Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda opas Satakunnan ammattikorkeakoulun uusille hoitotyön englanninkielisen koulutusohjelman, Degree programme in Nursing, opiskelijoille sekä perehdytyslista henkilökunnan ja opiskelijoiden tueksi kunnollisen perehdytyksen varmistamiseksi. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden integroitumista Satakunnan ammattikorkeakouluun ja Poriin. Opas ja perehdytyslista on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2017 koulutusohjelman alkaessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, projektina. Projekti aloitettiin selvittämällä, millainen uusi englanninkielinen hoitotyön koulutusohjelma on, mitä kansainvälisyys merkitsee Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja millainen olisi hyvä opas ja perehdytyslista. Tiedonhaku opinnäytetyötä varten aloitettiin loppuvuodesta 2016. Aineistoa etsittiin eri tietokannoista vuosiväliltä 2007-2017. Aineistojen hakua tapahtui myös manuaalisesti. Opinnäytetyöhön valikoitui neljä tutkimusta, joista yksi oli englanninkielinen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa ei ole tehty vastaavanlaisia opasta tai perehdytyslistaa. Keskeisiksi käsitteiksi opinnäytetyöhön valikoitui kansainvälisyys, hoitotyön englannin kielinen koulutusohjelma (Degree programme in Nursing), opas sekä perehdyttäminen. Opas ja perehdytyslista tehtiin tukemaan toisiaan. Listan tarkoituksena on olla tukena opiskelijoiden perehdyttämisessä ja siihen voidaan merkitä, mitkä asiat on käyty läpi, jotta nähdään mitkä asiat ovat vielä käymättä läpi. Tarkoitus on, että perehdytyslista on sekä opettajilla että opiskelijoilla. Opas sisältää laajemman kuvauksen perehdytyslistassa mainituista asiat. Sen sisältöön sisällytettiin opiskelijoille tärkeitä asioita, jotka heidän tarvitsee opiskeluiden aikana tietää sekä erilaisia vinkkejä, jotta heidän integroitumisensa Satakunnan ammattikorkeakouluun sekä Poriin olisi helpompaa. Oppaan ja perehdytyslistan teossa otettiin huomioon Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnan toiveet. Vaikka opas ja perehdytyslista ovat suunnattu nyt vain hoitotyön englanninkielisen koulutusohjelman henkilökunnalle ja opiskelijoille, on niitä mahdollisuus hyödyntää myös muissa koulutusohjelmissa. Perehdytyslista on toteutettu sekä suomen – että englanninkielellä.
Lasten ja nuorten fyysinen arkiaktiivisuus on muuttunut passiivisemmaksi, mikä on johtanut yleisten liikuntataitojen heikentymiseen. Tästä huolimatta seuratoimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut. Seuratoiminta on muuttunut kilpailullisemmaksi ja harjoittelu painottuu lajin vaatimusten ympärille. Tämä on osaltaan johtanut lasten ja nuorten rasitusvammojen lisääntymiseen. Salibandy on nopeatempoinen palloilulaji, joka sisältää paljon nopeita suunnanmuutoksia, kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Näissä liikkeissä polven hallinta on erityisen tärkeää, jotta alaraajoihin kohdistuva kuorma ei kasva liian suureksi ja näin ollen altista alaraajavammoille. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyönä salibandyseura FBT Karhut United ry:n D-juniorijoukkueen kanssa, jossa pelaa 12-13-vuotiaita poikia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli pitää D-juniorijoukkueen toimihenkilöille koulutus alaraajavammoista ja niiden ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyön käytännön osuuden aloitimme testaamalla joukkueen pelaajien fyysisiä ominaisuuksia, joissa eniten nousi esille alaraajalinjauksen heikentynyt tai heikko hallinta. Pidimme D-juniorijoukkueen ja muille FBT Karhut United ry:n toimihenkilöille koulutuksen alaraajavammoista ja niiden ennaltaehkäisystä. Koulutus sisälsi teoriaosuuden ja käytännön osuuden. Teoriaosuus sisälsi tietoa alaraajavammoista salibandyssa sekä niiden ennaltaehkäisystä. Käytännön osuutta varten sovelsimme erilaisia harjoitteita huomioiden alaraajalinjausta ja sen hallintaa. Teimme tästä koulutukseen osallistuneille paperisen harjoitusmateriaalin, jota he voivat käyttää osana alkulämmittelyä tai oheisharjoittelua. Käytännön osuudessa ohjeistimme toimihenkilöitä harjoitteiden oikeanlaisessa suoritustekniikassa ja niiden soveltamisessa pelaajien tasoerojen mukaisesti. Fysioterapeutin osaamista tarvitaan urheiluseuratoiminnassa myös lasten ja nuorten harjoittelussa. Yhteistyö fysioterapeutin ja valmentajien välillä tukee lasten ja nuorten liikehallintakykyä ja turvallista harjoittelua. Fysioterapeutin osaamiseen kuuluu olennaisesti myös liikunnasta aiheutuvien vammojen ennaltaehkäisy, jonka menetelmiä valmentajat voivat myös hyödyntää harjoittelun toteutuksessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella itsenäistymisprosessia nuoren kokemana, jossa nuori irtautuu perusperheestään ja aloittaa autonomisen elämän. Nuorella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa 18–25-vuotiaita. Tarkoituksena oli selvittää myös niitä tekijöitä, jotka auttavat itsenäistymisprosessissa. Opinnäytetyön kohteena olivat Satakunnan ammattikorkeakoulun toisen vuoden opiskelijat sekä sosiaali- ja terveysalan että tekniikan toimialueelta. Kyselyyn vastasi yhteensä 84 Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa, joista 56 oli tekniikan toimialueelta ja 32 sosiaali- ja terveysalalta. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin 13.4.2011 tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Kyselytutkimukseen vastasi kaksi opiskelijaryhmää, yksi kummaltakin toimialalta. Vastausprosentiksi tuli 100%. Ky-symysten vastaukset analysoitiin Tixel-taulukointiohjelmalla. Vastanneista 80 % oli jo irtaantunut perusperheestä eivätkä enää asuneet siellä. 86% :lla poismuutto perusperheestä ajoittui 18-21-vuoden ikään. Vastanneista 59 % asui avo- tai avioliitossa, joka voidaan lukea muuttosyyksi. Kuitenkin 41 % ilmoitti toisella paikkakunnalla opiskelun ja 30 % halun itsenäistyä poismuuttosyyksi. Vastanneista 93 % koki omat vanhemmat selkeiksi ja hyviksi vanhemmiksi ja runsas puolet koki myös oman itsenäistymisen tason selkeäksi ja vahvaksi. Toinen puoli totesi sen olevan kehittymässä ja vahvistumassa.
Opinnäytetyössä selvitettiin Metsähoitoyhdistys Lounametsä ry kilpailija- ja suhdanneriskejä. Selvitys tehtiin, koska haluttiin tietää, onko jäänyt huomaamatta olemassa olevia riskejä tai ei ole tiedostettu riskiä. Menetelminä oli liikeriski analyysi, SWOT-analyysi ja riskianalyysitaulukko. Analyysit ja taulukot tehtiin yhteistyössä Lounametsän toimihenkilön kanssa. Haastattelun tavoitteena oli saada eri riskeihin laajempi näkemys ja kanta. Analyysit toteutettiin melko yksityiskohtaisesti liittyen toimiala-, kilpailutilanne-, markkina-alue-, suhdanne- ja riippuvuusriskeihin. Omalle ja kilpailijoiden organisaatioille tehtiin myös SWOT-analyysi, jotta saatiin tietoon organisaatioiden vahvuudet ja heikkoudet. Merkittäviä riskejä Lounametsälle aiheutuu etenkin puukaupan puolella. Riippuvuus ja suhdanneherkkä puukaupan puoli aiheuttaa Metsähoitoyhdistykselle merkittävän liikeriskin. Metsähoidon puolella riskiä aiheuttaa lähinnä suuri hintakilpailu. Suurimmaksi osin kaikille riskeille saatiin suosituksia, miten toimia ja yleisin riskienhallinta keino oli näissä tapauksia riskin siirtäminen sekä pienentäminen. Kokonaisuudessaan mitään riskeistä ei saada poistettua, mutta riskejä saadaan merkittävästi vähennettyä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksikön sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden käsityksiä ongelmaperustaisesta oppimisesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin paperilomakkeille ja internetissä täytettäville e-lomakkeille. Käytetty kyselylomake oli englanninkielinen ja se jaettiin 76 opiskelijalle. Kyselylomakkeeseen vastasi 42 opiskelijaa, jolloin vastausprosentti oli 55,3 %. Saaduista vastauksista kaikki hyväksyttiin aineiston analyysiin. Tuloksien analysoinnissa käytettiin apuna Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Tulokset esitettiin prosentein ja keskiarvoittain. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan myöhemmin hyödyntää ongelmaperustaisen oppimisen kehittämisessä ja suunnittelussa SAMK:in sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Tutkimustulosten mukaan suurin osa opiskelijoista kantoi vastuuta opiskelustaan. Vanhemmat opiskelijat olivat tyytyväisempiä ongelmaperustaisen oppimisen oppimisprosessiin ja opiskeluaika vaikutti siihen, kuinka opiskelijat osasivat hyödyntää ongelmaperustaista oppimismenetelmää opinnoissaan. Opiskelijat kokivat yksilö- sekä ryhmäpalautteen hyödylliseksi itsensä ja oman ryhmänsä kehittämisen kannalta, mutta omien opintojen seuraamista oppimispäiväkirjan avulla ei pidetty tärkeänä. Tuloksien mukaan opiskelijat olivat epävarmoja ongelmaperustaisella oppimismenetelmällä opittujen tietojensa ja taitojensa riittävyydestä työelämässä. Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin ja Rauman sosiaali- ja terveysalan yksiköissä on käytössä eri opetusmenetelmät. Porissa käytetään perinteistä luento-opetusmenetelmää ja Raumalla ongelmaperustaista oppimismenetelmää. Tulevaisuudessa voitaisiin selvittää onko eri opetusmenetelmin opiskelleiden opiskelijoiden tiedoissa ja taidoissa eroja.