Kaikki aineistot
Lisää
Neva-joen halkomaa Pietaria pitää moni suomalainen Venäjän kansainvälisen kaupan ja länsimaisuuden keskuksena, mutta satama-alueen laitamilla höyryä tupruttavat savupiiput muistuttavat myös kaupungin roolista Venäjän raskas- ja koneteollisuuden historiallisena keskuksena. Tässä kirjoituksessa tutustutaan lyhyesti kahteen Pietarin tärkeimmistä kone- ja metalliteollisuustehtaasta historiallisen katsauksen ja museovierailun myötä.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani 1900-luvun alun pietarinsuomalaisten integraatiota kolmesta näkökulmasta: asumisen, työn sekä sivistys- ja vapaa-ajantoiminnan kautta. Tutkin pietarinsuomalaisten elämään vaikuttaneita olosuhteita näillä kolmella elämänalueella ja heidän kokemuksiaan elämänoloista Pietarissa. Tässä muistitietohistoriallisessa tutkimuksessa tavoitellaan pietarinsuomalaisten omia menneisyyden tulkintoja. Tärkein käytetyistä alkuperäislähteistä on Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan arkistoon kuuluva Pietarin suomalaisten muistitietokokoelma. Oliko pietarinsuomalaisten kohdalla kyse integraatiosta vai assimilaatiosta? Säilyikö suomalainen kansallisidentiteetti, vai sulautuivatko suomalaiset enemmistökulttuuriin? Mitä onnistunut integraatio merkitsi suomalaisten identiteetille? Entä kumpaan suuntaan kannustivat sen ajan taloudelliset, sosiaaliset ja juridiset olosuhteet, jotka ilmenivät asumisen, työn ja sivistystoiminnan kautta? Pietarin suomalaisyhteisöstä 1900-luvun alussa tiedetään, että sillä oli pitkä historia kaupungissa. Yleinen käsitys on, että Pietariin muutettiin paremman palkkatason perässä. Suomesta käsin katsottuna muutto Pietariin nähtiin kuin muuttona ulkomaille, vaikka pysyttiinkin edelleen saman keisarikunnan rajojen sisäpuolella. Näillä olosuhteilla oli merkitystä, koska kun ei tiedetty Pietarista mitään, ei myöskään tiedetty paljoakaan suomalaisten oloista siellä. Samaan aikaan 1900-luvun alkua leimasivat toisen sortokauden aika ja Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteiden kiristyminen äärimmilleen. Tutkimus on osoittanut, että pietarinsuomalaiset muistelevat elämäänsä 1900-luvun alun Pietarissa positiivisessa valossa. Suomalaisen yhteisön jäsenet elivät taloudellisesti keskimääräistä parempaa elämää, ja heillä oli hyvä maine Pietarin työmarkkinoilla sekä erilaisia juridisia privilegioita. Pietarinsuomalaisilla oli oma kirkko ja koululaitos, mikä tuki suomalaisen identiteetin säilymistä. Suomen läheisyyden vuoksi yhteydet kotimaahan säilyivät ja näkyivät vaikutteina kulttuurielämässä, minkä lisäksi monet ottivat innolla osaa venäläiseen rikkaaseen sivistyselämään.
Katsauksessa käsitellään Luoteis-Venäjän talousalueeseen kuuluvien Pietarin kaupungin ja Leningradin läänin sekä Pohjois-Venäjän talousalueeseen kuuluvan Karjalan tasavallan talouskehitystä vuoden 1996 aikana.Ko. alueilla BKT ja teollisuustuotanto ovat laskeneet selvästi nopeammin kuin koko Venäjällä.Pietarin kaupungin teollisuustuotannon lasku on ollut erityisen nopeaa koneenrakennusteollisuuden voimakkaan supistumisen vuoksi. Koneenrakennusteollisuuden tuotannon laskun vastapainona on Pietarissa ollut palvelusektorin nopea kasvu, mikä on vähentänyt alueen työttömyyttä.Pietarin ja Leningradin alueen myönteisen kehittymisen kannalta alueen infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeää, sillä alueen merkitys Venäjän transitokaupan keskuksena kasvaa.Alueella pyritään myös helpottamaan ulkomaisten investoijien kohtelua.Karjalassa teollisuustuotannon lasku on johtunut pitkälti metsä- ja puunjalostusteollisuuden vaikeuksista.Sekä Karjalassa että Pietarissa ja Leningradin alueella korostuivat vuonna 1996 Venäjällä yleiset ongelmat - verotulojen supistuminen ja palkkarästien kasvu.Karjalassa palkka-, eläke- ja sosiaaliturvamaksurästit aiheuttivat lakkoja ja mielenosoituksia. Lähialueyhteistyöhön käytetyt varat ovat supistuneet, mutta EU:n ja Venäjän välisten yhteistyöohjelmien myötä on mahdollista lisätä myös Suomen lähialueyhteistyötä.
