Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena, oli selvittää Kouvolan kaupungin tuottamien liikuntapalveluiden nykytila ja sen myötä tuoda esiin mahdollisia kehittämisehdotuksia. Tutkimus rajattiin koskemaan Kouvolan kaupungin liikunnanohjaajien ohjaamia ryhmiä, vertaisohjattuja ryhmiä, sekä kaupungin tuottamaa liikuntaneuvontaa. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kouvolan kaupungin liikuntapalvelut. Liikuntapalveluissa on kahdeksan liikunnanohjaajaa, jotka ohjaavat viikoittain noin 80:tä eri liikuntaryhmää, jotka koostuvat terveys- ja erityisliikunnan asiakkaista. Liikuntapalveluiden kouluttamat vertaisohjaajat ohjaavat edellä mainittujen lisäksi noin 40:tä eri liikuntaryhmää. Tämän lisäksi liikuntaneuvojana toimii yksi päätoiminen työntekijä. Edellä mainituissa ryhmissä liikkuvat kuntalaiset ovat pääosin ikääntyneitä. Liikuntaneuvonnan asiakkaat ovat kaikenikäisiä, lapsista aina ikääntyneihin saakka. Tutkimus koostui asiakaspalautekyselyistä, haastatteluista sekä havainnoinnista. Asiakaspalautekyselyt olivat osin 2018 vuoden puolelta ja vertaisohjattujen ryhmien kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2019, samoin kaikki haastattelut sekä havainnointi. Tutkimustuloksista voidaan todeta liikuntapalveluiden asiakkaiden olevan kokonaisuudessaan tyytyväisiä toimintaan. Varsinaisten liikunnanohjaajien ohjaamiin ryhmiin oltiin täysin tai melko tyytyväisiä lähes 95 %:sesti, vertaisohjattuihin ryhmiin 98 %:sesti ja liikuntaneuvontaan lähes 95 %:sesti. Kehittämisehdotuksia ovat yhden uuden liikunnanohjaajan sekä -neuvojan palkkaaminen, vertaisohjaajien parempi huomioiminen ja liikuntapalveluista tiedottamisen kehittäminen.
The objective of this study is to analyze how to foster social innovations in public services for the elderly at the City of Kouvola. The study will provide a definition that is suitable for the context for an ambiguous concept of social innovation and examine the facilitators and barriers of social innovation by studying the process of social innovation and some scientific articles about public innovations along with the scientific articles concerning social innovations. The study will be carried out as a qualitative case study and the research material will be collected using semi-structured interviews. The interviewees will be chosen discretionarily from the case organisation, the City of Kouvola and especially its elderly care sector. Both the collection and the content analysis of the research material will be carried out based on the theoretical framework. According to the research results some of the strengths of the City of Kouvola in fostering social innovations are the involvement of entire staff, including the frontline staff, in generating and developing ideas, as well as collecting ideas outside the organisation and the goal to actively examine the needs and the standpoints of the customers. However, the role of customers in generating and developing ideas is small. Another strength to be mentioned is mainly positive and encouraging attitude towards innovation among immediate superiors and managers in the elderly care sector. Firstly, concerning the factors to be improved stronger support for innovation and innovativeness is expected of directors and political decision-makers. One way to support innovation is to develop a diversified assortment of incentives for innovation. Secondly, the open dialogue between different sectors and different levels of staff, directors and decision-makers needs to be supported by creative techniques. There is also a need to create more space and time for this kind of dialogue and thinking. In addition, more platforms for dialoque, generating and developing ideas together with different interest groups, such as customers and third sector, are needed.
