Kaikki aineistot
Lisää
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) miten opettajan oma yritysyhteistyöaktiivisuus ja 2) opettajan kokema organisaation tuki vaikuttavat yrittäjyydessä käytettävien opetusmenetelmien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen merkitys opettajan aiemmalla yrittäjyystaustalla on. Tutkimuksen aineisto perustuu Opettajan yrittäjyysmittaristo -työkalulla kerättyyn dataan. Opettajan yrittäjyysmittaristo on verkkopohjainen itsearviointijärjestelmä, jonka avulla opettaja voi itsearvioida sekä kehittää toimintaansa yrittäjyyden edistäjänä. Itsearviointityökalu sisältää 72 kysymystä liittyen yrittäjyyden edistämisen eri osa-alueisiin. Dataa on kerätty tietokantaan vuosina 2014-2016. Tulokset osoittavat, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuudella että opettajan kokemalla organisationaalisella tuella on vaikutusta siihen, kuinka aktiivisesti ja monipuolisesti opettaja hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamisessa. Näistä vielä suurempi merkitys on opettajan omalla yritysyhteistyöaktiivisuudella. Tulokset osoittavat myös, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuuden että opettajan kokeman organisaation tuen vaikutus opetusmenetelmien käyttöön on vielä suurempi niiden opettajien kohdalla, joilla itsellään on aiempaa kokemusta omasta yrittäjyydestä. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opettaja, yrittäjyyden edistäminen, yrittäjyys, mittaristo, yritysyhteistyö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu on merkittävä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan organisaatio Etelä-Pohjanmaalla. Ammattikorkeakoulun toiminta on kehittynyt ja kasvanut huomattavasti vuosien mittaan. Ammattikorkeakoulun täyttäessä 25 vuotta on sopiva ajankohta arvioida sen merkitystä Etelä-Pohjanmaalle. Tässä raportissa esiteltävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon (CGE) RegFinDyn-simulointimallilla. Alueellinen laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sekä Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja aluetalouden tilinpidon sekä muiden virallisten tilastojen lukuihin. Ammattikorkeakoulun alkuvuosien aluetaloudellista vaikuttavuutta ei ollut mahdollista tarkkaan määrittää, koska esimerkiksi tilastotietoja ensimmäisistä vuosista on hyvin vähän saatavilla. Alkuvuosien vaikutuksia Etelä-Pohjanmaahan tarkastellaan tästä syystä raportissa pääasiassa tilastojen kautta. Aluetaloudellisen vaikuttavuuden voidaan arvioida olleen alkuvuosina suhteellisen vaatimaton verrattuna vakinaisen toiminnan vuosiin. Tulosten perusteella Seinäjoen ammattikorkeakoulun vakinaistamisen jälkeen sen vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen, väestöön ja verotuloihin on noussut selvästi. Ammattikorkeakoulun vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen on noussut noin 0,4 prosentista noin 3,2 prosenttiin maakunnan BKT:stä vuosien 1996 ja 2016 välillä. Vaikutus maakunnan työllisyyteen on ollut saman suuntaista; vuonna 1996 vaikutus oli noin 0,5 prosenttia maakunnan työllisistä ja vuoteen 2016 mennessä noin 3,7 prosenttia. Ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta tarkasteltiin myös absoluuttisina lukuina. Laskelmien perusteella SeAMKin talousvaikutus on noussut noin 25 miljoonasta eurosta lähes 170 miljoonaan euroon vuosien 1996 ja 2016 välillä. Työllisyysvaikutus on kasvanut vastaavana aikana noin 340 henkilötyövuodesta noin 2 900 henkilötyövuoteen. Ammattikorkeakoulun vaikutus yksityiseen kulutukseen ja maakunnan väestöön on ollut myös selvästi kasvusuuntaista. Ammattikorkeakoulun vaikutus Etelä-Pohjanmaan yksityiseen kulutukseen oli noin 114 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Vaikutus maakunnan väestöön oli vastaavasti noin 4 750 henkeä. Ammattikorkeakoulu on vaikuttanut positiivisesti myös valtion ja Etelä-Pohjanmaan kuntien verotuloihin. SeAMKin vaikutus verotuloihin oli vuoteen 2016 mennessä arviolta noin 47 miljoonaa euroa. Tästä valtion saamia verotuloja oli noin 30 miljoonaa euroa ja Etelä-Pohjanmaan kuntien saamia verotuloja noin 17 miljoonaa euroa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Seinäjoen ammattikorkeakoululla on merkittävä positiivinen vaikutus Etelä-Pohjanmaan aluetalouteen. Vaikutukset ovat kasvaneet selvästi SeAMKin 25 vuoden toiminnan aikana. Tässä raportissa on tarkasteltu ainoastaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun mitattavissa olevia aluetaloudellisia vaikutuksia. Kaikkia vaikutuksia ei ole mahdollista mitata, joten osa vaikutuksista jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Voidaan siis todeta, että SeAMKin todelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaahan ovat laajemmat ja monipuolisemmat kuin tässä raportissa on voitu ottaa huomioon.
Yrittäjyysaikomustutkimus on viime vuosina kehittynyt huomioimaan mentaalisten mallien kuten sitoutumisen ja suunnittelustrategioiden merkityksen yrittäjyysaikomusten ja yrittäjäksi ryhtymisen tutkimisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yrittäjyyttä suunnittelevien naispuoleisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät ovat olleet merkittäviä heidän matkallaan kohti yrittäjyyttä. Toiseksi tavoitteena on selvittää, millaisia yrittäjyyteen liittyviä suunnittelustrategioita (implementation intention) naisopiskelijoilla on. Kolmantena tavoitteena on selvittää myös sitä, miten naisopiskelijat kokevat omat valmiudet toimia yrittäjänä suhteessa tulevaisuuden haasteisiin. Laadullinen aineisto on kerätty Smart ladies in digital world -hankkeessa, johon osallistuu naispuoleisia opiskelijoita, jotka ovat tehneet ns. yritystallisopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisillä opiskelijoilla on olemassa liikeidea, jota he työstävät eteenpäin tavoitteenaan yritystoiminnan käynnistäminen. Hankkeen alussa toteutettiin 15 opiskelijalle alkukartoitus, jossa opiskelijat saivat itse kirjoittaa omasta polustaan kohti yrittäjyyttä. Heiltä kysyttiin kuinka ajatukset yrittäjyyttä kohtaan ovat kehittyneet ja mitä tärkeitä hetkiä tai tapahtumia he nostaisivat esille omassa polussaan kohti yrittäjyyttä. Tämän lisäksi heiltä kysyttiin tarkemmista suunnitelmista yrittäjyyden suhteen (implementation intention) sekä valmiuksista yrittäjyyteen. Omaan yrittäjyyteen tai yrittäjyysaikomuksiin vaikuttaneet tekijät jaettiin seuraavasti kolmeen luokkaan: 1) opintojen vaikutus, 2) roolimallit ja 3) elämänmuutos. Suunnitelmien ja tavoitteiden tarkkuus vaihteli opiskelijoiden välillä aina hyvin tarkoista ja aikataulutetuista suunnitelmista täyteen suunnittelemattomuuteen riippuen oman yrittäjyyden vaiheesta. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opiskelija, yrittäjyys, yrittäjyysaikomukset, suunnittelustrategiat
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia nuorten ja työntekijöiden kokemuksia Komiasti Opintiellä – hankkeen lukkarityöskentelymenetelmästä. Hanke on Nuorten Ystävät Ry:n hallinnoima sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, joka toimii vuosina 2013–2017 Seinäjoen ja lähikuntien alueella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu nuoruuden, elämänhallinnan ja koulupoissaolojen käsitteellistä määrittelystä. Lisäksi lukijalle avataan lukkarityöskentelyn neliportainen menetelmä, jonka avulla pyritään ehkäisemään koulupoissaoloja ja tukemaan nuorten elämänhallintaa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty teemahaastatteluiden kautta. Tutkimusta varten on haastateltu hankkeessa olevia nuoria ja hankkeen työntekijöitä. Haastatteluja on toteutettu yhteensä kahdeksan, joista kuusi on nuoria ja kaksi on hankkeen työntekijöitä. Teemahaastattelut on toteutettu 2015 kevään ja syksyn aikana. Tulosten perusteella lähes kaikki nuoret olivat tyytyväisiä hankkeen antamaan tukeen. Hankeen antama tuki vaikuttaa nuorten tilanteeseen yksilöllisesti. Poissaolojen ja myöhästelyiden poistamisen lisäksi työskentely tähtää nuorten elämänhallinnan tukemiseen. Nuorten elämänhallinnan haasteiksi nousivat arkirytmin ongelmat, rajojen puuttuminen, haastavat perhetilanteet sekä epävarmuus itseään ja tulevaisuutta kohtaan. Hankkeen työntekijät tukevat nuoren elämänhallintaa muuan muassa antamalla nuorelle konkreettista tukea, esimerkiksi auttamalla nuorta kouluun sekä keskustelemalla ja antamalla positiivista palautetta nuorille. Lisäksi hankkeen työntekijät tukevat vanhempia.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kahdessa osassa, joista ensimmäinen toteutettiin kesällä 2014 ja toinen keväällä 2015. Ensimmäisen tutkimusosion tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät estävät työllisyyden kuntakokeiluhanke Avantin asiakkaiden työllistymisen ja mitä tarvittaisiin, että työllistymistä voitaisiin edistää. Tutkimusosiossa kartoitettiin myös asiakkaiden tulevaisuuden suunnitelmia. Toisen tutkimusosion tarkoituksena oli selvittää, millainen olisi Seinäjoen kaupungin Työllisyystalo parhaimmillaan asiakkaiden näkökulmasta ja millaisena pitkään työttömänä ollut henkilö näkee tulevaisuutensa kun elää elämänsä parasta aikaa. Tutkimusosiot toteutettiin laadullisina haastattelututkimuksina, joista ensimmäiseen osallistui 11 henkilöä ja toiseen 10 henkilöä. Tutkimuksista saatu tieto pyrkii auttamaan Avanti-hanketta pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittämisessä. Opinnäytetyön teoria rakentuu tutkimuksista saatuun tietoon. Teoriaosassa tarkastelen työttömyyttä, sen lajeja, syitä ja seurauksia. Kerron työvoimapolitiikasta ja aktiivisen politiikan keinoista yleisesti. Lisäksi kerron tutkimuksen tekemisestä sekä yleisesti että opinnäytetyöni kannalta. Tutkimus osoitti, että yleisimmät työllistymistä estävät tekijät olivat terveydelliset ongelmat, alkoholi ja henkilökohtaiset syyt, kuten perheongelmat. Harvoin työllis-tymistä estäviä tekijöitä oli kuitenkin vain yksi. Työllistymisen edistämiseksi asiak-kaat korostivat omaa aktiivisuutta ja rohkeutta sekä ulkopuolisen avun ja tuen tar-vetta. Avanti-hanke koettiin tärkeäksi työllistymisen edistämisen kannalta. Työllis-tyminen oli lähes jokaisen asiakkaan tulevaisuuden suunnitelmana, kunhan työllistymistä estävät tekijät saadaan ensin ratkaistuksi. Seinäjoen kaupungin Työllisyystalolta toivottiin asiakkaan tarpeiden mukaista, yksilöllistä palvelua. Aktivoiva ryhmätoiminta, työnhakuvalmennus ja yritysvierailut koettiin tärkeiksi palveluiksi. Työllisyystalon tulisi olla matalan kynnyksen paikka, jonne olisi helppo tulla omana itsenään. Tulevaisuuden haaveina asiakkailla oli työllistyminen, perhe ja tasapainoinen elämä.
