Kaikki aineistot
Lisää
Maisterintutkielmassani tarkastelen yksilön merkitystä rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämisprosessissa. Arvokasta, vanhaa rakennuskantaa voidaan suojella asemakaava-alueilla ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvalla kaavoituksella, mutta rakennussuojelulainsäädäntöön jää paljon tulkinnan varaa ja epäselvyyksiä. Suojeltavat kohteet ja suojelun ulkopuolelle jäävän rakennuskannan säilyttämiseen ja hoitoon liittyvät päätökset jäävät pitkälti rakennuksen omistajan vastuulle. Yksilön päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia, joten ympäristön ja ihmisen välinen vuorovaikutussuhde nousee merkittävään rooliin suojeluprosessissa. Tutkimuskohteena ovat Vanhan Porvoon asukkaat, joille olen toteuttanut internetkyselyn poikittaistutkimuksena. Kyselylomakkeen lisäksi empiirinen tutkimusaineistoni rakentuu tutkimushaastatteluista. Edellisen lisäksi aineisto muodostuu rakennetun kulttuuriperinnön suojelua koskevista strategioista ja sopimuksista sekä rakennussuojelun lainsäädäntöön liittyvästä aineistosta. Lisäksi aineistona on rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun liittyvää kirjallisuutta. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksia Vanhan Porvoon asukkaiden arvomaailman muodostumiseen ainutlaatuisen rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämisen kannalta. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva suojelumyönteisyyteen vaikuttavista tekijöistä ja tarvehierarkian muotoutumisesta. Ympäristön, aiemmilta sukupolvilta siirtyneiden perinteiden, yhteisöllisyyden, koulutuksen ja kotiseudun merkityksellä sekä paikallisidentiteetin rakentumisella on vaikutusta valintoihin ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämiseen perustuvien arvojen muodostumiseen. Yksilötason vaikuttimet määräytyvät ympäristön antamien merkityssisältöjen kautta ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Vanhassa Porvoossa aineellistuu yhteisöllinen ja yksilöllinen kulttuuriperintöarvo, joka rakentuu näistä aineettoman kulttuuriperinnön osa-alueista. Vanhan Porvoon asukkaat jakavat tämän kulttuuriperintöarvon vaalien ainutlaatuista historiallista kaupunkikuvaa seuraaville sukupolville.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kokevatko matkailijat Porvoon vanhassa kaupungissa liikaturismista aiheutuvia ilmiöitä. Tutkimustuloksia analysoitaessa selvitetään, onko matkailijoiden kokemuksissa eroa ikäryhmien tai asuinpaikkojen välillä. Työn tavoitteena on tuottaa tutkimuksen myötä hyötyä Porvoon vanhan kaupungin matkailun kehittämiselle, sekä toimeksiantajalle The TOURIST Project:ille, jonka tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta kestävästä matkailusta sekä rakennuttaa Thaimaahan ja Vietnamiin kestävän matkailun koulutuskeskuksia. Opinnäytetyö koostuu kontekstista, jossa esitellään Porvoon vanhan kaupungin matkailua yleisellä tasolla, teoriaosuudesta, johon sisältyy kestävän matkailun, liikaturismin, kokemuksen ja mielikuvien muodostumisen teoriaa, tutkimusmenetelmäosuudesta, johtopäätöksistä ja kehittämismahdollisuuksista, sekä pohdintaosuudesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin, eli määrällisin menetelmin survey- eli kyselytutkimuksena. Vastaajat olivat Porvoon vanhassa kaupungissa vierailleita henkilöitä, ja heidät tavoitettiin sosiaalisen median välityksellä. Vastaajia kyselyyn oli yhteensä 100. Vastaukset kyselyyn saatiin elokuussa 2019, ja analysointi tehtiin syys-lokakuun aikana. Tarkoitus oli kerätä vastaukset Porvoon vanhan kaupungin suurimman matkailusesongin, eli kesäkuukausien loppupuolella. Tutkimuksen mukaan vanhassa kaupungissa vierailleet matkailijat eivät koe merkittävissä määrin liikaturismin vaikutuksia. Ilmiöt ovat kuitenkin havaittavissa, joten matkailun kasvun jatkuessa myös liikaturismin mahdollistajat, sekä siitä seuraavat haittavaikutukset kohteelle tulisi ottaa huomioon Porvoon matkailun kehityksessä. Eniten matkailijoihin vaikutti parkkipaikkojen löytymisen vaikeus sekä hintatason korkeus, kun taas vähiten epäsiisteys tai melu.
Tässä diplomityössä tarkastellaan asuinalueen suunnittelua Porvoon Kokonniemeen siten, että alueelta syntyisi mahdollisimman matalat kasvihuonekaasupäästöt energiatehokkaan kaavan sekä paikallisen energiantuotannon ansiosta. Työ on toinen kahdesta samasta aihepiiristä tehdystä työstä, ja siinä perehdytään matalapäästöisen yhdyskuntasuunnittelun teorioihin sekä metodeihin arvioida tuotettuja maankäyttösuunnitelmia tästä näkökulmasta. Yhdessä toisen diplomityöntekijän, Xiaoyu Chenin, kanssa tehtyjä vaihtoehtoisia maankäyttösuunnitelmia arvioidaan työssä KEKO-työkalulla, arviointitaulukoilla, SWOT-analyysin sekä intressianalyysin avulla. Suunnittelua alustetaan skenaarioiden luomisella Porvoon kehityksestä sekä koostamalla tulevaisuuskuva vuodelle 2040. Skenaarioissa ja tulevaisuuskuvassa korostuvat kasvihuonekaasupäästöjen voimakas vähentäminen uusiutuvien, matalapäästöisten energiantuotantomuotojen ollessa kehityksessä olennainen väline. Vaihtoehtoisten maankäyttösuunnitelmien suunnittelussa luotiin asetelma, jossa voidaan vertailla kolmea tapaa toteuttaa alue sellaiseen vaihtoehtoon, joka edustaisi alueen kehittämistä olemassa olevan rakenteen mukaisesti. Niinpä alueen nykytilannetta mukailevan vaihtoehdon rinnalla on energiaomavaraisuuteen pyrkivä alue, alueen yhdyskuntarakennetta täydentävä ja kaukolämpöön tukeutuva alue, sekä erittäin tiivis, kaukolämmön rinnalla erilaisia paikallisen energiantuotannon muotoja kokeileva alue. Alueiden suunnitteluperiaatteet perustuvat työssä tarkasteltuun kirjallisuuteen. Vaihtoehtojen vertailussa tehokkaina matalapäästöisyyteen pyrkimisen keinoina nähtiin monien käytännön ratkaisujen rinnalla erityisesti tavoite lisätä kaukolämpöalueella paikallista ja päästötöntä sähköntuotantoa. Niinpä vaihtoehtojen vertailun pohjalta luodun viitesuunnitelman perustana on kaukolämmölle sopivan tiiviin rakenteen luominen sekä paikallisen energiantuotannon yhdistäminen. Viitesuunnitelman toteutus on ollut Chenin vastuulla, joten sitä esitellään tarkemmin hänen diplomityössään.
Porvoon jokilaaksossa sijaitseva Länsiranta on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas alue, jonka eteläosa on keskeisestä sijainnista ja lukuisista alueelle tehdyistä suunnitelmista huolimatta säilynyt lähes rakentamattomana. Viime vuosien aikana tämän vanhan viljely- ja teollisuusalueen hyödyntämättömään potentiaaliin on havahduttu ja alueen kehittäminen on tullut uudelleen ajankohtaiseksi. Alueella sijaitsevan vanhan tehtaan tiloihin avatun Taidetehtaan kulttuuri- ja kongressikeskuksen käyttöönotto on herättänyt kysymyksiä koko alueen tulevaisuudesta. Työ on yksi kolmesta Porvoon kaupunkisuunnitteluviraston tilaamasta diplomityöstä, joiden toimeksiantona oli laatia ideasuunnitelma Länsirannan alueen kehittämiseksi. Erillisten suunnitelmien toivottiin toimivan pohjatyönä alueen asemakaavojen uudistamiselle sekä tuovan uusia näkökulmia alueen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, jota on tähän asti käyty vain paikallisten keskuudessa. Diplomityö koostuu neljästä osasta. Työn ensimmäisessä osassa on tarkasteltu suunnittelutehtävän taustaa: kaupungin historiaa ja kaupunkikehitystä sekä Länsirannan asemaa keskustan laajenemisalueena. Länsirannan kehittäminen on liitetty paitsi kasvavan kaupungin paikalliseen kehitykseen, myös yleiseen kaupunkikeskustojen uudistamiseen. Työn toisessa osassa on esitetty tarkastelualueen analyysi, jonka perusteella on rajattu suunnittelualue ja tarkistettu diplomityön tavoitteet. Koska kaupungin kaksinapaistumista eli kilpailuasetelmaa nykyisen liikekeskustan kanssa tulee välttää ja alueella on jo Taidetehtaan alueen toiminnallinen keskus, on suunnitelmassa keskitytty keskustamaisten toimintojen sijaan kaupunkimaisen asuinalueen suunnitteluun ja sen sovittamiseen muihin alueella sijaitseviin toimintoihin. Suunnitelmaa on taustoitettu työn kolmannessa osassa tutkimalla Porvoon nykyistä kaupunkirakennetta ja olemassa olevia korttelityyppejä, selvittämällä asumiseen kohdistuvia muutoksia ja pohtimalla kaupunkiasumisen kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia Länsirannalla. Työn lopputulos on kaupunkisuunnitelma Länsirannan alueen kehittämiseksi. Suunnitelmassa nykyisen kaupunkirakenteen jatkeeksi esitetään noin 90 000 k-m2 kokoinen asuinalue, jonka puoliavoimet korttelit pohjautuvat Porvoon kolmen puukaupunkialueen korttelityyppeihin ja täydentävät tiivistä ja matalaa kaupunkirakennetta. Asumisen lisäksi alueelle on sijoitettu 600 k-m2 kokoinen päiväkoti, kaupunkielämää ja tapahtumia palveleva rantatori ja siihen liittyvä monitoimirakennus sekä vierasvenesatama ja sen palvelurakennus. Laskettelukeskukselle on esitetty uudet tilat ja jokirannassa sijaitsevalle kulttuurihistoriallisesti merkittävälle Wileniuksen telakalle on osoitettu lisärakennus, jota omistaja pitää edellytyksenä telakkatoiminnan kannattavuudelle. Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut vahvistavat alueen identiteettiä virkistysalueena. Suunnitelman pääpaino on kaupunkiasumisen miljöössä ja konsepteissa. Uudet asuinrakennukset ovat 3-5 -kerroksisia (pien)kerrostaloja sekä 2-3 -kerroksisia townhouseiksi kutsuttuja rakennuksia, joissa tehokas maankäyttö yhdistyy suomalaisten arvostaman omakotitaloasumisen piirteisiin. Kaavatasoisen suunnittelun ohella kaupunkiasumisen uusia konsepteja on kehitetty uuden talotyypin osalta myös rakennussuunnittelun keinoin. Esitetyt talotyypit havainnollistavat Keski-Euroopassa yleisen, mutta suomalaisesta asuntotuotannosta vielä puuttuvan talotyypin mahdollisuuksia.
