Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: Lisäksi suorakaiteen muotoiselle, ohuelle kartonkiarkille tehty tussipiirros, joka väritetty vesivärien harmaasävyillä. Satama-aihe. Oa kulmassa teksti: "Tukholman satamast.." Etualalla katu- ja laiturialuetta, jossa ohikulkevat hevoskärryt, lähempänä rantaa kolme hevosta. laituriin kiinnittyneenä kolme osittain näkyvää alusta, joista oikeanpuoleisin höyrylaiva. Taaempana vettä, silta ja satamassa olevia aluksia. Vy kulmassa rakennus, jonka yläpuolelle jyijykynällä kirjoitettu "Nationalmuseum". Taustalla kaupungin siluetti.
Tämä opinnäytetyö käsittelee kahden Itämeren kaupungin, Tukholman ja Pietarin, matkailullista vetovoimaa suomalaisten näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu matkailun vetovoimatekijöitä sekä kuluttajakäyttäytymistä hyväksi käyttäen. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää vastaus siihen, miksi suomalaiset matkustavat Tukholmaan sekä Pietariin, ja miksi taas eivät, sekä kuinka vetovoimaisiksi vastaajat kokevat edellä mainitut kaupungit. Opinnäytetyön tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyön tutkimuksen tiedot on kerätty sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka on toteutettu Webropol-ohjelmalla. Sähköistä kyselyä levitettiin sekä sosiaalisen media että keskustelufoorumien kautta. Kyselylomake oli avoinna vastaajille 8.-15.4.2015, ja se keräsi 132 vastausta. Tutkimus oli tyypiltään kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään aluksi molempien kaupunkien taustatietoja sekä historiaa. Tämän lisäksi teoriaosuus sisältää tietoa kuluttajakäyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä matkailun vetovoimatekijöistä. Lisäksi pohditaan kuka on matkustaja ja miksi ihmiset matkustavat. Ennen varsinaisia tutkimustuloksia käsitellään myös määrällisen tutkimuksen, eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän teoriaa, jolla opinnäytetyön tutkimus on toteutettu. Saatuja tutkimustuloksia verrataan ennen tutkimusta tehtyihin hypoteettisiin SWOT-analyyseihin, jotka tuotettiin molemmista kohteista. Tutkimustulosten perusteella huomattiin Tukholman olevan yhä suomalaisten suosituimmista risteilykohteista. Pietari on kohteena monelle vielä tuntematon, ja sinne matkustamista rajoittavat Suomen ja Venäjän välinen historia sekä Venäjän poliittinen tilanne. Kuitenkin Pietari koettiin kulttuurisesti kiinnostavaksi kaupungiksi, jonka avulla kaupunkia pitäisi markkinoida enemmän myös suomalaisille.
Tukholma oli vuosina 1580-1627 ekspansiivinen kaupunki, jossa koettiin voimakas väestönkasvu etenkin 1600-luvun alussa. Kaupunkia hallitsivat pormestari ja raati, sekä näiden alaiset viranhaltijat. Raati muodosti poliittisen johdon ja oli samalla tuomioistuin, raastuvanoikeus. Oikeudenhoidon ja hallinnon muodollinen pohja oli Maunu Eerikinpojan kaupunginlaki. Tukholman hallintomiehet koostuivat muiden kaupunkien tapaan vauraista porvareista, vasta aivan tutkimusajanjakson lopulla tilanne alkoi muuttua kaupungin ylimpien virkamiesten suhteen. Ura raadissa merkitsi arvostusta kaupungissa, mutta taloudellisesti tuloksena saattoi olla lähes henkilökohtainen konkurssi elinkeinonharjoitukseen käytetyn ajan vähennyttyä radikaalisti. Raatimiehillä virkaurat olivat usein melko samanlaiset, eikä porvarillisen pormestarinkaan toiminta paljon poikennut raatimiesten tehtävistä. Kuninkaalliset pormestarit sen sijaan olivat selvästi "käskijöitä" ja raadissa hallitsevassa asemassa. Kaupunginhallinnon virat olivat haluttuja, vaikka työtaakka oli suuri ja virka toi usein mukanaan konfliktitilanteita. Vuosina 1580-1591 raadin työmäärä kasvoi vähitellen, oikeusistuimena pormestarit ja raatimiehet selvittelivät rikos- ja