Opinnäytetyössä tutkitaan Kouvolan, Jaalan, Kuusankosken, Elimäen, Valkealan ja Anjalankosken ympäristölupien määrien muutoksia vuosilta 1980–2015. Vuodesta 2009 alkaen mukana ovat Iitin ympäristöluvat, koska siitä alkaen Iitin ympäristölupaasioita on käsitelty Kouvolan kaupungin ympäristötoimessa. Opinnäytetyön tarkoitus on havainnollistaa lupamäärien muutoksia diagrammeina ja selvittää, minkä verran eri laitostyyppejä on ollut Kouvolan eri alueilla sekä etsiä mahdollisia syitä lakiteksteistä lupamäärien muutoksille. Opinnäytetyössä käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tiedot ympäristöluvista kerättiin käsin muun muassa kaupungin arkistosta ja kerättyä aineistoa hyödyntämällä luotiin erilaisia diagrammeja havainnollistamaan lupamäärien muutoksia ja laitostyyppien osuuksia. Tutkimuksen mukaan ympäristölupien määrät ovat laskeneet vuodesta 1980 puolella vuoteen 2015 mennessä. 1980-luvulla ympäristölupia myönnettiin vuosittain noin 20 kappaletta ja uuden Kouvolan aikana vuosien 2009–2015 elokuun loppuun mennessä ympäristölupia myönnettiin keskimäärin 10 kappaletta vuosittain. Vuonna 2015 ympäristölupia raukesi 15 kappaletta, mikä on merkittävästi enemmän kuin muina vuosina. Ympäristölupia raukesi niin paljon, koska osa toiminnoista siirtyi rekisteröinnin piiriin uuden ympäristönsuojelulain myötä vuonna 2015 eikä rekisteröinti vaadi ympäristölupaa toiminnalle. Tutkimus osoittaa myös sen, että vuosien 1980–2015 aikana eniten ympäristölupia on myönnetty malmien tai mineraalien kaivamiseen tai maaperän ainesten ottoon uuden Kouvolan alueella. Tutkimuksen tuloksien luotettavuuteen vaikuttaa se, että Iitin ympäristölupia ei tutkittu vuosien 1980 – 2008 osalta ajan rajallisuuden takia. Muuten tutkimuksen tulokset ovat luotettavia, koska tiedot ympäristöluvista kerättiin luotettavista lähteistä. Vanhoja lakitekstejä ei löydetty vuosikymmenien takaa, joten johtopäätösten tekeminen oli vaikeaa näiltä osin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli auttaa Kouvolan asukkaita löytämään paremmin verkosta kaupungin tarjoamia hyvinvointipalveluja sekä pohtia kuinka sähköinen sovellus tukisi kuntalaisten pääsyä palvelujen pariin. Palveluja tarkasteltiin löydettävyyden ja käytettävyyden näkökulmasta web-ympäristössä. Tutkimus on laadullinen tutkimus- ja kehittämistyö Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelujen toimialalle. Siinä käytetyt aineistonhankkimismenetelmät olivat web-kysely ja haastattelut, joiden avulla selvitettiin online-sovelluksen hyödyntämistä palvelujen löydettävyydessä sekä asiakasohjauksessa sekä benchmarking-vertailu, jossa tarkasteltiin, kuinka palvelut ovat löydettävissä ja käytettävissä julkisilla, hyvinvointipalveluja tarjoavilla web-sivustoilla ja -alustoilla. Kuntien resurssien vähetessä yhä enemmän huomiota on kiinnitettävä asiakkaiden ohjaamiseen palvelujen pariin web-ympäristössä. Digitaalisten palvelujen ja erilaisten sovellusten ja alustojen nopea lisääntyminen johtaa helposti palveluviidakkoon, jossa kuntalainen on ymmällään. Palveluntarjoajia on monella suunnalla, eri palveluihin