Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytyskansio A-klinikkasäätiön, Pirkanmaan palvelualueeseen kuuluvan Sastamalan osaston Päiväkeskus ja Tukiasunnoille. Päiväkeskus ja Tukiasunnoilla oli sama henkilökunta, jonka vuoksi perehdytystä tuli ajatella molempien toimipisteiden kautta. Opinnäytetyönä tehtävän perehdytyskansion tavoitteena oli perehdyttää uutta työntekijää tai opiskelijaa uuteen työhön. Perehdytyskansio tehtiin, koska Päiväkeskus ja Tukiasunnolla ei ollut kyseistä tuotosta. Opinnäytetyö toteutettiin projektina yhteistyössä A-klinikkasäätiön, Pirkanmaan palvelualueen, Sastamalan osaston Päiväkeskus ja Tukiasunnot henkilökunnan sekä Päihdeklinikan työntekijän kanssa. Projekti aloitettiin 2013 keväällä ja lopetettiin keväällä 2014. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kolmesta pääaiheesta perehdyttämisestä, alkoholismista sekä lakisäädöksistä. Perehdytyskansio koostuu Päiväkeskuksen toiminnasta ja säännöistä sekä Tukiasuntojen toiminnasta ja säännöistä. Perehdytyskansiossa mainitaan osa turvallisuudesta, elvytyksestä ja päihteettömästä päivästä Punkalaitumella. Toimeksiantajan mukaan syntyi toimiva ja käyttökelpoinen perehdytyskansio, jota pystytään helposti muokkaamaan sähköisen tietojärjestelmän avulla ja kehittämään tarvittaessa lisää. Tuotoksen avulla pyrittiin helpottamaan uuden työntekijän tiedonsaantia.
Millaista on vanhemmuus päihdeongelmasta toipumisen jälkeen? Mikä vanhemmuudessa on keskeistä ja tärkeää, entä mikä on haastavaa? Tässä luvussa kerromme, kuinka teini-ikäisten lasten vanhemmat, joilla on menneisyydessä ollut alkoholi- tai huumeongelmia, näkevät vanhemmuutensa ongelmistaan toivuttuaan.
Alkoholiriippuvuusoireyhtymää kutsutaan alkoholismiksi. Suomessa alkoholin suurkuluttajia arvioidaan olevan jopa noin 200 000-500 000. Jatkuva alkoholinkäyttö on vakava sairaustila, koska pitkään toistunut alkoholinkulutus ja stressi aiheuttavat muutoksia keskushermostossa. Alkoholiriippuvuudesta toipuminen on vaikeaa, sillä vieroitusoireet ovat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti raskaita. Tämän vuoksi alkoholiriippuvainen tarvitsee ammattiapua riippuvuuden lopettamiseen joko sairaalassa tai katkaisuhoitopaikassa. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä juliste, joka vahvistaa päihdeasiakkaan osallisuutta omaan hoitoonsa. Konkreettisesti julisteen sisällön tavoitteena oli saada asiakas jäämään selviämisasemalle, jotta katkaisuhoito saataisiin aloitettua. Toisena tavoitteena julisteella oli olla visuaalinen apu henkilökunnalle tiedon antamisessa asiakkaalle. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään alkoholismia, päihtymystilaa, päihdepalvelujärjestelmää sekä asiakkaan osallisuutta. Näillä sanoilla tehtiin aineistohakuja seuraavista tietokannoista: Medic, Cinahl, ja Pubmed.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata alkoholiriippuvaisen toipumisorientaatiota kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkittua ja luotettavaa tietoa toipumisorientaatiosta, jota on mahdollista hyödyntää päihdehoitotyöopetuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. Tutkimuskysymyksenä oli: mitä kuuluu alkoholiriippuvaisen aikuisen toipumisorientaatioon? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui yksitoista tutkimusta, joista kaksi oli englanninkielisiä ja yhdeksän suomenkielisiä. Opinnäytetyössä etsittiin tietoa alkoholiriippuvaisten aikuisten toipumisorientaatiosta. Aineistoa kerättiin kuudesta eri tietokannasta. Manuaalisia tiedonhakuja tehtiin myös. Hakuja rajattiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Aineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu. Tuloksista nousi esille kuusi teemaa, jotka ovat alkoholinkäytön hallinta, ammatillinen tuki, läheisten tuki, vertaistuki, identiteetin vahvistaminen ja stigman käsitteleminen sekä tavoitteet ja motivaatio. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat yhteneväisiä teoria-osuuden kanssa. Tuloksissa tuli esiin, että jokaisella toipujalla on oma tavoitteensa alkoholinkäytön hallinnassa ja tulee olla mahdollisuus päästä hoitoon. Ammatillisen tuen rooli on suuri toipumisen prosessin eri vaiheissa. Tuloksien mukaan yksilöllistä tukea ja uuteen toimintaan kannustamista on lisättävä. Läheiset voivat tukea toipujia toipumisprosessin aikana. Ryhmään kuuluminen, tiedon saaminen alkoholiriippuvuudesta ja merkityksellisyyden kokeminen koettiin tärkeäksi. Vertaistuen avulla käsitellään tunteita ja vaikeita asioita. Annetaan ja saadaan tukea alkoholiriippuvuudesta selviytymisessä. Toipumisprosessin aikana uusi identiteetti rakentuu, ajatusmaailma ja minäkäsitys kehittyvät, itseluottamus sekä itsetunto vahvistuvat ja luottamus kasvaa. Stigman ja negatiivisten tunteiden käsittelemisen tarve nousi esille tutkimuksissa. Useimmiten toipujat tavoittelevat merkityksellistä elämää ja muutoksia arkeensa. Tavoitteiden toteutumisessa toivolla ja motivaatiolla on tärkeä rooli. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten voidaan lisätä yksilöllistä tukea ja uuteen toimintaan kannustamista ammatillisen tuen avulla. Lisäksi voisi tutkia, kuinka alkoholiriippuvainen hyötyy läheisten antamasta tuesta toipumisorientaation näkökulmasta.
Opinnäytetyönäni olen tehnyt oppaan alkoholistin puolison auttamiseen ja tukemiseen alkoholiperheessä. Käsittelen työssäni alkoholiperhettä, jossa toinen vanhemmista on alkoholisti. Alkoholismi ja alkoholiperheet ovat maassamme kasvava ongelma, josta kaikki eivät välttämättä ole tietoisia. Tarkoituksenani on tuoda opinnäytetyöni avulla yleisempään tietoisuuteen alkoholiperhe ja perheen elämä. Halusin korostaa työssäni juuri alkoholistin puolisoa, koska useimmiten hän on se, joka jää yhteiskunnassamme ja yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa huomioimatta. Halusin myös tuoda ihmisten tietoon sen minkälaista elämää alkoholistin puoliso joutuu elämään useimmiten ilman kenenkään apua ja tukea. Tuon opinnäytetyössäni esiin alkoholismin, alkoholiperheen sekä alkoholistin puolison elämän. Paneudun erityisesti alkoholistin puolisoon ja hänen kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa omassa elämäntilanteessaan. Tietoa keräsin työhöni alan kirjallisuudesta ja haastattelemalla sähköpostitse alkoholistien puolisoita. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla sain tuoretta tietoa alkoholistien puolisoiden toiveista ja ajatuksista. Haastattelemalla myös alan ammattilaisia sain keinoja alkoholistin puolison auttamiseen ja tukemiseen. Opinnäytetyöni koostuu teoriapohjasta, oppaan toteuttamisen raportoimisesta ja oppaasta. Teoriapohjassa on tietoa alkoholismista, alkoholiperheestä ja perheen elämästä sekä päihdepalveluista yleisesti että myös Mikkelin alueella. Opas sisältää alkoholismin määrittelyn, alkoholinkäytön riskirajat, tietoa alkoholiperheistä sekä alkoholistin puolisoa tukevia ja auttavia ohjeita, jotka ovat suunnattu alkoholistin puolison läheisille. Oppaan lopussa on vielä kokoamani Mikkelin alueella toimivat päihdepalvelut. Oppaan toteuttamisen raportointiosuudessa on kuvattu opasta ja sen sisältöä. Raportointi sisältää myös arvioinnin oppaasta ja pohdintaa sekä oppaasta että opinnäytetyöstä prosessina. Tuotoksena on opas alkoholistin puolison auttamiseen ja tukemiseen alkoholiperheessä. Opas sopii monipuolisesti erilaisiin tilanteisiin käytettäväksi. Opas nostaa esiin alkoholistin puolison ajatuksia ja toiveita, joista on hyötyä eritoten puolison läheisille.