Tässä työssä käsitellään Seinäjoella sijaitsevan kauppakeskuksen ilmastointi-konetta TK/PK 57, joka palvelee kahta käyttöajoiltaan erilaista liiketilaa. Työn tavoitteena on selvittää ilmanvaihdon tämän hetkinen kokonaisuus ja sen vuotuinen energiankulutus. Tämän pohjalta suunnitellaan ilmanvaihto tarpeenmukaiseksi ja näin ollen nykyistä energiatehokkaammaksi sekä esitetään investoinnin takaisinmaksuaika. Haasteena työssä on, että tilajaot ja tilojen käyttöajat ovat muuttuneet ilmavaihdon alkuperäisestä suunnittelusta. Myös liiketilojen muutosten yhteydessä ilmanvaihdon kanavaratkaisuja ja päätelaitteita on muutettu ja asiakirjat ilmanvaihdon koko-naisuudesta ovat jääneet päivittämättä tai niitä ei ollut tallessa.
Purpose – The objectives of this study are threefold: first, to analyze the development of intentions of individuals over time; second, to explore potential gender differences in intention development and third, to analyze the relatedness of the initial level and development of the antecedents of intentions to the initial level and the development of intentions. Design/methodology/approach – Ajzen’s Theory of Planned behavior is applied. Longitudinal data were collected in the fall of 2010, 2011 and 2012 in seven different universities of applied sciences, with students representing seven different study fields In our data, there are 192 individuals with all three measurement waves and 104 individuals with two measurement waves. The analysis of change on multi-wave panel data is done using latent growth curve analysis with structural equation modeling. Findings – Our empirical results are threefold. First, entrepreneurial intentions of higher education seem to decrease during their studies. Second, there is a gender difference in the initial level of entrepreneurial intentions and how intentions develop over time. Third, the initial level of intentions does not affect the future development of intentions. Practical implications – In sum, the authors believe that the paper makes an important contribution to the field of entrepreneurial education by concluding that intention development in higher educational context is not a simple matter, but a rather complicated process during which young people can realize their true potential vis-a` -vis entrepreneurial opportunities. From an educators’ point of view, such realization generally means a decrease in an individual’s entrepreneurial intentions, which is a phenomenon that does not provide much encouragement for educators. On the other hand, one of the aims of any entrepreneurship education is to give younger people a more realistic picture about entrepreneurship. When someone is willing to start a new business in this kind of context, the authors, as educators, can be a degree more confident that such an individual is not launching his/her venture because of idealistic dreams. Originality/value – By using a longitudinal design, the paper is one of the first to provide empirical evidence about the intention development over time. Ultimately, the paper hopes to have added richness to the ongoing discussion among academics and educators alike regarding the importance of intention development in entrepreneurship education.
Vanhempiaan hoivaavat aikuiset lapset ovat yhä kasvava omaishoitajaryhmä ikääntyvässä yhteiskunnassamme. Yhteiskunta säästää ikääntyneiden hoivamenoissa merkittäviä summia läheisten antaman hoivan ansiosta. Läheisten antaman hoivan myötä mahdollistetaan monien ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Usein toissijaiseksi jää läheistään hoitavien omaisten jaksaminen ja hyvinvointi. Tässä opinnäytetyössä haluan tuoda muistisairaista vanhemmistaan huolehtivien tyttärien äänen kuuluviin. Halusin selvittää, kuinka he kokevat vanhempiensa muistisairauden ja minkälaisen merkityksen he antavat vertaistuelle. Opinnäytetyön toteutin yhteistyössä Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Osallistuva muistisairas-hankkeen kanssa. Opinnäytetyötäni varten haastattelin viittä tytärtä, jotka kävivät hankkeen järjestämässä vertaistukiryhmässä. Vertaistukiryhmä on suunnattu aikuisille lapsille, joiden vanhemmat sairastavat muistisairautta. Opinnäytetyöni toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysointiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että tyttäret kokivat vanhempiensa muistisairauden muuttaneen heidän elämäänsä. He kokivat vanhemman hoivaamisen sitouttavan ja aiheuttavan paljon huolta. Toisaalta tutkimuksesta ilmeni muistisairauden tuovan myös hyviä asioita. Tutkimuksesta selvisi myös tyttären ja vanhemman roolien vaihtuneen muistisairauden myötä. Tutkimuksesta ilmeni, että tyttären ja muistisairaan vanhemman suhde oli muuttunut monella tavalla, mutta päällimmäisenä asiana nousi suhteen lähentyminen ja osittain jopa paraneminen. Tutkimus osoitti vertaistuen olevan erittäin merkittävä ja tärkeä asia. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi miesten kokemuksien tutkiminen samaan aiheeseen liittyen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä nuorisoseuralle investointilaskelmat sekä suunnitella budjetti, joiden avulla nuorisoseura toteuttaa ikkunaremontin. Ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia rekisteröidyn yhdistyksen perusteita, kustannuslaskentaa, investointilaskentaa, rahoituslaskentaa sekä budjetointia. Toisena tavoitteena oli tutkia asiantuntijoiden mielipiteitä rekisteröityjen yhdistysten mahdollisten rahoittajien kannalta. Tämän toteutetaan haastattelemalla eri henkilöitä. Ensimmäisenä tutkittiin nuorisoseuran hallitukselle remontista aiheutuneita toimenpiteitä haastattelemalla nuoriseuran puheenjohtajaa. Jo ikkunaremontin suorittanut nuorisoseura taas kertoi, kuinka ikkunaremontti sujui ja mitä se vaati, mikä auttaa ymmärtämään ikkunaremontin kulkua. Kolmas haastattelu toteutettiin pankin yrityspuolen toimihenkilöä haastattelemalla. Tämä auttaa valmistautumaan remontissa tarvittavaan lainan hakuun. Kolmantena tavoitteena oli tehdä investointilaskelmat sekä budjetti edellä kerättyjen tietojen perusteella. Opinnäytetyön aineistona on käytetty alan kirjallisuutta, tutkimuksia, toimeksiantajan tilinpäätöstä, tarjouksia sekä haastatteluaineistoa. Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, missä on käytetty tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluita. Tulokset osoittivat, että investointi ei ole tuloksen kannalta kannattava, mutta tässä tapauksessa investointi on pakko tehdä. Investoinnilla pyritään pienentämään lämmityskustannuksia sekä nostamaan rakennuksen arvoa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa perheen kokemuksista 3–6-vuotiaan lapsen diabeteksen omahoidossa sekä liikuntatottumuksista perheen arjessa perheen kuvaamana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla perheen kokemuksia millaista 3–6-vuotiaan lapsen diabeteksen omahoito on ja millaisia liikuntatottumuksia lapsella on perheen arjessa perheen kuvaamana. Tutkimuskysymyksiä olivat: 1. Millaista on 3–6-vuotiaan lapsen diabeteksen omahoito perheen arjessa? 2. Millaisia liikuntatottumuksia 3–6-vuotiaalla diabetesta sairastavalla lapsella on perheen arjessa? Opinnäytetyössä haastateltiin neljää perhettä, joissa oli 3–6-vuotias diabeteslapsi. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan 3–6-vuotiaan lapsen diabeteksen omahoito perheen arjessa on perheiden kuvaamana tilanteita ennakoivaa, arkea aikatauluttavaa, arjen suunnitelmallisuutta, mataliin verensokeriarvoihin varautumista, lapsen vointia tarkkailevaa, lasta kontrolloivaa, vanhempien jatkuvaa hoitovastuun kantamista, vanhempien jaksamista kuormittavaa, perheen yksilölliset haasteet huomioivaa sekä perheen sopeutumista diabeteksen omahoitoon. 3–6-vuotiaan diabeetikkolapsen liikuntatottumukset perheen arjessa olivat perheiden mukaan yhteisiä arkiliikuntatottumuksia, lapsen erilaisia liikuntaharrastuksia, perheen päivittäistä ulkoilua sekä ajasta että säästä riippuvia liikuntatottumuksia. Lapsen diabetes koskettaa koko perhettä, kun kyseessä on pieni lapsi. Perhe pyrkii omaksumaan ja oppimaan diabeteksen omahoidon kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on saavuttaa lapsen diabeteksen hyvä hoitotasapaino ja sujuva arki. Perheen oppimat tiedot ja taidot auttavat heitä omaksumaan omahoidon kokonaisuuden. Lapsen diabetes vaatii koko perheeltä voimavaroja jaksamaan diabeteksen omahoidossa, ja perheen tunteet ja kokemukset diabeteksen hoidosta ohjaavat perheen päätöksiä hoidon toteutuksessa. Myös perheen omat yksilölliset haasteet tuovat oman lisänsä arkeen.