siviilijuttuja, minkä lisäksi hallintotyö hoidettiin raastuvassa. Kaarle-herttuan kaudella 1592-1604 kruunu puuttui raadin kokoonpanoon ja ajanjaksoa leimasi herttuan toimista johtunut hallinnollisen työn määrän kasvu. Vuosina 1605-1615 tuomiokirjaan merkittyjen juttujen määrä laski huomattavasti. Tämä johtui Norrmalmin erottamisesta sekä viranhaltijoiden laiminlyönneistä ja voidaankin esittää arvio, että todellisuudessa raadin vallan piiriin kuuluneiden juttujen määrä ei laskenut, vaan kasvoi aikaisemman kehityksen osoittamassa suunnassa. Viimeistään ajanjaksolla 1616-1627 raadin työn määrä oli kasvanut niin suureksi, että tarvittiin radikaaleja uudistuksia. Vuoden 1619 säännöllä ja kuninkaallisten pormestarien nimityksellä pyrittiin parantamaan tilannetta. Tutkimusjakson alkuun verrattuna oli raadin työmäärä lähes viisinkertainen ja hallintojutut olivat kasvaneet suurimmaksi ryhmäksi.
Tässä tutkielmassa käsitellään suurten noitavainojen ajan Ruotsissa vallinnutta mentaliteettia Tukholmassa vuonna 1676 noitana poltetun Malin Matsdotterin poikkeuksellisen elämänkohtalon kautta. Malin oli ainoa 1600-luvun loppupuolen suurten noitavainojen aikana noituudesta kuolemaan tuomittu, jonka kohtalona oli joutua elävältä poltetuksi. Tutkielmassa etsin vastauksia siihen, miksi 250-300:n vainojen aikana kuolemaan tuomitun joukosta juuri Malinia pidettiin niin paatuneena ja parantumattomana, että hänet päätettiin polttaa elävältä, ja mitä se kertoo tutkimusaikakauden mentaliteetista. Vastakohdiksi tutkielmassa asettuvat Malin ja hänen epäsovinnainen perheensä sekä esivaltaa edustava Tukholman noituuskomissio, joka tutki Maliniin kohdistuneet noituussyytökset ja tuomitsi hänet kuolemaan. Äidinkielenään suomea puhunut Malin oli nuorena muuttanut Tukholmaan Pohjanmaalta nykyisen Suomen alueelta. Noitavainojen aikaan 60-vuotias Malin asui Tukholman Mariabergissä ja elätti itsensä toimimalla kätilönä ja pitämällä yleistä saunaa. Hänellä oli kaksi tytärtä, jotka molemmat syyttivät omaa äitiään noituuden harjoittamisesta. Malinin välit sekä tyttäriinsä, aviomieheensä että naapureihinsa olivat riitaisat, mikä rikkoi ajan ihanteita perheen ja yhteisön sisäisestä harmoniasta. Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli aiemmin teloitettu eläimeen sekaantumisesta tuomittuna. Lähdeaineistona tutkielmassa on käytetty Tukholman noituuskomission pöytäkirjoja, jotka ovat digitoituina saatavilla Riksarkivetin verkkosivuilla. Noituuskomission pöytäkirjat ovat tuomiokirjoja, ja tutkielma asettuu siten tuomiokirjatutkimuksen kenttään. Digitoitua lähdeaineistoa käsitellään myös arkistonhallinnallisesta näkökulmasta, ja vertaillaan Ruotsin Riksarkivetin ja Suomen Kansallisarkiston digitaalisten arkistojen käytettävyyttä sekä digitointitoiminnassa tehtyjä erilaisia ratkaisuja. Tutkielman aihetta lähestytään mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Mikrohistoriallisen tutkimusotteen avulla voidaan yksittäistäkin elämänkohtaloa tarkastelemalla tehdä näkyviksi yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja ihanteita, jotka muuten jäisivät piiloon. Malinin epäharmonista perhettä vasten peilaamalla tulee näkyväksi se, mitä puhdasoppisuuden ajan Ruotsissa pidettiin hyvänä ja oikeana ja mitä taas huonona ja syntisenä elämäntapana. Kristinoppia huonosti tuntevana, karkeakielisenä ja riitaisana, yhteiskunnan marginaalissa eläneenä vanhana naisena Malin ei täyttänyt aikakauden ihanteita kunnollisesta, nöyrästä, sopuisasta ja Jumalaa pelkäävästä alamaisesta. Noituuskomission silmissä Malinista teki erityisen syntisen ja paatuneen myös se, että hänen uskottiin vievän omia tyttäriään noitasapattiin sekä se, että hän kieltäytyi tunnustamasta olevansa noita.
