Kaikki aineistot
Lisää
Digitalisaatio on lisääntynyt apteekeissa merkittävästi viime vuosien aikana. Apteekin työntekijät hyödyntävät päivittäisessä työssään muun muassa sähköistä reseptiä, tietojärjestelmiä, verkko- ja mobiilipalveluja sekä robotiikkaa. Tutkimusten mukaan erilaisten teknologioiden, järjestelmien ja sovellusten käyttö voi aiheuttaa käyttäjälle teknostressiä. Terveydenhuollossa on aiemmin tutkittu lääkärien ja hoitajien kokemaa teknostressiä, mutta tutkimuksia ei ole aiemmin tehty teknostressin osalta apteekkikontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat teknostressiä apteekin työntekijöille ja millaisia oireita teknostressi heille aiheuttaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla apteekin työntekijöitä. Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että apteekin työntekijät kokevat teknostressiä työssään. Tyypillisimmin heille aiheutui teknostressiä tietojärjestelmien monimutkaisuudesta, järjestelmien toimimattomuudesta ja uusien järjestelmien sekä sovellusten opettelusta. Eniten teknostressiä aiheutui sähköisen reseptin ja tietojärjestelmien käytöstä. Teknostressi aiheutti apteekin työntekijöille sekä negatiivisia että positiivisia oireita. Negatiivisia oireita aiheutui kuitenkin eniten. Negatiivisiin oireisiin kuului esimerkiksi ahdistus, ärtymys, turhautuminen ja erilaiset fyysiset oireet, kuten sykkeen kohoaminen tai punastuminen. Positiivisiin oireisiin kuului muun muassa motivaation ja paineen lisääntyminen uusien teknologioiden opettelua kohtaan, hyvä mielentila teknostressikokemuksen jälkeen ja keskittymiskyvyn parantuminen. Apteekin työntekijöiden kokema teknostressi erosi jonkin verran terveydenhuollon työntekijöiden kokemasta teknostressistä, mutta kokemuksissa oli myös yhtäläisyyksiä. Teknostressin kokemuksen ollessa hyvin yksilöllinen havaittiin, että kaikki eivät teknostressiä välttämättä koe. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa apteekin työntekijöiden kokemasta teknostressistä ja myös teknostressistä apteekeissa verrattuna muuhun terveydenhuoltoon. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää apteekkien tietojärjestelmien kehityksessä sekä apteekkien sisäisessä toiminnassa, pyrkien esimerkiksi vähentämään työntekijöiden teknostressiä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa laajentamalla tutkimusta koskemaan myös teknostressiä lieventävät tekijät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus sekä valinnanvapauden laajentaminen palvelujärjestelmässä vaikuttavat lääkehuollon toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö teetti loppuvuodesta 2016 selvityksen sairaala-apteekkitoiminnasta. Selvityksessä tuli 1) kuvata sairaala-apteekkien toimintaa ja lääkkeiden hankintaprosessi nykyisin, 2) arvioida muutostarpeita lausuntokierroksella olevien sote-uudistusta koskevien hallituksen esitysten perusteella, 3) kuvata mahdollisia ongelmia ja ratkaisuehdotuksia sekä 4) arvioida näiden vaikutuksia. Nykyään lääkkeet hankitaan hankintalain mukaisesti viiden hankintarenkaan koordinaatiossa 2–3 vuoden välein. Lääkkeiden käyttöä ohjataan peruslääkevalikoimalla. Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä työskentelee lääkkeiden toimituksiin ja lääkevalmistukseen liittyvissä tehtävissä. Erilaiset automaation ja robotiikan ratkaisut ovat lisääntyneet lääkkeiden toimitus- ja valmistusprosesseissa. Nykyään noin kolmasosa sairaala-apteekkien henkilökunnasta työskentelee asiakasyksiköissä lääkehoitoprosessin koordinointi- ja lääkehoidon arviointitehtävissä. Selvityshenkilö arvioi, että rakenteellisten uudistusten myötä osa nykyisistä sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten toimiluvista voitaisiin lakkauttaa. Hän kuitenkin esittää, että yksi toimilupa voisi mahdollistaa useamman lääkehuollon toimipisteen ylläpitämisen, ja että toimipisteiden sijoittumisessa huomioidaan tehdyt investoinnit. Selvityshenkilö esittää vahvempaa koordinaatiota lääkehuollon tehtävissä siten, että tulevilla yhteistoiminta-alueilla olisi vastuu julkisen sektorin lääkehuollon alueellisesta yhteensovittamisesta. Tämä tarkoittaisi vastuuta hankintoihin, lääke- ja potilasturvallisuuteen sekä varautumis- ja valmiusasioihin liittyvistä strategisista tehtävistä sekä koordinaatiota lääkehuollon tietojärjestelmien kehittämisessä. Lääkevalmistuksesta selvityshenkilö esittää erillisen selvityksen tekemistä.
Lääkelain määritelmä lääkeneuvonnasta on yleisluonteinen, eikä Suomessa ole lääkeneuvonnan kansallisia laatukriteereitä. Tavoitteena oli selvittää avohuollon apteekkien lääkeneuvonnan nykytilaa ja tuottaa ehdotus apteekkien lakisääteiseen lääkeneuvontaan kuuluvista sisältökokonaisuuksista. Menetelminä olivat lääkepoliittisten dokumenttien dokumenttianalyysi, taustakysely sidosryhmille ja sidosryhmätilaisuus sekä tutkimuskirjallisuus. Lääkkeiden käyttäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä apteekkien lääkeneuvontaan ja apteekit ovat yksi väestön tärkeimmistä lääketiedon lähteistä. Kehittämistarpeeksi tunnistettiin asiakaslähtöisyyden ja tasalaatuisuuden lisääminen. Lakisääteiseen lääkeneuvontaan voidaan katsoa kuuluvaksi lääkkeen käytön ohjaukseen liittyvät asiat. Lääkehoidon ohjaukseen liittyvien teemojen, kuten lääkehoidon seurannan, sisältyminen siihen vaatii yksityiskohtaisempaa määrittelyä. Erilaisissa lääkeneuvonnan konteksteissa tunnistettiin erilaisia kehittämistarpeita. Lakisääteisen lääkeneuvonnan yksityiskohtaisemmalle määrittelylle on selkeä tarve tasalaatuisen lääkeneuvonnan edistämiseksi ja lääkeneuvonnan toteutumisen ja laadun ohjaamiselle, seurannalle, arvioinnille ja valvonnalle. Määrittelytyössä on huomioitava apteekkien rooli ja tehtävät osana potilaan lääkehoitoprosessia ja apteekkien tosiasiallinen mahdollisuus toteuttaa lääkeneuvontaa.