Kantatie 55 on Porvoosta Askolan kautta Mäntsälään kulkeva päätie Porvoon moottoritien (Vt 7) ja Lahden moottoritien (Vt 4) välillä. Tien pituus on noin 35 kilometriä. Yhdessä valtatien 25 kanssa tiet muodostavat epävirallisesti Kehä V:ksi kutsutun itä-länsisuuntaisen kehän Hangosta Hyvinkään ja Mäntsälän kautta Porvooseen. Tie on melko merkittävä työmatkaliikenteen yhteys, jolla on kuljetusten kannalta verkkoa täydentävä rooli. Selvitysten perusteella kuljetuksissa suurin rooli on metsä-, energia- ja rakennusteollisuudella. Kehittämisselvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaisnäkemys suunnittelualueen nykytilanteesta ja tarvittavista kehittämistarpeista. Kehittämistoimenpiteiden määrittämiseksi selvityksessä analysoidaan yhteysvälin liikenteellistä roolia, sekä tunnistetaan tien keskeiset käyttäjäryhmät, käyttäjätarpeet ja palvelutasotekijät. Työ käynnistyi toukokuussa 2022 ja valmistui maaliskuussa 2023. Selvitys toimii kohteiden ohjelmoinnin ja jatkosuunnittelun pohjana. Toimenpideselvityksen tilaajina ovat olleet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, sekä suunnittelualueen kunnat Porvoo, Askola ja Mäntsälä. Selvitys on laadittu Sweco Oy:ssä, jossa työstä on vastannut Oona-Lina Alila. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Inkeri Räsänen, Lauri Vaarankorpi, Juha Vahvelainen, Tuomo Pynnönen, Aija Degerman, Mikko Suhonen.
Tämä opinnäytetyö tutkii shoppailun ja ostokokemuksen tärkeyttä Porvoon kaupungin matkailussa ja sen toimivuutta Porvoon kauppojen näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Visit Porvoo. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin Porvoon ostosmahdollisuudet vetoavat kotimaisiin ja ulkomaalaisiin matkailijoihin ja mistä tuotteista matkailijat ovat kiinnostuneita. Samalla pyritään selvittämään, paljonko rahaa matkailijat ovat valmiita käyttämään ostoksiin. Tuloksista pyritään löytämään demografisia yhteneväisyyksiä, jotta Porvoon kaupunki pystyy kehittämään ostosmatkailua houkuttelevammaksi tulevaisuuden matkailijoita varten. Opinnäytetyön teoria sisältää ostosmatkailun eri prosessien toteutumista matkailijoiden kulutuskäyttäytymisessä. Ensiksi Porvoota esitellään matkailu- ja ostoskohteena, jonka jälkeen ostosmatkailua analysoidaan trendinä. Seuraavassa osiossa tutkitaan matkailijoiden kulutuskäyttäytymistä ja lukijalle pyritään avaamaan kuluttajien ostoprosessin toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä, jossa tutkimusmenetelmän vahvuuksia ja heikkouksia vertaillaan tutkimuksen toteutumisen ja luotettavuuden kannalta. Tutkimuksen toteutusta, kulkua ja tutkimuskysymyksien luomista avataan ja tutkimusteoriaan peilataan menetelmien ja päätöksien perusteena. Tutkimus toteutettiin kyselynä, jossa Porvooseen saapuvia matkailijoita haastateltiin kasvokkain Vanhan Porvoon ostoskaduilla syyskuussa 2016. Vastauksia kerääntyi 62 ja vastauksien analysointi ja vertaileminen toteutettiin lokakuun aikana. Tutkimuksen tuloksia vertaillaan ja käydään läpi yksityiskohtaisesti. Havainnollistamisen tueksi vastaukset siirrettiin Webropol verkkokyselypalveluun ja taulukoiden avulla kehitysideoita ja johtopäätöksiä tuodaan esille. Tuloksista tuli esille, että Porvoo nähtiin ainutlaatuisena ja houkuttelevana matkakohteena, jossa ostosmahdollisuuksien kilpailukyky oli hyvä. Tosin ostosmatkailun kannalta tarjonnan pienuus ja riskit matkailijoiden saavuttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi luovat haasteita ja kehittämistarpeita. Tutkimus ja opinnäytetyö onnistuivat hienosti sisältämään ostosmatkailun pääpiirteet ja rakentamaan toimivaa kokonaisuutta matkailun kehittämiseksi.
Opinnäytetyön käytännön osuus suoritettiin Porvoon Kilpilahdessa Neste Oyj:n Tutkimus- ja kehityslaboratorion epäorgaanisen kemian laboratoriossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla kolmen eri kokonaistyppianalysaattorin antamia tuloksia öljynjalostuksen näytteille. Näytteensyöttömenetelmiä oli käytössä neljä erilaista, kiinteäsyöttö, vaakasyöttö, pystysyöttö sekä höyrystin. Kokonaistyppipitoisuuden määrittämiseksi oli kaksi eri menetelmää, ASTM D5762 ja D4629, joilla analysoidaan typpeä nestemäisistä hiilivedyistä. Työssä käytetyt analyysilaitteet ovat vakituisessa käytössä laboratoriossa. Laitekohtaisia ominaisuuksia tarkasteltiin toistettavuus-, uusittavuus- sekä saantokokeiden avulla. Laimennossarjojen avulla tutkittiin, onko laimennoksen vahvuudella huomattavaa eroa mittaustuloksiin. Laitteiden kuntoa seurattiin referenssinäytteiden avulla. Referenssinäytteinä käytettiin itse valmistettuja sekä kaupallisia vertailumateriaaleja. Laitteiden välisiä eroja saaduista mittaustuloksista tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla. Laitteiden mittausalueiden ollessa erilaisia vain osa tuloksista on vertailukelpoisia keskenään. T-testeissä vertailluista mittaustuloksista neljä kuudesta eroavat ja kaksi kuudesta eivät eroa merkitsevästi 95 %:n luottamustasolla. Suuremmassa osassa tuloksista havaitaan vaihtelua eri laitteiden ja menetelmien välillä, jolloin käytettävällä analyysimenetelmällä on merkitystä mittaustulokseen. Tulosten pohjalta pystytyppianalysaattorilla ASTM D4629 ei ole hyödyllistä mitata suurempia pitoisuuksia, yli 100 mg/kg. Toistettavuuskokeet antavat eri näytematriisien välillä eriäviä tuloksia, mutta tulosten suhteellinen keskihajonta ei ole suurta. Uusittavuuskokeiden pohjalta saatiin suuntaa antava arvio pitoisuustason vaikutuksesta suhteellisen keskihajontaan. Saantokokeiden tulokset olivat vaihtelevia, eikä niiden pohjalta voida päätellä analysaattoreiden toimivuudesta mitään. Laimennossarjat osoittivat, että laimennoksen on hyvä osua kalibrointialueen keskelle, sillä sijoittuminen suoralla aiheuttaa tulokseen hajontaa. Myös laimentamisen aiheuttamaa virhettä tutkittiin, eikä sen todettu olevan suuri virhetekijä analyyseissa. Saaduista tuloksista ei voida päätellä, mikä analyysimenetelmä olisi toimivin kunkin näytematriisin käsittelyyn.