Lapsen kaltoinkohtelun varhainen tunnistaminen ja kaltoinkohteluun mahdollisimman aikainen puuttuminen on erityisen tärkeää. Se ehkäisee ongelmien kasaantumista ja pahentumista sekä katkaisee väkivallan kierteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, miten hoitotyöntekijä tunnistaa lapsen kaltoinkohtelun ja miten hän puuttuu lapsen kaltoinkohteluun. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hoitotyöntekijä tunnistaa ja miten hän puuttuu lapsen kaltoinkohteluun terveyskeskuksen akuuttihoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuskysymykset olivat: 1.Miten sairaanhoitaja tunnistaa lapsen kaltoinkohtelun terveyskeskuksen akuuttihoitotyössä? 2.Miten sairaanhoitaja puuttuu lapsen kaltoinkohteluun terveyskeskuksen akuuttihoitotyössä? Tulosten mukaan akuuttihoitotyössä sairaanhoitaja tunnistaa lapsen kaltoinkohtelun näkemällä fyysisiä merkkejä, tietämällä vammamekanismit, tarkistamalla hoitotiedot sekä kuuntelemalla kaltoinkohtelusta kertovaa. Puuttumisen keinoja ovat suora kysyminen, varovaisuus ja johdonmukaisuus kysymisessä, lastensuojeluilmoituksen tekeminen, moniammatillinen yhteistyö sekä osaltaan myös kaltoinkohtelun piilottelun ennaltaehkäisy.
Tämä työ kertoo lasikuidusta ja sen valmistuksesta. Lasikuituisten uima-altaiden käyttö on yleistynyt yksityiskäytössä. Tässä työssä tarkastellaan lasikuituisen uimaaltaan pohjatöihin, asennukseen, käyttöön ja huoltotoimenpiteisiin liittyviä ja huomioitavia asioita. Työn on tarkoitus helpottaa ja antaa tietoa altaan asennukseen liittyvissä asioissa kertarakentajille. Jokainen allas-hanke on omanlaisensa, koska perustuspaikka ja maaperä vaihtelevat. Tästä syystä tässä työssä käsitellään myös yhtä pohjatutkimusmenetelmää. Esimerkkikohteessa pohjatutkimusmenetelmänä käytettiin painokairausta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee vuonna 1903 syntyneen metsäalan asiantuntijan, Nils Arthur (Nisse) Osaran elämäntyön tärkeimpiä saavutuksia. Lisäksi kuvataan N. A. Osaran syntymäkodin, Osaran kartanoa ja sen historiaa. Opinnäytetyön aikajana alkaa N. A. Osaran henkilökuvauksessa hänen syntymävuodestaan 1903 ja päättyy ajanjaksoon 1962-1968, jolloin Osaran työtehtävät FAO:ssa loppuivat. Osaran kartanon kuvauksessa aikajana rakentuu vuodesta 1540, jolta ajalta ovat kartanosta vanhimmat säilyneen dokumentit. Aikajana päättyy N. A. Osaran isännyyteen. Pääpaino kohdistuu Hildénin ajan Osaraan. N. A. Osara kohosi työurallaan yhdeksi maamme arvostetuimmista metsäalan asiantuntijoista. Hänen urastaan onkin kirjoitettu tutkimuksia ja kirjoja, joten aiheeseen liittyvää tietoa on kiitettävästi saatavilla. Osarasta tuli Metsäntutkimuslaitoksen ensimmäinen metsäekonomian professori. 1940-luvulla hän johti kansanhuoltoministeriön puu- ja polttoaineosastoa ja toimi välillä maatalousministerinä toisen maailmansodan aikana. Hän siirtyi 1940-luvun lopulla Keskusmetsäseura Tapion johtoon, sitten Metsähallituksen pääjohtajaksi. Ura huipentui FAO:n metsäosaston päällikkönä.
Hirvi on Suomen suurikokoisin hirvieläin. Hirven merkitys riistaeläimenä on suuri sekä taloudellisella että sosiaalisella tasolla. Hirvikannan kokoa säädellään metsästyksellä. Metsästyksellä tapahtuvan kannansäätelyn suunnitteluun tarvitaan luotettavia menetelmiä hirvikannan koon ja rakenteen arvioimiseksi. Yleisimpiä ja käytännöllisimpiä arviointimenetelmiä ovat nykyisin metsästyksen yhteydessä kerättävä hirvihavaintokorttimateriaali sekä talviset lentolaskennat. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pystytäänkö riistakameroilla tapahtuvan hirvikannan seurannan avulla tuottamaan luotettavaa informaatiota hirvikannan eri osa-alueilta. Hirvikannan osa-alueista merkittävin on kannan vasatuottokyky sekä aikuisten hirvien keski-ikä ja ikäjakauma. Tutkimusalueena toimi Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen alue Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksessa seurattiin erityisesti uroshirvien määrää, laatua ja liikkumista alueella. Tutkimus toteutettiin vuoden 2015 loppukesän ja alkusyksyn aikana. Tutkimuksessa käytettiin 34 riistakameraa, jotka oli sijoitettu tutkimusalueen eri osiin. Tutkimuksen kuvausjaksot koostuivat kolmesta kahden viikon mittaisesta kuvausjaksosta. Tutkimusmenetelmä perustui pyynti-merkintä-uudelleenpyynti menetelmään, jossa uroshirvi pyrittiin tunnistamaan riistakameran kuvista luotettavin tunnusmerkein, jolloin sen tunnistaminen oli mahdollista myös myöhemmin eri tilanteessa tai toisella kuvauspaikalla. Samalla tutkimuksessa pyrittiin muodostamaan kuva hirvikannan kokonaisrakenteesta tutkimusalueella. Tutkimuksen mukaan Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen alueella esiintyvät hirviurokset ovat pääosin nuoria uroksia, joiden liikkuminen alueella on melko vähäistä. Parhaista täysikasvuisista uroksista on alueella puute. Tutkimus paljasti, että naarashirviä on alueella yli kaksi kertaa enemmän kuin uroshirviä. Tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että alueen naarashirvien vasatuotto on tällä hetkellä laskussa, johon todennäköisimmin vaikuttaa hirvikannan rakenteen epätasapaino. Tutkimusten tulosten perusteella riistakameroilla pystytään tuottamaan monipuolista tietoa hirvikannasta. Riistakameroilla tehtävä kannanseuranta vaatii luotettavuuden takaamiseksi kuitenkin mittavia resursseja sekä tarkkaan suunniteltuja toimia.
Suomalaisten suhtautuminen ruokaan on muuttunut vuosien aikana ja samalla epäterveelliset ruokavalinnat ovat lisänneet elintapasairauksia (Gould & Voutilainen 2009, 33). Kuluttajille on olemassa erilaisia apuvälineitä terveellisemmän ruokavalion muodostamiseksi. Tästä hyvä esimerkki on Sydänmerkki. Sydänmerkki voidaan myöntää tuotteelle tai aterialle, jossa on huomioitu Suomen Sydänliitto ry:n laatimat kriteerit rasvan ja suolan käytöstä sekä kuidun ja kasvisten määristä. (Ammattikeittiöt, [viitattu 20.11.2015].) Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kaksi kasvisruokamenua Sydänmerkki-aterian kriteerien mukaisesti opetusravintola Prikkaan. Prikka on Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoiden opetusravintola. Opetusravintola Prikalla on ollut jo Sydänmerkin käyttöoikeus, mutta sillä ei ollut vielä tarjolla yhtäkään Sydänmerkki-ateriaa. Kehitettävät kasvisruokamenut sisälsivät alku-, pää- ja jälkiruoan. Ruokalistojen kehittämisessä pyrittiin hyödyntämään myös opetusravintola Prikan toiminta-ajatuksen mukaisesti lähi- ja luomutuotteet. Prikassa on tarjolla aina kolmen ruokalajin menu, joten aterioihin haluttiin sisällyttää myös jälkiruoka, vaikka Sydänmerkki-ateriaan ei sellaista sisälly. Jälkiruoan kehittämisessä ei käytetty mitään kriteeristöä, mutta niissä pyrittiin hyödyntämään terveellisempiä raaka-aineita. Kehitetyt pääruoat, lisäkkeet ja muut aterian osat sopivat Sydänliitto ry:n asettamiin kriteereihin hyvin. Kun kehitetyt reseptit saatiin sopimaan Sydänliitto ry:n määrittämiin kriteereihin, ne testattiin kahteen kertaan reseptien vakioimiseksi. Työn tavoitteena oli myös luomutuotteiden käyttöasteen nostaminen. Esimerkiksi linssien osalta luomutuotteiden lisääminen toteutui hyvin, koska niitä käytettiin molempien pääruokien raaka-aineena. Suomen Sydänliitto ry hyväksyi kehitetyt Sydänmerkki-aterioiden osat, joten opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät hyvin. Kehitettyjen ruokalistojen avulla Prikka saa hyödynnettyä Sydänmerkin käyttöoikeuden. Sydänmerkitty kasvisruoka-ateria tuo Prikalle näkyvyyttä ja herättää lisäarvostusta asiakkaissa. Prikkaan voisi kehittää toisena opinnäytetyönä myös liha- ja kala-aterian Sydänmerkki-aterian kriteerien mukaisesti.
Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö. Työn tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun opetusravintolaan Prikkaan elämyksellinen espanjalainen tapas- ja viini-ilta. Espanjalaisella teemalla ja teeman mukaisilla ohjelmilla saatiin tapahtumaan elämyksellisyyttä. Espanjalaisen tapas- ja viini-illan inspiraationa oli kolmen kuukauden työharjoittelujakso Espanjan Ceutassa ja oma positiivinen kokemus espanjalaisesta ruokakulttuurista. Työn teoriatausta esittelee espanjalaista ruokakulttuuria, keskittyen tapaksiin ja viineihin. Tapakset ovat pääosin espanjalaisen keittiön raaka-aineita ja perinneruokia. Menu sisältää alku-, pää- ja jälkiruoan sekä neljä erilaista espanjalaista viiniä. Illallisen menuun viinit oli valittu täydentämään tapaksista saatavia makuelämyksiä. Illallisen elämyksellisyyden luomiseen käytettiin apuna Tarssasen (2009) elämyskolmiomallia, Pinen ja Gilmoren (2011) elämysavaruusmallia sekä Gustafssonin, Öströmin, Johanssonin ja Mossbergin (2006) FAMM-mallia. FAMM-mallissa keskitytään tilaan, kohtaamiseen, tuotteeseen, tunnelmaan ja toimintojen johtamiseen. Elämysavaruusmallissa tyypitellään neljä sisällöltään erilaista elämystä. Illan toteutus on kerrottu näitä malleja apuna käyttäen. Työn toteutuksena luotiin kokonaisvaltainen elämys viiden näkökulman ruokailuelämys -mallilla (Gustafsson ym. 2006). Illallisen toteutus kuvattiin huomioon ottaen kaikki viisi näkökulmaa ruokailuelämykseen. Tilana oli opetusravintola Prikka. Kohtaamista tapahtui toteutuksen tuottajan ja asiakkaiden välillä. Tuotteena olivat tapakset, viinit ja ohjelmat. Tunnelma muodostui näistä kaikista. Tunnelmaa vahvistettiin tapahtumapaikkaa somistamalla ja teeman näkyvyydellä. Toimintojen johtaminen ohjasi kokonaisuudessaan illan onnistumista. Illan ohjelmien sisältö laadittiin teeman ja neljän elämystyypin mukaan. Toteutuksen tuloksia havainnollistettiin liitteinä, kuvina ja asiakaspalautteiden avulla. Palautteen mukaan elämyksellinen ilta oli onnistunut, elämyksellinen, hyvin suunniteltu ja toteutettu.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään yleisellä tasolla mastoja sekä tarkastellaan putkimaston rakennusprosessin kulkua. Opinnäytetyö voidaan jakaa kolmeen pääosioon, joissa käsitellään yleisiä asioita mastoista, maston valmistelevia töitä sekä putkimaston perustustöitä. Opinnäytetyön alussa kerrotaan mastoista yleisesti. Kappaleessa käsitellään muun muassa mastotyyppejä, mastoluokkia, mastotyöskentelyä, maston ulkonäköön vaikuttavia tekijöitä sekä maston ympärille sijoittuvia rakenteita. Lisäksi tarkastellaan liikennealueiden ja perustusten suunnittelussa huomioon otettavia asioita. Maston valmistelevien töiden osiossa käydään lävitse ennen rakentamisprosessiin ryhtymistä tehtäviä toimenpiteitä. Osiossa käsitellään mastoille suoritettavia tarveselvityksiä, lupahakemuksia sekä rakennuspaikoille tehtäviä maaperätutkimuksia ja kaapelikartoituksia. Opinnäytetyön kolmannessa pääosiossa käydään lävitse yleisiä ohjeita kantavalle maaperälle rakennettavan putkimaston perustamiseen liittyen. Putkimaston perustustyöt eritellään maanrakennus-, perustus-, maadoitus-, sekä pystytystöiden osioihin. Maanrakennustöiden-osiossa käsitellään raivaus- sekä maankaivutöitä. Perustustöiden-osiossa tarkastelussa ovat muotti-, raudoitus-, betonointityöt sekä kaivannon täyttötyöt ja laitetilan perustustyöt. Putkimaston maadoitustöiden-osiossa käydään lävitse maston sekä laitetilan maadoitustöitä. Putkimaston pystytystöiden-osiossa tarkastellaan maston kokoamista, pystytystä sekä käyttöönottoa ja takuuaikaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä Ruukki Construction Oy:n vesikattotuotteiden määrälaskentaan. Työssä kerrotaan, miten eri tuotteiden ja tarvikkeiden määrät lasketaan. Kyseisiä laskutapoja on sovellettu laskettaessa opinnäytetyössä käytetyn esimerkkikohteen vesikattotuotteiden määrät. Määrälaskennan apuna on käytetty Ruukki Construction Oy:n käytössä olevaa Kattomestari-ohjelmistoa. Lopputuloksena kohteesta saatiin laskettua kaikki tarjousvaiheen aikaiset tarvikemäärät. Määrälaskenta edellyttää Ruukin tuotteiden, vesikaton suunnittelun ja mittaamisen tuntemista. Mainituista osa-alueista opinnäytetyössä kerrotaan pintapuolisesti. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Ruukki Construction Oy:n kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Nammo Lapua Oy:lle tuotelanseerausopas tuotelanseerausprosessin tueksi. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä tuotekehittelyn teoriaan, sillä tuotekehitys on olennainen osa uuden tuotteen lanseeraamista markkinoille, koska ilman tuotetta ei ole mitään lanseerattavaa. Toisena tavoitteena oli perehtyä lanseerauksen teoriaan, sillä tuotelan-seerausopas tulee toimimaan lanseerausprosessin tukena uusia tuotteita lanseerattaessa markkinoille. Lisäksi opas tulee olemaan apuna uusia työntekijöitä perehdytettäessä yrityksen lanseerausprosessiin. Kolmantena tavoitteena oli kuvata tuotelanseerausoppaan laadintaprosessia ja rakennetta. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee tuotekehitystä ja lanseerausta. Tuotekehityksen teoriaosuus keskittyy lähtökohtien määrittelyyn, asiakkaan tarpeen tunnistamiseen, luovaan työhön ja luonnosteluun, luonnosten analysointiin ja valin-taan, tuotteen arkkitehtuurin määrittelyyn, detaljisuunnitteluun, prototyyppiin, tuotannon suunnitteluun ja tuotannon käynnistämiseen. Lanseerauksen teoriaosuus sisältää lanseerauksen suunnittelun, lanseerauksen toteutuksen ja jälkiarvioinnin. Opinnäytetyönäni laatimasta tuotelanseerausoppaasta on hyötyä yritykselle, koska sillä ei ole ollut kirjallista opasta ideaalista lanseerausprosessista, josta henkilöstö pystyy tarkistamaan prosessin oikean kulun. Tuotelanseerausopas auttaa työntekijöitä toimimaan yhtenäisesti, samojen ohjeiden mukaisesti. Opas on laadittu yrityksen toiveiden mukaisesti aikajärjestyksessä, alkaen ensimmäisestä toimenpiteestä ja päättyen viimeiseen toimenpiteeseen. Tuotelanseerausoppaassa on myös otettu huomioon Nammo Lapua Oy:n visuaalinen ilme toteuttamalla opas Nammon kirjallisen ohjeistuksen mukaisesti.
