Kaikki aineistot
Lisää
It’s not a secret that trade unions have been experiencing insurmountable challenges related to globalisation. Although the levels of impact differ greatly, the challenges faced by trade unions in Nordic and Western European countries show similarities; high unemployment rates, economic crisis, diverse workforce, escalated immigration, among others. Studies show that trade unions are trying to combat these challenges by adopting organising model elements which involves social unionism movement. Unfortunately, this has not been adopted by all unions. This study looks at the general challenges faced by trade unions due to globalisation and mainly focus on immigration due to the broadened subject of globalisation and trade unions. Another reason is because of the current increasing asylum seekers in EU countries, particularly in the Nordic and Western European countries. Majority of the latter becomes part of the workforce, after sometime of been registered in the country of destination and are categorised under immigrant workers. Hence, the relationship between trade unions and immigrant workers, and how it can be improved is examined. An extensive secondary research is carried out, to gather information from varying sources about the subject matter. The findings show that many trade unions are open to have fruitful relationships with immigrant workers and are organising and forming alliances with different immigrant orientated organisations. The success will entirely depend on trade unions’ initiatives.
Insinöörityössä oli tavoitteena laatia sähkösaneeraussuunnitelma ja sen kustannusarvio 1800-luvun alussa rakennettuun kartanokiinteistöön. Kartanossa on neljä asuinhuoneistoa, toimistotilat sekä osakkaiden yhteinen juhlasali. Työn tilaajana toimi Kiinteistö Oy Ahlbacka. Insinöörityössä hyödynnettiin aiempaa kokemusta sähköasentajana sekä nykyistä ammattia tarjouslaskijana. Sähkösuunnitelmat sekä määrälaskenta tehtiin CADS Planner Electric Pro-ohjelmalla ja urakkahinnan määrittämisessä apuna käytettiin Admicomin Adminet-ohjelmistoa. Kartanon juhlasaliin tehtiin valaistussuunnitelmat Dialux-ohjelmistolla. Suunnitelmien tukena hyödynnettiin lehtori Jarno Nurmion CADS-opetusvideoita, standardeja sekä sähkötietokortistoa. Työssä tutkittiin myös mahdollisuutta hyödyntää auringosta saatavaa energiaa. Tarjouslaskennan vaiheet ja menetelmät kirjoitettiin työn loppuun helpottamaan asiakkaan ymmärrystä sähköurakan hinnoittelusta. Insinöörityön lopputuloksena saatiin tarjouslaskentaa palvelevat sähkösuunnitelmat sekä suuntaa-antava projektin kustannusarvio tarvikkeineen.
Tämä insinöörityö tehtiin Suomen Energia-Urakointi Oy:lle. Insinöörityön tarkoituksena oli luoda kuvaus palvelukeskuksen toimintaperiaatteista ja luoda ohje pienjännitteisen sähkönjakeluverkon reaaliaikaisesta kytkentätilan ylläpitämisestä. Palvelukeskus perustettiin, koska Helen Sähköverkot Oy halusi ryhtyä seuraamaan pienjänniteverkon sähkönjakelun keskeytysaikoja. Insinöörityössä hyödynnettiin tilaajan ja palveluntarjoajan käytännön kokemuksia, sekä tilaajan antamia vaatimuksia pienjänniteverkon reaaliaikaisen kytkentätilan ylläpitämisestä. Tuloksena saatiin kuvaus palvelukeskuksen toiminnasta ja käytännönohje pienjänniteverkon reaaliaikaisen kytkentätilan ylläpitämisestä. Työssä käytiin läpi pienjänniteverkon periaatteellista rakennetta ja pienjänniteverkossa käytettävien komponenttien, kuten kaapeleiden ja jakokaappien ominaisuuksia. Työssä tarkasteltiin pääasiassa maakaapeloitua kaupunkisähköverkkoa ja ilmajohtoverkkoa käsiteltiin lyhyesti. Helsingin sähköverkkoon liittyvät vikapuhelut tulevat palvelukeskukseen, joten vikatilanteiden hoitaminen on merkittävä osa palvelukeskuksen toimintaa. Insinöörityössä käsiteltiin vian ilmenemistä ja vian paikantamista sähköverkossa, sekä käytiin läpi teoriaa symmetristen ja epäsymmetristen vikavirtojen laskemisesta sekä vikatilanteiden aiheuttajista pienjänniteverkossa. Lisäksi selvitettiin, miten vikatilanteet hoidetaan palvelukeskuksessa. Reaaliaikaisen kytkentätilan ylläpitäminen on vianhoidon lisäksi toinen palvelukeskuksen ensisijaisista tehtävistä. Reaaliaikaista kytkentätilan ylläpitämistä ei ole aiemmin toteutettu pienjänniteverkossa. Työssä esiteltiin, miten pienjänniteverkon reaaliaikaisen kytkentätilan ylläpitäminen toteutetaan palvelukeskuksessa ja mitä ohjelmia palvelukeskus käyttää.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää verkkoyhteisöllisyyttä ja naapuriapua tarjoavan Nappi Naapuri -palvelun mahdollisuuksia seniorityön vapaaehtoistoiminnan koordinoimisessa. Työssä käydään läpi palvelun käytön mahdollisuuksia ja haasteita ikäihmisten auttamisessa nettipalvelun avulla. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty vapaaehtoistoiminnasta, yhteisöllisyydestä ja naapuriavusta sekä ikäteknologiasta olevia teorioita ja tutkimuksia. Tämän laadullisen opinnäytetyön aineisto on kerätty ryhmähaastattelun avulla, jossa haastateltiin viittä HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti. Tuloksissa esitetään Nappi Naapuri -palvelun mahdollisuuksia ja haasteita käytettäessä sitä vapaaehtoistoiminnan koordinoimisessa. Palvelun käytettävyys ja luotettavuus nousivat haasteiksi haastateltavien omaa työtä pohdittaessa. Mahdollisuudet nähtiin yhteisöllisyyden ja naapuriavun lisäämisessä lähiyhteisöissä. Ikäihmisten erityisyys, tarpeet ja teknologiataidot nousivat haasteiksi arvioitaessa vapaaehtoistoiminnan järjestämistä nettipalvelun avulla. Ikäihmisten auttamisessa heidän teknologiataidot ovat nyt ja tulevaisuudessa sekä haasteita että mahdollisuuksia palvelun käytölle. Vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä ja kansalaisaktiivisuuden lisäämisessä teknologian mahdollisuudet ovat hyvät. Se mahdollistaa yhä enemmän ihmisten osallisuutta ja vastavuoroisuutta. Nappi Naapuri- palvelu voi kasvaessaan tavoittaa paljon ihmisiä ja luoda uudenlaista kyläyhteisötoimintaa, jossa ihmiset auttavat ja saavat apua.
Asiakkaat käyttävät tutkimusten mukaan yhä enemmän digitaalisia palveluita ja tämä ilmiö vaikuttaa osaltaan myös pankkiasiakkaiden kanavanvalintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella verkkoneuvottelukanavassa tapahtuvaa vuorovaikutustilannetta ja arvioida kanavan hyötyjä, haittoja sekä prosessin sujuvuutta. Tämän lisäksi oli tarkoitus selvittää asiakkaiden kanavan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskysymyksenä oli, miten asiakkaat kokevat verkkoneuvottelun. Tarkentavat apukysymykset olivat, mitkä tekijät vaikuttavat palvelukokemukseen verkkoneuvottelussa sekä miten kuluttajat ovat valmiita tekemään päätöksiä verkkoneuvottelussa. Teoreettiset lähtökohdat ovat asiakaskokemuksen johtaminen, vuorovaikuttaminen sekä viestintä. Teoriaosuudessa on käsitelty määritelmiä ja avattu keskeisiä käsitteitä. Empiirisessä osassa tutkimusmenetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelun kohderyhmänä olivat pankkiasiakkaat, jotka ovat käyneet verkkoneuvottelun. Haastattelut on toteutettu vuoden 2015 kevään aikana. Aineisto on luokiteltu teemoittain ja analysoitu SWOT −menetelmällä. Aineiston litteroinnissa on tehty analysointia sekä osittaista synteesiä prosessin aikana ja tämän pohjalta on tehty tutkimuskysymyksen kannalta keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset käyttäen abduktiivista päättelyä. Johtopäätöksinä voi todeta, että verkkoneuvottelu sopii erittäin hyvin perusasioiden hoitamiseen. Merkitykselliset asiat kaipaavat tutkimuksen mukaan vuorovaikutuksen näkökulmasta toisen ihmisen läsnäolon tunnetta ja sillä näyttäisi olevan merkitystä asiakkaan saamaan kokemukseen. Todennäköisyys ylivertaiseen asiakaskokemukseen kasvaa jos verkkoympäristöä kehitettäisiin jokaisen asiakkaan mukaiseksi. Teoriaosuudessa esitetyt väittämät eivät vastaa vielä nykytilannetta palvelun osalta eli kehityssuunnan tulisi mennä sitä kohti, jos yritys haluaa saavuttaa kilpailuetua ja toteuttaa perustehtäväänsä digitaalisessa ympäristössä niin, että saavutettaisiin ylivertainen asiakaskokemus.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää tanssikouluyrityksen kokonaispalvelun laatua ja helpottaa liiketoimintakäytäntöjä jäsenyyspohjaisen liiketoimintamallin näkökulmasta. Yritys oli ottanut käyttöönsä jäsenyyspohjaisen liiketoimintamallin vuonna 2013, mikä toi haasteita liiketoiminnan käytäntöihin. Työssä tarkasteltiin yrityksen strategiaa ja nykytilaa, ja selvitettiin sitä kautta tärkeimmät kehitystoimenpiteet ja toteutettiin ne. Suurimpina haasteina olivat salikapasiteetin täyttyminen, asiakkaiden korkea sitoutumiskynnys vuoden sopimukseen ja työläät laskutus- ja asiakasrekisterijärjestelmät. Tutkimuksen tavoitteina oli kasvattaa jäsenien määrää, parantaa kokonaispalvelun laatua ja sitä kautta kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Mittareina tutkimuksessa käytettiin jäsenien määrää, yritysjohdon mielipidettä ja liikevaihtoa. Tulosten analysoinnissa käytettiin asiakastyytyväisyyttä mittarien apuna. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Viitekehys koostuu jäsenyyspohjaisesta liiketoimintamallista ja yrityksen strategiasta. Aineistoa kerättiin kvalitatiivisilla- ja kvantitatiivisilla menetelmillä ja sitä analysoitiin useilla eri analysointityökaluilla kuten VRIN, Porter’s Five Forces, SWOT ja PESTLE. Kehitystoimenpiteinä tehtiin kolme asiaa: 1) yritykselle remontoitiin toimitiloihin toinen tanssisali aikaisemman tanssisalin lisäksi, 2) tehtiin eri pituisia jäsenyysvaihtoehtoja asiakkaiden ostokynnyksen alentamiseksi, ja 3) vanhoista laskutus- ja asiakasrekisterijärjestelmistä siirryttiin uuteen WODconnect -laskutuspalveluun. Toimenpiteet toteutettiin vuonna 2014. Tutkimuksen tuloksena jäsenien määrä kasvoi tutkimuksen aikana 70%. Laskutusjärjestelmä ja asiakasrekisteri yhdistyivät ja laskutus helpottui aikaisempaan verrattuna. Toisen salin ansiosta tuntitarjonta laajeni ja tunteja saatiin sijoitettua enemmän parempiin ajankohtiin kuin aikaisemmin. Liikevaihdon mahdollista muutosta ei nähty tutkimuksessa konkreettisesti, sillä seurattava ajanjakso oli liian lyhyt. Taloudelliset kustannukset kuitenkin pienenivät ja tehdyt muutokset mahdollistavat nyt suuremmat tulot ja tuottoisamman liiketoiminnan.