tulee kirjautua, mutta alustoilla palveluja voi olla vain muutamia. On vaara, että digitaaliset palvelut kääntyvät itseään vastaan eivätkä tarjoa asiakkaille tarpeeksi lisäarvoa tai niistä tulee niin hankalia käyttää, että ne karkottavat asiakkaat. Tulevaisuudessa ei-kaupallisten palveluntarjoajien tulee tehdä tiiviimmin yhteistyötä ja luoda web-ekosysteemejä, joissa eri toimijoiden palvelut tukevat toisiaan ja tarjoavat asiakkaalle palvelua ennaltaehkäisystä korjaaviin palveluihin. Näin toteutuisivat myös valtionhallinnon julkisille organisaatiolle asettamat tavoitteet kokonaisvaltaisen asiakkuuden osalta. Kuntalaisten digitaaliset valmiudet ovat korkealla tasolla yhä yleistyvien mobiililaitteiden ansiosta. Kouvolan kaupungin tulisi modernisoida nykyisiä sähköisiä palvelujaan, parantaa palvelujensa löydettävyyttä web-sivuillaan sekä ottaa käyttöönsä joustavia digitaalisia sovelluksia, jotka ohjaavat kuntalaisia palvelujen pariin. Kaupungin tulisi luoda digitaalinen strategia, jossa huomioidaan henkilöstön osaaminen, järjestelmien integrointi, modernit alustat ja sovellukset sekä asiakkaiden tarpeet. Asiakkaan ohjausta palvelujen pariin web-ympäristössä on parannettava ja asiakkaan polkua on tarkasteltava jo ennen palvelun käytön aloittamista. Tutkimuksessa esitellään näkemys kaupungin digitaalisesta tulevaisuudesta sekä ehdotus Kouvolan web-ekosysteemiksi, jossa kuntalainen voi itse kerätä haluamiaan palveluja eri palveluntuottajilta.
Kouvolan kaupungin standaari 1952-2008, ennen 2009 kuntaliitoksia. Kouvolan vaakunan mustassa kentässä on hopeinen vinoristi, jossa on kaksi punaista, kaksilehtistä avainta ristissä. Kouvolan vanhan vaakunan on suunnitellut taiteilija Gustaf von Numers vuonna 1952 ja vuoden 2009 alussa se siirtyi kotiseutuvaakunaksi. Tunnuksen aiheena on Kouvolan maantieteellinen asema. Vinoristikuvio kuvaa Kouvolan asemaa rautatieliikenteen risteyspaikkana sekä rautatieläisten että liikemiesten kotipaikkana. Punaiset avaimet kuvastavat Kouvolan avainasemaa sekä Pohjois-Kymenlaakson että Suomen tärkeänä risteysasemana. Musta ja hopea ovat Kymenlaakson perinteiset värit.
Ruskeasta muovista valmistettu korurasia. Kanteen on kiinnitetty hopeinen Kouvolan kaupungin avainvaakuna (käytössä 31.12.2008 asti). Kansi on kiinnitetty pohjaosaan kolmella kullanvärisellä saranalla. Rasiassa on kaksi kullanväristä lukkoa. Sisäpuoli on pehmustettu ja verhoiltu beigellä samettikankaalla. Lisäksi rasiaan kuuluu samasta kankaasta tehty irrallinen pehmustetyyny. Rasian pohjan pehmusteeseen on kiinnitetty 8-kulmainen hopealaatta, jossa on tekstit: Kaupunginjohtajalle 1.1.1960 Kouvolan Rotaryklubilla.
Hopeariipus hopeaketjussa. Riipus on 8-kulmainen hopealaatta, jossa on keskellä emalityönä Kouvolan kaupungin vaakuna-avaimet (kaksi punaista avainta ristikkäin) ja neljä mustaa kolmiota tasasivuilla. Ketju muodostuu nivelletyistä hopeatangoista, jotka ilmentävät ratakiskoja. "Ratapölkyt" on muotoiltu hopeakehyksiin istutetuista sinisistä spektroliittilaatoista. Riipuksesta laskien ketjujen 9. ratapölkyssä on takana kaksi pientä väkästä.