Tämä opinnäytetyö on Itä-Uudenmaan Matkailualan Oppimisverkostossa toimivan Vanhan Porvoon kehittämishankkeen VIVA Porvoo-Borgån toimeksianto. Hankkeessa on toimintaperiaatteena moniääninen yhteiskehittely, jonka ideaa myös tässä työssä tavoitellaan. Tarkoituksena on saada asukkaiden äänet mukaan Vanhan Porvoon kehittämishankkeeseen ja siinä jo mukana olevien toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Tavoitteena on näin tuottaa uutta tietoa VIVA Porvoo-Borgå hankkeelle Vanhan Porvoon kehittämiseksi. Opinnäytetyössä tutkitaan Vanhan Porvoon asukkaiden toiveita, odotuksia ja ideoita Vanhan Porvoon kehittämiseksi sekä elävöittämiseksi. Työssä tutkitaan myös miten saada useampia asukkaita mukaan sekä miten heidät saisi aktiivisemmin mukaan kehittämistyöhön. Tutkimustavoitteena oli lisäksi löytää sellaisia vaikuttamisen väyliä, jonka kautta asukkaiden äänet saa kuuluviin. Työn teoriaosuus pohjautuu kaupunkisuunnittelua, kansalaisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, eri väestöryhmien elinympäristön tarpeita ja Porvoota yleisesti käsittelevään kirjallisuuteen. Kaupunkisuunnittelun teoriassa esitetään, miten vuonna 2000 käyttöönotettu uusi maankäyttöja rakennuslaki parantaa osallisten vaikuttamisen mahdollisuuksia. Työn alussa esitetään teoriakirjallisuuden valossa moniäänisen yhteiskehittelyn ideaa. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen teemahaastattelu ja tutkimuksessa haastattelin kuutta Vanhan Porvoon asukasta. Työ tavoittelee pitkällä aikajänteellä muutosta Vanhan Porvoon kehittämiseksi, joten tutkimusotetta voidaan pitää myös toimintatutkimuksellisena. Asukkailla oli tutkimuksen tulosten mukaan paljon kehittämisehdotuksia. Osa ehdotuksista oli yksittäisiä ehdotuksia, mutta mukana oli myös runsaasti keskenään samanlaisia ehdotuksia. Eniten keskustelua ja kehittämisajatuksia syntyi paloturvallisuuteen, liikenteeseen, asukaspalveluihin ja asukkaille yhteisten tapahtumien sekä tilaisuuksien järjestämiseen liittyviin seikkoihin. Suurin osa asukkaista uskoo asukasyhdistykseen asukkaiden vaikuttamisen väylänä. Osa haastatelluista oli kuitenkin omaksunut osittain negatiivisen kuvan asukasyhdistyksen toiminnasta, joten sen kuvan muuttamiseksi positiivisemmaksi tarvittaisiin vielä työtä. Aktiivisemmaksi kehittämistoimintaan asukkaita saattaisi saada yhteisten sosiaalisten tilaisuuksien järjestäminen ja vetovoimaiset luennot muun muassa asukasyhdistyksen järjestämänä.
Tämä produktityyppinen opinnäytetyö kertoo HePo Cup -jalkapalloturnauksen järjestämisen vaiheista. Turnaus toteutettiin syyskuussa 2015 Porvoossa kahden matkailun koulutusohjel-man opiskelijan toimesta. Kohderyhmänä olivat korkeakouluopiskelijat Porvoossa ja pääkau-punkiseudulla. Tapahtuman tarkoituksena oli monipuolistaa toimeksiantajana toimineen Haa-ga-Helia Porvoo Campuksen opiskelijayhdistys HePo ry:n tapahtumia ja innostaa opiskelijoita liikunnan pariin. Tavoitteena oli saada vähintään 8 joukkuetta mukaan turnaukseen. Turnaus haluttiin pitää helposti lähestyttävänä myös vähemmän liikkuville opiskelijoille ja tapahtuman tunnelman haluttiin olevan rento ja viihtyisä. Yhtenä tavoitteena oli myös luoda konsepti, jota voitaisiin toteuttaa jatkossa vuosittain. HePo Cup turnauksessa ottelut pelattiin kahdella pienellä kentällä Myllymäen tekonurmella. Kentällä sai olla kerrallaan kuusi kenttäpelaajaa sekä maalivahti. Otteluissa noudatettiin Suomen Palloliiton määrittämiä jalkapallosääntöjä, lukuun ottamatta paitsiota. Turnaukseen osallistui 12 joukkuetta, jotka oli jaettu kahteen alkulohkoon. Molempien lohkojen kaksi parasta pääsivät semifinaaleihin, jonka jälkeen pelattiin mitalipelit. Turnausalueella oli mahdollisuus myös nauttia kahvilan tarjonnasta sekä muusta oheisohjelmasta, kuten Veikkausliigapelaaja Ville Taulon vetämästä pallotutkakilpailusta. Lisäksi turnausalueella soitettiin musiikkia koko tapahtuman ajan. Markkinoinnissa panostettiin Uudenmaan alueen sekä pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tapahtumaa markkinoitiin pääasiassa sosiaalisessa mediassa Facebookin välityksellä sekä vierailemalla eri ammattikorkeakoulujen kampuksilla. Vaikka päämarkkinointikohteena olivat korkeakouluopiskelijat, tapahtuma oli avoin myös kaikille muille kiinnostuneille. Tapahtuman houkuttelevuuden lisäämiseksi pyrittiin hankkimaan tunnettuja yrityksiä tukemaan turnausta. Turnaukseen saatiinkin yhteensä 13 sponsoria ja yhteistyökumppania, joiden avulla pystyttiin nostamaan turnauksen laatua ja houkuttelevuutta merkittävästi. Kokonaisuudessaan HePo Cup 2015 oli onnistunut, sillä kaikki asetetut tavoitteet pystyttiin saavuttamaan. Mukaan saatiin 12 joukkuetta, mikä oli suurin mahdollinen määrä. Lisäksi ta-pahtumaan onnistuttiin luomaan viihdyttävä ilmapiiri, ja ottelut pysyivät aikataulussa koko tapahtuman ajan. Jokaiselle joukkueelle pystyttiin tarjoamaan vähintään viisi ottelua turnauk-sen aikana. Saadun palautteen perusteella myös turnaukseen osallistuneet pelaajat ja katsojat, sponsorit sekä toimeksiantaja olivat tyytyväisiä turnaukseen. Tämä antaa hyvät lähtökohdat turnauksen järjestämiselle myös tulevaisuudessa. Kehitettävää tapahtumassa on joukkueiden tasoerojen pienentäminen, ensiapuhenkilökunnan selkeämpi erottaminen muista, tapahtuman rakennusvaiheen aikataluttaminen sekä kuuluttaminen englanniksi.
Sisältää myös kaksi muuta artikkelia: Jouko Soveri: Effect of acidic deposition on the soil and groundwater in the Porvoo area and in a number of background areas Jouko Soveri: Influence of limestone-dust deposition on groundwater acidification in areas with different deposition levels
This is a product-oriented thesis of planning a product and a small city guide. The product is a summertime tour to the South Coast of Finland to cities Helsinki, Porvoo and Kotka. The commissioner is a London-based tour operator ScanAdventures. The goal was to make a selling product for ScanAdventures and to improve their summer product selection especially in Finland. The study was executed between May 2016 and October 2016. The thesis consist on theory part and process part. Theory includes Finland as a travel destination with some tourism facts with the main focus on British tourists. The three cities included in the tour Helsinki, Porvoo and Kotka and their tourism are being introduced individually. The thesis also looks into tourism product, its development process as well as special characteristics of tour operator’s product planning. The process describes the making of the product as well as the city guide. The research involved going through material related to the destination and product planning, collecting material of the destinations, both pictures and information, contacting the destination management organisations of each cities and creating content for the product and the city guide based on the ScanAdventures clientele. As a result of this thesis came a 6-day tour to coastal Finland that includes flights, 2 nights’ accommodation in Helsinki including breakfast, 1 nights’ accommodation in Porvoo including breakfast, 2 nights’ accommodation in Kotka including breakfast, transportation between the cities by either a rental car or public transportation and a city guide.
Tämän produktityyppisen opinnäytetyön tarkoitus on tarjota esteettömyysopas Porvooseen saapuville matkailijoille. Jotta aiheesta ei tule liian laaja opinnäytetyö keskittyy Porvoon suosituimpiin kohteisiin matkailun kannalta. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ilman toimeksiantajaa, kirjoittajan oman mielenkiinnon pohjalta. Porvoo on Etelä-Suomessa sijaitseva noin 50 000 asukkaan kaupunki. Se on suosittu erityisesti kesällä päiväkävijöiden keskuudessa ja erityisesti sen Vanhasta Porvoosta ja siellä sijaitsevasta Tuomiokirkosta ja punaisista ranta-aitoista. Esteettömiä palveluja tarvitsevia henkilöitä on Suomessa yhä enemmän. Iso osa Porvoon suosituimmista kohteista sijaitsee Vanhassa Porvoossa, jossa alueet ja liikkeet ovat vanhan rakentamisen ja korkeuserojen vuoksi hyvin haastavia liikkumisen kannalta. Opinnäytetyön päätavoitteena on tuoda esiin Porvoon haasteet esteettömyyden näkökulmasta ja mitä saapuvan esteetöntä palvelua tarvitsevan matkailijan tulee ottaa huomioon Porvoossa vieraillessaan ja mitkä kohteet vierailija joutuu mahdollisesti kokonaan karsimaan pois. Alatavoitteena opas tuo esiin eri esteetöntä palvelua vaativat ryhmät, kuten liikuntarajoitteiden lisäksi huomioiden näkö- ja kuulovammaiset. Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu käsittelemään Porvoota matkailukohteena, esteettömyyden vaatimuksiin ja ryhmiin, jotka esteetöntä palvelua tarvitsevat sekä esteettömän matkailun eri tekijöihin. Lopullinen opas valmistui toukokuussa 2022. Opas on suunnattu henkilöille, jotka kaipaavat esteettömyyttä matkustaessaan. Esteettömyysopas on suomenkielinen ja tarkoitettu erityisesti kotimaanmatkailijoille. Opas sisältää tarkempaa tietoa yleisimmistä kohteista kuvineen, sekä yleistä informaatiota muun muassa alueen invalidi parkkipaikka ja wc mahdollisuuksista. Lisäksi oppaassa on kartta, joka sisältää kaikki kohteet. Jatkokehityksenä oppaaseen voisi mm. listata useampia kohteita. Lisäksi karttaa voisi parantaa lisäämällä alueella olevien teiden korkeuseroja ja kaltevuutta, jotta matkailijan olisi helpompi hahmottaa sopivat reitit liikkumiseen.