Tässä opinnäytetyössä kehitetään Tekijänoikeusjärjestö Kopioston sähköisiä asiakaspalveluita, oikeudenomistajapalvelut-osaston tilaamana. Kopiosto on esittävien taiteilijoiden, tekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö, johon kuuluu 45 eri kulttuurin ja viestinnän järjestöä. Opinnäytetyö on rajattu selvittämään asiointia Kopioston sähköisissä palveluissa uuden asiakkaan näkökulmasta. Kopioston asiakkaita ovat tässä tapauksessa audiovisuaalisen alan tekijät, jotka ovat oikeutettuja tekijänoikeuskorvaukseen työnsä käytöstä. Asiakkaasta käytetään tässä työssä termiä tekijä. Teoreettinen viitekehys sisältää osia asiakaskokemuksen määritelmästä, palvelumuotoilusta ja tuotekehityksestä. Kopioston sähköisten palveluiden nykytilanne kartoitettiin palveluprosessin blueprintingin avulla ja palvelupolun esittämisellä askel askeleelta. Kartoituksen jälkeen, ennalta valittu testiryhmä suoritti tehtävien avulla uudelle asiakkaalle näyttäytyvän asiointiprosessin Kopioston internet-sivuilla. Benchmarking-menetelmällä selvitettiin muiden tekijänoikeusjärjestöjen sähköisten palveluiden nykytilanne, joita vertailtiin Kopioston vastaaviin palveluihin. Kopioston sisällä järjestetyssä työpajassa ideoitiin tulosten pohjalta uusia toimintamalleja selkeyttämään uuden tekijän asiointia sähköisissä palveluissa. Tärkein tutkimustulos oli, että Kopioston sähköiset palvelut eivät toimi odotetulla tavalla. Sähköistä asiointia tulisi selkeyttää ja käytettävyyttä helpottaa tekijää ajatellen. Korvausten hakuprosessi kaipaisi havainnollistamista ja mahdollista prosessin kuvausta vaiheittain. Sosiaalisen median merkitystä ei pidä myöskään unohtaa, uusia tekijöitä tavoitettaessa. Tekijänoikeusalan termien avaaminen ja yksinkertaistaminen helpottaisi myös uuden tekijän ymmärrystä eri sopimuksista ja Kopioston hyödyllisyydestä audiovisuaalisella työkentällä.
Tämän insinöörityön tarkoitus on esitellä mekaanisen metsäteollisuuden tarpeisiin suunnatun älykkään konenäkökameran esiselvitystyö. Esiselvitystyö on tuotekehityksen ensimmäinen vaihe. Konenäkökamera käytetään sahoilla prosessien tarkkailemiseen ja ohjaamiseen erilaisissa konenäkösovelluksissa. Tavoitteena on esitellä tarvittavia työkaluja ja teknologioita kameran toiminnan ymmärtämiseksi. Työ esittelee myös yksinkertaisen testijärjestelmän, jolla voidaan simuloida erään kamerasensorin toimintaa. Lopuksi käydään läpi muutamia sovelluskohteita ja erilaisia lähestymistapoja kameran suunnitteluun. Työ koostuu tarjolla olevan materiaalin tutkimisesta ja aloitetun tuotekehityksen suunnittelusta. Testijärjestelmän osalta esitellään sen osia, toimintaa ja karkea prototyyppi. Insinöörityö tehtiin Inx-Servicelle, joka on kotimainen mekaaniseen metsäteollisuuteen erikoistunut laitevalmistaja. Tuotteen on määrä olla valmis tuotantoon vuoden 2016 loppupuolella ja sen kohderyhmänä on lähtökohtaisesti vanhat asiakkaat. Uudelle kameralle on sovelluskohteita myös metsäteollisuuden ulkopuolella.
Mestarityössä tutkittiin pääurakoitsijan talotekniikkatöiden hallinta- ja johtamismenetelmiä rakennushankkeen toteutuksen kannalta. Erityisesti tavoitteena oli luoda näkemys useiden osapuolien välisestä toiminnasta, ongelmista ja toimivista menetelmistä. Työssä huomioitiin johtamisen vaikutusta urakoitsijoiden kustannuksien, aikataulujen ja työn laadun toteutumiseen. Keskeisiä sivu- ja aliurakoitsijoiden johtamiseen liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi aikataulujen visualisointi, läpikäynti ja valvonta, yhteiset laadukkaat tietojärjestelmät ja käyttäjätuki, toimitusketjujen purkaminen ja osapuolten sitouttaminen. Työssä on hyödynnetty laajasti kirjallisuuslähteitä, Internetiä, asiantuntijahaastatteluja sekä työmaiden kustannus- ja aikataulutietoja. Toimintatapojen ja johtamisen analysointi ja oikeanlainen kyseenalaistaminen on tärkeä osa jokaisen yrityksen kehitystä. Mittaamalla pystytään osoittamaan, mitkä tekijät vaikuttavat rakentamisen kokonaiskustannuksiin ja ajankäyttöön, mutta on tärkeää myös huomioida toiminnan arvoja, kuten johtamisen ja ihmisten roolia rakentamisessa. Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että ihmisten väliseen toimintaan vaikuttaa laaja valikoima tekijöitä. Osapuolten toiminnassa on paljon yksityiskohtia, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Tutkimuksessa käsiteltiin myös laajasti tietokantojen ja tietojärjestelmien sekä mobiilisovelluksien hyödyntämistä rakentamisessa, ja on huomattu, että niiden kehitys tulee muuttamaan rakennusalan toimintaa tulevaisuudessa. Jotta pääurakoitsija saa vedettyä hankkeen läpi, pitäen hallinnassa myös talotekniikkaurakoitsijoiden työn, tulee huolehtia ammattitaitoisten urakoitsijoiden valinnasta, suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamisesta, hyvästä projektinjohdosta, ylläpitää tavoitteellisuutta rakentamisessa, käyttöönottaa hyödyllisimmät tietojärjestelmät ja mobiilisovellukset, motivoida ihmisiä ja ylläpitää ammattiylpeyttä sekä erinomaista keskustelusuhdetta asiakkaisiin. Kantamalla ammattiylpeyttä, vastuuntuntoa ja kiinnostusta toiminnan kehittämiseksi jokainen osapuoli voi saavuttaa laadullisesti, taloudellisesti ja aikataulullisesti erinomaisen lopputuloksen.