Tämä maisterintutkielma keskittyy Raymond Carverin runouteen, joka on julkaistu Fires nimekkeen alla. Tutkielman keskiössä ovat köyhyys ja sen politisoituminen. Tutkielma tarkastelee kokoelman runoja sanastollisella sekä rakenteellisella tasolla ja osoittaa useassa runossa kätkettyjä merkityksiä, jotka aukeavat lukijalle vasta rakenteellisen analyysin kautta. Useat runot pitävät sisällään merkityksiä yhteiskunnalliseen ulkopuolisuuteen, hengelliseen varattomuuteen ja mielen sisäisiin piilotettuihin lokaatioihin. Tutkielman aihe on runouden ikuisuusaiheita ja köyhyyden kuvauksien ajankohtaisuus on polarisoituvien varallisuuksien yhteiskunnissa aina tarpeellista. Suomessa Carveria on tutkittu verrattain kattavasti, mutta aiempi tutkimus on enimmäkseen kohdistunut Carverin novellituotantoon. Maailmalla Carveria on tutkittu kattavammin, mutta tutkielma lisää yhteiskunnallista näkökulmaa jo olemassa olevaan. Aineisto osoittautui ennakoitua rikkaammaksi, joten tutkielman aineistoon on tehty rajauksia. Fires sisältää myös novelleja ja muuta tekstimateriaalia, jota tutkielma ei käsittele. Tutkielma käyttää aineistonaan All of us-niteessä ilmestynyttä versiota edustavin ottein valikoituna. Tutkielma nojaa paljolti aiempaan Carver tutkimukseen sekä Roland Barthesin työhön. Keskeisimpiä termejä se lähestyy semioottisen abstrahoinnin kautta. Se tarkastelee köyhyyden kuvauksia, sen kätkettyä läsnäoloa sekä analysoi näiden ilmentymien potentiaalia vaikuttaa lukijaan. Tutkielma osoittaa, että köyhyys läpäisee liki kaikkia kokoelmaan koottuja runoja ja tämä yhteiskunnallinen varallisuuden ilmentymä aktivoi runoissa positioita, joiden kuvaaminen on yhdysvaltalaisen runouden kontekstissa epätyypillisempää. Tämä tuottaa osaltaan runoihin merkityksiä ja nostaa hämäriä alueita valoon. Tutkielma löytää runoista myös paradoksaalisen ylistyksen ja burleskin keinoja. Se pyrkii myös kuvaamaan sitä sosiaalista todellisuutta, johon se on julkaisuajankohtanaan syntynyt. Tutkielma pyrkii myös esittämään jatkumoa amerikkalaisen runouden rytmikkyydelle ja sitomaan kokoelmaa kontekstiinsa. Rakenteellisen tarkastelun kautta se tuo näkyväksi typografiassa ja rytmissä olevaa signifianssia sekä tuo esille välimerkkien, toiston ja etäännytyksen kautta läsnä olevia köyhyyden kuvia.