Opinnäytetyö on osa laajempaa muutosprosessia Porvoon Länsirannalla. Alue on tunnettu Taidetehtaan kulttuuri- ja taidetoiminnasta. Tulevaisuudessa alue monipuolistuu ja kehittyy keskustamaiseksi alueeksi. Yhtenä toimijana alueelle siirtyy HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Porvoon yksikkö syksyllä 2010 yhdessä Laurea ammattikorkeakoulun ja kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa. Yksikkö muodostaa Porvoo Campuksen. HAAGA-HELIA Porvoo yksikön siirtyessä uusiin tiloihin, tulee voimaan myös Porvoo Campuksen uusi opetussuunnitelma, joka painottaa tutkivaa oppimista ja siihen liittyviä opetusmenetelmiä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia kehittyvällä Länsirannalla. Työssä tutkitaan myös alueelle suunnitteilla olevat toiminnot, sekä mihin näistä toiminnoista opiskelijat voisivat osallistua. Työssä käy myös ilmi, mitä hyötyjä opiskelijat saavat osallistumisestaan sekä mitä haasteita osallistumiseen liittyy. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Porvoon yksikkö. Aiheesta ei ole aikaisemmin tehty tutkimusta. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee oppimiseen liittyviä teorioita sekä niihin liittyviä tiedon käsityksiä. Tarkemmassa tarkastelussa ovat behavioristisen, kognitiivisen ja konstruktivistisen oppimisen teoriat. Toinen teoriakokonaisuus esittelee ammattikorkeakoulun tehtäviä, joista pääpaino on tutkimus – ja kehitystehtävällä. Teoriaosuus päättyy uuden Porvoo Campuksen opetussuunnitelman sekä uudenlaisen oppimisen menetelmien esittelyyn. Opinnäytetyön alussa on esitelty aiheeseen liittyvät toimijat eli Taidetehdas sekä HAAGA-HELIA Porvoo Campus uusine oppimisympäristöineen. Tutkimuksen empiirisessä osiossa menetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusta varten haastateltiin viittä porvoolaista kehitystehtävässä toimivaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin Porvoossa joulukuussa 2009 yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Tutkimustuloksista käy ilmi, että haastattelemani tahot ovat valmiita ottamaan opiskelijoita osaksi alueen jokapäiväistä toimintaa. Opiskelijat nähdään tärkeinä ja uutta voimaa alueelle tuovana voimavarana. Tulokset painottavat opiskelijoiden vahvaa työelämälähtöisyyttä ja sen sisällyttämistä opiskelijoiden opiskeluarkeen. Tuloksien perusteella opiskelijoiden hyödyt alueen toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ovat uudet ja aidot työelämäkokemukset työtodistuksineen. Suurimpana haasteena nähdään uusi Porvoo Campuksen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman sisällöllä (esimerkiksi kurssitarjonta) ja käytännön toteutuksella (joustavuus) on ratkaiseva rooli opiskelijoiden osallistumisen mahdollistamisessa.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Porvoon kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Porvoon julkisten palveluiden, apteekkien, pankkien ja vakuutusyhtiöiden, ravintoloiden ja hotellien, kirkkojen ja museoiden sekä lähiöiden yritysten esteettömyyttä. Laurea-ammattikorkeakoulusta esteettömyyskartoitusta tekemässä oli 23 opiskelijaa. Esteettömyyskartoituksen kohteet rajattiin yhdessä vammaisneuvoston kanssa ja kartoitettavia paikkoja oli lähes 100. Esteettömyyskartoituksen kohteet sijaitsivat Porvoon keskustassa ja suurimmissa lähiöissä. Esteettömyyskartoituksella saadaan tietoa fyysisen ympäristön esteettömyydestä, miten hyvin kartoitettava kohde tai alue palvelee kaikkia käyttäjiä. Esteettömyyskartoitusta varten suunniteltiin kartoituslomake mukaillen Invalidiliiton julkaisemaa opasta Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. Kartoituslomakkeen avulla kerättiin tietoa kohteen pihasta ja sisäänkäynnistä, opastuksesta, aulasta ja asiointitiskistä, WC-tiloista sekä hissistä ja portaista. Lomakkeessa oli vastaus vaihtoehtoina Ei, Kyllä sekä ei koske kohdetta kohdat sekä avoimet kohdat, joihin sai kirjoittaa omia kommentteja. Tuloksissa käy ilmi, että Porvoon julkisiin palveluihin, joihin kuuluvat virastot, terveyspalvelut ja liikuntapaikat, on yleisesti ottaen esteetön sisäänpääsy. Erityisesti terveyspalveluissa on esteettömyys otettu hyvin huomioon. Kaikkiin kartoitettuihin apteekkeihin ei pääse esteettömästi sisälle ja yleisesti apteekkien sisätilat ovat ahtaita ja vaikeakulkuisia apuvälineiden kanssa liikkuvalle. Pääsääntöisesti pankit ja vakuutusyhtiöiden sisäänkäynnit ovat esteettömiä ja sisätilat helppokulkuisia. Tutkittu hotelli on esteetön. Ravintoloissa, joista osa on vanhassa kaupungissa, sisäänpääsy on pyritty mahdollistamaan siirrettävien luiskien avulla. Useimmissa ravintoloissa sisätilat ovat tarpeeksi tilavat apuvälineiden kanssa liikkumiseen. Vanhassa kaupungissa sijaitsevat kirkot ja museot ovat historiallisia rakennuksia, joissa esteettömyys on vaikea huomioida ja toteuttaa, joten ne eivät ole esteettömiä. Lähiöistä tutkittiin Gammelbackaa, Kevätkumpua, Näsiä sekä Tarmolan ja Huhtisten aluetta. Alueiden kauppoihin ja ostoskeskuksiin on yleisesti ottaen esteetön sisäänpääsy. Joissakin liikkeissä on korkea kynnys, joka hankaloittaa sisäänpääsyä. Induktiosilmukka löytyy vain parista kartoitetusta kohteesta. Kartoitetut kohteet on raportoitu erillisenä liitteenä. Esteettömyyskartoituksen raportista pyydettiin arviointia Porvoon vammaisneuvostolta. Palautteen mukaan raportin tiedot oli koottu selkeästi. Projektin alusta asti oli selvää, että paljon mielenkiintoisia kohteita jää tämän esteettömyyskartoituksen ulkopuolelle. Yksinkertainen ja edullinen kehittämiskohde olisi induktiosilmukan saaminen erityisesti julkisiin palveluihin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata terveysalan opiskelijoiden mielipiteitä ihanneoppimisympäristöstä. Opinnäytetyöllä haettiin vastauksia kysymyksiin millainen oppimisympäristö on terveysalan opiskelijoiden mielestä oppimista tukeva ja millainen oppimisympäristö on terveysalan opiskelijoiden mielestä viihtyvyyttä luova. Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista tutkimusotetta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin toukokuussa 2008 kaikilta Porvoon Laurean terveysalan opiskelijoilta. Aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella, johon opiskelijat saivat kirjoittaa vapaamuotoisesti ihanneoppimisympäristöstä. Opiskelijoiden kirjallisia vastauksia saimme yhteensä 17. Opinnäytetyön tulosten tarkastelussa kaikki vastaukset otettiin huomioon. Tulosten analysoinnissa käytimme sisällönanalyysi menetelmää. Opinnäytetyön tuloksina nousi esille erilaisten tilojen tarpeellisuus ja sisustuksen merkitys opiskeluviihtyvyyteen. Tärkeimpinä asioina opiskelijat pitivät, että oppimisympäristössä on hyvä ilmastointi, opiskelijaravintola ja kahvio sekä oppimista tukevia havainnollistamismateriaaleja ja harjoitteluvälineitä. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää Porvoon Länsirannalle Taidetehtaan kulttuurikeskuksen viereen rakennettavan korkeakoulukampuksen ja sen oppimisympäristön luomiseen. Opinnäytetyön tuloksien avulla on mahdollista kehittää Porvoo Campuksen oppimisympäristöä sellaiseksi, että se pystyy kehittämään toimintaansa työelämän kasvavia vaatimuksia vastaaviksi sekä edistämään oppimista.