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli laskea Rakennusliike Reponen Oy:n tulevia kohteita varten puuelementtiasennuksen työmenekit. Rakennusliike Reponen tilasi työn, koska yrityksellä ei ole ollut aikaisempaa kokemusta tämän suuruusluokan puuelementtiasennuksesta. Työmaan alkaessa yrityksellä ei ollut varmaa tietoa siitä, kuinka kauan yrityksen elementtiasennustyöryhmällä menisi puuelementtiasennuksessa. Opinnäytetyötä varten osallistuttiin Kivistön kohteen puurakennesuunnittelija Harri Moilasen pitämään puuelementtiasennuskoulutukseen, jotta saataisiin tietoa elementtien asennustavasta sekä asennusjärjestyksestä. Vierailtiin myös puuelementtitehtailla Vierumäellä ja kerättiin tietoja siitä, kuinka tehtailla varmistetaan kuivaketjun toimivuus ja kuinka puuelementit kasataan. Lisää tietoa kohteesta saatiin työnjohtotyöharjoittelun sekä innovaatioprojektin aikana. Opinnäytetyössä haastateltiin puuelementtiasennustyönjohtajaa ja kellotettiin eri työvaiheiden kestoja sekä dokumentoitiin niistä saadut tulokset myöhempää käyttöä varten. Kellotusajoista tehtiin Ratu-korttia muistuttava dokumentti, johon oli koottu erilaisista puuelementtityypeistä T3-ajat. Puukerrostalon runkoon liittyvien elementtien T4-ajat laskettiin yrityksen tuntikirjanpidosta. Opinnäytetyössä onnistuttiin sille asetetuissa tavoitteissaan. Puuelementtiasennuksen työmenekkien tuloksista ilmenee, että puuelementtiasennus on nopeampaa kuin vastaavan kokoluokan rakennuksen betonielementtiasentaminen. On myös huomioitava, että puuelementeissä on korkeampi valmiusaste kun puuelementtiasentamista verrataan betonielementtiasentamiseen. Opinnäytetyön menekkien tulosten otanta on saatu vain Kivistön kohteesta, Kivistön kohteen B- ja C-lohkon työmenekkien laskentaan käytettiin pääosin yrityksen tuntikirjanpitoa ja asennusryhmän asennuspäiväkirjaa. Asennuspäiväkirja ei kuitenkaan ollut kaikilta osin niin tarkka, joten T4-työmenekkien tulosta ei voi pitää aivan tark-kana. On hyvä myös huomioida, että työssä on tarkasteltu yhden työryhmän työnsaavutusta, jolloin tulokset eivät ole yleispäteviä pienen otannan vuoksi.
Insinöörityön aiheena on Salmisaaren voimalaitoksen dieselvaravoimakoneiden käyttövarmuuden parantaminen. Salmisaaren voimalaitos on Helen Oy:n omistama voimalaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Insinöörityössä tutkittiin, mihin varavoimajärjestelmää tarvitaan ja millainen se on rakenteeltaan. Varavoimajärjestelmä hyvin usein sisältää dieselgeneraattorin, jonka avulla varmennetaan tärkeimpien sähkölaitteiden ja laitteistojen sähkönsyöttö, pidempi aikaisten jännitehäiriöiden aikana. Varavoimakone on oltava toiminnaltaan luotettava ja käyttövarma. Varavoimakoneen kunnossapito perustuu jatkuvaan käynnistysvalmiuden ylläpitoon. Työssä selvitettiin, mihin asioihin kunnossapidossa tulee kiinnittää huomiota sekä miten eri osajärjestelmiä pystytään uusimaan, jotta haluttu käyttövarmuustaso saadaan ylläpidettyä. Työssä kartoitettiin Salmisaaren dieselvaravoimakoneiden kunto. Kartoituksen pohjalta selvitettiin, mitä laitteistoja kannattaa uusia, jotta varavoimakoneen käyttövarmuus paranee. Aineistoa työtä varten saatiin pääosin sähköalankirjallisuudesta sekä ST-käsikirjoista. Lisäksi teknistä ja käytännön tietoa saatiin laitetoimittajien haastatteluista ja sähköpostikeskusteluista. Työn lopputulokseksi saatiin paljon tietoa varavoimaverkon rakenteesta sekä varavoimakoneen toiminnasta. Lisäksi selvitettiin Salmisaaren varavoimakoneisiin saatavilla olevat vara-osat sekä käyttövarmuuden kannalta uusinnan tarpeessa olevat laitteistot. Laitteistojen hankintaa varten saatiin aineistoa, jonka pohjalta on mahdollista hankkia uudet laitteistot.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut suunnitella markkinointisuunnitelma toimeksiantoyritykselle, Aino ja Eino Lääkehoitopalvelut Oy:lle. Yritys on perustettu vuonna 2013 ja siinä työskentelee kolme farmasian ammattilaista. Yrityksen tavoitteena on tarjota koulutus– sekä palvelupaketteja hoivakodeille sekä palvelutaloille. Yritys haluaa omalla panoksellaan turvata ja kehittää tulevaisuuden vanhusten lääkehoitoa. Opinnäyteyön tavoitteena on ollut yrityksen markkinoinnin kehittäminen sekä parantaminen. Toimeksiantajalla ei ole ollut aikaisempaa markkinointisuunnitelmaa. Työn teoreettisessa viitekehyksessä esiteltiin lähtökohta-analyysiä, työlle asetetut tavoitteet ja seurantamenetelmät sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Työhön on liitetty myös yleistä teoriatietoa markkinoinnissa, esimerkiksi markkinoinnin kilpailukeinoista sekä markkinointiviestinnästä. Työn tutkimusosuus on suoritettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, joka toteutettiin syksyllä 2015. Tutkimus tehtiin kolmeen asiakasyritykseen henkilökohtaista haastattelu-menetelmää käyttäen. Haastatteluiden aikana saadut kehitysideat on liitetty itse markkinointisuunnitelmaan. Toiminnallisena osana työtä suunniteltiin markkinointisuunnitelma toimeksiantajan käyttöön. Markkinointisuunnitelma ei sisällä konkreettista suunnitelmaa vaan toimeksiantajan markkinoinnin kehityskohteita sekä ideoita. Markkinointisuunnitelman lopussa on esitetty myös ehdotus yrityksen uudesta esitemallista. Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että markkinointi on kokonaisvaltainen osa yrityksen toimintaa eikä sitä pitäisi unohtaa missään vaiheessa. Uudelle yritykselle markkinointi on erittäin tärkeää tunnettuuden sekä näkyvyyden parantamiseksi. Työssä esitettyjen teoriaosuuksien sekä niistä syntyneiden kehitysideoiden kautta toimeksiantaja pystyy kehittämään toimintaansa ja parantamaan työn alussa esitettyjä ongelmakohtia.
The demand for high data rates and low power consumption has had a major impact on the design of RF frequency synthesis systems. The need for highly stable oscillators is one of the main driving force in most communication systems that utilise the super heterodyne architecture. Not only the communication systems, but a variety of measurement equip-ment require a low noise local oscillator such the spectrum analyser. The goal of this thesis work was to design and analyse frequency synthesis in the micro-wave range for laboratory use. The design utilises the Analog Devices ADF4155 Phase Locked Loop synthesizer integrated circuit. The chip incorporates the control circuitry re-quired to implement a phase locked oscillator. The Phase Locked Oscillator system compromises the ADF4155 PLL, Zcomm V940ME03 Voltage Controlled Oscillator and a fourth order Loop Filter. The thesis concentrates mainly on the design and analysis of the loop filter and the characterisation of the phase noise of the generated signal. Finally, an L-Band signal of 1.45 GHz is generated and phase noise measurement is done. The measured value of the phase noise is compared with the simulated value. Further work may involve doing measurements on frequency settling time and phase jitter of the generated signal.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolle tietoa, jota voidaan käyttää jalkojenhoidon toteuttamista koskevan päätöksenteon tukena. Tavoitteena oli diabeetikon jalkojen 3. riskiluokkaan kuuluvien diabetespotilaiden hoidon kehittäminen Helsingin kaupungin jalkaterapiayksiköissä. Työ tehtiin yhteistyössä sen aloittaneiden, kaupungilla työskentelevien jalkojenhoitajien kanssa. Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli monimetodinen: siihen sisältyi sekä määrällinen että laadullinen osuus. Työn aloittaneet jalkojenhoitajat olivat keränneet määrällisin menetelmin analysoitavan aineiston. Se kerättiin Helsingin kaupungin jalkaterapiayksiköissä hoitoa saavilta 3. riskiluokkaan kuuluvilta diabetespotilailta paperisella kyselykaavakkeella. Kyselyllä pyrittiin selvittämään potilaiden hoidon ja omahoidon toteutumista. Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kyselyssä kerättiin myös tekstimuotoista palautetta, josta tehtiin yhteenveto. Työn määrälliseen osuuteen kuuluu myös jalkojenhoitajien Pegasos-potilastietojärjestelmän avulla tekemä riskiluokitusarvio. Työn laadullinen osuus toteutui, kun kyselyn tuottamaa tietoa verrattiin kansainväliseen ja kansalliseen diabeetikon jalkojenhoitohoitosuositukseen. Kyselyyn vastasi 266 riskiluokkaan 3 luokiteltua diabetespotilasta eli noin 75 % jalkaterapiayksiköissä hoidettavista 3. riskiluokan potilaista. Kyselyn tuloksia hoitosuosituksiin vertaamalla selvisi kehityskohteita. Riskiluokitusta ei ole tehty ohjeistuksen mukaan reilun 10 %:n kohdalla. Ilmeni myös, että omahoito, esimerkiksi jalkojen päivittäinen tarkistus ja varvasvälien hoito, sekä hoitoon pääsyn oikea-aikaisuus eivät käytännössä toteudu kaikkien vastaajien kohdalla suositusten mukaisesti. Myös jalkineiden käytön ohjauksessa voitiin nähdä kehitettävää. Kyselyn tekstimuotoisessa palauteosiossa suurin osa vastanneista potilaista ilmaisi tyytyväisyytensä saamaansa hoitoon. Tulosten perusteella tehtiin kehitysehdotuksia riskiluokituksen tekemisestä ja sen käytöstä potilasohjauksessa sekä hoidon ja omahoidon toteutumisesta. Toivomme tuottamamme tiedon hyödyntävän Helsingin kaupungin jalkaterapiayksiköitä diabeetikoiden jalkojenhoitokäytänteiden kehittämisessä. Tätä työtä voisi jatkaa jalostamalla tuotetuista kehitysehdotuksista esimerkiksi riskiluokituksen tekemiseen ohjaavaa koulutusmateriaalia tai riskiluokka 3:n potilaille suunnattua omahoidon ohjausmateriaalia.