HAAGA-HELIAan saapuu vuosittain noin 300 vaihto-opiskelijaa ympäri maailmaa. Vaihto-opiskelijoiden kanssa tiivistä yhteistyötä tekee HAAGA-HELIAn opiskelijajärjestö HELGA. HELGAn toimintaryhmä ESN HELGA järjestää vaihto-opiskelijoille lukuvuoden aikana useita aktiviteetteja ja matkoja. Tämän produktityyppisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää vaihto-opiskelijoille matka Tukholmaan yhteistyössä ESN HELGAn kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin HELGAn toimeksiannosta. Opinnäytetyön kirjoittajat toimivat matkan aikana matkanjohtajina ja vastasivat koko matkan suunnittelusta ja järjestelyistä. Matka sai nimekseen StockTrip2012. Tavoitteena oli järjestää onnistunut matka, jonka aikana asiakas tuntee, että kaikki hänen tarpeensa on huomioitu. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös antaa kehitysehdotuksia HELGAlle seuraavia järjestettäviä matkoja varten. Lisäksi tavoitteena oli toimia ammattimaisena matkajohtajana matkan aikana. Työn teoreettisessa osuudessa käsiteltiin matkan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Teoriaosuudessa kerrottiin lisäksi ryhmänohjaamisesta ja matkanjohtamisesta. Viimeisenä teoriaosuutena oli kulttuurierojen huomioiminen matkaa järjestettäessä. Suuri osa matkan taustatyötä oli keväällä ja syksyllä 2011 Tukholman-matkalla olleiden vaihto-opiskelijoiden haastattelu. Haastattelun tuloksista kehitettiin StockTrip2012n sisältö vaihto-opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Taustatyöhön kuului myös opinnäytetyön tekijöiden tekemä tutustumismatka Tukholmaan, jolla selvitettiin matkakohteen tarjontaa. StockTrip2012–toteutus oli onnistunut. Matkanjohtajat toimivat koko matkan ajan ammattimaisesti ja asiakaspalautteiden perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä matkaan. Opinnäytetyön tekijät kehittivät opinnäytetyöprojektissa ammatillista osaamistaan sekä paransivat työskentelyään paineen alla. Lisäksi Toimeksiantaja HELGA sai opinnäytetyöstä kehitysehdotuksia liittyen matkanjohtamiseen ja matkan sisältöön.