Slow-matkailu on kasvava trendi. Slow korostaa ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tasapainoista elämää. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten slow-matkailua voitaisiin kehittää Porvoossa vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Tässä tutkimuksessa vieraanvaraisuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitetaan luomu- ja lähituotteiden suosimista ja sosiaalista kanssakäymistä sekä oman kaupungin arvostamista. Tämä laadullinen tutkimus on osa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opinnäytetyön teemaryhmää Cultural & Heritage. Tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui kymmenen edustajaa seitsemältä eri toimialalta. Valittuihin haastateltaviin on päädytty, jotta saataisiin mahdollisimman laaja näkemys tutkittavasta aiheesta. Haastattelut tehtiin helmi-maaliskuussa 2012. Teoria osuus käsittelee, mistä slow-liike on lähtöisin ja miten vieraanvaraisuus ja yhteisöllisyys ovat yhteydessä slow-matkailuun. Tutkimustuloksissa käydään läpi haastateltavien näkemyksiä ja mielipiteitä slow-matkailusta ja yhteisöllisyyden sekä yhteistyön merkityksestä matkailun kehittämisessä. Tutkimustulosten analysoinnin tukena on käytetty teemoittelua sekä SWOT-analyysia. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että slow koetaan kiinnostavana sekä hyödyllisenä mat-kailun kannalta, mutta sitä ei ole juurikaan hyödynnetty markkinoinnissa. Porvoota pidetään vieraanvaraisena kaupunkina, mutta parantamisenkin varaa on. Yhteisöllisyyttä kaivataan. Yhteistyö on Porvoossa toimivaa ja se koetaan tärkeänä, mutta se on vielä melko pienimuotoista. Jotta slow-matkailua voitaisiin kehittää, tulisi se avata käsitteenä hyvin ja miettiä, mitä se tarkoittaa juuri Porvoossa.
Everyday the damaging outcomes of industrial life become more visible and obvious. That is why the mankind has created the sustainability concept, to stop the destruction and pos- sibly erase some of the devastating actions that we did. In Haaga-Helia University of Applied Sciences, we, students and staff, can also play a vital role to prevent the ruination of Earth from happening. In Haaga-Helia Porvoo campus spe- cifically, we can do so by focusing on one of the main activities of the campus – event management, to be done responsibly. This product-based thesis is aimed at developing sustainable event management culture in Haaga-Helia Porvoo campus, regulated by a guideline that is presented as a final product of the thesis. Guideline is based on existing materials on sustainability, Agenda2030, inter- views from Haaga-Helia workers, sustainability organisation and reports on sustainable event organisations on festivals across the world. It is structured in a way that follows the event organisation steps and is targeted for Tourism and Event Management students. Theoretical framework covers components of sustainable event organisation, such as en- ergy and emissions, water, resources, transportation and waste management, as well as social responsibility. Final result of the research and development process is a guideline for sustainable event organization in Haaga-Helia Porvoo campus that is purposed to comply with the current Agenda 2030 goals, following materials from theoretical framework part. It is aimed to ben- efit to Haaga-Helia community by decreasing carbon emissions, educating visitors and par- ticipants on environmental issue and giving back to the society. Main focus is on ecological sustainability, but social responsibility will be discussed as well. The handbook is targeted at the students of Haaga-Helia. During the research, it was found out that significantly decreasing event’s carbon emis- sions does not require radical changes and instead can be achieved by taking small easy steps. These include working with local rather than international companies, responsible waste disposal, reduction of red meat in catering, conservation of non-renewable sources, among others. Further suggestions for the development are listed in the last chapter.
In the third World Countries there is a need to develop and promote Tourism industry. Tourism Sector needs to be promoted to push economic development and increase the number of employments This research aims to find out whether eco-tourism sector at Ngorongoro Conservation area generates suistanable profit to local people. Qualitative reasearch was used to analyze eco-tourism value that leads to better understanding of different supports methods being used by government to local people. And to asses the financial flow between local people and stakeholders. Primary data was collected through open-ended questions, questionnaires delivered to almost 90 people in Ngorongoro area. And some few questionnares were delivered to stake holders as well. The results showed that eco-tourism in Ngorongoro has to be developed to ensure sustainable growth of the tourism sector. In the thesis some recomendations were given for the future.
Tämä on produktityyppinen opinnäytetyö, jonka lopputuloksena syntyi matkailuopas Porvoon parhaista paloista paikallisten näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Hungry for Finland -ruokamatkailuhanke. Työn päätavoitteena oli selvittää, mitä porvoolaiset tekevät omalla kotipaikkakunnallaan vapaa-ajallaan ja luoda tarjonnasta opas kotimaanmatkailijoille. Alatavoitteena oli liittää oppaaseen ruokamatkailu ja selvittää ovatko paikalliset valmiita jakamaan salaisuutensa. Työ rajattiin Porvooseen, koska koko Suomi olisi aiheena ollut liian laaja. Porvoo on Etelä-Suomessa sijaitseva noin 50 000 asukkaan kaupunki. Se on suosittu etenkin kesällä päiväkävijöiden keskuudessa ja erityisesti Vanhasta Porvoosta ja siellä sijaitsevasta Tuomiokirkosta. Kotimaanmatkailu määritellään matkaksi, joka tehdään omassa kotimaassa, paikkaan, joka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Kotimaanmatkailun merkitys paikallisille yrityksille on suuri sillä yrityksien ja organisaatioiden asiakkaista 63 % on kotimaanmatkailijoita. Ruokamatkailu on tekemistä, jossa matkustetaan kohteen maun ja tunteen löytämiseksi. Tavoitteena on tarjota uniikkeja kokemuksia, jonka avulla tarjotaan paikan aitoja makuja sekä autetaan vierailijaa oppimaan paikallisuudesta. Matkailijoiden halu kokea jotain uutta suosittujen nähtävyyksien ulkopuolelta on yleistynyt. Uusien ruokien löytäminen ja matkailijalle tuntemattomat kohteet ovat tärkeitä motivaation lähteitä matkalle. Produktityyppisen opinnäytetyön tukena käytettiin kvantitatiivista määrällistä tutkimusmenetelmää kyselyn muodossa, joka tehtiin syyskuussa 2021. Kysely suunnattiin porvoolaisille ja sen tavoitteena oli selvittää paikallisten lempipaikkoja ja -tekemistä sekä porvoolaisten käyttämiä paikallisia ruoka- ja juomatuotteita. Lisäksi kyselyn tavoitteena oli kartoittaa porvoolaisten mielikuvaa Porvoosta yleisesti ja ruokamatkailukohteena. Opinnäytetyön produktin luomisen tukena käytettiin myös ei-osallistuvaa havainnointia, johon kuului havainnointia netissä opinnäytetyön tekijän oman tietämyksen pohjalta sekä hyödynnettiin Porvoo-asiantuntijan vinkit. Lopullinen opas syntyi marraskuussa 2021 kyselyn tulosten, tietoperustan ja opinnäytetyön tekijän oman tietämyksen perusteella. Opas on suunnattu kotimaanmatkailijoille ja se sisältää tietoa Porvoosta, paikallisten lempipaikkoja ja -tekemistä kotipaikkakunnallaan sekä paikallisia ruoka- ja juomatuotteita. Kohteet ja tekemiset liittyvät suurimmaksi osaksi luontoon ja ruokamatkailuun. Lisäksi opas sisältää paikallisten vinkkejä, jotka on poimittu paikallisille suunnatusta kyselystä. Oppaan tavoitteena on tarjota kotimaanmatkailijalle mahdollisuus tutustua Porvooseen paikallisten silmin sekä tutustua kaupunkiin syvemmin ja laajemmin. Jatkokehityksenä oppaaseen voisi listata mm. enemmän paikallisten lempikohteita ja -tekemistä. Lisäksi oppaassa voisi syventyä enemmän ruokamatkailuun. Opas on myös helposti käännettävissä ulkomaanmatkailijoille. Porvoosta puuttuu uniikki saunakonsepti. Porvoon lähistöltä löytyy upeita saaristoja, joita voisi hyödyntää uniikin saunakonseptin perustamiseen.
Opinnäytetyö järjestetään toimeksiantona Osuuskauppa Osla Handelslagiin. Opinnäytetyön tavoitteena on järjestää Porvoon ravintola Rosson henkilökunnalle työhyvinvointia ylläpitävä ja kehittävä päivä. Työhyvinvointi on ajankohtainen aihe ja Osuuskauppa Osla Handelslagiin kuuluvassa ravintola Rossossa se on ollut tärkeä osa toimintaa jo aiemmin. Opinnäytetyö toteutettiin projektina. Opinnäytetyön toteutusosa keskittyy pääosin toiminnalliseen osuuteen ja edesauttaa työntekijöiden päivittäistä työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Opinnäytetyön kirjallinen osa käsittelee teoriaa työhyvinvoinnista ja taustatietoa yrityksestä. Pääpaino on kuitenkin toiminnallisessa osuudessa. Työhyvinvointi on ollut ajankohtainen asia viimeisten kymmenen vuoden ajan. Työhyvinvointi on kuitenkin hankala asia käsitellä, sillä se ei ole konkreettinen asia, vaan jokainen työyhteisön jäsen kokee sen hyvin eri tavalla. Työhyvinvointi on ihmisten ja työyhteisön kehittämistä siihen suuntaan, että jokainen voi olla onnistuja ja kokea työn iloa. Työhyvinvointipäivä toteutettiin lokakuussa 2007. Päivän ohjelma oli monipuolinen. Ohjelma alkoi ravitsemusluennolla. Sen jälkeen oli Shindon aika, jonka jälkeen lähdimme sauvakävelemään. Sauvakävelyn etappi oli kahden kilometrin päässä sijaitseva keilahalli. Keilailun jälkeen sauvakävelimme takaisin Porvoon keskustaan. Päivä päättyi terveydenhoitaja Tiina Katajan tietoiskuun ja palautteen keräämiseen. Kaikki osallistujat täyttivät kyselyn, jonka avulla saatiin tietoa päivän onnistumisesta. Osallistujilta kerätyssä palautteessa ilmeni, että kaikki olivat innostuneita päivästä ja että siitä oli hyötyä työhyvinvoinnin kannalta. Kaikkien kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan näkyi ja kaikki olivat innostuneita päivästä. Kaikilla oli mukavaa yhdessä ja toivottiin, että jatkossa järjestettäisiin samantapaista yhteistä ohjelmaa. Palautteista tuli myös esille, että työntekijöille päivä oli toivottu huomiointi työnantajan puolelta ja osoitti, että työntekijöitä arvostetaan. Palautteissa parhaimman arvosanan ohjelmasta sai keilailu ja heikoimman sauvakävely. Kokonaisarvosana päivälle oli asteikolla 1-5 kuitenkin 4,2. Jatkossa työhyvinvointia tulisi kehittää ja pitää yllä suunnitelmallisesti yrityksen johdon ja esimiesten voimin.