TIIVISTELMÄ NAISTEN KOKEMUKSIA ALKOHOLIONGELMISTAAN SIIKA, ARJA Jyväskylän yliopisto liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos kevät 2011 108 sivua, 4 liitettä Ohjaajat: TtT Liisa Peltokallio ja PhD Marjo Kuronen ___________________________________________________________________________ Pro gradu – tutkielmani tarkoituksena on ymmärtää miten naiset kokevat alkoholin ongelmallisen käytön omassa elämäntodellisuudessaan. Metodologisena lähestymistapana on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Koska suomalaisten naisten juominen on lisääntynyt ja yleistynyt kaikissa naisikäryhmissä on perusteltua paneutua heidän omiin merkityksenantoihinsa ongelmallisessa alkoholinkäytössä. Avoimilla haastatteluilla hankittu aineisto koostuu kymmenen suomalaisen, 50 - 63 -vuotiaan, naisen kokemuksista omasta alkoholinkäytöstään omassa elämäntodellisuudessaan. Naiset on valittu tutkimuksen informanteiksi päihdehoidon asiakkuuden kautta. Informanttien kokemuksista on fenomenologisen analyysin avulla etsitty merkityksiä. Kunkin informantin alkoholinkäytölle löytyi intentionaalinen tarkoitusperä. Alkoholinkäytön kokemukset ja merkitykset olivat yksilölliset ja moninaiset. Eri merkityksille löytyi seitsemän kokemuksellista osa-aluetta. Ne ovat häpeä, tarkoituksettomuus, henkinen tuska, fyysinen kipu, kontrolli, selviytyminen ja juomishimo. Ikäryhmänä informantit edustivat niin sanottua suomalaisen alkoholinkäytön märkää sukupolvea. Eli he olivat tottuneet jo nuorina käyttämään alkoholia päinvastoin kuin heitä edeltäneet niin sanotut kuivat naissukupolvet. Koska naiset ovat hoitoon tullessaan valmiimpia muutokseen, olisi heidän vahvempi muutosvalmiutensa hyödynnettävä siirtymällä nopeammin varsinaisiin hoitosisältöihin. Keski-ikäisille ja vanhemmille naisille tulisi tarjota sukupuolispesifiä päihdehoitoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia haittoja alkoholin käytöstä koetaan sekä näkemystä yhteiskunnan päihdepalveluiden toimivuudesta ja kehittämisestä. Tavoitteena oli ymmärtää päihteenkäyttäjien kokemuksia paremmin ja tuoda heidän näkökulmiansa esille. Opinnäytetyön tekijä toivoi, että tutkimus rohkaisisi herkemmin epäilemään alkoholin väärinkäyttöä ja ohjaamaan päihteenkäyttäjiä päihdepalveluiden piiriin. Opinnäytetyön tilaajana oli eräs sosiaalialan palveluita tuottava organisaatio. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen puolistrukturoitu kyselytutkimus. Kysely sisälsi yhteensä 10 kysymystä, ja se toteutettiin paperisena ja sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn osallistuneiden ikä oli rajattu yli 18-vuotiaisiin, joilla on tai on ollut jonkinasteinen alkoholiongelma. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin alkoholiongelmaa ja sen eri luokkia, juomakulttuuria, alkoholin käyttöön liittyviä haittoja, alkoholihaittojen ehkäisyä ja päihdepalveluita. Tuloksista ilmeni, että alkoholi aiheuttaa niin fyysisiä, sosiaalisia kuin psyykkisiä haittoja lievästä haitasta vakavampaan. Juominen vaikutti myös päihteenkäyttäjän läheisiin. Osa koki päihdepalveluiden toimivuuden asianmukaisena ja osa puolestaan riittämättömänä. Vastauksissa korostuivat henkilökunnan ja asiakkaan oman juomisen aliarvioiminen, vääränlaiset auttamisen keinot sekä haastavuus päästä palveluiden piiriin. Tuloksista ilmeni, että päihdepalveluiden kehittämisessä tulisi panostaa palvelua asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi hyödyntäen moniammatillisuutta. Hoitoon pääsyä tulisi helpottaa, panostaa katkeamattomaan hoitoon ja tarvittaessa tukea asiakasta taloudellisesti. Tulisi lisätä resursseja, informaatiota päihteistä ja päihdepalveluista sekä hyödyntää vertaistukea yhä enemmän.