Syftet i detta lärdomsprov var att utveckla förståelsen för varumärkesstrategierna mellan Helsingfors, Stockholm och Köpenhamn, för att sedan kunna analysera och jämföra deras strategier sinsemellan. Med undersökningen ville skribenten komma fram med nyttig och ny information som eventuellt kan vara till hjälp för Helsingfors stads turist- och kongressbyrå. Den teoretiska delen baserar sig på teori om varumärket, varumärkesutvecklande i allmänhet, destination branding samt om varumärkesidentiteten, varumärkespersonligheten och om image. Lärdomsprovets empiriska del utfördes med en kvalitativ undersökningsmetod baserad på en skrivbordstudie. Material fick man från Köpenhamns turistorganisation och Helsingfors stads turist- och kongressbyrå via e-post. Man samlade också material från städernas turistorganisationers hemsidor och från andra allmänna Internetsidor som var relevanta till ämnet. Resultatet av undersökningen påvisar att de tre städerna har liknande karaktärsdrag eftersom de ligger i norden med b.la. ett liknande samhälle, kultur och klimat. Enligt denna undersökning finner städerna största utmaningen vid själva varumärkesutvecklingen, alltså med andra ord handlar det om vem som bygger upp varumärket på det mest effektiva och bästa sättet för att locka turister, företag och andra till sig.The objective of this thesis was to study the branding strategies applied in Helsinki, Stockholm and Copenhagen, to then be able to analyze and compare the brands and branding strategies between each city. With this research the purpose was to gather new and useful information that could be helpful for Helsinki City Tourist & Convention Bureau. The theoretical framework of the study introduces the brand concept, branding in general, branding destinations, brand identity, brand personality and image. The approach of the study is qualitative as it is a desktop research. The material was obtained by e-mail from Copenhagen tourist organization and from Helsinki City Tourist & Convention Bureau. Information was also accumulated from the homepages of the cities’ tourist organizations and also from other Internet sources that were relevant to the subject. The key findings of this research reveal that these three cities all have the same kind of character because of their position in the north, for instance the same kind of society structure, climate and culture. The research shows the fact that these three cities are competing mostly on who is developing the brand in the most effective and interesting way in order to attract tourists, companies and other investors.
Yksi Helsingin matkailun pääteemoista on merellisyys. Helsingin merellisyys tarjoaa loputtoman määrän mahdollisuuksia niin kesällä kuin talvellakin. Helsingin matkailutoimiston pääkohderyhmiä ovat perheet, pariskunnat ja ystäväporukat, joille kaikille löytyy hyviä luonto-, liikunta- ja kulttuuriaiheisia merellisiä matkailupalveluja Helsingistä. Kuitenkin myös kaupungin merellisiä matkailupalveluja voitaisiin kehittää ja lisätä. Erityisesti talvikaudelle voisi hiljaisemman matkailusesongin takia suunnitella uusia sopivia merellisiä matkailutuotteita. Yksittäismatkailijoille voisi laatia heille sopivia merellisiä matkailutuotteita ja niiden markkinointi pitäisi olla tehokasta. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan millaisia merellisiä luonto-, liikunta- ja kulttuuriaiheisia matkailupalveluja on kolmessa Helsingille otetussa vertailukohteessa ja voisiko joitain niistä hyödyntää Helsinkiin. Vertailukohteina ovat Tukholman saaristo, Kroatian rannikko ja Itä-Saksan rannikolla sijaitseva Rügenin saari. Tutkimusongelma oli selvittää, löytyykö Kroatian, Tukholman ja Rügenin merellisistä matkailupalveluista Helsingin saaristoon sovellettavia palveluja, tai voisiko niiden avulla kehittää jo Helsingissä olemassa olevia merellisiä matkailupalveluja. Tämän tutkimuksen lopputuloksen perusteella toimeksiantaja Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto voi päättää, kannattaako sen alkaa suunnitella ja kehittää uusia merellisiä matkailutuotteita, yhteistyössä matkailualan yritysten kanssa, Helsingille. Tuloksista selvisi, että kolmessa vertailukohteessa on erittäin paljon samoja merellisiä matkailupalveluja kuin Helsingissäkin nykypäivänä on. Helsinkiin voitaisiin jo olemassa olevien palvelujen lisäksi esimerkiksi suunnitella hylkysukellusretkiä, jotka ovat suosittuja Kroatian rannikolla. Merenalainen maailma tarjoaisi hyvät puitteet tähän. Tukholman saaristossa toteutettava talviristeily voisi olla hyvä Helsinkiin, ja lisätä kaupungin matkailun ympärivuotisuutta. Lapset voitaisiin ottaa paremmin huomioon esimerkiksi Helsingissä järjestettävillä purje- ja leijalautailukursseilla. Sitä löytyykö Helsingissä käyviltä matkailijoilta kysyntää edellä mainituille tuotteille, pitäisi selvittää kävijätutkimusten avulla.