Opinnäytetyössäni selvitän, miten Osaavat naiset -projekti edistää maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymistä. Osaavat naiset on Monika-Naiset liitto ry:n hallinnoima työllisyyspoliittinen hanke. Projektin osaamislähtöinen, Forward-malliin perustuva työote painottaa maahanmuuttajataustaisten naisten käyttämättömien kykyjen, voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tarkoitus on selvittää, miten osaamislähtöinen työote tukee työllistymistä. Tutkimuksen aineisto koostuu viiden projektin asiakasohjaukseen osallistuneen ja sen avulla työllistyneen naisen syksyllä 2015 tehdyistä haastatteluista. Haastateltavilta kysyttiin heidän projektissa saamastaan tuesta. Tutkimuksen taustalla on voimavara- ja ratkaisusuuntautunut, vahvuuksiin ja osaamiseen keskittyvä näkökulma ohjaukseen. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Merkittävimpänä tuloksena haastateltavien vastauksista löytyi kokemus siitä, että heitä oli projektissa kuultu. Heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan oli arvostettu ja heidän kykyihinsä oli luotettu. Heitä oli tuettu löytämään omia vahvuuksiaan vastaavaa työtä. Työssään he pystyivät hyödyntämään osaamistaan ja olivat valmiita yhä kehittämään osaamistaan. Toisille jo mahdollisuus pohtia projektissa itseään ja omaa tilannettaan auttoi löytämään oman polkunsa työelämään, toiset tarvitsivat sen jälkeen vielä konkreettista apua työpaikan löytämiseen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Osaavat naiset -projektin osaamislähtöinen, asiakkaan vahvuuksiin ja kykyihin uskova työote tukee asiakkaan luottamusta itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa. Yhdistettynä konkreettiseen apuun työn hakemisessa se tukee työllistymistä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan käyttää projektin toiminnan arvioinnissa, kehittämisessä ja esittelemisessä. Tietoa voivat hyödyntää myös muut sellaiset tahot, jotka tekevät työtä vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien parissa.
Tehokas, taloudellinen ja teknisesti oikein toteutettu luistelu vaatii nilkan ja jalkaterän lihasten, jänteiden, nivelten ja nivelsiteiden oikeanlaista toimintaa, sekä hyvää proprioseptiikkaa. Luisteluvammoja voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: Biomekaniikan näkökulmasta tarkasteltaessa luistelun alaraajoille aiheuttama suuri kuormitus voi johtaa rasitusvammoihin. Luistimen erikoinen rakenne aiheuttaa omat ongelmansa vaikeuttaen jalkaterän lihasten optimaalista toimintaa. Tämä aiheuttaa erilaisia ongelmia jalkaterän lihaksille ja nivelille. Heikkojen nilkan ja jalkaterän lihasten vuoksi nilkkavammoja syntyy useimmiten oheisharjoittelussa. Jäykkä luistinkenkä rajoittaa nilkan ja jalkaterän nivelten liikelaajuuksia, sekä inaktivoi nilkan ja jalkaterän lihaksia. Luistimen terästä johtuva kapea tukipinta aiheuttaa jatkuvaa rasitusta ja vaatii hyvää proprioseptiikkaa, jotta tasapaino kapean terän päällä säilyisi. Heikentyneet jalkaterän lihakset ja häiriintynyt proprioseptiikka vaikuttavat epäedullisesti luistelun biomekaniikkaan. Nilkan ja jalkaterän vammoista jopa 50-78 prosenttia on ennaltaehkäistävissä oikeanlaisella oheisharjoittelulla. Jääurheilijoiden oheisharjoittelun tulisi sisältää muun harjoittelun lisäksi nilkan ja jalkaterän liikkuvuutta, lihasvoimaa, asennonhallintaa ja proprioseptiikkaa parantavia harjoitteita. Tällä ehkäistään urheiluvammojen uusiutuminen sekä pitkittyminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa nilkan ja jalkaterän toiminnasta luistimessa, ja tehdä sen pohjalta jalkaterän harjoitteluopas luistelijoille. Lähemmässä tarkastelussa oli luistimen vaikutus nilkan ja jalkaterän toimintaan. Harjoitteet oppaaseen valittiin teoriaosuuden pohjalta, sekä asiantuntijoiden avulla vastaamaan jääurheilijoiden tarvetta nilkan ja jalkaterän vahvistamiseen. Oppaan harjoitteiden tavoitteena on vahvistaa jääurheilijoiden nilkan ja jalkaterän lihaksia, parantaa proprioseptiikkaa ja tasapainoa. Harjoitteet tehtiin Footbic -jalkaterän kuntoutusohjelmaan pohjautuen. Harjoitteiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä nilkan ja jalkaterän vammoja niin jäällä kuin jään ulkopuolellakin oheisharjoituksissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Merlot Medin sähköisten ensihoitokertomusten perusteella kuljetetaanko ensihoidon kohtaamat potilaat Helsingissä oikeisiin hoitopaikkoihin HYKS ensihoidon vastuulääkäri Määtän potilasohjausohjeen mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä mahdollisia kehittämisehdotuksia potilasohjausohjeeseen ja ensihoitohenkilöstön koulutukseen. Projekti on tehty yhteistyönä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen rekisteritutkimus. Tutkimusaineisto muodostui neljän vuorokauden ensihoitokertomuksista (n=338), jotka kerättiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen sähköisestä Merlot Medi-järjestelmästä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti Excel Pivotilla ja avoimet vastaukset sisällön analyysillä. Tulosten perusteella potilaiden oikean hoitopaikan valinta toteutuu hyvin. Potilaista 93% (n=315) oli ohjautunut oikeaan hoitopaikkaan ja 5% (n=17) väärään hoitopaikkaan. Kaksi potilasta oli ohjautunut poikkeavasti ensihoitolääkärin konsultaation perusteella. Neljässä tapauksessa hoitokertomuksen perusteella ei voitu päätellä oliko hoitopaikka oikea, sillä dokumentaatio oli puutteellinen. Eniten potilaita kuljetettiin perusterveydenhuollon päivystyksellisiin sairaaloihin (n=244, 72%) ja eniten kuljetuksia oli Kallion perustason ensihoitoyksiköllä 1312 (n=40). Opinnäytetyön tulosten perusteella virheellinen hoitopaikan valinta (n=17) johtui yhdeksässä tapauksessa (53%) potilasohjausohjeen vastaisesta kuljetuksesta oireiden ja löydösten perusteella ja kahdeksassa (47%) tapauksessa väärin toteutuneesta piirijaosta. Vaikka potilasohjausohje toteutui suurimmassa osassa tapauksissa, tulisi ensihoitajien noudattaa potilasohjausohjetta kaikilta osin. Epäselvissä tapauksissa tulee ensihoitajien konsultoida päivystävää ensihoitolääkäriä. Tässä opinnäytetyössä konsultaation perusteella potilaat olivat ohjautuneet hyvin potilasohjausohjeen mukaisiin hoitopaikkoihin (n=56, 97%). Ensihoitotehtävien tarkastelu herätti ajatuksia hyvän ja johdonmukaisen kirjaamisen tärkeydestä. Hoitopaikan tulisi olla potilaalle tarkoituksenmukaisin ja myös vastaanottavan sairaalan henkilökunnan tulisi ensihoitokertomuksesta ymmärtää, millä perusteella ensihoitajat ovat valinneet hoitopaikan.
Työssä tutkittiin elektronisen urheilun historiaa ja kasvua käyttämällä mittareina ammattilaispelaajien ja turnausten lukumääriä, alalla liikkuvia rahamääriä sekä katsojalukujen kehitystä. Tämän lisäksi työssä perehdyttiin yleisimpiin tietoturvahaasteisiin kuten turnauksia tai yksittäisiä pelaajia kohtaan suoritettaviin palvelunestohyökkäyksiin, selvitettiin niiden yleisimpiä toteutustapoja sekä luotiin käytäntöjä, joilla pyritään estämään ja vähentämään niiden vaikutusta. Elektronisen urheilun kasvussa keskityttiin vuosien 2000 ja 2015 välille. Kaikilla mittareilla mitattuna voidaan nähdä samantyyppistä kehitystä. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 kehitys on ollut nousujohteista ja tasaista. Vuodesta 2010 eteenpäin kasvu on ollut selvästi nopeampaa, ja ala on moninkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Palvelunestohyökkäyksien suorittaminen on nykyään yksinkertaista eikä vaadi erityistä ammattitaitoa eikä resursseja. Mitigaatio ja preventaatio on mahdollista, mutta vaatii yksittäisten pelaajien tasolta ymmärrystä ja toimia. Tämän lisäksi turnauksissa pelattavat pelit ovat suunnittelultaan alttiita yksittäistä peliä kohtaan suoritettaville hyökkäyksille, joiden preventaatio vaatii toimenpiteitä myös pelikehittäjiltä. Toisena tietoturvahaasteena työssä käsitelttiin erilaisia huijausmetodeja ja näiden vaikutusten vähentämistä. Huijausohjelmia käytetään erityisesti Counter-Strike: Global Offensive -pelissä. Työssä käsiteltiin laitepohjaista ratkaisua vaikeasti havaittavien huijausohjelmien seuraamiseen sekä datan hallintaan perustuvaa mallia, jolla voidaan vähentää huijausyrityksiä LAN-ympäristöissä.
