Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminnan yhteyttä akatemianuorten elämisen taitoihin. Tutkimus toteutettiin urheilijalähtöisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten ajankäytön rytmitystä, ateriarytmiä, ruutuaikaa ja unirytmiä arjessa. Elämisen taitoina tarkasteltiin ajanhallintaa, itsestä huolehtimista ja tavoitteiden asettelua. Tutkimuksen aineistona olivat Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoimintaan osallistuneiden 8- ja 9-luokkalaisten nuorten puolistrukturoidut lomakekyselyt (n=24). Tutkimus toteutettiin Webropol internetkyselynä. Kyseessä oli mixed methods -tutkimus, joka sisälsi määrällistä ja laadullista aineistoa. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen mukaan ajankäyttö toteutui nuorilla arjessa melko säännöllisesti. Ajanhallintaan sisältyi ajankäytön rytmittämistä ja ennakoimista sekä ruokailujen ja unen rytmittämistä. Itsestä huolehtimiseen sisältyi henkisestä hyvinvoinnista, velvollisuuksista, levosta ja ravitsemuksesta huolehtimista. Tavoitteiden asetteluun sisältyi tavoitteiden asettamista, urheilussa kehittymistä sekä itsen ja palautumisen kehittämistä.
Tämän vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata urheiluakatemiatoiminnan käynnistämistä Etelä-Savossa sekä niitä toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia, joiden avulla maakunnallinen akatemiatoiminta tullaan vakiinnuttamaan ESR-hankeajan päättyessä 31.7.2011. ESR-hankkeen (15.4.2008 – 31.7.2011) keskeinen tavoite oli käynnistää Etelä-Savon Urheiluakatemia ja vakiinnuttaa sen toiminta. Tarkoitus oli synnyttää joustava, kehittyvä ja yhteistyöhön perustuva urheilijoiden koulutus-, valmennus- ja tukipalvelujen malli kouluttamalla ja lisäämällä toimijoiden yhteistyötä ja osaamista sekä kehittämällä palveluja. Tavoitteena oli myös yhteistyön lisääminen kaupunkien, kuntien, oppilaitosten ja urheiluseurojen kesken. Etelä-Savon Urheiluakatemian toiminta koetaan opinnäytetyöhön sisältyvän toimintatutkimuksen perusteella tärkeäksi kaikissa niissä kohderyhmissä, joiden näkemyksiä ja kokemuksia kartoitettiin. Akatemiassa olevien urheilijoiden ja valmentajien sekä akatemian kanssa yhteistyötä tekevien kuntien, oppilaitosten ja yritysyhteistyökumppanien mukaan toiminnalla on saavutettu selkeitä hyötyjä niin kilpaurheilun kuin verkostoitumisenkin osalta. Myös kuntien ja oppilaitosten opiskelijarekrytointiin akatemiatoiminnalla on ollut positiivinen vaikutus. Samoin Etelä-Savon Urheiluakatemian toiminnalla koettiin olevan poikkeuksellinen merkitys maakuntaa yhdistävänä tekijänä. Etelä-Savon Urheiluakatemian toimintaa tullee jatkamaan oma säätiö, johon jäseniksi tulevat kunnat, tietyt oppilaitokset, yritykset sekä mahdolliset muut tahot. Säätiön perustamista on suunniteltu jo kesästä 2010 lähtien yhdessä maakunnan kolmen kaupungin, Suomen olympiakomitean ja ESR-hanketta hallinnoivan Tanhuvaaran Urheiluopiston kanssa. Kaikessa kehitys- ja suunnittelutyössä on käytetty hyväksi tätä opinnäytetyötä.
Opinnäytetyö on tehty kehittämään FTA (Finnish Team Academies) tiimiyrittäjyysopiskelijoiden verkostoa. Verkostoon kuuluu viidessä eri ammattikorkeakoulussa toimivat tiimioppimisen filosofiaan perustuvat akatemiat. FTA on syntynyt koronapandemian myötä, kun ammattikorkeakoulut siirtyivät etäopiskeluun. Opinnäytetyön tavoite on integroida FTA:sta ketterä, vapaaehtoisuuteen perustuva samanhenkisten opiskelijoiden yhteinen organisaatio. Opinnäytetyön tekemisessä on hyödynnetty kahden perustajajäsenen kokemuksia FTA-verkoston perustamisesta ja sen vaiheista. Lisäksi kehittämistyössä käytettiin De Bonon ajatushatut menetelmää sekä kyselytutkimusta. FTA on uniikki yhteisö, johon voi osallistua kaikista akatemioista kuka vain. Halutessaan voi liittyä toiminnan ydintyöryhmään Heimoneuvokseen. Opinnäytetyössä on suunniteltu akatemioille vuosikello, jonka avulla FTA-toimintaa voidaan rytmittää akatemioiden arkeen. Opinnäytetyön keskiössä on toiminnan kehittäminen vuosikellon avulla. FTA tulisi saada akatemioille tutuksi väyläksi kommunikoida, verkostoitua ja oppia toisten ideoista. Akatemioissa tulisi olla FTA:n tiedotuksesta vastaavat henkilöt, joita tulisi olla vähintään kaksi.