Satamassa työskentelevien operaattoreiden yksi merkittävä työtehtävä on työveneiden operointi. Tämän tehtävän laadukkaaseen suorittamiseen tarvitaan asianmukaista työvenekalustoa sekä ammattitaitoisia veneenkuljettajia. Ikääntyessään Neste Oyj:n Porvoon Kilpilahden työvenekaluston toimintavarmuus on heikentynyt sekä suunnittelemattomat korjausta vaativat huoltotapahtumat lisääntyneet. Jotta sataman operatiivinen valmius alusten kiinnityksiin ja öljyntorjuntatehtävien suorittamiseen pysyy yllä, tulee sataman työveneiden olla lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Tämän tutkimuksen päämääränä oli tuottaa esiselvitys työveneiden uusimistarpeesta Neste Oyj:n Porvoon Kilpilahden satamassa. Työssä tarkasteltiin nykyistä toimintaympäristöä sekä käytössä olevien työveneiden ominaisuuksia. Osana tutkimusta oli venemiehille suunnattu kysely työveneiden ominaisuuksista sekä haastattelu jolla pyrittiin määrittelemään työveneiden tarvelähtöisyys. Haastattelu suoritettiin sataman vastuuhenkilöille ja paikalliselle pelastusviranomaiselle. Tutkimuksessa selvisi, että työveneissä on esiintynyt viime vuosina selvästi enemmän huolto- ja korjaustarvetta kuin elinkaaren alkupäässä. Tutkimus osoittaa myös, että veneiden suunniteltu käyttötarve on muuttunut painoarvoltaan enemmän ympäristöasioiden suuntaan kuin aiemmin. Käyttäjäkokemuksien mukaan työvene Intoa pidetään Aatosta sopivampana suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Selviytyäkseen vaativista päivittäisistä työtehtävistä molemmat työveneet kaipaisivat uudistamista. Työveneinvestointi on usean vuoden projekti Neste Oyj:n kokoisessa yhtiössä. Tästä syystä olisi perusteltua perustaa työryhmä valmistelemaan investointipäätöstä ja aloittamaan suunnittelutyö työveneiden uusimiseksi. Tuskin kukaan haluaa joutua tilanteeseen, jossa satama ei pysty täyttämään pelastuslain edellyttämiä vaatimuksia mahdollisen öljyvahingon sattuessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kotimaisten nuorten aikuisten (18-35- vuotiaiden) näkemystä Porvoon matkailuvetovoimasta. Työn avulla halutaan tutkia Porvoon matkailun kehityskohteita ja parantaa sen avulla nuorten matkailukokemuksia. Tutkimuksella kartoitetaan erityisesti tämän kohderyhmän mielikuvia kaupungin matkailun kehittämistä varten. Toimeksiantaja Visit Porvoo voi hyödyntää työtä omassa markkinoinnissaan ja hyötyä tutkimuksesta omien toimintamallien kehittämistä varten. Opinnäytetyön teoriaosuus perustuu kotimaan matkailun, brändäyksen ja matkailukohteen vetovoimatekijöiden käsitteisiin. Tietoperusta auttaa lukijaa saamaan paremman käsityksen tämän raportin keskeisimpiin asioihin. Työssä tarkastellaan erityisesti kohderyhmän matkailukäyttäytymistä ja matkailumotiiveja, joiden tarkoituksena on saada laajempi ymmärrys nuorten aikuisten mieltymyksiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä ja aineistonkeruussa hyödynnettiin julkista kyselylomaketta aikavälillä 27.2-26.3.2023. Kysely luotiin mahdollisimman kiinnostavaksi ja lukijaystävälliseksi kohderyhmälle. Tutkimusaineiston keräämisen käytettiin toimeksiantajalta saatuja aineistoja, aiheisiin sopivia kirjallisuuksia ja tutkimuksia. Aineiston analysoinnissa käytettiin määrällisen tutkimuksen muotoja ja siinä keskityttiin ensisijaisesti kohderyhmän mielikuvien tutkimiseen. Tämän avulla selvitettiin keskeisimmät mieltymysten ja kehitysten kohteet Porvoon matkailun saralla. Tutkimustulosten perusteella tyytyväisyys näkyi erityisesti ravintola- ja kahvilapalveluiden osalta. Nuorten aikuisten mielestä kaupungin ostos- ja majoituspalvelut kaipasivat kuitenkin eniten kehitystä. Merkittävimpinä matkailumotiiveina nuorilla korostuivat tapahtumat ja ajankuluttaminen. Porvoon saariston houkuttelevuus oli positiivinen tutkimushavainto. Tutkimuksen tuloksena voidaan päätellä Porvoon olevan kiinnostava matkakaupunki. Nuoret toivoisivat eniten kehitystä ostospalveluihin ja tapahtumiin etenkin sesonkiajan ulkopuolella. Tuloksista ilmeni nuorten toivovan Porvoon olevan otollisempi matkakohde pidemmän aikavälin matkustukseen. Tutkimuksen vastaukset keskittyivät eniten tapahtumiin, saaristoon ja kulkuyhteyksiin. Opinnäytetyön prosessi alkoi 2022 loppuvuonna ja kesti vuoden 2023 kevääseen.
Tämän opinnäytetyön aiheena on Pellingin saaristoalueen matkailun kehittäminen ja alueen yritysten verkostoituminen. Tutkimusongelmana on selvittää, millaista yhteistyö on jo olemassa olevien yritysten kesken ja millaisia kehittämisideoita yrityksillä on Pellingin saaristoalueelle. Toimeksiantajani on Porvoon kaupungin matkailutoimisto. Työhöni olen sisällyttänyt kuvauksen saaristoalueesta ja sen historiasta. Tavoitteeni on tämän kuvauksen avulla saada lukija ymmärtämään alueen vetovoimaisuus, sekä selvittämään lukijalle saaristokulttuuria. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen tutkimus. Haastattelin yrittäjät erikseen heidän kodeissaan tai yrityksissään. Haastatteluaineiston keruu tapahtui tammikuussa 2013. Haastatteluun osallistui alueen 9 matkailualan yrittäjää. Tutkimuksessa selvisi, että alueella on kesäisin suuri vetovoima matkailijoille. Yrittäjät pitävät alueelle lisääntyvää matkailua positiivisena tekijänä, kunhan se on hallittua ja järjestettyä. Tällä hetkellä alueen yrittäjillä ei ole järjestäytynyttä yhteistyömuotoa, joka auttaisi järjestäytyneen matkailun kehittämiseen. Matkailijoita olisi tulossa alueelle enemmänkin mutta alueelta puuttuu esimerkiksi majoitusmahdollisuuksia.
The thesis was carried out as a project. The objective was to attend and organize three different educational fairs for HAAGA-HELIA in Bulgaria, Germany and the Ukraine. The purpose of attending these events was to attract new students to the Porvoo Campus, the brand new building and concept of HAAGA-HELIA in Porvoo. The project consisted of arranging and representing HAAGA-HELIA in the different events. The thesis presents the planning before and after the fair and also evaluates the work of the project manager in the project. As the events were arranged in Bulgaria, Germany and the Ukraine, it was necessary to travel to these countries in order to participate. The educational fairs took place in the last quarter of 2010. The main goal of the project was to attract students to apply to HAAGA-HELIA Porvoo Campus. The Porvoo Campus was inaugurated in January 2011 and brings a whole new concept of teaching and learning to the small city of Porvoo. The building reunites two different universities of applied sciences and has an innovative design and architecture to help the students succeed in their careers. Integrated marketing communications and the organization of a fair are the main parts of the theoretical framework. The author’s comments and the sources found in literature give support to the practical part of the study that aims to work as a guide for future events attended by HAAGA-HELIA students. Feedback of the project and an overview of the project manager’s tasks are part of the conclusion. The events were really positive for HAAGA-HELIA and the branding of the new Porvoo Campus.