sisällön kuvaus: Käsin nelisivuiseksi taitetulle paperiarkille kirjoitettu, kuvitettu kirje. Liitteenä Väinö Blomstedtin tervehdys ja piirros "Pekka silakansyöjä, unennäkijä". Etusivun alaosassa päiväys ja teksti "Maijalle!" Kirje alkaa toiselta sivulta, osoitettu "Rakas Maijaseni!", allekirjoitus puuttuu (onko kadoksissa olevassa osassa?!). Kirjeen kuvitus lyijykynä-, muste- ja akvarellipiirustuksia. Ensimmäisen sivun yläosassa satamanäkymä, etualalla laituriin kiinnittynyt "Uleåborg" -niminen laiva, satamaselällä kaksi pientä, liikkuvaa höyryalusta, taaempana muutamia purjealuksia. Sivun alareunassa oikealle etusormella osoittava miehen oikea käsi, jossa sormus nimettömässä (!, salakihlat), lisäksi mm. kaksi huutomerkkiä. Kolmannen sivun vy kulmassa neliömäinen vignetti, jossa näkymä laivan kannelta, oikealla kajuutta, vasemmalla laivan parras, keskellä kajuutan seinään nojaava mies, kaksi miestä partaan äärellä ja yksi kävelee kauempana kannella. Kuvassa teksti: "Tunnetko? Ålandin merellä." Neljännellä sivulla kolme piirustusta. Ylimmässä kajuutan vuoteella vaatteet yllään nukkuva mies, jolla kädet rintamuksella, kengät jaloissa, jalat koukussa. Alemmassa kuvassa kajuutan vuoteella istuva mies soittaa viulua, takana pyöreä ikkuna, vasemmalla pöydän päällä avoin viulukotelo. Kuvien välissä pienikokoinen ääriviivepiirustus istuvasta ja viuluasoittavasta miehestä. Kirjeen alussa PH keroo hyvin sujuneesta laivamatkasta ja vitsailee syömisestä. Ovat (PH ja Väinö Blomstedt) saapuneet Tukholmaan ja majoittautuneet satamarannassa olevaan hotelliin. Kertoo, että nähtävää on paljon "... Ruotsin mahtavuuden ajoilta. En minä olisi mitenkään uskonut, että täällä olisi niin suuremmoista esimerkiksi arkkitehtuurissa; vanhassa, förstås! - Mutta nykyajan olot ja ihmiset ovat inhoittavia. Me emme kärsi heitä ollenkaan." Harmittelee, että Maija ei voi olla mukana. Ovat käyneet Kansallismuseossa, jolta PH oli odottanut enemmän. Seuraavana päivänä aikovat käyda vuosinäyttelyssä ja jatkaa sen jälkeen matkaa. Kertoo nähneensä laivalla pahoja unia ja heränneensä huutoonsa, samoin kuin Väinö.
Suomalaiset ovat olleet yksi suurimmista vähemmistöistä Tukholmassa jo vuosisatojen ajan. Suomalaisia on virrannut Tukholmaan jo keski-ajalta lähtien, eikä loppua ole näkyvissä. Suurin syy muuttoon on työn perässä muuttaminen, ja se on myös tämän opinnäytetyön näkökulma. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella opas Tukholmaan muuttaville suomalaisille ja näin valmentaa heitä muuttoa varten. Oppaan tavoitteena oli tulla tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimineen Ulkosuomalainen.com-internetsivujen käyttöön. Aineistoa kerättiin lähinnä useilta eri internetsivuilta, mutta myös kirjallisuudesta, haastatteluista ja opinnäytetyöntekijän omista havainnoista ja kokemuksista Tukholmassa. Työ oli toiminnallinen projektityö, jonka lopputuloksena syntyi tiiviistä tietoa yleisesti ulkomaille muuttamisesta, kulttuuriin sopeutumisesta, kaupungin yleistiedosta sekä hieman historiaa suomalaisista Tukholmassa. Prosessi koostui aineiston keruusta, teorian kirjoittamisesta, ja se päättyi varsinaisten muistilistojen luomiseen.