Tämä kehitystyö tehtiin Helsingin kaupungin rakennusviraston ulkovalaistustoimistolle. Kehitystyön tavoitteena oli kehittää uusien LED-valaisimien hankintaa. Työn tavoitteena oli hyödyntää kokonaiskustannusmenetelmiä tarjouspyyntövaiheessa sekä sähköisessä huutokaupassa. Kehitystyön teoreettiset viitekehykset olivat julkinen hankintalaki (2007/348), laki sähköisestä huutokaupasta (2011/698), Kraljicin matriisi, Helsingin kaupungin hankintastrategia, ulkovalaistuksen tarveselvitys, benchmarking sekä omistamisen kokonaiskustannukset (TCO). Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia mittareita sekä tutkimusmenetelmiä. Nykytila-analyysin ja markkinakartoituksen perusteella ulkovalaistusverkon valaisinvalikoimaa haluttiin rajoittaa kilpailullisin menetelmin. Tarjouspyynnön laatukriteerit, jotka nähtiin tärkeiksi kilpailutukselle, olivat: LED-valaisimien kaupunkikuvallisuus, takuu, toimitusaika, ilkivallankesto, värintoistoindeksi sekä ylijännitesuojaus. Kilpailutuksen lähtötilanteen hankintamenettelyksi valikoitui avoinhankintamenettely. Tarjouspyynnön vertailuperusteena hinnan painoarvo oli 50 % ja laadun 50 %. Hinta sisälsi hankintahinnan lisäksi LED-valaisimien sähköenergian kustannukset 15 vuoden ajalta. Kilpailutus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kokonaistaloudelliset tarjoukset arvioitiin. Tarkastus tehtiin myös tarjoajille asetettujen vaatimuksien ja kaupunkikuvallisten laatuvaatimuksien osalta. Toisessa vaiheessa tarjoajat paransivat tarjouksiaan sähköisen huutokaupan avulla. Kilpailutuksen lopputuloksena Ulkovalaistustoimisto sai kokonaistaloudellisesti edullisimman puitesopimuskumppanin sekä kilpailutusmallin seuraaviin valaisinhankintoihin. Kehittämistyön seurauksena innovatiivisia menetelmiä tarjouksessa hyödynnettiin ja toimittajamarkkinoita kehitettiin siten, että kohdeorganisaation sai hankittua tarpeita vastaavan valaisimen.
Mediasuunnittelu ja -ostaminen ovat mainostajan toimintaa, joka tähtää mainostajan kohderyhmän tavoittamiseen mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon viestinnälliset ja kustannukselliset tavoitteet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda mainostajalle opas mediasuunnittelun ja -ostamisen tekemiseen. Työn tarkoituksena oli antaa mainostajalle työkaluja jokapäiväiseen mediasuunnittelun ja -ostamisen tekemiseen. Työn tarkoituksena oli myös antaa mainostajalle työkaluja keskusteluun medioiden ja alalla toimivien mainonnan suunnitteluun tai mediasuunnitteluun keskittyvien yritysten kanssa. Teoriaosuudessa käsiteltiin mainonnan peruskäsitteitä, eri mainosvälineitä, media-analytiikkaa ja eri näkyvyysstrategioita. Teoriaosuudessa selvisi, mitä mainonta on, mitä mediasuunnittelu on, miten mediamainonta jakautuu Suomessa, minkälaiset eri mainosvälineet ovat, mitkä keskeiset mediatunnusluvut ovat ja minkälaisia eri näkyvyysstrategioita on. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös eri mediaryhmien ostamista. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Mediasuunnittelusta ja -ostamisesta ei ole aikaisemmin Suomessa tehty yleistä opasta. Tavoitteena oli luoda toiminnallinen opas, joka auttaa mainostajia, kun he miettivät mediasuunnitteluun ja -ostamiseen liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnissa ja mainonnassa mikään ei ole varmaa, koska monet eri asiat vaikuttavat niiden toimivuuteen. Mediasuunnittelun ja -oston ymmärtäminen ja osaaminen auttavat kuitenkin osaltaan markkinoinnin ja mainonnan tavoitteellisessa ja kustannustehokkaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Opinnäytetyömme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun tilaamaa näyttöön perustuvan hoitotyön ja sen johtamisen nykytilaan liittyvää nelivaiheista hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää kansalliseen käyttöön tarkoitettu toimintaohjelma näyttöön perustuvasta hoitotyöstä ja sen johtamisesta. Opinnäytetyömme kuuluu hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa kartoitetaan näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen nykytilaa. Tarkoituksenamme oli selvittää yleisluontoisena katsauksena, millaisia opinnäytetöitä näyttöön perustuvasta hoitotyöstä on tehty viimeisen 7 vuoden aikana. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseen. Opinnäytetyömme on laadullisen tutkimuksen tyyppinen työ, jossa aineistona on ammattikorkeakoulujen hoitotyön koulutusohjelmaan tehdyt opinnäytetyöt. Laadullinen aineistomme on kerätty kirjallisuuskatsauksen periaatteita hyödyntäen. Käytimme aineiston analyysissä sisällön erittelyä ja abduktiivista sisällönanalyysiä, jossa käyttämämme valmis teoreettinen käsite oli strategisen johtamisen työkalu Balanced Scorecard (BSC). Aineistomme koostui 168:sta opinnäytetyöstä. Opinnäytetyöt oli tehty laadullisena tai määrällisenä tutkimuksena tai niiden yhdistelmänä, kirjallisuuskatsauksena tai toiminnallisena opinnäytetyönä. Aihealueiltaan opinnäytetyöt liittyivät asiakasnäkökulmaan, oppimisen ja kasvun näkökulmaan tai prosessinäkökulmaan. Taloudelliseen näkökulmaan liittyviä opinnäytetöitä ei aineistossamme ollut. Opinnäytetyömme perusteella voimme todeta, että jatkossa olisi tärkeää kartoittaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä myös taloudellisesta näkökulmasta, joka kuuluu oleellisena osana hoitotyön johtamiseen. Tulevaisuudessa opinnäytetöissä voisi myös keskittyä enemmän johtamiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, esimerkiksi työyhteisön ja yksittäisen hoitotyöntekijän hyvinvoinnin kannalta. Yllättävästi omaisten kokemukset nousi aineistossamme merkittäväksi osa-alueeksi. Jatkossa voisikin selvittää, miten eri potilasryhmien omaisia pystyttäisiin paremmin tukemaan terveydenhuollon keinoin. Myös henkilökunnan tietoja ja taitoja monikulttuuriseen hoitotyöhön tulisi kehittää. Opinnäytetyömme on hankkeen alkukartoitusta, ja aihe on todella laaja. Opinnäytetyömme perusteella vaikuttaisi siltä, että jatkossa voisi olla hyödyllistä kartoittaa opinnäytetöiden aiheita eri erikoisalojen sisällä, jolloin muodostuisi kattavampi kuva siitä, miltä erikoisaloilta on tehty paljon opinnäytetöitä ja mistä aiheista, sekä miltä erikoisaloilta kannattaisi jatkossa tuottaa opinnäytetöitä enemmän.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja testata tieteellisessä julkaisussa esitellyn lintujen paramyksovirusten serotyypit 1-9 sekä metapneumovirusalatyypit A, B ja C havaitsevan pan-paramyksovirus RT-PCR-menetelmän toimivuutta. Työ tehtiin Eviran eläintautivirologian tutkimusyksikössä, missä menetelmä haluttiin ottaa käyttöön. Testaamisessa käytettiin positiivisia kontrollinäytteitä sekä 61 vesilintunäytteen otosta. Evirassa oli jo käytössä real-time RT-PCR -menetelmä APMV-1:n toteamiseksi. Myös tällä menetelmällä tutkittiin vesilintunäytteet. PCR-ajojen lisäksi työssä hyödynnettiin viruseristystä hedelmöitetyissä kananmunissa, hemagglutinaatiotestiä ja sekvensoimista. Lähes kaikki positiiviset kontrollit onnistuttiin monistamaan pan-paramyksovirus RT-PCR-ajossa. Poikkeuksena olivat APMV-4- sekä NDV-positiivinen kontrollinäyte. Syynä oli mahdollisesti virus-stokin inaktivaatiomenetelmä, joka saattoi inhiboida PCR-reaktiota. APMV-4-positiivisen kontrollin sekvenssi erosi kolmen peräkkäisen nukleotidin verran toisen käytettävän alukkeen sekvenssistä, mikä saattoi myös vaikuttaa monistumisen epäonnistumiseen. Pan-paramyksovirus RT-PCR -menetelmän etuna oli, että positiivisista näytteistä pystyttiin sekvensoimalla selvittämään, mitä paramyksovirusta ne sisälsivät. Sekvensoiminen osoittautui kuitenkin haastavaksi, koska monistettavan alueen pituus oli vain 70 nukelotidia. Lisäksi käytettävien alukkeiden nukleotideista noin kolmannes oli vaihtelevia emäksiä, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa sekvensoimisen onnistumiseen. Sen vuoksi saatiin hyvin lyhyitä pätkiä sekvenssiä, jota voitiin verrata sekvenssitietokantaan. Pan-paramyksovirus RT-PCR-menetelmä täydentää kuitenkin hyvin Eviran eläintautivirologian tutkimusosaston APMV-diagnostiikkaa. Se mahdollistaa APMV-1:n lisäksi muidenkin APMV-tyyppien toteamisen siipikarjan ja luonnonlintujen näytteistä. Menetelmällä positiivisiksi saadut näytteet vaativat jatkotutkimuksia todellisen APMV-tyypin selvittämiseksi. Tässä voidaan hyödyntää serotyyppispesifeillä alukkeilla tehtävää RT-PCR:ää ja sekvensointia.