This paper provides a general assessment of transport network of the St.Petersburg region and examines the possibilities for collaboration between Russia and Finland in utilizing and enhancing the function of this network.Treating transport infrastructure as a precondition to certain forms of international economic relations, the authors argue that in recent years the transport network under review has become increasingly inadequate to handle the changing and growing needs of economic collaboration between the two countries. Nevertheless, prospects for the future are not entirely gloomy. Russia, Finland and many other countries stand to benefit substantially from the development of the transport infrastructure in the St.Petersburg region.Therefore a number of joint projects have currently been started to remedy the situation.
Tämä opinnäytetyö käsittelee kahden Itämeren kaupungin, Tukholman ja Pietarin, matkailullista vetovoimaa suomalaisten näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu matkailun vetovoimatekijöitä sekä kuluttajakäyttäytymistä hyväksi käyttäen. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää vastaus siihen, miksi suomalaiset matkustavat Tukholmaan sekä Pietariin, ja miksi taas eivät, sekä kuinka vetovoimaisiksi vastaajat kokevat edellä mainitut kaupungit. Opinnäytetyön tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyön tutkimuksen tiedot on kerätty sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka on toteutettu Webropol-ohjelmalla. Sähköistä kyselyä levitettiin sekä sosiaalisen media että keskustelufoorumien kautta. Kyselylomake oli avoinna vastaajille 8.-15.4.2015, ja se keräsi 132 vastausta. Tutkimus oli tyypiltään kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään aluksi molempien kaupunkien taustatietoja sekä historiaa. Tämän lisäksi teoriaosuus sisältää tietoa kuluttajakäyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä matkailun vetovoimatekijöistä. Lisäksi pohditaan kuka on matkustaja ja miksi ihmiset matkustavat. Ennen varsinaisia tutkimustuloksia käsitellään myös määrällisen tutkimuksen, eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän teoriaa, jolla opinnäytetyön tutkimus on toteutettu. Saatuja tutkimustuloksia verrataan ennen tutkimusta tehtyihin hypoteettisiin SWOT-analyyseihin, jotka tuotettiin molemmista kohteista. Tutkimustulosten perusteella huomattiin Tukholman olevan yhä suomalaisten suosituimmista risteilykohteista. Pietari on kohteena monelle vielä tuntematon, ja sinne matkustamista rajoittavat Suomen ja Venäjän välinen historia sekä Venäjän poliittinen tilanne. Kuitenkin Pietari koettiin kulttuurisesti kiinnostavaksi kaupungiksi, jonka avulla kaupunkia pitäisi markkinoida enemmän myös suomalaisille.
Tutkielma käsittelee, kuinka Venäjän harjoittama 1900-luvun alun yhtenäistämispolitiikka vaikutti Pietarissa eläneiden suomalaisten elämän eri osa-alueisiin. Tutkielman aikarajaus sijoittuu helmikuun manifestin (1899) ja maaliskuun manifestin (1917) väliseen aikaan. Tutkielma on jaettu temaattisesti työelämään, vapaa-aikaan, koulunkäyntiin ja politikointiin. Tutkielma on muistitietotutkimusta.
Työssä tutkitaan eri mekanismeja rajojen ylittävään innovaatioiden edistämiseen pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Case ympäristönä on Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän alueeli Pietarin Corridor. Tavoitteena on löytää tarkemmat määritykset ja rajauksetnäille mekanismeille. Teoriassa muodostettiin viitekehys rajojen ylittävälle innovaatioiden edistämismallille. Mallin pohjalta toteutettiinhaastattelututkimus, joka suoritettiin case-ympäristössä. Haastattelujoukko koostui yritysten edustajista, tutkimus-henkilöstöstä sekä julkisista toimijoista. Innovaatiojärjestelmä oli avoin uusille toimintamenetelmille.Menetelmien toteuttamistapa kuitenkin jakoi mielipiteitä. Toimijoiden välille tarvitaan parempaa yhteistyötä ja tämän kautta selkeämpää kommunikointia yritysten suuntaan. Innovaatioiden edistämiseen ehdotetaan Innovation Relay Centre tyyppisen toiminnan laajentamista Corridorin alueelle sekä sen käyttämän teknologioiden välittämismallin sekä kansainvälisen verkoston hyödyntämistä. Edistämisen tukena tulisi käyttää innovaatiotietokanta-työkalua.