sisällön kuvaus: Käsin paperille kirjoitettu kirje. Päiväys yläreunassa. Gallén kertoo suostuneensa johtamaan marraskuussa Tukholmassa avattavaa suomalaisen taiteen näyttelyä. Gustaf af Geijerstam oli välittänyt G:lle ruotsalaistaiteilijoiden kutsun tehtävään. Ruotsalaiset tarjoavat tilat, kuljetukset ja vakuutukset, ottaisivat 5% myyntituloista. G. kertoo pyytäneensä osallistumista seuraavilta taiteilijoista: Berndtson, Blomstedt, Danielsson, Edelfelt, Enckell, Gebhardt, Halonen, Järnefelt, Schjerfbeck, Sparre, Eva Sparre, Stigell, Thessleff, Vallgren, Westerholm ja Wikström. Halonen on valittanut Viikalle (Emil Wikström), kuinka tuskallista on kiirehtimällä maalata töitä joka syksyisiin Suomen taiteilijain näyttelyihin ja nyt G:n mukaan aikaa on. Tuskailee rakennustöitään jotka eivät tahdo sujua. Pyytää H:ta välittämään veljelleen (Antti Halonen) helsinkiläisen Sidorowin kanteletilauksen. Pyytää H:ta vastaamaan pikaisesti. Allekirjoitus: Gallén. Takasivulla va: osoite. Ruovesi.
Quadrangles are repeatedly used in construction of scenes in Swedish author C. J. L. Almqvist’s novel The Queen’s Tiara. They limit and frame views. Repeating these structures creates connections between scenes. They form in relations between characters. Several quadrangular structures form around one main character called Tintomara, when she involuntarily attracts characters that fall in love in her. Also, quadrangles inside and beside each other are visible in scenes. Almqvist presented these forms in the elementary geometry textbook he published a year before this novel.
The study focuses on differences and similarities of land use patterns, regional and urban structures and traffic systems in the Helsinki and Stockholm city regions. The viewpoint of the study is connected to the theory of three urban fabrics (walking city, transit city, car city). The fabrics differ from each other in terms of their physical structure and the travel alternatives they offer. In the GIS analyses, the studied metropolitan regions are divided into urban, peri-urban and rural areas, which are further classified into travel-related zones (pedestrian, transit and caroriented). Statistical data about the amounts and densities of population and workplaces can thus be compared in a rather detailed spatial level between different parts of the metropolitan areas. Finnish city regions have been studied using the travel related zone model quite widely. However it has not been possible to compare Helsinki region to any other city region in Finland, because Helsinki region is the only international level metropolitan area in the country. In this report the zone analyses is extended to a comparison of two Nordic capital regions. The results of the study indicate that Stockholm has managed to channel the growth of the metropolitan area more inwards, densifying the inner areas of the city region. In the Helsinki region the growth has turned from the peri-urban areas to the core areas notably later, but since 2008 the growth of the core areas has been dominant also in Helsinki.
In the Nordic countries, municipal courts experienced a vast increase in the production and use of administrative and juridical records during the Early Modern period. Among other external factors, in Sweden, this intensification can be linked to the steadily increasing use since the fourteenth century of the vernacular as the written language in legal contexts. With the establishment of the Svea Court of Appeal in Stockholm (1614), it was decided that all lower courts would send their records there. In consequence, town scribes, in addition to writing a draft (in Swedish koncept) and a transcript (renskrift), had to formulate yet another version of the court record for the higher court (renovation). This led to a dynamic writing process: differing versions of the court record were created, each one written at a different time for a somewhat different purpose and with different requirements in terms of content and linguistic style, but all of them legally valid. Empirical comparisons show there may be vast differences between the first draft and the edited transcript, both in style and