Tämän opinnäytetyön tutkimusaiheena oli kuvata saatavien myyntiprosessia ja siihen liittyviä haasteita ja hyötyjä yrityksen näkökulmasta. Saatavien myynti on osa lyhytaikaista factoring-rahoitusta, joka voidaan jakaa saatavien rahoittamiseen ja saatavien myyntiin. Saatavien myynti käsitteenä ja rahoituselementtinä on melko tuntematon ja siitä on verraten vähän kirjallisuutta ja tutkimuksia. Työn tarkoituksena oli kuvata mahdollisimman selkeästi prosessit, joita saatavien myynti sisältää, sekä selvittää, mitä haasteita ja hyötyjä se yritykselle tarjoaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Teorian pohjaksi käytettiin kirjallisuudessa jo olemassa olevaa tietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa saatavien myynnistä tietoa, jota voidaan käyttää päätöksenteon pohjana. Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa. Lähteenä ja aineistona opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuutta, internetlähteitä sekä rahoituslaitoksen sisäisiä asiakirjoja. Opinnäytetyötä varten tehtiin myös kirjallinen yrityshaastattelu, jonka tuloksia käytettiin lähteenä lähinnä saatavien myynnistä saataviin hyötyihin ja haasteisiin. Saatavien myynti sopii keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka haluavat tehostaa käyttöpääomarahoitusta esimerkiksi nopeuttamalla myyntisaamisten kiertoa. Saatavien myynti on yrityksen näkökulmasta melko yksinkertainen rahoitusprosessi, jonka hyödyt ja haasteet saattavat vaihdella yrityksen toimintaympäristön mukaan. Asiakkaan kohtaamat haasteet ovat lähinnä järjestelmäkeskeisiä. Opinnäytetyö on tarkoitettu saatavien myynnistä kiinnostuneille yrityksille sekä opiskelijoille.
Tämä mestarityö on tehty yhteistyössä Tuloilma.com Helsinki Oy:n kanssa. Tavoitteena oli saada tehtyä yrityksen työntekijöille tiivistetyt ohjeet ja määräykset liittyen tulihormien kunnostamiseen. Tällä hetkellä ei ole ollut ohjeita pelkästään hormienkorjaustöihin liittyen, vaan on jouduttu käyttämään Rakennusmääräyskokoelmia, kirjallisuutta, internetiä ja asiatuntijoiden tietoja. Näitä tietoja on kerätty mestarityössä yhteen ja saatu tehtyä ohjeistukset, joilla voidaan perehdyttää uusia työntekijöitä ja parantaa vanhojen työntekijöiden ammattitaitoa. Nuohoajille on tarjolla ammattinimikkeiden saamiseksi koulutuksia, jotka ovat nuohousalalla työskenteleville tarkoitettuja. Horminkorjausalalla ei ole tällä hetkellä koulutuksia ja samalla ammattitaitoa kärsii. Tämä koetaan riskiksi alalla, kun ollaan tekemisissä paloturvallisuuden kanssa ja samalla ihmisten turvallisuus vaarannetaan.
Tässä työssä perehdyttiin Siemensin uuteen SIMIT Simulation framework -prosessien simulointiohjelmaan ja siihen, miten sitä pystytään käyttämään PCS7-projektin yhteydessä. Työ tehtiin SIMIT-ohjelman markkinoinnin ja teknisen tuen edistämiseksi. Työn ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin SIMIT-ohjelmaan ja käytiin läpi sen ominaisuuksia. Mietittiin, miten muuttujat saadaan siirrettyä Step 7 -projektista SIMIT-ohjelmaan. Simulointimallien luonti tehtiin käsin ja automaattinen luonti CMT- ja IEA- tiedostoilla. Työssä mietittiin myös visualisoinnin hyötyjä simuloitaessa ja sitä, mitä ominaisuuksia simulointimoodissa on. Toisessa vaiheessa SIMIT-ohjelma esitellään Teknologia 15 -messuilla. Kolmipäiväisillä messuilla herätettiin prosessiteollisuuden parissa työskentelevien yritysten kiinnostusta. Yritykset olivat suunnittelutoimistoista aina loppuasiakkaaseen saakka.
Tässä opinnäytetyössä perehdytään esiintymisjännityksen syihin, oireisiin ja hallintaan erityisesti musiikkiopistossa opiskelevan huilistin näkökulmasta. Tarkoituksena on antaa opettajalle eväitä kohdata oppilaansa jännitys. Työssä tarkastellaan esiintymisjännityksen alkuperää kolmesta eri näkökulmasta. Jännityksen hallintaan esitellään useita tapoja, esimerkiksi hengitys, rentoutus ja mentaaliharjoittelu, joista voi valita kullekin toimivat keinot. Työ käsittelee myös esiintymisvalmennuksen eri osa-alueita, kuten harjoittelua, oppilaan motivointia sekä palautetta. Lähteenä työssä on käytetty kirjallisuutta sekä huilunsoitonopettajien haastatteluja. Haastatteluilla on selvitetty, kuinka opettajat pääkaupunkiseudulla auttavat oppilaitaan esiintymisjännityksen hallinnassa, ja onko musiikkiopistoissa esiintymisvalmennusta. Haastatteluista kävi ilmi, että opettajilla on käytössään monenlaisia keinoja oppilaidensa auttamiseksi. Vaikka työ on kirjoitettu huilistin näkökulmasta, voivat myös muiden instrumenttien soittajat löytää siitä apua esiintymisjännityksen hallintaan.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten kirjanpidon osittainen ulkoistaminen vaikuttaisi isännöintitoimiston taloudellisiin ja operatiivisiin toimintoihin. Tavoitteena oli myös tutkia, olisiko ulkoistaminen yritykselle taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin uuden työntekijän palkkaaminen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin kohdeyrityksen vastuuhenkilöiden haastatteluita ja talvella 2014 toteutettua tarjouskilpailua. Teoriaosuuden lähteinä työssä käytettiin sekä Internet-lähteitä että ulkoistamiseen liittyvää kirjallisuutta. Ulkoistamisen teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin ulkoistamisen taloudellisia ja ei-taloudellisia näkökulmia sekä ulkoistamisen riskejä ja haasteita. Näiden näkökulmien avulla analysoitiin kohdeyrityksen kirjanpidon ulkoistamiseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Tutkimuksessa toteutetun tarjouskilpailun ja työntekijäkustannusten vertailussa todettiin, että osa tarjouksista alitti kustannuksissa työntekijästä aiheutuvat kustannukset. Vertailussa ei huomioitu ulkoistamisprosessin tuottamia lisäkustannuksia eikä kustannuksia, jotka eivät poistuisi vaikka ulkoistaminen tehtäisiin. Tämän vuoksi ei voitu todeta, että ulkoistaminen toisi suoranaisia säästöjä kohdeyritykselle. Kustannussäästöjen sijaan ulkoistaminen toisi yritykselle mahdollisuuden hankkia lisää asiakkuuksia ja lisäosaamista, jolla se voisi laajentaa palveluntarjontaa ja kasvattaa liiketoimintaa. Isännöintipalveluiden kysynnän on todettu olevan jatkuvassa kasvussa uudisrakentamisen ja peruskorjausten lisääntymisen myötä. Uusia asiakkuuksia hankittaessa kohdeyrityksen tulisi huomioida se, että liiketoiminnan lisääminen vaatisi lisäresursseja yrityksen ydintoimintoihin. Yrityksen kustannusten säästötavoitteita arvioitaessa yrityksen tulisi huomioida yrityksen liiketoiminnan kasvutavoitteet ja liikevoittotavoite. Jotta kohdeyritys saisi tarkemman tiedon ulkoistamisen kustannuksista ja katetuotosta, tulisi sen tehdä yksikkökohtainen katetuottolaskelma nykyisistä asiakkaista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä katsaus kirjallisuuteen liittyen vanhuksen itsemääräämisoikeuden toteutumiseen hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitkä toiminnot edistävät ja mitkä seikat estävät vanhuksen itsemääräämisoikeuden toteutumista hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin tietokannoista Chinal, Medic, Medline, Arto ja Doria sekä manuaalisesti. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi tuli valituksi viisi suomenkielistä tutkimusartikkelia. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa käytettiin kvalitatiivisia analysointi menetelmiä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan vanhukset pitivät itsemääräämisoikeutta tärkeänä ja halusivat tehdä päätöksiä liittyen omaan hoitoonsa. Tuloksissa korostuivat vanhusten yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeuden tärkeyden huomioiminen hoitotyössä. Vanhukset halusivat tulla kohdelluiksi yksilöinä ja tasa-arvoisina ikäisinään ihmisinä. Vanhukset kokivat itsemääräämisoikeutta estävinä tekijöinä omien kykyjen käytön estämisen, esineellistävän kohtelun ja tilanteet jolloin heidän tarpeisiin ei vastattu. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lähdemateriaalina vanhuksen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kiinnostuneille opiskelijoille ja hoitohenkilökunnalle sekä aiheesta kiinnostuneille henkilöille jatkotutkimuksia varten.