This development-oriented thesis was based on working life, and it was implemented in cooperation with the Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS). A treatment guideline for neurosurgical patients with alcoholic delirium was produced as a result of this thesis. Treatment guideline is stored in HUS intranet for the use of nursing staff of the departments of Töölö Neurosurgical Clinic. The need for care instructions was raised by the nursing staff. The treatment guideline improves patient safety, enhances the knowledge of nursing staff in the care of this patient group, supports decision-making and integrates nursing practices. For the thesis, the wishes of the user group were gathered regarding the content of the treatment guideline and it was built with these wishes in mind throughout the process. Theory knowledge for the report of this thesis was collected from research-based literature, internet publications and the information were supplemented with an expert interview. The report dealt with Finnish alcohol consumption, delirium tremens, neurosurgical patients, and guidelines for creating professional treatment guidelines. The output of the thesis was implemented in two versions. The first version is an informative care instruction for advance consultation by the nursing staff and the second is a shorter protocol follow-up for the acute situation. The treatment guideline was handed over for Töölö Hospital Neurosurgery Clinic to use from early 2020.
Tämän tutkimuksen aiheena on alkoholismista toipuminen vertaisryhmässä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä toipuvat itse antavat vertaisryhmälle, sekä saamalleen muutoksen aikaiselle vertaistuelle. Tutkimuksen aineisto koostuu AA:n Ratkaisu-lehdessä julkaistuista AA:n toveriseuran jäsenten selviytymistarinoista. Tutkimukseni on narratiivinen tutkimus, ja tutkimusaineistoa analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus nostaa esiin tutkittavan äänen, sekä hänen tunteensa, toimintansa ja kokemuksensa. Tutkimustulokset osoittavat vertaistuella olleen tärkeä rooli toipumisessa. Tutkimusaineistosta on selkeästi nähtävissä se, miten monen alkoholismista kärsivän juomisajan loppuaikaan sisältyi voimakkaita häpeän ja syyllisyyden tunteita. Toipuneet pitävät tärkeänä sitä, että vertaisryhmän muut jäsenet hyväksyvät heidät omana itsenään. Toipumisen myötä menneisyys ei enää määritä ihmisen käsitystä itsestään, ja myös anteeksi antaminen itselle, sekä muille on mahdollistunut. Toipujat kuvaavat, miten häpeän, syyllisyyden ja salaisuuksien kantaminen on saattanut olla esteenä toipumiselle, mutta niiden ääneen kertomisen myötä vapautumisen saavuttaminen mahdollistui, kuten myös ihmisarvon takaisin saaminen. Toipujat kuvaavat, miten toisten vertaisryhmän jäsenten tarinan kuunteleminen, ja oman tarinan läpikäynti useita kertoja, on ollut avain elämän selkiytymiselle ja ajatusmallien muokkautumiselle. Toipujat kuvaavat, miten he juomisaikana kokivat yksinäisyyttä ja toivottomuutta, mutta ryhmään liittymisen myötä saivat elämäänsä yhteenkuuluvuutta ja tukea. Toipujat kuvaavat vertaistoiminnan tuovan sisältöä elämään, ja monelle toipujalle merkittävä hetki on ollut se, kun on kyennyt olemaan hyödyksi toiselle vertaisryhmän jäsenelle. Tutkimustulosteni perusteella näen keskeisenä julkisten päihdepalveluitten haasteena sen, ettei niihin nykyisellään ole juurikaan sisällytetty vertaistoimintaan painottuvaa palvelumuotoa, eikä myöskään pitkäaikaista tukimuotoa, jossa tuen saanti olisi toipujalle riittävän intensiivistä. Tutkimustulokset osoittavat, että alkoholismin aiheuttamiin monisyisiin ongelmiin tarvitaan intensiivistä, pitkäaikaista ja vastavuoroista tukea.