Puhtaudenhallinta on olennainen osa nykypäiväistä rakentamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia puhtaudenhallinta ohjeet eri työvaiheille. Työssä käydään läpi mitkä eri lait ja ohjeet vaikuttavat työmaan puhtaudenhallintaan, millaisia eri puhtausluokkia on ja kuinka ne valitaan ja kuinka puhtaudenhallinta toteutetaan eri työvaiheissa. Työssä käsitellään puhtauden hallintaa P1-puhtausluokan rakennuskohteessa. Työn viimeinen kappale käsittelee näkemyksiä ja johtopäätöksiä työstä ja siihen kuinka ne vaikuttavat työmaalla, esimerkiksi perehdyttämisen tärkeyttä työmaan puhtaudenhallintaan.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään puurunkoisen konehallin rakenneratkaisuja ja vaihtoehtoja. Näitä vaihtoehtoja ovat muun muassa perinteinen rakenne, NR-kehähalli sekä Post-Frame-halli. Opinnäytetyössä käydään läpi kesällä 2015 valmistuneen kylmän 300m2 puurunkoisen konehallin rakenne sekä rakentaminen vaiheittain. Konehallin rakenneratkaisuissa on kiinnitetty huomiota käytännöllisyyteen, edullisuuteen sekä huollettavuuteen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ohjeita ja neuvoja helpottamaan kuntoarvion suorittamista. Tässä opinnäytetyössä on tietoa erilaisista riskeistä ja ongelmista kiinteistön eri rakenneosissa ja rakenteissa, sekä ohjeita ja neuvoja, mihin kuntoarvioijan kannattaa kiinnittää huomiota kuntoarviota suorittaessaan. Opinnäytetyön käytännön osuutena on suoritettu kuntoarvio, johon sisältyi lämpökuvaus. Kuntoarvio suoritettiin 2000 luvulla rakennettuun puurakenteiseen elementtitaloon Vaasan Huutoniemellä. Kuntoarvio- ja lämpökuvausraportti on tämän opinnäytetyön liitteinä. Kuntoarviolla pyritään selvittämään rakennuksen tämän hetkinen rakennustekninen kunto aistienvaraisin menetelmin rakenteita rikkomatta. Kuntoarviossa havainnointi perustuu kuntoarvioijan ammattitaitoon ja kykyyn huomioida riskit ja mahdolliset vauriot rakennuksen eri osissa. Kuntoarvio on rakenteita rikkomaton menetelmä, joten se on vain suuntaa antava eikä mahdollisia piileviä tai rakenteellisia vikoja ja vaurioita aina pystytä havaitsemaan. Kuntoarvion perusteella voidaan usein päätellä jonkin rakenteen tai rakennusosan tarvetta tarkempaan tutkimukseen, esimerkiksi kuntotutkimukseen. Kuntoarvio toimii myös hyvänä pohjana kiinteistön kunnossapitosuunnittelua ja korjaussuunnittelua varten. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksityishenkilön omakotitalon rakennustekninen nykykunto ja helpottaa korjaussuunnitelman tekemistä, lisäksi tarkoituksena oli lisätä tekijän tietoutta kuntoarvion suorittamisesta ja siihen liittyvistä asioista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden yleisen (eli kunnallisen) kirjaston eli Kauhavan- ja Lapuan kaupunginkirjastojen asiakkaiden mielipiteitä e-aineistoista, erityisesti e-kirjoista. Vastaavasti pyrittiin vapaavalintaisilla kysymyksillä saamaan vastauksia e-aineistojen käyttämättömyyteen. Samaan aikaan haastateltiin myös asiantuntijaa eli tässä tapauksessa Lapuan kaupunginkirjaston kirjastonhoitajaa, jolloin saatiin e-aineistojen pohjalta lisää tietoa sekä näkökulmaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin pääpainoisesti kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää ja kvalitatiivista eli laadullista menetelmää tutkimuksen taustana. Tämän menetelmän käyttö mahdollisti sen, että kyselyn taustalla oli haastateltavan ajankohtainen tietämys e-aineistoista. Kysely oli avoinna kyseisten kirjastojen asiakkaille 18.5–10.7.2015, jolloin vastauksia saatiin tasan 100. Kauhavalaisia vastaajia oli yhteensä 48 ja lapualaisia sama määrä, eli 48 vastaajaa. Kysely oli vastattavissa kyseisten kirjastojen tiloissa sekä Facebook-sivuilla kuin myös Kauhavan kaupunginkirjaston verkkosivujen Uutiset-osuudessa. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet piti e-aineistoja tärkeänä osana kirjastoa, etenkin kirjaston kehityksen puolesta. Mahdollisuudet aineistojen lukemiseen näyttäisi olevan suurimmalla osalla vastaajista, koska e-aineistojen lukeminen onnistuu niin tietokoneella, tabletilla, älypuhelimella kuin lukulaitteellakin. Vastaajat haluavat kirjastojen pysyvän kehityksessä mukana monipuolisina ja nykyaikaisina.
Tämä opinnäytetyö on tehty As Oy Metsurille. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia rivitalojen kuntoa ja laatia ehdotuksia asunto-osakeyhtiön hallitukselle kuntokartoituksessa esille tulleista korjausta vaativista kunnostustöistä ja laskea näille kus-tannusarvio. Kyseessä on 1980-luvun alussa rakennettu rivitaloyhtiö, jossa kahdessa eri rakennuksessa on yhteensä 11 huoneistoa. Lisäksi A-talon pohjoispäädyssä on Alavuden seurakunnan omistama 120 m²n kerho- ja kokoontumistila. Huoneistokohtaiset 5 m²:n varastot sijaitsevat huoneiston ulko-oven lähettyvillä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tilaaja oli Tampereen kaupungin kotihoito. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli ajantasaistaa kotihoidossa käytössä oleva henkilökohtainen perehdyttämissuunnitelma. Työni tavoitteena oli parantaa perehdyttämisen laatua tekemällä suunnitelmasta toimiva kokonaisuus, josta olisi hyötyä esimiehille, työntekijöille ja perehtyjälle. Perehdyttämisen on lakisääteinen velvoite ja sen merkitys tiedetään, mutta kustannussyistä se jää usein liian pinnalliseksi. Lähiesimiehellä on vastuu perehdyttämisen toteuttamisesta, seurannasta, valvonnasta ja kehittämisestä. Lähiesimiehen osallisuudella ja kiinnostuksella on merkittävä vaikutus perehdyttämisen onnistumiseen. Perehdyttämisen tarkoituksena on siirtää oleellisiin työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen uudelle työntekijälle. Perehdyttäminen on suunniteltua toimintaa ja sitä tarvitaan jatkuvasti; tietojärjestelmät, koneet ja laitteet muuttuvat ja muutoksiin on perehdytettävä. Hyvän perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus on kaikkien etu ja vaivan arvoista. Suunnittelussa on huomioitava perehdytyksen eri osa-alueet, perehdyttäjät, perehdytystapa, perehdyttäjien kouluttaminen sekä arviointi- ja seurantakeskustelut. Suunnitelma on aina henkilökohtainen ja siinä huomioidaan perehtyjän osaaminen ja aikaisempi työkokemus. Hyvin suoritetun perehdyttämisen hyöty on kiistaton; koko työyhteisö ja asiakkaat kiittävät. Perehdyttämisellä on vaikutusta työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä yrityskuvaan. Hyvän työyhteisön maine tunnetaan ja uusien työntekijöiden palkkaaminen helpottuu.
Mansikan viljelyssä kastelulla on hyvin iso rooli sadon tuotossa. Oikea-aikaisella ja -määräisellä kastelulla voidaan vaikuttaa sadon laatuun ja määrään. Riittävä vedensaanti on mansikan kasvun kannalta jopa oleellisempi kuin lannoittaminen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla kahta mansikan viljelyssä käytettyä kastelujärjestelmää toisiinsa. Nämä kastelujärjestelmät ovat tihkukastelujärjestelmä ja päältäkastelujärjestelmä. Opinnäytetyö on teoriapohjainen, mutta olen tuonut työhön myös omaa käytännön kokemusta ja havaintoja. Lisäksi haastattelin työtä varten mansikanviljelijää, jolla on tilallaan molemmat kastelujärjestelmät käytössä. Työssä kävi ilmi hyvin nopeasti, että tihkukastelujärjestelmä on ehdottomasti parempi kastelujärjestelmä mansikan viljelyssä. Kuitenkin päältäkastelujärjestelmällä on oma osansa, sillä se on toimiva kastelujärjestelmä hallaa vastaan. Opinnäytetyössä on otettu huomioon monia osa-alueita, jotka liittyvät mansikan viljelyyn ja kasteluun. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi lannoitus, kasvitautien esiintyvyys eri kastelujärjestelmillä ja hallantorjunta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Torikeskuksen Glitterille tapahtuma sekä sen markkinointiviestintä. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä tapahtuman järjestämiseen ja markkinointiviestintään. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Style By Me -tapahtuma ja sen markkinointiviestintä yhdessä Glitterin aluepäällikön kanssa. Opinnäytetyön kolmantena tavoitteena oli arvioida tapahtuman onnistumista. Arviointi tapahtui opinnäytetyön tekijöiden asettamien tavoitteiden avulla. Tapahtuman arvioinnissa otettiin huomioon myös palautelomakkeista sekä Glitterin henkilökunnalta saatu palaute. Tapahtumamarkkinointi on toimintaa, joka yhdistää organisaation ja sen eri tekijät tavoitteellisella ja vuorovaikutteisella tavalla. Tämä toiminnallinen kokonaisuus yhdistää kohderyhmän, valitun teeman ja idean tapahtumaan. Tapahtumalla mahdollistetaan selkeä ja häiriötön vuorovaikutus yrityksen tai tuotemerkin ja asiakkaan välillä. Opinnäytetyön tekijät suunnittelivat ja toteuttivat Style By Me -tapahtuman, jossa kilpailun osallistujat stailasivat mallinuken. Osallistujat täyttivät palautelomakkeen, jonka avulla saatiin selville tapahtuman onnistuminen osallistujien näkökulmasta. Tapahtuman onnistumista arvioitiin myös muun muassa päivän euromääräisen myynnin avulla. Style By Me -tapahtuman kaltainen markkinointi todettiin toimivaksi, vaikka sen toteutus vaatii tavallista enemmän resursseja. Tapahtumalla saatiin herätettyä ihmisten mielenkiinto, mikä edesauttoi heitä saapumaan ostoksille myymälään. Vaikka tapahtumaa pidettäisiin kuinka onnistuneena tahansa, sitä voidaan aina kehittää. Tapahtuman järjestämisessä kehitysideat ovat arvokkaita. Niiden avulla yrityksen tapahtumamarkkinointi on jatkossa helpompaa ja kannattavampaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda markkinointisuunnitelma seinäjokelaiselle K-kauppiaalle alati muuttuvassa kilpailutilanteessa. Ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä markkinoinnin kilpailukeinoihin vähittäiskaupan näkökulmasta. Toisena tavoitteena oli perehtyä markkinointisuunnitelman laadintaprosessiin. Kolmantena tavoitteena oli laatia markkinointisuunnitelma K-market Ruokaruukille. Markkinointisuunnitelmassa perehdyttiin K-marketin nykytilan analysoinnin ja vuoden 2016 budjetoinnin kautta löytämään keinoja markkinoinnin toimenpiteiden tehostamiseen ja tuottavampaan kampanjointiin. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyö sisältää sekä teoreettisen osuuden että toiminnallisen markkinointisuunnitelman. Teoreettisessa osuudessa perehdytään markkinointitoimenpiteisiin päivittäistavarakaupan näkökulmasta, ja toiminnallinen osuus on teoriaosuuteen pohjautuva konkreettinen markkinointisuunnitelma. Markkinointisuunnitelma on toimeksiantajan toivomuksesta salattu. Markkinointisuunnitelma tulee olemaan yrittäjälle pohjana tuleville markkinointisuunnitelmille hänen kehittäessään toimintaansa muuttuvassa kilpailutilanteessa. 4-p-mallin mukaan valmistettu teoriaosuus ja markkinointisuunnitelma tulevat olemaan käytännön työkaluina seuraavan tuloskauden loppuun.