Toiminnallinen opinnäytetyö on työelämälähtöinen tilaustyö Porvoon kaupungin nuorisotoimelle. Opinnäytetyön produktina laadittiin tilausta vastaava tuottajuuskurssi. Tavoitteena oli luoda Porvoon nuorisotoimelle uuden osallistamismuodon käyttöön ottoa helpottava työkalu. Tunnissa tapahtumatuottajaksi? –kurssi pidettiin maaliskuussa 2009 nuorisotiimin koulutuspäivän aikana. Kurssilla käytiin läpi nuorille sopivalla tavalla yksinkertaisen tapahtumatuotannon vaiheet ja annettiin nuorille mahdollisuus laatia mieleisensä tapahtumasuunnitelma. Opinnäytetyössä tarkastellaan Porvoon nuorisotoimea osallistajana ja tuottajana sekä Tunnissa tapahtumatuottajaksi? –kurssin sisältöä, rakennetta ja palautetta. Opinnäytetyön tutkimuskohteena on Porvoon nuorisotoimen lisäksi työn myötä perustettu nuorisotiimi. Työn myötä Porvoon nuorisotoimi on hyötynyt odotetulla tavalla: nuorisotiimi on perustettu, vakiinnutettavissa oleva osallistamisen muoto on olemassa, enää puuttuvat nuorisotoimen omat, pääasiallisesti ajalliset, resurssit. Tuottajalle työn arvo on osallisuuden merkitys tapahtumatuotannossa. Nuorten osallisuutta pitää kannustaa, nuoret osaavat itse, jos heille vain antaa mahdollisuuden ja tukea. Ammattitaitoinen tuottaja antaa tilaa idearikkaalle nuorelle.
Sociala medier utgör en stor del av marknadsföringen idag eftersom de är snabbt växande, och att vara aktiv på sociala medier är ett måste för företag för att de ska hänga med i utvecklingen. Mindre företag hamnar lätt efter konkurrenterna, eftersom de inte har samma resurser att satsa på marknadsföring som lite större företag har. Haven Porvoo är ett av de mindre företagen som hamnat i en sådan situation. Examensarbetet har gjorts på Haven Porvoos begäran. Haven Porvoo är en marknadsföringsbyrå i Borgå, som erbjuder digitala marknadsföringstjänster, i huvudsak WordPress- hemsidor och nätbutiker. Syftet med arbetet var att bygga upp en effektiv handlingsplan för sociala medier för att hjälpa Haven Porvoo att aktivera sina existerande sociala mediekanaler samt hjälpa dem vara aktiva i fortsättningen för att bland annat öka synligheten för företaget. Detta gjordes genom att ta reda på vad varumärket står för samt genom att kartlägga företagets varumärkesidentitet med hjälp av en kvalitativ undersökning som baserade sig på intervjuer. Arbetet består av en teoretisk och en empirisk del. Den teoretiska delen behandlar teori om varumärken, sociala medier i allmänhet, marknadsföring på sociala medier samt uppbyggandet av en handlingsplan för sociala medier. Den empiriska delen består av en kvalitativ undersökning i form av intervjuer för att kartlägga företagets nuläge gällande sociala medier samt varumärkesidentitet. Slutprodukten är en klar, tydlig och relevant handlingsplan för sociala medier som stödjer uppnåendet av uppdragsgivarens mål och behov, och motsvarar uppdragsgivarens krav på arbetet. Dessutom har skribenten med undersökningen som grund kunnat dra slutsatser och ge uppdragsgivaren förbättringsförslag för att lyckas med marknadsföringen på sociala medier.
Målet och syftet med detta lärdomsprov var att utreda hur Borgå ser ut som shopping-destination idag från detaljhandelsföretagarens synvinkel, hur man kunde utveckla shopping i Borgå, samt väcka detaljhandelsföretagarens intresse att börja utöva sin verksamhet mer marknadsföringseffektivt och turism inriktat. Undersökningsobjekten var detaljhandelsföretagare i Borgå centrum och Gamla stan. Lärdomsprovets teoretiska del baserade sig på litteratur, Internet, tidigare forskningar samt från tidningar om bland annat shoppingdestinationer och dess utvecklingsmöjlig-heter, shoppingturism, detaljhandel och marknadsföring inom detaljhandeln. Den empiriska delen av lärdomsprovet utfördes som en kvalitativ undersökningsmetod som baserade sig på halvstrukturerade temaintervjuer. För undersökningen intervjuades sex stycken detaljhandelsföretagare. Dessa intervjuer utfördes ansikte mot ansikte med respondenterna. Skribenterna använde vid intervjuerna en på förhand uppgjord frågeguide. Resultatet av undersökningen var att detaljhandelsföretagarna anser att Borgå som stad skulle ha potential att utvecklas till en bättre shoppingdestination. Av undersökningen framgick även att det vore lönsamt för alla detaljhandelsföretagare i Borgå att mark-nadsföra sig bättre som en helhet. Enligt undersökningen är det också ett problem från detaljhandelsföretagarnas synvinkel att turisterna har för fullt schema då de besöker Borgå och hinner inte i lugn och ro besöka detaljhandelsaffärerna. Av undersökningen kom det också fram att affärernas öppettider borde gå enligt nutidsmänniskans krav och behov. Genom att ordna olika evenemang och möjligen bygga ett större köpcent-rum i Borgå, kunde staden bli mera intressant som en shoppingdestination. Skribenterna hoppas att Borgå stad kunde använda lärdomsprovet som stöd, ifall de tänker utveckla Borgå till en bättre shoppingdestination i framtiden. Lärdomsprovet kunde även användas som botten till fortsatta undersökningar kring samma ämne i Borgå.The purpose of the thesis was to investigate Porvoo as a shopping destination today, from the retailer’s point of view. Another aim was to see how interest in shopping in Porvoo could be further generated, and also to evoke retailers’ interest in their own businesses to more successfully manage their companies’ marketing strategies and tour-ism influence. The objects for the research were entrepreneurs from downtown Porvoo and Porvoo Old Town. The theoretical part of the thesis is based on literature, Internet, and previous research. It also includes magazine articles discussing shopping destinations and their expansion opportunities, shopping tourism, retail, and retail marketing. The empirical part of the thesis was carried out by a qualitative research method based on semi-structured theme interviews. Six retailers were interviewed for the research by means of the face to face interview method. While interviewing, a pre-structured ques-tion guide was used. The results of the research show the fact that retailers see the potential of further de-veloping Porvoo into an even better shopping destination. The study indicates that it would be more rewarding for retailers in Porvoo to market themselves together as a unit. Another problem arising in the research is the lack of time and the too tight schedules tourists have when visiting Porvoo. The shops’ opening hours do not match the expectations and needs of modern day tourists. By organizing events and possibly build a bigger shopping center the city could become more interesting as a shopping destination. This thesis could be a support for Porvoo city if they in a near future make plans for developing Porvoo into a better shopping destination. The thesis could also be used as a base for further research on similar matters in Porvoo.
Maankäytön suunnittelua ohjataan hierarkkisella kaavajärjestämällä, jossa ylempi yleispiirteinen kaava ohjaa alempaa yksityiskohtaisempaa kaavaa. Kansallinen kaupunkipuisto on yksi maankäytön suunnittelun työväline. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen mahdollisti vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki. Kansallisella kaupunkipuistolla turvataan kaupunkiluonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen laajana sekä eheänä kokonaisuutena. Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työsuunnittelun ja laadunvarmistuksen prosessi osaksi Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa viherkunnossapidon vastuualueelle. Opinnäytetyön tarkoitus oli parantaa viherkunnossapidon laatua kansallisen kaupunkipuiston alueella. Opinnäytetyössä selvitettiin haastattelemalla Porvoon kaupungin organisaation työntekijöitä sekä Porvoon Vesilaitoksen asiantuntijaa tämän hetkisen työsuunnittelun ja laadunvarmistuksen prosessin nykytilaa, ongelmakohtia sekä muutostarpeita. Sähköinen kysely lähetettiin muille Suomen kansallisille kaupunkipuistoille. Sähköisellä kyselyllä kartoitettiin muiden kaupunkien kansallisen kaupunkipuiston hoidon ja käytön suunnittelun käytäntöjä. Opinnäytetyön tilaaja oli Porvoon kaupungin kaupunkikehitys-osasto. Kehittämistarpeita havaittiin kommunikoinnissa ja tiedon kulussa, ja yhteistyötä kaivattiin lisää erityisesti avoimien keskusteluiden kautta. Työsuunnitteluun haluttiin yhteistä tavoitetta sekä enemmän pidemmän ajan suunnittelua. Arvokeskustelu havaittiin puutteelliseksi. Sitoutuminen kansalliseen kaupunkipuistoon, sen arvoihin ja tavoitteisiin oli jossain määrin matalaa. Laadunvarmistukselle ei ole luotu omaa prosessia. Kansallinen kaupunkipuisto on iältään nuori ottaen huomioon, että se on tullut jäädäkseen pysyvästi. Kansallisen kaupunkipuiston käyttö, hoito ja sen suunnittelu ovat jatkuvaa kehittämistä. Porvoon kaupunki pyrkii ratkaisemaan omassa hoito- ja käyttösuunnitelmassaan sellaisia asioita, joita ei ole muiden kaupunkien kansallisten kaupunkipuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmissa otettu huomioon tai ratkottu. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa työsuunnittelun ja laadunvarmistuksen prosessien, kommunikaation sekä yhteistyön kehittämisessä.