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tuleville sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille tietoa alkoholismista, sekä sen katkaisu- ja vieroitushoidosta podcast-sarjan muodossa uudelle Laurean Ammattikorkeakoulun Canvas alustalle. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimii Laurean ammattikorkeakoulu ja tuotos esitetään hoitotyön opiskelijoille päihde- ja mielenterveys opintojaksolla. Opinnäytetyönaihe määräytyi Otaniemen Laurean Ammattikorkeakoulun opettajien tarpeesta saada uutta opetusmateriaalia Canvas alustalle. Tavoitteena oli vahvistaa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden tietoutta alkoholiriippuvuudesta sekä sen hoidosta. Toteutimme opinnäytetyön toiminnallisena, joka sisältää teoriaosuuden, jonka pohjalta podcast-sarja tehtiin. Tavoitteena oli luoda informatiivinen ja mielenkiintoinen podcast-sarja. Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä painettuja ja sähköisiä lähteitä, jotka ovat alle kymmenen vuoden sisään julkaistu. Yksi podcast-jakso sisältää tietoperustan sekä tarinan liittyen alkoholismiin. Sarja nauhoitettiin helmikuussa 2021. Opinnäytetyö ei ehtinyt vielä opintojaksolle mukaan, mutta pyysimme työkavereitamme sekä luokkalaisiamme kuuntelemaan podcast-sarjan. Myös opettajat lähettivät jaksot eteenpäin palaute linkin kera, jotta saimme kerättyä luotettavasti palautetta podcast-sarjasta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä näkyväksi päihdehoidon ongelmakohtia ja erityisesti katkaisuhoidon riittämättömyyttä tarpeisiin nähden. Samalla pyrittiin lisäämään tietoa siitä, että alkoholismi on sairaus, sekä muuttamaan yhteiskunnassa vallalla olevia negatiivisia asenteita alkoholiriippuvuudesta kärsiviä kohtaan. Tahdosta riippumattoman hoidon näkökulmia pyrittiin myös tuomaan esille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostunut alkoholismi-sairauden, alkoholin liikakäytön aiheuttamien yksilö- ja yhteisötason ongelmien sekä päihdehuoltojärjestelmän tarkastelusta. Tutkimus on laadullinen. Aineisto kerättiin viiden puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin eräässä länsisuomalaisessa kaupungissa, ja haastateltavat olivat päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnatun päivätoimintakeskuksen asiakkaita. He olivat alkoholiriippuvaisia, eli alkoholisteja. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että alkoholiriippuvainen ei Suomessa aina pääse hoitoon sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjeiden mukaisesti, eivätkä voimassa olevat lakipykälät riitä turvaamaan alkoholistin tarpeenmukaista hoitoa. Päihtyneenä ei aina pääse hoitoon, vaikka päihtymys ei saisi olla peruste olla tarjoamatta hoitoa. Katkaisuhoito tarkoitti haastateltujen asuinpaikkakunnalla vain kolmen – viiden vuorokauden mittaista piipahdusta terveyskeskuksessa, koska muuta kiireellistä hoitoa ei ollut tarjolla. Useimmiten katkaisun jälkeen alkoholinkäyttö jatkuu kuten ennenkin, eikä siihen yritetä vaikuttaa katkon aikana, tai sen jälkeen. Pakkokatkoon liittyvät tulokset herättivät kysymyksen, kannattaisiko pakkokatkoon turvautua nykyistä aktiivisemmin. Kaiken kaikkiaan tulokset antavat aihetta pohtia päihdehuollon tilannetta ja erityisesti sitä, että nykyinen päihdehuolto kokonaisuudessaan ei ole kovinkaan tavoitteellista eikä järjestäytynyttä.
Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut viime vuosina. Palveluiden saatavuudessa ja jatkuvuudessa on kuitenkin ollut suuria vaikeuksia. Aihetta on paljon julkisuudessakin käsitelty. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat toisilleen altistavia ja toisiaan ylläpitäviä tekijöitä. Häiriöiden yhtäaikainen hoito on tehokasta, mutta haastavaa. Motivoivan haastattelun osana hoitoa on todettu vähentävän sekä päihteiden käyttöä että masennus- ja ahdistusoireita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata motivoivan haastattelun toteutumista mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Tavoitteena oli tuottaa tutkittua ja luotettavaa tietoa motivoivan haastattelun käytöstä. Materiaalia on mahdollista käyttää osana opetusta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat vaikuttavat motivoivan haastattelun toteutumiseen ja mitä vaikutuksia motivoivalla haastattelulla on. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kahtatoista tutkimusta, jotka ovat suomen- ja englanninkielisiä. Aineiston keruuta määrittivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit, ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tulosten mukaan motivoivan haastattelun toteutumiseen vaikuttavat motivoivan haastattelun soveltamisen osaaminen, potilaan voimavarat ja ongelmakohtien tiedostaminen. Motivoiva haastattelu on todistetusti hyvä menetelmä mielenterveys- ja päihdehoitopotilaille. Motivoivan haastattelun on kuitenkin oltava haastattelijan hallinnassa hyvällä tasolla ja potilaalla on oltava riittävät kommunikointivalmiudet sekä halu sitoutua hoitoon. Jatkossa olisi hyvä kiinnittää huomiota etenkin haastattelijan taitoihin ja siihen, käyttääkö hän niitä ”motivoivan haastattelun hengessä” sekä kehittää motivoivaa haastattelua henkilökohtaisempaan ja tarpeenmukaiseen suuntaan ja huomioida motivoiva haastattelu osana muita hoitomuotoja moniongelmaisten potilaiden hoidossa. Näin motivoivasta haastattelusta saisi vieläkin tehokkaamman. Tämä tapa keskustella potilaan kanssa voisi tulla osaksi normaalia keskustelutapaa, ja sitä voisi harjoitella ammattikorkeakoulutasollakin.
Alkoholi selittää Suomessa työikäisten kuolleisuudesta suuremman osan kuin sepelvaltimotauti miehillä tai rintasyöpä naisilla. Se on myös Suomen käytetyin päihde. Alkoholi aiheuttaa suoraan elinvaurioita. Suurin osa suurkuluttajista kehittää rasvamaksan, ja merkittävä osa sairastuu vuosien käytön jälkeen alkoholihepatiittiin tai -kirroosiin, joiden ennuste on konservatiivisestikin hoidettuna huono. Nämä potilaat joutuvat läpikäymään tavanomaisia leikkauksia. Leikkauskuolleisuus on merkittävä, minkä vuoksi maksasairauden etsiminen alkoholisteilta on olennaista. Loppuvaiheen maksakirroosi askitesmuodostuksineen ja portahypertensioineen on elektiivisen leikkauksen vasta-aihe. Oireettomien suurkuluttajien tunnistaminen on haasteellista, ja tässä voidaan kliinisen tutkimuksen tukena käyttää rakenteisia kyselykaavakkeita sekä laboratoriotutkimuksia. On tutkimusnäyttöä, että suurkuluttajat ovat alttiimpia postoperatiivisille komplikaatioille. Näitä ovat erityisesti leikkausalueen kirurgiset komplikaatiot, uusintaleikkaukset, pitkittynyt sairaalahoito, hengitysvajaus, pneumonia ja septiset infektiot. On myös näytetty, että suurkuluttajat hyötyvät suunniteltua leikkausta edeltävästä abstinenssista, jonka tulisi kestää vähintään kuukauden ajan; lyhemmästä abstinenssista ei sen sijaan ole osoitettu olevan merkitsevää hyötyä. Alkoholin suurkuluttajat ovat alttiita alkoholin vieroitusoireyhtymälle (alcoholic withdrawal syndrome, AWS), johon liittyy kasvanut postoperatiivisten komplikaatioiden riski. Leikattavat potilaat hyötyvät sekä AWS:aa ehkäisevistä että sitä lievittävistä hoidoista. Eri hoitomuodoilla ei ole osoitettu olevan merkitsevää eroa. Humalan vaikutuksista leikkauskelpoisuuteen on hyvin niukasti tutkittua tietoa. Farmakologiset yhteisvaikutukset anesteettien kanssa ovat ongelmallisia: opioidien ja alkoholin yhteiskäytön seurauksena voi kehittyä hengityslama. Humalaiset potilaat kannattaa ottaa leikkaukseen vain hätätilanteessa. Leikkauksen jälkeen näitä potilaita tulee hoitaa ainakin hengityskoneesta vieroittamiseen ja ekstubaatioon saakka teho- tai valvontaosastolla.