Lain säädännössä ei ole olemassa erillistä vuokratyölakia vaan asetuksia ja säädöksiä on hajallaan useissa eri laeissa. Säädösten ja lakien tunteminen on henkilöstöpalveluyrityksessä erittäin tärkeää, jotta toiminta pysyy laillisena ja auktorisoituna. Vuokratyöntekijöiden työskennellessä eri yrityksissä, jotka toimivat eri toimialoilla, on vuokratyöntekijän esimiehen myös tärkeää tunnistaa hänelle kuuluvat ja asiat, jotka tulee hoitaa henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Vuokratyösuhteessa direktio-oikeuden ollessa vuokratyöntekijän esimiehellä tulee hänen ymmärtää oman roolinsa merkitys. Useimmiten päätös vuokratyövoiman käytöstä syntyy organisaatioiden ylemmillä portailla, eivätkä vuokratyöntekijöiden esimiehet ole tietoisia vastuiden ja velvollisuuksien jakautumisessa tämä kaltaisessa kolmikanta-sopimuksessa. Varsinaista sopimussuhdetta vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, laatia ja toteuttaa henkilöstö-palvelualalla toimivalle toimeksiantajalle vuokratyöntekijän esimiesopas. Sen tarkoituksena on toimia kirjallisena tukena vuokratyöntekijän esimiehen työssä sekä toimeksiantajan henkilöstö- ja myyntikonsulteille lisätyökaluna. Esimiesopas valmistettiin vastaamaan toimeksiantajan tarpeita, koska aikaisemmin vastaavaa esimiesopasta ei ole ollut yrityksen käytössä. Esimiesoppaan sisältöön vaikuttivat merkittävästi tähän saakka koetut tilanteet opinnäytetyön tekijän ja hänen kollegoidensa työssä. Opinnäytetyön tuloksena syntyi vuokratyöntekijän esimiesopas, jossa esitellään tarkoituksenmukaisesti yksinkertaisella tavalla vastuita ja velvollisuuksia. Esimiesopas tulee toimeksiantajan vuokratyöntekijöiden esimiesten työn tueksi selvittäen vastuiden ja velvollisuuksien jakoa. Se on tarkoitettu annettavaksi kirjallisena nykyisille vuokratyöntekijöiden esimiehille sekä jatkossa myös uusille esimiehille. Esimiesopas jaetaan portaittain käyttöön myös toimeksiantajan organisaatiossa.
Opinnäytetyöni aiheena on selvittää harrastustoiminnan merkitystä kehitysvammaisen ihmisen hyvinvoinnille. Ihan työn aluksi avaan kehitysvammaisuuden määritelmää. Keskeisin käsite työssäni on hyvinvointi, jota lähestyn sosiologi Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta. Lisäksi avaan harrastustoimintaa etenkin musiikkiharrastuksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen tutkimus, jossa olen käyttänyt aineistona havainnointia ja teemahaastattelua. Havainnoin ja haastattelin keväällä 2014 kolmea musiikkiryhmä Estottoman jäsentä. Käsittelen vastaukset tapauksina, jotka olen nimennyt peitenimillä. Tutkimuksesta käy ilmi, että musiikkiharrastuksella on merkitystä kehitysvammaisen henkilön hyvinvoinnille. Jokainen haastateltavista koki erityisen tärkeäksi sen, että heillä ylipäätään on harrastus. Lisäksi hyvinvointia tuottivat kokemus arvostuksesta ja sosiaalinen ulottuvuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää SAPERE-ruokakasvatusmenetelmän käytön vaikutusta lasten suhtautumiseen marjoihin ja hedelmiin ja sitä, lisääntyykö niiden käyttö ruokavaliossa SAPERE-menetelmän myötä. Työn toiminnallisen osuuden tavoitteena oli tuoda lasten ruokavalioon lisää marjoja ja hedelmiä, sekä lisätä lasten keskinäistä ruokapuhetta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ähtärin varhaiskasvatuksen ja ryhmäperhepäiväkoti Sinikellon kanssa. Työssä hyödynnettiin sekä laadullisen että toiminnallisen tutkimuksen menetelmiä. Sinikellossa pidettiin neljä toiminnallista SAPERE-tuokiota ja aineistoa kerättiin myös kartoittavilla kyselylomakkeilla, ryhmähaastatteluilla ja havainnoinnilla. Kysely oli suunnattu lasten vanhemmille, ja ne täytettiin sekä ennen että jälkeen tuokioiden. Tutkimukseen valittiin kymmenen hengen lapsiryhmä, josta tutkimukseen osallistui seitsemän. Ennen tuokioita alkukyselyn mukaan lasten ruokavalioon kuului jonkin verran marjoja ja hedelmiä, valikoimaltaan melko suppeasti. Ruokaan yleisesti lasten suhtautuminen oli melko innokasta, uusia ruokia kohtaan suhtautuminen oli vähemmän innokasta. Tutkimuksen aikana lasten marjojen ja hedelmien käyttö ruokavaliossa lisääntyi. Osa lapsista löysi ruokavalioonsa myös uusia hedelmiä ja marjoja. Kyselyiden tulosten mukaan lasten suhtautuminen ruokaan kotona ei juurikaan muuttunut. Pidettyjen tuokioiden myötä lapset osasivat kuvata aistikokemuksiaan uusin adjektiivein, kuten hapan ja karvas. Tutkimuksen kautta myös lasten keskinäinen ruokapuhe lisääntyi, ja lapset vertailivat kokemuksiaan keskenään. SAPERE-menetelmän jatkokäyttö Sinikellossa mahdollistettiin materiaalilla yhteen toiminnalliseen tuokioon. Myös jo toteutetut tuokiot ovat toistettavissa. SAPERE-ruokakasvatusmenetelmää tuotiin tutuksi niin Ähtärin varhaiskasvatukselle, Sinikellon kasvattajille kuin tutkimukseen osallistuneille lapsille ja heidän vanhemmilleenkin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yläkouluikäisten terveys- ja ruokatottumuksia sekä niiden eroja tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi työssä tutkittiin sosio-ekonomisten tekijöiden vaikutusta koettuun terveydentilaan ja terveystottumuksiin. Lisäksi haluttiin saada tieto lautasmallin esittämisen ja esittämistavan vaikutuksesta lautasmallin mukaiseen ruokailuun. Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Saadut vastaukset syötettiin Webropol-ohjelmaan, ja taulukot ja kuviot tehtiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kyselyyn vastasi yhteensä 125 yhdeksäsluokkalaista nuorta Jalasjärven yläasteelta ja Kurikan yhteiskoulusta. Jalasjärven yläasteelta vastaajia oli 49 ja Kurikan yhteiskoulusta 76. Kouluissa oli käytössä kaksi eri kyselylomaketta, joista jälkimmäisessä, Kurikan yhteiskoulussa käytössä olleessa oli mukana enemmän kysymyksiä koskien sosioekonomista asemaa. Nuoren ruokatottumuksiin vaikuttaa enemmän nuoren perheen tulotaso kuin vanhempien koulutustausta. Päivän ruoasta koottu lautasmalli huomataan paremmin kuin kuvallinen lautasmalli. Vastaajat kuitenkin kokevat, että lautasmallin esittämisestä on hyötyä ohjatessa linjastoruokailussa lautasmallin mukaisiin valintoihin. Tytöt syövät pääsääntöisesti poikia terveellisemmin ja ovat lautasmallimyönteisempiä.