Opinnäytetyö kertoo mahdollisuudesta uudelleentuotteistaa ylijäämäbetoni ja -raudoite. Ylijäämäbetonilla tarkoitetaan betonimassaa, joka jää valujen jälkeen valamatta betonimyllyyn. Tarkoituksena oli saavuttaa toimiva kokonaisuus, joka voidaan jatkossa ottaa käytäntöön yrityksessä omaksi tuotelinjastoksi. Tuotevalikoiman tarkoituksena on yrityksen imagon parantaminen vastuullisuudessa, sekä julkisen kuvan kohentaminen uusilla kierrätysmateriaaleista valmistetuilla tuotteilla. Yrityksenä Porvoon Maske Oy on vastuullinen ja eettisiä periaatteita tarkasti vaaliva -ja noudattava yritys. Se pyrkii kaikessa toiminnassaan estämään ympäristön vahingoittumisen, sekä jätteiden ja päästöjen syntymisen. Porvoon Maske Oy on toiminut 30 vuotta teollisessa kunnossa- ja ylläpidossa, ja siltä löytyy myös oma be-tonielementtituotanto, josta saa laadukkaasti ja vastuullisesti tuotettuja CE- ja FI-sertifioituja betonielementtejä. Porvoon Maske Oy pyrkii minimoimaan rakentamisesta aiheutuvat negatiiviset ympäristövaikutukset, sekä estämään niitä tapahtumasta, jos niiden estäminen on muuten mahdotonta.
Tämän produktityyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä perehdyttämiseen ja työnopastukseen sekä miten niitä voidaan kehittää työpaikalla. Toimeksiantajana toimi Sokos Porvoo ja toiminnallisena työnä tehtiin Infolaisen opas eli perehdytysopas uudelle infotyöntekijälle. Tavaratalo sijaitsee Porvoon keskustassa, työntekijöitä on 33. Raportin teoriaosuudessa kerrotaan perehdyttämisen teoriasta, mitä lainsäädännössä sanotaan siitä, mitä hyötyä perehdyttämisestä on työntekijälle sekä yritykselle ja millaisia eri perehdyttämisrooleja on olemassa. Myös kirjallisen materiaalin merkitystä pohditaan hieman. Työnopastus on toinen isompi kokonaisuus, johon tutustutaan. Monesti perehdyttäminen ja työnopastus mielletään samaksi asiaksi, mutta työnopastus on nimenomaan työn tekemisen opastamista ja perehdyttäminen enemmän kaikkea yleistä työpaikan pelisäännöistä ja työsuhdeasioista kertomista. Infolaisen oppaan on ajateltu auttavan nimenomaan työnopastuksessa, sillä siihen on koottu ohjeet kaikesta, mitä infolainen työssään yleensä tarvitsee. Kolmas osio teoriassa kertoo erilaisista oppijoista. Toiset oppivat paremmin tekemällä itse, toiset ovat kiinnostuneempia teoriasta ja toiset taas tykkäävät tarkkailla tilannetta ensin ennen kuin alkavat itse harjoitella. Hyvä opastaja osaa ottaa huomioon erilaiset tavat oppia ja muokkaa opetustaan uudelle työntekijälle mieleisen oppimistyylin mukaiseksi. Opas on tehty syksyllä 2015. Prosessi lähti liikkeelle sisällysluettelon suunnittelemisesta yhdessä Sokoksen palveluvastaavan kanssa. Sisällön tuottamisessa on käytetty paljon omaa osaamistani sekä hyödynnetty valmistakin materiaalia, kuten Lippupalvelun ja Tiketin myyntiohjeita. Opas valmistui 2016 tammikuun ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen uusi työntekijä pääsi testaamaan sitä käytännössä. Uudelle työntekijälle tehdyn pienen kyselyn perusteella opas on onnistunut, selkeä ja helppolukuinen, kaikki tarvittava tieto siitä löytyy. Myös palveluvastaava on lopputulokseen tyytyväinen. Pohdintaosuudessa on mietitty ehdotuksia Sokoksen perehdyttämisen kehittämiseen. Ensiksikin opasta tulee päivittää säännöllisesti, että siitä löytyy kaikki ajantasainen tieto, muuten se menettää merkityksensä nopeasti. Perehdyttämisen tueksi kannattaa myös tehdä muutakin kirjallista materiaalia, kuten perehdytyssuunnitelma sekä Tervetuloa taloon -vihko. Näitä on jo alettu suunnittelemaan ja ne toteutunevatkin lähitulevaisuudessa. Lisäksi uudelle työntekijälle kannattaa nimetä kummi tai kaksi, jotka hoitavat varsinaisen työnopastuksen ja ovat uuden työntekijän kanssa alkuvaiheessa yhtä aikaa töissä, jotta opastus olisi systemaattista. Perehdyttämisen kehittäminen on pitkä prosessi, mutta hyvin istutettu siemen kantaa hedelmää ja hyödyttää koko työyhteisöä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Porvoon kaupungin toimitilajohto. Työn tarkoituksena oli selvittää Porvoon kaupungin osittain rahoittaman ja VTT:n luoman dynaamisen verkkotyökalun käytön mahdollisuuksia Porvoossa. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös energiakorjaustoimenpiteitä, niiden haasteita sekä niitä edeltävän tiedon merkityksen ja tulevaisuuden energiaviisaan rakentamisen suunnittelun edellytyksiä. Dynaamisen verkkotyökalun käytön mahdollisuuksia tutkittiin perehtymällä rakennusten arvon määrittämiseen ja sitä kautta kiinteistöjen sijoittumiseen niille luotuihin kolmeen salkkuun: säilytettävät, kehitettävät ja jalostettavat. Salkut määrittelevät rakennuksen arvon ja merkityksen Porvoon kaupungille. Salkutuksen perusteella Porvoon kaupungin on mahdollista hallita omistamaansa kiinteistömassaa. Työn teoriaosuuteen on kerätty yleistä tietoa energiaparannuksista. Työssä käytettiin vertailuesimerkkinä Suomenkylän koulurakennusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta Suomenkylän koulun toimineen hyvänä esimerkkinä selvitettäessä arvottamisen ja salkutuksen perusteita pohtimalla rakennuksen arvoja. Arvojen pohtiminen osoittautui hyväksi keinoksi arvottaa rakennuksia, ja arvottamisen perusteella oikean salkun valitseminen rakennukselle onnistui helposti.
ABC Deli Näsin ja ABC Deli Porvoon asiakastyytyväisyystutkimus on toteutettu toi-meksiantona Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslagille. Opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. ABC Deli Näsi ja ABC Deli Porvoo asemat sijaitsevat Porvoossa, asemat ovat osa Osuuskauppa Varuboben- Osla Handelslagia. Asemille ei aikaisemmin ole tehty asia-kastyytyväisyyskyselyä, joten tarkoitus oli selvittää asemien asiakkaiden tyytyväisyyttä. Tarkoitus oli kehittää asemien toimintaa ja toimipaikkoja tutkimuksen pohjalta, jotta asiakkaat olisivat tulevaisuudessa tyytyväisempiä. ABC Kuninkaantie liikenneasema on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Teoriaosiossa on keskitytty asiakastyytyväisyyteen, asiakasuskollisuuteen, palveluun ja asiakastyytyväisyyden tutkimiseen. Teoriassa on keskitytty alueisiin joita voidaan hyö-dyntää myös ABC Delien asiakastyytyväisyyden parantamisessa. Asiakastyytyväisyyden käsitteitä tarkennetaan opinnäytetyössä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden avulla. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin asemilla 7.1.2012.–23.1.2012. Kyselyyn vastasi 129 asiakasta. Tulokset on analysoitu ja niiden pohjalta on laadittu kehitysehdotuksia koskien kumpaakin asemaa. Asiakkaat osoittautuivat varsin tyytyväisiksi, mutta parannettavaakin löytyi.
Työn tarkoituksena oli selvittää Porvoon terveydensuojelun toimialueella sijaitsevien vähittäismyyntipaikkojen kalanpalvelumyynnissä olevan kalan hygieenistä laatua. Kalan laatuun ja säilyvyyteen vaikuttavat käsittelyn hygieenisyys, kylmäketjun katkeamattomuus, säilytyslämpötila sekä säilytysaika. Työssä kartoitettiin myytävien kalatuotteiden käsittelymenetelmiä ja kalojen hygieenistä laatua. Näytteitä otettiin yhteensä 58 kpl, joista kypsennettyjä kaloja 21, raakakaloja oli 20 ja jäänäytteitä 17. Näytteenottokäynneillä tarkastettiin mm. pakkausmerkintöjen näkyvyyttä sekä mitattiin kalojen säilytys- ja myyntilämpötiloja. Kalatuotteiden myyjiä haastateltiin kattavasti ja haastattelussa käytettiin erillistä kyselykaavaketta Kaikki kalanäytteet olivat hyviä, niin mikrobiologisten kuin aistinvaraisten tutkimustenkin osalta. Ainoastaan jääpaloissa oli kohonneita arvoja tutkittujen bakteerien osalta, mutta silti ne täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Porvoossa ei ole tämäntyyppistä tutkimusta tehty aikaisemmin. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että Porvoon seudulla on kehitetty toimintoja kalan laadun parantamiseksi ja panostettu kylmäketjuun. Hyviin tuloksiin saattoi myös vaikuttaa se, että käynneistä oli sovittu etukäteen ja myyjät pystyivät otta-maan sen huomioon.