnissa käyty sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välinen keskustelu. Tutkimuksen näkökulma asettuu keskusteluanalyysin perusolettamaan siitä, että vuorovaikutus on yksityiskohtiaan myöten järjestäytynyttä ja jäsentynyttä toimintaa. Ilman vuorovaikutuksen ja keskustelun jäsentynyttä olemusta mikään sosiaalinen kokonaisuus ei voisi toimia. Keskustelun kulku ja puheenvuorot eivät ole sarja yksittäisiä ja irrallisia tekoja, vaan keskustelun osapuolet ovat sitoutuneet järjestyksen ylläpitämiseen. Keskusteluanalyysi perustuu Harvey Sacksin luomaan teoriaan 1960- ja 1970 -lukujen vaihteessa. Keskusteluanalyysi tutkii sekä arki- että institutionaalisia keskusteluja. Institutionaalinen keskustelu eroaa arkikeskustelusta keskeisesti keskustelun osapuolten erilaisten roolien ja velvollisuuksien myötä. Aineistoni valossa lastensuojelun alkuarvioinnissa tapahtuvan keskustelun rakenne on hyvin haastattelumainen. Keskustelun johdattelijana toimii sosiaalityöntekijä mutta hänen roolinsa ei muodostu tapaamisella normiksi. Asiakkaalla on myös oikeus nostaa esille puheenaiheita. Tutkimani aineiston perusteella voi todeta, että keskustelun osapuolet tunnistavat omat roolinsa ja pyrkivät kunnioittamaan toistensa vastuualueita. Keskustelussa toteutuu jaettu tavoite keskustelun saattamisesta kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla loppuun asti. Sosiaalityössä asiakkuuden alkuvaiheet ovat hyvin herkkää aikaa. Asiakkuuden alku sanelee omalta osaltaan myös jatkotyöskentelyn mahdollisuudet. Samanmielisyyden tuottaminen ja kannattelu näyttäytyivät melko merkittävässä asemassa lastensuojelun alkuarvioinnissa tapahtuvassa keskustelussa. Sosiaalityöntekijä pyrki välttämään konfliktille riskialttiita keskustelun käänteitä esittämällä kysymyksen, johon asiakkaan oli helppo vastata suotuisasti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kulttuurieroihin pohjautuvia kommunikaation haasteita sosiaali- ja terveysalojen työntekijät kohtaavat käytännön asiakastyössä. Haasteiden ohella tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan keinoja, joilla näitä ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena strukturoidun teemahaastattelun keinoin. Haastatteluaineistosta ilmeni, että monikulttuurisessa sosiaali- ja terveysalojen työssä on tunnistettavissa muun muassa ennakkoasenteisiin, kielitaitoon, tiedon puutteeseen, tabuihin sekä kulttuurisidonnaisiin tapoihin liittyviä haasteita ja väärinymmärryksen paikkoja. Haasteiden katsottiin voivan olla lähtöisin niin asiakkaan kuin työntekijänkin ajatusmaailmasta tai toiminnasta. Haasteiden ennaltaehkäisyssä ja konfliktien ratkaisussa tärkeiksi nostettiin työntekijän tiedon lisääminen, dialogisuus asiakkaan kohtaamisessa sekä oman ajattelun ja toiminnan reflektointi. Työntekijän osaamisen ja asenteen merkitys monikulttuuristen kohtaamisten onnistumisessa on suuri. Sosiaali- ja terveysalojen oppilaitosten ja työnantajien tulisi kiinnittää huomiota tarjotun monikulttuurisuusosaamisen määrään ja laatuun tukeakseen työntekijöiden osaamista. Työyhteisöissä riittävillä resursseilla ja työhyvinvointia tukemalla on mahdollista osaltaan myös tukea työntekijöiden edellytyksiä kiireettömään, dialogiseen kanssakäymiseen.
Tämä opinnäytetyö kuvailee sosiaalialan työntekijöiden kokemuksia systeemisestä toimintamallista lastensuojelussa. Tavoitteena on tuottaa tietoa systeemisen toimintamallin käytöstä työntekijöiden kokemusten perusteella. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu lastensuojelutyön ja systeemisen toimintamallin käsitteiden määrittelystä. Näiden lisäksi tietoperustassa kuvaillaan lastensuojelutyötä ennen systeemistä toimintamallia. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta suomenkielisestä tutkimuksesta ja kahdesta englanninkielisestä tutkimuksesta, jotka on julkaistu vuosina 2019–2022. Aineisto analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella kokemukset systeemisestä toimintamallista jakautuivat käytännön työhön, viikkokokouksiin ja -tiimeihin sekä resursseihin. Systeemiseen toimintamalliin suhtauduttiin positiivisesti, mutta käytännön tasolla toteuttamisessa oli vielä haasteita. Systeemistä työskentelyotetta käytettiin asiakastyössä, viikkokokouksissa ja -tiimeissä, mutta toimintamallin mukainen työskentely ei ollut vielä vakiinnuttanut asemaansa lastensuojelun kentällä. Resurssipula haittasi merkittävästi toimintamallin toteutusta. Mahdollisia jatkotutkimuksia aiheesta voisi suunnata esimerkiksi kohdistumaan systeemisen toimintamallin kokemuksiin asiakkaiden näkökulmasta ja tutkia sen kehittämismahdollisuuksia.