Tämä opinnäytetyö paljastaa avainkohdat, miten rakentaa onnistuneesti liiketoimintaa Japanissa. Se avaa Japanin ainutlaatuista yrityskulttuuria, sen tapoja ja perinteitä. Opinnäytetyö on tehty vaatetusteollisuuden liiketoiminnan näkökulmasta. Se avaa markkina-alueen nykytilannetta vaatebisneksessä. Työssä on analysoitu myös paikallista kuluttajakäyttäytymisistä. Opinnäytetyössä on laadittu myös strategia, miten vaatetusalan yrityksen kannattaisi mennä Japanin markkinoille. Strategia on tehty yritykselle Reima Oy. Se on suomalainen lastenvaatevalmistaja, joka on erikoistunut ulkoiluvaatteisiin. Strategiassa annetaan avainasioita onnistuneeseen markkinoille pääsyyn. Teoriaosuus keskittyy 4P-teoriaan: tuote, paikka, hinta ja myynnin edistäminen. Markkinoille menon strategia rakentuu näiden neljän elementin ympärille. Strategia testattiin asiantuntijoilla, joilla on tietoa Japanista markkina-alueena. Strategiaa muokattiin heidän kommenttiensa pohjalta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tilaajalle asunto-osakeyhtiömuotoisen rivitalokiinteistön kuntoarvio ja pitkän tähtäimen suunnitelma ehdotus taloyhtiön hallitukselle käytettäväksi apuna kiinteistön ylläpidon suunnittelussa. Työssä on pyritty tarkastelemaan myös kiinteistöstrategian merkitystä pitkän tähtäyksen suunnittelussa. Opinnäytetyössä kuntoarvion laajuus on rajattu koskemaan kiinteistön alue- ja talo-osia sekä tilaosia vain yhteistilojen osalta. Kiinteistön LVIAS–järjestelmät ja huoneistojen sisäpuoliset tilat on tarkoituksella rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kuntoarvio on toteutettu Rakennustieto Oy:n kustantaman KH- kortin: Asuinkiinteistön kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje (KH 09-00535. 2013) mukaisesti lukuun ottamatta LVIAS–järjestelmiä sekä huoneistojen sisäpuolisia tiloja, joita ei tässä työssä käsitelty. Kuntoarvion suorittamista pyrittiin ohjaamaan laatimalla kiinteistön asukkaille ennen arvioinnin suorittamista kysely. Näin kyselyssä mahdollisesti esiintyviä selkeitä ongelmakohtia voidaan tarkastella tarpeen vaatiessa paremmin. Opinnäytetyön tuloksena luotiin asunto-osakeyhtiön hallitukselle kuntoarvio sekä pitkän tähtäimen suunnitelma ehdotus, joita voidaan yhtiössä käyttää kiinteistön ylläpidon suunnittelun lähtökohtana. Yhtiökokouksen hyväksymää kiinteistöstrategiaa yhtiössä ei ole, joten PTS-ehdotus on laadittu olettaen, että käytettävä ylläpitotaso tähtää vähintäänkin kiinteistön arvon säilyttämiseen.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, mitä puolisohoitajat tuntevat ja kokevat kohdatessaan omaishoitajuudessa muutostilanteen sekä mitä he ajattelevat hyvinvoinnistaan. Työssäni omaishoitajuuden muutostilanne tarkoittaa hoivan tarvitsijan siirtymistä hoivakotiin tai kuolemaa. Selvitän omaishoitajien voimavaroja sekä mitä he ajattelevat tulevaisuudestaan. Tarkastelen myös, minkälaisista tukitoimista ja toiminnasta puolisohoitajat olisivat kiinnostuneita. Työni oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Aineistoni keräsin haastattelemalla yhteensä kymmentä puolisohoitajaa, viittä naista ja viittä miestä. Haastattelumuotona toimi teemahaastattelu. Työni tulokset osoittivat, että puolisohoitajilla oli vuosikymmenten pitkä yhteinen historia puolisonsa kanssa ja tätä yhteistä aikaa arvostettiin. Omaishoitajuuden muutostilanteet aiheuttivat monenlaisia tunteita puolisohoitajissa: hoitajat kokivat usein kiitollisuutta puolison hyvästä hoitopaikasta, hoivan tarvitsijan siirryttyä hoivakotiin, toisaalta koettiin kuitenkin syyllisyyttä. Muutos toi myös mukanaan yksinäisyyden kokemuksia ja esiin nousi halu pitää edelleen omaishoitajan roolista kiinni. Puolison kuolema nosti sekä surun, ikävän, kiitollisuuden että helpotuksen tunteita puolisohoitajassa. Kiinnostusta uudenlaisia tukitoimia tai toimintaa kohtaan ei noussut kuin vain yhdellä omaishoitajalla. Muut olivat tyytyväisiä nykyiseen järjestettyyn toimintaan ja tähän varmasti paljon vaikuttaa se, että haastateltavieni alueella toimii Aijjoos-hanke, joka järjestää monipuolista toimintaa ikäihmisille. Tärkeää olisi kuitenkin tarjota omaishoitajalle tukea juuri sinä hetkenä, kun muutos tapahtuu. Tuen muotona voisi olla esimerkiksi vertaistukiryhmä, johon kokoontuvat muutostilanteessa elävät omaishoitajat.
Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden tavoitteena on muodostaa kaupunkiin kulttuurisen vanhustyön toimintamalli, jonka avulla tuotetaan ja koordinoidaan kulttuuria pysyvästi ja säännöllisesti palveluasumisyksiköiden arkeen. Kulttuurisella vanhustyöllä tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa taide, luovuus ja kulttuuri tuodaan erilaisilla tavoilla osaksi ikäihmisten hoitoa ja sen kehittämistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on muodostaa malli palveluasumisyksiköihin suuntautuvan taide- ja kulttuuritoiminnan koordinaatiosta. Koordinaatio on erityisen merkityksellistä siksi, että resurssit toiminnan toteuttamiseen ovat rajalliset. Kahden erilaisen alan rajapinnoilla liikkumiseen tarvitaan suunnitelmallisuutta ja seurantaa, jotta kehitetyt käytänteet saadaan juurtumaan vanhustyön arkeen. Kolmen kärjen koordinaatiomalli perustuu kaupungin kulttuuripalveluiden, ikäihmisten palveluasumisen ja kulttuurialan kolmannen sektorin toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Mallin tavoitteena on löytää tehokas tapa tuottaa ja koordinoida taide- ja kulttuuritoimintaa palveluasumisyksiköihin ja muodostaa säännönmukaista yhteistyötä edellä mainittujen toimijoiden välille. Mallin muodostamisessa on hyödynnetty Seinäjoella toteutettuja kulttuurisen vanhustyön projekteja sekä kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisille tehtyjä kyselyitä ja haastatteluja. Koordinaatiomallin taustalla ovat Rytmi-Instituutin Soveltavasta taiteesta palvelukonsepteja vanhusten tehostettuun palveluasumiseen -projekti (2014—2015) ja Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden hanke, jossa kehitetään taiteilijoiden ja kulttuurialan osaajien työmahdollisuuksia kulttuurisen vanhustyön parissa (2015—2016).
Perusterveydenhuollon vuodeosastoilla hoidetaan yhä enenevästi erilaisia ihmisiä sekä heidän perheitään. Monasti ihmisten hoidon tarpeensa taustalla on mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja edellä mainittujen aikaansaamia ongelmallisia perhetilanteita Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perusterveydenhuollon vuodeosastoilla työskentelevien sairaanhoitajien osaamista mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa ja hoidollisessa vuorovaikutuksessa sekä mielenterveyden huomioimista kokonaisvaltaisessa hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, minkä perusteella hoitohenkilökunnalle voidaan antaa ohjausta, tukea ja koulutusta parempaan ja hoidollisempaan kohtaamiseen kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna haastattelemalla 4 sairaanhoitajaa, Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevissa terveyskeskuksissa. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla hakemalla vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tulosten mukaan perusterveyshuollon vuodeosastoilla työskentelevät sairaanhoitajat kokivat omaavansa puutteellisesti tietoa kyetäkseen mielenterveyspotilaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja hoitoon. He kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta usealla osa-alueella. Enemmistö haastatelluista oli motivoitunut osallistumaan koulutuksiin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää suunniteltaessa täydennyskoulutusta perusterveydenhuollon henkilökunnalle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia vanhusten hyvästä hoidosta ja hoidon kehittämistarpeesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa vanhusten hoitotyön laadun kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää mukaillen kyselylomaketta apuna käyttäen. Kyselylomake sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat vastasivat omin sanoin, nämä vastaukset analysoitiin induktiivistä sisällönanalyysiä käyttäen. Kyselylomakkeet jaettiin Alavuden terveyskeskuksen kahdelle osastolle, Vanhainkoti-palvelukeskus Lukkarinhovin kahdelle osastolle sekä Vanhustenpalvelutalo Rantakotoon. Kyselylomakkeet jaettiin yksikköihin perinteisinä paperiversioina, jolla toivottiin parempaa vastausprosenttia. Lomakkeeseen vastasi 77 hoitajaa, joista osa oli sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä osastonhoitajia. Vastaajien ikäjakauma oli laaja, 18 ikävuodesta aina 60 ikävuoteen asti. Vanhusten hoitotyössä kehitettävää on paljon. Suurin osa kyselyyn vastanneista hoitajista oli kehittämishaluisia ja innokkaita lähtemään esimerkiksi koulutuksiin. Kiire koettiin hoitotyön laatua ja hyvän hoidon toteuttamista estävänä tekijänä. Myös haasteita on paljon, ja niihin hoitajilta saatiin erilaisia kehittämisehdotuksia. Tulokset ovat mielenkiintoisia ja kehitettävää löytyy paljon vanhus ten hoitotyön saralla.