Kouvolan teatteri esitti Kouvola-päivien yhteydessä kaupungintalon portailla rikkaan miehen kuolemasta kertovan näytelmän "Jokamies", jossa juhlaväkeä Jokamiehen pidoissa. Hannu Virolainen mahdollisesti oikealla. Jukka-Pekka Rotkon ohjaaman näytelmän ensi-iltaa tuli seuraamaan yli kaksituhatta ihmistä. Kouvolan teatteri toteutti näytelmän yhteistyössä Kouvolan Orkesterin ja Kouvolan Laulun kanssa. Musiikkia johti kapellimestari Eero Bister.
Kymen Wienerin henkilökuntaa sekä auton lavalla oleva ylisuuri wiener Kouvolan kaupungintalon edustalla. Auton vieressä keskimmäisenä Wienerin johtaja Veikko Niemi tervehtimässä kaupungin johtoa. Kymen Wiener lahjoitti 20-vuotisjuhlansa kunniaksi wienerin Kouvolan kaupungille, jonka lastenkodin ja päiväkotien lapset söivät.
Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen Polvesta Polveen -muistomerkin paljastustilaisuus Kouvolan kaupungin 25-vuotisjuhlassa Kaupungintalon edustalla. Kouvolan musiikkiluokkien soittokunta ja Kouvolan Naisvoimistelijat esittivät A. Kososen "Kevät on tullut" marssin. Paikalle saapuneelle yleisölle jaettiin Kouvolan vaakunalla varustettuja ilmapalloja. Kuvassa taustalla Salaman talo ja Kymen Lukko.
Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen Polvesta Polveen -muistomerkin paljastustilaisuus Kouvolan kaupungin 25-vuotisjuhlassa Kaupungintalon edustalla. Juhlapuhetta pitämässä kaupungin valtuuston puheenjohtaja Pekka Jokinen. Vasemmalla patsaan paljastanut kaupunginjohtaja Eino Brofeldt, jolla on kaulassaan tilaisuutta ennen saadut uudet käädyt.
Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen Polvesta Polveen -muistomerkin paljastustilaisuus Kouvolan kaupungin 25-vuotisjuhlassa Kaupungintalon edustalla. Kouvolan musiikkiluokkien soittokunta ja Kouvolan Naisvoimistelijat esittivät A. Kososen "Kevät on tullut" marssin. Paikalle saapuneelle yleisölle jaettiin Kouvolan vaakunalla varustettuja ilmapalloja. Kuvassa taustalla Salaman talo ja Kymen Lukko.
Kouvolan teatteri esitti Kouvola-päivien yhteydessä kaupungintalon portailla rikkaan miehen kuolemasta kertovan näytelmän "Jokamies". Jokamiehen pidoissa Jokamies Yrjö Parjanne sylissään mielitiettynsä Sirkka Seittu. Heidän vierellä ystävä Pekka Lukka. Takana Ilmo Ranne. Jukka-Pekka Rotkon ohjaaman näytelmän ensi-iltaa tuli seuraamaan yli kaksituhatta ihmistä. Kouvolan teatteri toteutti näytelmän yhteistyössä Kouvolan Orkesterin ja Kouvolan Laulun kanssa. Musiikkia johti kapellimestari Eero Bister.
Juhlaväkeä kuvanveistäjä Raimo Utriaisen Polvesta Polveen -muistomerkin paljastustilaisuudessa Kouvolan kaupungin 25-vuotisjuhlassa Kaupungintalon edustalla. Kuvassa keskellä Raimo Utriainen kukkakimppu käsissään. Hänen vieressä patsaan paljastanut kaupunginjohtaja Eino Brofeldt, jolla on kaulassaan tilaisuutta ennen saadut uudet käädyt. Brofeldtin vieressä kaupungin valtuuston puheenjohtaja Pekka Jokinen.
Kouvolan teatteri esitti Kouvola-päivien yhteydessä kaupungintalon portailla rikkaan miehen kuolemasta kertovan näytelmän "Jokamies". Näyttelijät vasemmalta Yrjö Parjanne, Ilmo Ranne ja Hannu Virolainen. Jukka-Pekka Rotkon ohjaaman näytelmän ensi-iltaa tuli seuraamaan yli kaksituhatta ihmistä. Kouvolan teatteri toteutti näytelmän yhteistyössä Kouvolan Orkesterin ja Kouvolan Laulun kanssa. Musiikkia johti kapellimestari Eero Bister.