content, with the second text a modified version, with greater use of legal linguistic markers. In this article, we discuss the empirical and theoretical aspects of the textual transmission of court records in Early Modern Sweden. We focus on Stockholm municipal court records 1634 in draft and transcript and analyse the scribal strategies in the two versions. First, we present a comparative analysis of the versions and describe how the draft and transcript were rephrased and stylized. Second, we present a material-philological analysis of the manuscripts in order to enhance the discussion of the function and use of the versions. The study shows that the town scribe Eggert Matsson Aurelius has made use of the following strategies when transforming the draft into a transcript: copying, rephrasing, expanding, summarising, and omitting.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia Venäjään liittyvien yritysilmoitusten vaikutusta suomalaisiin ja ruotsalaisiin pörssiyhtiöihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusta 11 päivän tapahtumaikkunalla ja 100 päivän estimaatioperiodilla. Tapahtumaikkuna on viisi päivää ennen ja jälkeen tapahtuman ja estimaatio 100 päivää ennen tapahtumaikkunan alkamista. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin ja Tukholman pörsseissä julkisesti noteerattujen yritysten osakkeiden tuottoaikasarjasta tammikuusta 2000 joulukuuhun 2015. Havaintojen tekemiseksi ilmoitukset on jaettu positiivisiin ja negatiivisiin ilmoituksiin sen perusteella, lisätäänkö vai vähennetäänkö liiketoiminnan laajuutta Venäjällä. Tapahtumat ja Venäjän BKT:n muutos piirretään kuvaajaan, josta nähdään, keskittyvätkö tietynlaiset tapahtumat jollekin ajalle. Positiiviset ja negatiiviset tapahtumat Suomesta ja Ruotsista lasketaan yhteen ja kumuloidaan, jotta nähdään positiivisten ja negatiivisten tapahtumien vaikutukset pörssikursseihin. Menetelmän tuloksena saadaan selville markkinoiden reaktiot ilmoituksiin sekä kuinka herkkiä markkinat ovat kyseisille ilmoituksille. Tulosten perusteella Venäjä-aiheisilla ilmoituksilla on vaikutusta suomalaisiin ja ruotsalaisiin pörssiyhtiöihin. Epänormaalit tuotot ovat positiivisia kaikissa muissa tapauksissa paitsi Ruotsissa negatiivisten ilmoitusten seurauksena. Ruotsissa negatiiviset ilmoitukset johtavat pieneen negatiiviseen tuottoon, kun muissa tapauksissa ylituotto on noin prosentin luokkaa. Negatiiviset tapahtumat keskittyvät selvästi ajanjaksoille, jolloin Venäjän talous on laskusuhdanteessa, eli vuosille 2009 ja 2015. Suomalaisten yhtiöiden huomattiin myös olevan haavoittuvaisempia Venäjältä tuleviin ilmoituksiin. Syy tähän voi olla suomalaisten yhtiöiden suurempi keskittyminen Venäjälle verrattuna ruotsalaisiin yhtiöihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nykydokumentoinnin keinoin tämän päivän sairaanhoitajaopiskelijan päivää Metropolian Tukholmankadun toimipisteellä opiskelijan näkökulmasta. Suunnittelimme kolmen vuoden omakohtaisella kokemuksella realistisen sairaanhoitajaopiskelijan koulupäivän ja tallensimme sen valokuvin. Valokuvista teetettiin Ifolor -kuvakirja kuvateksteineen. Työn tavoitteena oli lisätä Hoitotyön koulutuksen museon näkyvyyttä ja tallentaa nykypäivän sairaanhoitajaopiskelijan elämää tulevaisuudessa tarkasteltavaksi. Opinnäytetyö on osa Hoitotyön koulutuksen museon projektia Hoitotyö ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta osuudesta, sekä opinnäytetyön tuotoksesta. Kirjalliseen osuuteen on kerätty tietoa opinnäytetyöhön liittyvistä käsitteistä, kuten sairaanhoitajan AMK-opinnoista, Tukholmankatu 10:n historiasta sekä nykydomentoinnista. Opinnäytetyön tuotoksen aineisto on koottu itse otetuista valokuvista Tukholmankatu 10:n toimitiloissa ja sen läheisyydessä. Tukholmankadun toimipisteen siirtyessä Myllypuroon Metropolia Ammattikorkeakoulun uusiin tiloihin niiden valmistuessa, siirtyy samalla myös yksi osa Metropolian Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksen taivalta historiaan. Tulevina vuosina tämän opinnäytetyön opiskelijan päivää voidaan verrata sen päivän sairaanhoitajaopiskelijan päivään sekä jatkuvasti kehittyvään oppimisympäristöön ja opiskelijan arkeen.