Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen aiheena on huuli- ja suulakihalkiokeskuksessa (Husuke) vuosina 2008–2018 käyneiden huuli- ja suulakihalkiopotilaiden maantieteellinen jakautuminen. Tutkimuksessa on käytetty Husuken halkiorekisteriä. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä kasvojen alueen kehityshäiriöitä. Maailmanlaajuisesti huuli- ja suulakihalkioiden esiintyvyys on 1/700, Suomessa esiintyvyys on 25/10 000. Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyy enemmän suulakihalkioita, Etelä- ja Länsi-Suomessa esiintyy enemmän huulihalkioita. Tutkimuksessa on mukana 1855 potilaasta diagnoosikoodeilla Q35.1 (suulaen halkio), Q35.3 (pehmeän suulaen halkio), Q36.0 (molemminpuolinen huulihalkio), Q36.9 (toispuolinen huulihalkio) Q37.0 (molemminpuolinen huuli-suulakihalkio) ja Q37.1 (toispuolinen huuli-suulakihalkio). Potilaista naispuolisia on 963 (52 %) ja miespuolisia on 892 (48 %). Yleisimpiä halkioita (yht. 48 %) aineistossa ovat suulakihalkiot, diagnoosikoodit Q35.1 ja Q35.3, yhteensä 718 + 179 potilasta. Toiseksi yleisimpiä (yht. 40 %) ovat toispuoliset huuli-suulakihalkiot (Q37.1, 459 potilasta) ja toispuoliset huulihalkiot (Q36.9, 284 potilasta). Harvinaisimpia (10 % ja 0,05 %) ovat molemminpuoliset huuli-suulakihalkiot (Q37.0, 191 potilasta) ja molemminpuoliset huulihalkiot (Q36.0, 24 potilasta). Naispuolisilla kovan suulaen halkio, pehmeän suulaen halkio ja molemminpuolinen suulakihalkio ovat yleisempiä kuin miespuolisilla. Miespuolisilla toispuolinen huulen halkio sekä huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisempiä. Valtaosa (927, 50 %) Husuken potilaista on kotoisin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueelta (erva). Tällä alueella syntyy myös eniten lapsia, joilla on halkio (744, 40 %). HYKS:n erva-alueeseen kuuluu yli 2 miljoonaa asukasta ja 51 kuntaa. Oulun yliopistollisen keskussairaalan ja Ahvenanmaan erva-alueilla asuu vähiten halkiopotilaita. Tampereen, Turun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden alueilla asuun määrällisesti lähes saman verran halkiopotilaita.