Kouvolan teatteri esitti Kouvola-päivien yhteydessä kaupungintalon portailla rikkaan miehen kuolemasta kertovan näytelmän "Jokamies". Kuvassa näyttelijä Mirjami Manninen uskona. Jukka-Pekka Rotkon ohjaaman näytelmän ensi-iltaa tuli seuraamaan yli kaksituhatta ihmistä. Kouvolan teatteri toteutti näytelmän yhteistyössä Kouvolan Orkesterin ja Kouvolan Laulun kanssa. Musiikkia johti kapellimestari Eero Bister.
Kouvolan teatteri esitti Kouvola-päivien yhteydessä kaupungintalon portailla rikkaan miehen kuolemasta kertovan näytelmän "Jokamies". Vasemmalta oikeudenpalvelija Kari Finer, velkavanki Veijo Peltola, Jokamies Yrjö Parjanne, ystävä Pekka Lukka, velkavangin vaimo Marjatta Rinne lastensa Sari Oksanen ja Matti Priha kanssa. Jukka-Pekka Rotkon ohjaaman näytelmän ensi-iltaa tuli seuraamaan yli kaksituhatta ihmistä. Kouvolan teatteri toteutti näytelmän yhteistyössä Kouvolan Orkesterin ja Kouvolan Laulun kanssa. Musiikkia johti kapellimestari Eero Bister.
Kouvolan teatteri esitti Kouvola-päivien yhteydessä kaupungintalon portailla rikkaan miehen kuolemasta kertovan näytelmän "Jokamies". Etualalla Jokamiehen äiti Paula Suotaala ja renki Svante Salo. Taustalla hyvinä töinä Sirkka Jääski-Muurikoski, Jokamiehenä Yrjö Parjanne ja uskona Mirjami Manninen. Jukka-Pekka Rotkon ohjaaman näytelmän ensi-iltaa tuli seuraamaan yli kaksituhatta ihmistä. Kouvolan teatteri toteutti näytelmän yhteistyössä Kouvolan Orkesterin ja Kouvolan Laulun kanssa. Musiikkia johti kapellimestari Eero Bister.
Kouvolan teatteri esitti Kouvola-päivien yhteydessä kaupungintalon portailla rikkaan miehen kuolemasta kertovan näytelmän "Jokamies". Etualalla vasemmalta hyvinä töinä Sirkka Jääski-Muurikoski, Jokamiehenä Yrjö Parjanne ja uskona Mirjami Manninen. Jukka-Pekka Rotkon ohjaaman näytelmän ensi-iltaa tuli seuraamaan yli kaksituhatta ihmistä. Kouvolan teatteri toteutti näytelmän yhteistyössä Kouvolan Orkesterin ja Kouvolan Laulun kanssa. Musiikkia johti kapellimestari Eero Bister.
Kymen Wienerin henkilökuntaa sekä auton lavalla oleva ylisuuri wiener Kouvolan kaupungintalon edustalla. Auton vieressä keskimmäisenä Wienerin johtaja Veikko Niemi. Kymen Wiener lahjoitti 20-vuotisjuhlansa kunniaksi wienerin Kouvolan kaupungille, jonka lastenkodin ja päiväkotien lapset söivät.
Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen Polvesta Polveen -muistomerkin paljastustilaisuus Kouvolan kaupungin 25-vuotisjuhlassa Kaupungintalon edustalla. Kouvolan musiikkiluokkien soittokunta ja Kouvolan Naisvoimistelijat esittivät A. Kososen "Kevät on tullut" marssin. Paikalle saapuneelle yleisölle jaettiin Kouvolan vaakunalla varustettuja ilmapalloja. Kuvassa taustalla Salaman talo ja Kymen Lukko.