Suomessa moni diabeetikko on oikeutettu maksusitoumuksella saamaan yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset, joiden tarkoituksena on yleensä ennaltaehkäistä diabeteksesta johtuvia alaraajojen komplikaatioita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Metropolian liikelaboratorion laitteiston hyödynnettävyyttä diabeetikoiden tukipohjallisten arvioinnissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata hyviä tukipohjallisten arviontikäytänteitä. Työmme oli osana VATA (vaikuttavat tavat) -hanketta, jonka tarkoituksena oli kehittää näyttöön perustuvia apuvälineiden luovutusperusteita. Yhteistyökumppaninamme toimi Koivukylän terveysasema. Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli monimetodinen. Aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla Pubmed ja ScienceDirect -tietokannoista, Optogait ja Medilogic -laitteistoja hyödyntämällä sekä kyselylomakkeella. Tutkimusryhmä koostui kolmesta 51–65-vuotiaasta diabeetikosta, jotka käyttivät yksilöllisiä tukipohjallisia. Mittasimme jalkaterän plantaarista painetta, kävelyn askelpituutta ja askelleveyttä sekä tuki- ja heilahdusvaiheiden kestoa. Mittaukset teimme ilman tukipohjallisia sekä tukipohjallisten kanssa ja vertasimme näistä saatuja tuloksia keskenään. Aineistojen analysointi tapahtui sekä laadullisesti että määrällisesti. Lopuksi pohdimme, voisiko tämän tyyppisistä mittauksista olla hyötyä diabeetikon tukipohjallisten hankintaprosessissa. Plantaaripaineesta saadut tulokset viittasivat siihen, että jokaisen tutkittavan yksilölliset tukipohjalliset vähensivät painetta tietyillä jalkapohjan alueilla ja onnistuivat tasaamaan painetta laajemmalle alueelle. Kävelyn oikean ja vasemman jalan askelpituuksien erot tasaantuivat, mutta askelleveydessä erot kasvoivat. Askelleveys kuitenkin pieneni tukipohjallisia käytettäessä. Kävelyn tuki- ja heilahdusvaiheiden kestot saatiin keskiarvoisesti lähemmäksi normaaleja viitearvoja. Kyselylomakkeesta saatujen tietojen mukaan tutkittavat kokivat mittaukset hyödyllisiksi. Tutkimusten mukaan korkea plantaarinen paine on riskitekijä jalkahaavojen syntymiselle diabeetikolla. Medilogic -painepohjallisten avulla voidaan arvioida tukipohjallisen kevennysvaikutusta. Kirjallisuudesta kävi ilmi, että diabeetikon kävely on hitaampaa ja kävelyn tukivaihe on pitkittynyt. Optogait-järjestelmällä saadut tulokset kertovat diabeetikon kävely- ja liikkumiskyvystä. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta helpottuuko kävely ja liikkuminen, jos tulokset saadaan lähemmäksi viitearvoja.
Opinnäytetyönämme teemme HUSLABin parasitologian yksikölle materiaalia. Tarkoituksenamme on tuottaa malariaan liittyvää oppimateriaalia, joka annetaan HUSLABin parasitologian yksikön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön. Kiinnostuimme malariasta opinnäytetyön aiheena, sillä parasitologian opinnoissa bioanalytiikan koulutusohjelmassa ei malariasta puhuttu kovinkaan paljoa. Kuitenkin Suomessa tavataan malariaa vuosittain turismin ja muun matkustuksen yhteydessä, joten sen laboratoriodiagnostiikan ymmärtäminen on tärkeää. Siksi koimme, että tuotetusta oppimateriaalista olisi hyötyä parasitologiaan erikoistuvalle työntekijälle ja mikrobiologiaa opiskelevalle opiskelijalle. Materiaalissa pyritään kertomaan malarian taustasta, näytteiden käsittelystä ja erotusdiagnostiikasta sekä hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Tavoitteet materiaalille laadittiin muun muassa oppimateriaalille asetetut laatukriteerit mielessä pitäen. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena on oppimateriaali, joka sisältää teoreettista taustaa malariasta, mikroskooppikuvia malarian eri lajeista ja kehitysvaiheista sekä tukikysymyksiä oman oppimisen arviointia varten. Koska oppimateriaalin kohderyhmänä on bioanalyytikko-opiskelijoita ja bioanalyytikkoja, oppimateriaalissa painotettiin malarian laboratoriodiagnostiikkaan liittyviä asioita. Teoreettisen tiedon keräämisessä käytettiin sekä suomen että englanninkielisiä kirjallisia lähteitä ja lääketieteellisiä tietokantoja. Mikroskooppikuvat kuvattiin itse HUSLABin mikrobiologian laboratorion mikroskooppikameran avulla. Oppimateriaalin laatimisessa kiinnitettiin paljon huomiota materiaalin luotettavuuteen, monipuolisuuteen ja selkeyteen. Opinnäytetyöraportissa kuvattiin opinnäytetyöprosessi vaiheittain ja selitettiin oppimateriaalin merkitystä opiskelun työvälineenä. Oppimateriaalia voidaan käyttää bioanalytiikan ohjelman parasitologian opintojakson osana sekä oppitunnilla että itsenäiseen oppimiseen. Työelämässä oppimateriaali soveltuu uusien työtekijöiden perehdyttämiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan oppimateriaali tukisi opiskelijoiden parasitologian opiskelua.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen palvelutuotteille uusi hinnoittelumalli. Uudessa hinnoittelumallissa haluttiin kohdentaa tuotettuihin palveluihin liittyvien ostolaskujen ja työnmäärien lisäksi yksikön yhteiset kustannukset sekä yleiskustannukset, jotka muodostuvat hallinnon yleiskuluista sekä katevaatimuksesta. Kehittämistehtävän viitekehykseksi valittiin palvelutuotteen uusi hinnoittelumalli. Tutkimus eteni vaiheittain tutkimalla aluksi olemassa olevaa tietoa ja teoriaa sekä haastattelemalla kollegoitani sekä kunnossapidon työntekijöitä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin kustannuslaskennan ja hinnoittelun teoriaa. Toteutin opinnäytetyö toimintatutkimuksena. Tutkimus sisältää myös jonkin verran kvantitatiivista tutkimusteoriaa. Tutkimus tehtiin konstruktiivisella tutkimustavalla, jonka avulla kehitin uuden hinnoittelumallin hyödyntäen olemassa olevaa teoriaa ja uutta empiiristä tietoa. Hinnoittelumallin määrittämisessä hyödynnettiin yrityksen valmiina olevia tietokantoja, raportointijärjestelmiä sekä uutta toiminnanohjausjärjestelmää. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa 2015. Ensimmäinen vaihe oli työtuntien kirjaaminen mobiilisovelluksella toiminnanohjausjärjestelmään. Palvelujen ja tuotteiden tilaaminen sekä laskujen sähköinen käsittely järjestelmässä alkoi lokakuussa 2015. Kehittämistehtävän tavoitteena oli palveluiden hinnoittelumallin luominen. Tavoite saavutettiin ja hinnoittelumalli on luotu. Todelliset kustannukset muodostuvat tehtyjen töiden perusteella ja laskutus on läpinäkyvää asiakkaalle. Manuaalinen työ on vähentynyt ja olemme siirtyneet yhden järjestelmän käyttöön. Raportointi ja töiden kustannusseuranta on parantunut. Näiden parannusten taustalla on hinnoittelumallin kehitystyön onnistunut.
Kaupallinen radioala täytti 30 vuotta Suomessa vuonna 2015. Ensimmäiset kokeilut kaupallisen radion parissa tehtiin Suomessa jo 1920-luvulla, mutta siitä vierähti vielä kuusi vuosikymmentä ennen kuin paikallisradiotoiminta lopulta käynnistyi. Kaupallisen radion tulo mullisti kotimaista mediakenttää ja pakotti jopa Yleisradion muuttamaan sisältöjään. Innokkaiden pioneerien aikakaudesta siirryttiin 1990-luvulla kohti formaattiradioiden aikaa. Kilpailun kiihtyessä kanavien profilointi ja halutun kohderyhmän tavoittaminen musiikin avulla nousi keskiöön. Musiikkivetoisesta kaupallisesta radiosta on siirrytty 2000-luvulla kohti radiopersoonien aikaa ja kilpailu kuuntelijoista on kiihtynyt entisestään. Opinnäytetyössä tutkitaan, miten radiotoimittajan ja -juontajan toimenkuva on muuttunut vuodesta 1985 vuoteen 2015. Koko media-ala on muuttunut 30 vuoden aikana Suomessa paljon eikä vähiten teknisen kehityksen myötä. Tutkimukseen on käytetty laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Asiantuntijahaastattelujen avulla opinnäytetyössä on kartoitettu alan muutoksia. Haastatellut radioalan ammattilaiset uskovat, että radion tulevaisuus on edelleen valoisa eikä radio mediana ole katoamassa tulevien vuosien aikana, vaikka muutoksia menneeseen kolmeen vuosikymmeneen on mahtunut vähintään yhtä paljon kuin tuleviin vuosiin. Kaupallisessa radiossa juontajien työtä on muuttanut merkittävästi sosiaalisen median mukaantulo, mikä näkyy myös työajan käsityksissä. Työaikaa ja vapaa-aikaa ei jaotella enää tiukasti erilleen, vaan sosiaalisen median sisältöjä tuotetaan myös työajan ulkopuolella. Työ on myös muuttunut persoonavetoisemmaksi. Musiikki oli aiemmin tärkein väline radiokanavan profilointiin, nykyään sisältöjä markkinoidaan radiopersoonavetoisesti. Juontaja-toimittajan työ on muuttunut entistä monimediaisemmaksi, enää pelkkä radiolähetyksen tekeminen ei riitä. Sisältöjä tuotetaan moneen eri mediaan, mikä on tuonut uusia haasteita ja vaatimuksia radiojuontajien ja -toimittajien työhön. Kilpailun kiihtyessä luovien sisältöjen tuottaminen uusilla kiinnostavilla tavoilla on haaste.