Opinnäytetyön tavoite oli saada selville teiniäitien tuen, tiedon ja palveluiden tarvetta sekä saantia äitiysneuvolasta. Näiden tietojen avulla terveydenhoitajat pystyvät vastaamaan teiniäitien tarpeisiin paremmin. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää teiniäitien kokemuksia äitiysneuvolasta sekä äitiysneuvolasta saadusta tuesta, tiedosta ja palveluista. Opinnäytetyön avulla selvitettiin, minkälainen tukiverkosto teiniäideillä oli raskausaikana ja vauvan kuuden ensimmäisen elinviikon aikana. Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää teiniäitien äitiysneuvolakokemuksia, palveluiden, tuen ja tiedon tarvetta sekä saantia. Lisäksi haluttiin selvittää teiniäitien tukiverkostoa äitiysneuvolapalveluiden lisäksi sekä äitiysneuvolan kehittämiskohteita. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla viittä teiniäitiä. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2015. Haastateltavat teiniäidit olivat tulleet raskaaksi 16‒17-vuotiaina. Kaikilla teiniäideillä oli vauvan syntymästä aikaa enintään kuusi vuotta. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Teiniäitien haastatteluista nousi selkeästi esille se, että teiniäidit olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä äitiysneuvolakokemuksiinsa. Teiniäidit kertoivat, että terveydenhoitajan suhtautuminen heitä kohtaan oli aina neutraalia ja heitä kohdeltiin yksilöllisesti. Teiniäidit kokivat, että joissakin asioissa ja tilanteissa heidän nuori ikänsä huomioitiin äitiysneuvolassa. Nuori ikä huomioitiin äitiysneuvolassa aina positiivisella tavalla. Raskausaikana teiniäidit käyttivät äitiysneuvolasta tarjottavia palveluita vaihtelevasti. Teiniäitien haastatteluista selvisi, että äitiysneuvolasta saatava tieto oli monipuolista, mutta joihinkin asioihin ja tietoihin teiniäidit kaipaisivat parannusta. Näitä asioita olivat sosiaaliturvaan, synnytykseen ja imetykseen liittyvä tieto ja neuvonta sekä abortista keskusteleminen. Haastatteluista nousi esille se, että jokaisella teiniäidillä oli raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen laaja tukiverkosto ympärillään.
Tämän Seinäjoen keskussairaalan keuhkosairauksienpoliklinikalle hankkeistetun opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa opaslehtinen keuhkoahtaumatautipotilaiden tukipalveluista. Opaslehtinen on henkilökunnalle tueksi potilaiden ohjaukseen, mutta myös potilaiden omaan käyttöön ja kotiin vietäväksi. Oppaan avulla henkilökunta voi yhtenäisemmin ja helpommin ohjeistaa keuhkoahtaumatauti potilaita hakemaan itselleen tietoa sekä erilaisia vaihtoehtoja sairauden kanssa elämiseen, etuuksiin, vertaistukiryhmiin sekä kuntoutusmahdollisuuksiin. Opas on tarkoitettu tukemaan ja helpottamaan keuhkoahtaumatautipotilaita löytämään yhteistyötahot näihin asioihin Etelä-Pohjanmaan ja varsinkin Seinäjoen alueelta. Opinnäytetyön tuotoksena syntyvän kirjallisen opaslehtisen tavoitteena on myös helpottaa ja auttaa keuhkoahtaumatautipotilaiden arjessa selviytymistä. Opinnäytetyö toteutetaan toiminnallisena opinnäytetyönä, kirjallisuuteen ja tutkimuksiin pohjautuvan tiedon pohjalta. Opinnäytetyön aineiston tiedonhaussa käytetään Seinäjoen ammattikorkeakoulun käytössä olevia tietokantoja: Plari, Linda, Medic, JBI Connect+-,Cochrane Library-, ja Aleksi-tietokantoja. Lindan kautta haetaan aiheeseen sopivia väitöskirjoja. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Millainen on hyvä potilasohje ja miten sitä käytetään keuhkoahtaumatautipotilaan ohjauksessa ja itsehoidossa? Mitä keuhkoahtaumatautia sairastavalle potilaalle suunnattu potilasohje tukipalveluista sisältää?
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli JHT-Piikki Oy. Opinnäytetyössä tutkittiin, mikä oli JHT-Piikki Oy:n brändin nykytila, ja tavoitteena oli kartoittaa miten toimeksiantajan brändiä voisi kehittää. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään brändiä, sen rakentamista, brändistrategiaa, brändi-identiteettiä ja brändimittareita. Opinnäytetyön aihe oli toimeksiantajan näkökulmasta tarpeellinen, sillä toimeksiantajalle ei ollut aiemmin tehty minkäänlaista brändiin tai brändi-identiteettiin liittyvää tutkimusta. Kvantitatiivinen tutkimus kohdennettiin Seinäjoella tai sen lähiseuduilla asuviin työssä käyviin kuluttajiin. Tutkimus toteutettiin Seinäjoen keskustassa sijaitsevissa kauppakeskuksissa joulukuussa 2015. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelu-kyselytutkimusta. Tutkimukseen osallistui 78 henkilöä. Tutkimuksessa selvisi, että JHT-Piikki Oy:n spontaani ja autettu tunnettuus oli hyvällä tasolla. Tutkimuksen mukaan suurimmat kehitysehdotukset toimeksiantajalle liittyivät markkinointiin. Tutkimuksessa selvisivät myös ne brändimielikuvat, joita toimeksiantajayrityksen kannattaisi tulevaisuudessa hyödyntää markkinoinnissaan.
Yhtiön Co-Automation saama toimeksianto koski ABB: Breakers and Switches karajyrsinkoneen päivittämistä. Tavoitteena oli tehdä alun perin puoliautomatisoidusta koneesta täysin automatisoitu. Tämän lisäksi Co-Automation tahtoi käyttää kyseistä projektia testatakseen erilaisten komponenttien ja järjestelmien yhteensopivuutta yhtiön jo käyttämien Omron ja ABB Robotics järjestelmien kanssa. Opinnäytetyöhön kuului sähköjärjestelmän suunnittelu, sähköpiirustusten piirtäminen, komponenttien valinta ja ostaminen, sekä järjestelmän asennus, ohjelmointi ja käyttöönotto. Opinnäytetyön teoriaosa käsittelee sähkösuunnittelun, komponenttien valinnan, sekä PLC- ja HMI-ohjelmoinnin perusperiaatteita.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden ja ryhmien ohjaajien näkemyksiä ryhmämuotoisesta kuntouttavasta työtoiminnasta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka koostuu kahdesta eri tutkimusosasta. En-simmäinen osa tutkimuksesta toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastattelin seit-semää ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Tutkimuksen toinen osa toteutettiin haastattelemalla yhdeksän ryhmien ohjaajaa. Haastattelut toteutettiin kahtena eri fokusryhmähaastatteluna. Opinnäytetyöni teoriaosuudessa käsittelen työttömyyttä elämäntilanteena. Tuon esiin asioita, joita pitkittynyt työttömyys saattaa pitää sisällään. Teoriaosuudessa tarkastelen kuntouttavaa työtoimintaa sitä määrittelevän lain näkökulmasta (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Käyn läpi myös ryhmätoiminnan perusteita ja kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista Alavudella. Tutkimustuloksista nousi esille ryhmätoiminnan merkittävyys asiakkaan arjessa. Asiakkaat kokivat ryhmätoiminnan rytmittävän arkea ja tuovan siihen uudenlaista sisältöä. Tutkimustulosten samankaltaisuus sekä asiakkaiden että ohjaajien vastausten osalta oli yllättävä. Asiakkaat ja ohjaajat kokivat, että ryhmä voimaannuttaa heitä ja lisäksi ryhmätoiminnan koettiin ehkäisevän syrjäytymistä. Ohjaajien näkemykset ryhmätoiminnan vaikutuksista olivat suotuisat. Ohjaajat kokivat, että asiakkaiden toimijuus oli lisääntynyt ryhmätoiminnan aikana. Lisäksi ohjaajat kokivat, että ryhmien ohjaaminen oli mukavaa vaihtelua perustyöhön.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli käsitellä Minimani Yhtiöt Oy:n ostolaskun kierrätysprosessin kulkua sekä siihen liittyviä hidasteita ja ongelmakohtia. Lisäksi tarkoituksena oli tutustua Minimanin myymälän toimintamalliin tavaran tilaamisen ja hyllytyksen kanssa. Tarkoituksena oli lähteä kehittämään uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja prosessin hidasteiden ja ongelmakohtien tilalle. Teoriaosuudessa käsitellään ostolaskun kierrätysprosessia sekä siihen liittyviä vaiheita yleisellä tasolla. Käsiteltäviä asioita ovat ostolaskujen skannaus ja tiliöinti sekä laskujen kierrätys laskuntarkastajilla. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään perinteisiä ja sähköisiä ostolaskuja sekä niiden välisiä eroja. Lopuksi tutustutaan Minimanin myymälän puolen toimintamalliin. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ostolaskun kierrätysprosessiin liittyviä hidasteita ja ongelmakohtia kellottamalla prosessia viikon ajalta. Erikseen kellotettiin ongelmien selvittelyyn käytetyt ajat ja kirjattiin ylös ongelmien syyt. Tulosten sekä kerätyn aineiston perusteella käsiteltiin näitä ostolaskun kierrätysprosessin hidasteita ja ongelmakohtia sekä kehiteltiin niille uudenlaisia toimintamalleja.