Opinnäytetyöni kertoo miten lihaskunnon kehittäminen parantaa soittoasentoa ja helpottaa harmonikan käsittelyä. Työni on selkeästi kuvitettu niin soittoasennon kuin lihaskuntoliikkeiden osalta. Esittelen työssäni harmonikan soiton fyysisen puolen, ergonomisen soittoasennon ja kerron miksi hyvä lihaskunto on harmonikansoittajalle tärkeää. Esittelen CrossFitin urheilulajina ja annan esimerkkejä CrossFit-treenistä. Esittelen tehokkaat liikkeet soittoasentoa tukemaan ja kerron miten huoltaa kehoaan urheilun ja soittoharjoittelun kannalta. Toivon, että työni kannustaisi kiinnittämään soittoasentoon enemmän huomiota ja että työstäni olisi apua niille, jotka haluavat parantaa soittoasentoaan. Työssäni myös pohdin urheilun edistävää vaikutusta niin fyysisen kuin henkisenkin puolen osalta.
Tämän työn tuotteena tuotimme kliinisen biokemian sähköisen opiskelumateriaalin. Tuotteen tilaajana toimi Metropolia ammattikorkeakoulu. Tuote on tarkoitettu ensisijaisesti bioanalytiikan koulutusohjelman mukaiselle kliinisen biokemian opintojaksolle. Oppimismateriaali tuotettiin Moodle alustalle. Materiaalin on tarkoitus auttaa opiskelijoita hahmottamaan opintokokonaisuuden sisältöä sekä tukemaan itsenäistä opiskelua. Materiaalin keskiössä on kolmesta eri analysaattorista kuvatut videot, jotka käsittelevät kunkin laitteen käyttöä. Kuvatut laitteet ovat opintojaksolla käytettävät Konelab 20i, Shimadzu CL-770 ja Victor2. Työn tavoitteena oli luoda selkeä ja opiskelijaystävällinen Moodle-työtila, josta löytäisi kaiken laboraatioharjoituksissa käytettävän materiaalin yhdestä ja samasta paikasta. Videoiden halusimme olevan selkeitä ja helposti ymmärrettävissä, jotta opiskelija hyötyisi niistä mahdollisimman paljon esimerkiksi työkokeeseen valmistautuessaan. Videoiden lisäksi työtilaan lisättiin laite- ja työohjeita, pieni sanasto sekä linkkipohjainen lista, jossa käsitellään laitteiden käyttämiä mittausmenetelmiä ja kliiniseen biokemiaan liittyviä tutkimuksia. Materiaalin valinnassa huomioimme lähdekriittisyyden, jotta tutkimuksia lukevat opiskelivat voivat pitää niitä luotettavina. Työn toteutus ajoittui syksyyn 2015. Ensin tuotettiin videoiden käsikirjoitukset. Videot kuvattiin Fujifilm Finepix S -kameralla, joka oli helposti saatavilla. Videot editoitiin ilmaisella OpenShot Video Editor -ohjelmalla. Videoihin lisättiin tekstitys Youtube-palvelusta löytyvällä Creator-studiopalvelun avulla. Videoiden lisäksi työtilaan lisättiin erilaista lisämateriaalia, joita opiskelijat voivat hyödyntää laboraatioharjoituksissa ja kotona valmistautuessaan niihin tai työkokeeseen. Kaikki tuotettu materiaali lisättiin Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttämälle Moodle alustalle. Moodle työtilaan lisättiin videot, laite- ja työohjeita, pieni sanasto sekä linkkipohjainen lista, jossa käsitellään laitteiden käyttämiä mittausmenetelmiä ja kliiniseen biokemiaan liittyviä tutkimuksia. Lisäksi opettajille kehitettiin joitakin check point -kysymyksiä, joiden avulla opiskelija saisi palautetta välittömästi tehtävän tehtyään.
EKG-rekisteröintien huonon teknisen laadun takia hoitohenkilökunnan piirissä on syntynyt tarve EKG-lisäkoulutusmateriaalille ja EKG-perusteiden kertaamiselle. Erityisesti virheitä tehdään EKG-elektrodien sijoittelussa ja potilaan ihonkäsittely on puutteellista. Tämä johtaa EKG-käyrien häiriöihin ja heikkoon tekniseen laatuun, mikä laskee potilaan saaman hoidon laadukkuutta. Opinnäytetyössä laadittiin hoitajille suunnattu opiskelumateriaali polikliinisen EKG-tutkimuksen laadukkaasta suorittamisesta. Materiaali suunniteltiin verkko-opiskelua silmälläpitäen. Työn tilaajan, Labquality Oy:n on määrä kehittää laaditun materiaalin pohjalta EKG-aiheinen verkkokurssi. Labquality tarjoaa verkkopohjaista vieritutkimuskoulutusta Education-koulutusohjelmassaan ja opinnäytteen pohjalta luodaan EKG-verkkokoulutuskurssi ohjelman Vieritutkimuspassi-kokonaisuuteen. EKG-verkkokurssilla pyritään parantamaan rekisteröityjen EKG-käyrien teknistä laatua tarjoamalla lisäkoulutusta rekisteröintejä suorittaville hoitajille. Opinnäytteen tuotoksena laadittiin kirjallinen 71-sivuinen opiskelumateriaali ja siihen liittyvät kuvat. EKG-opiskelumateriaali kuvaa polikliinisen EKG-tutkimuksen suoritukseen tarvittavan vähimmäistiedon ja esittää sen selkeään ja helppolukuiseen tyyliin. Materiaalin sisällön aiheita ovat EKG-perusteet, EKG-laite, EKG-tutkimuksen suorittaminen, EKG-käyrän arviointi ja laadunvarmistus. Varsinaista opiskelumateriaalia ei voida salassapitosopimuksen takia esitellä raportissa, mutta siinä kuvataan opinnäytetyöprosessin etenemistä ja työssä käytettyjä opetuksen ja oppimisen menetelmiä sekä tarkastellaan ja pohditaan EKG-tutkimuksen laatua Suomessa sekä opettamista ja oppimista verkossa. Opinnäytetyö tarjoaa ratkaisuja EKG-rekisteröintien huonolle tekniselle laadulle lisäämällä koulutustarjontaa EKG-lisäkoulutusmateriaalin laadinnan kautta. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää jatkossa oletettavasti yleistyvien verkkopohjaisten opetuskokonaisuuksien kehittämisessä.
Opinnäytetyömme aiheena oli Rintasyöpäpotilaan kokemuksia saamastaan ohjauksesta poliklinikoilla. Opinnäytetyön tavoitteena on HYKS:n uuden kehitteillä olevan Syöpäkeskuksen poliklinikkatoiminnan parantaminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää rintasyöpäpotilaan kokemuksia saamastaan ohjauksesta nykyisessä poliklinikkatoiminnassa. Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa tietoa miten ohjausta voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin rintasyöpäpotilaiden tarpeita HYKS:n uudessa Syöpäkeskuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksella. Kyselylomakkeet jaettiin HYKS sädehoito-osastolla maalis-huhtikuun välisenä aikana. 50 jaetusta kyselylomakkeesta takaisin palautui 25 kappaletta. Aineistoanalysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 21 -ohjelmaa, sekä excel -taulukointia. Tutkimusaineiston keruun teimme monien eri tieteellisten tutkimuksien tutkimustuloksista. Opinnäytetyömme kyselylomakkeista saamamme tieto tukee hyvin paljon jo valmiiksi tutkittuja tuloksia. Tuloksissa esille nousi emotionaalisen tuen tarve sekä lääkäreiden, että hoitajien ohjaustilanteissa. Sekä lääkäreiden, että hoitajien tulisi myös kiinnittää huomioita vertaistuesta kertomiseen esimerkiksi syöpäjärjestöt. Puutteelliseksi koettiin myös seksuaaliohjaus.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään osa-alueita, jotka tulee ottaa huomioon suunniteltaessa julkaisua. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda sisällöltään merkityksellinen ja ulkonäöltään miellyttävä opinto-opas Lissabonin yliopiston humanistisen tiedekunnan uusille oppilaille lukuvuodelle 2015-2016. Opinto-opas on luotu teoreettisiin näkökulmiin pohjautuen. Näkökulmia ovat julkaisun luomiseen liittyvät tekniset elementit sekä julkaisun myyvyys ja markkinointi. Markkinoinnin näkökulmasta tarkasteltiin ihmisen käyttäytymistä ja havainnointia eli sitä, kuinka ihminen huomioi tekstiä ja mainontaa. Markkinoinnin näkökulmasta tarkasteltiin myös kuluttajien käyttäytymistä ja ostopäätösten tekoa. Teknisestä näkökulmasta esitetään julkaisun teknisiä valintoja ja ominaisuuksia Opinnäytetyössä on kuvattu oppaan luomisprosessi. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotos, opas uusille opiskelijoille - miellytti niin tekijää kuin toimeksiantajaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että työn tuotoksena syntynyt opas vastasi sille asetettuihin odotuksiin. Jatkokehitysidea olisi tehdä oppaan visuaalisesta houkuttelevuudesta ja sisällön tärkeydestä määrällinen tutkimus, joka olisi kohdistettu lukuvuoden 2015-2016 uusiin opiskelijoihin. Näiden vastausten pohjalta opasta voitaisiin kehittää paremmaksi tulevaisuutta ajatellen sekä saada arvokasta tietoa siitä, miten onnistuneeksi oppilaat kokivat käyttämänsä uuden oppaan. Myös visuaalisten ohjeiden laatimista Faculdade de Letras:lle olisi hyvä harkita, jotta voitaisiin helpottaa tulevaisuuden suunnittelu- ja luomisprosesseja erilaisille julkaisuille ja pitämään niiden ulkonäkö samankaltaisena.