Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Politische Akademie der ÖVP [2000?]- |
ISSN: |
2307-2954 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Oberster Gerichtshof [2001?]- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Statistik Austria 2003- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Bundesministerium für Auswärtige Angelegenheiten 2000- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Bundeskanzleramt Österreich [2000?]- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Verfassungsgerichtshof Österreich 2001- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Österreichische Nationalbibliotek [2001]-2011. |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Österreichische Nationalbibliothek 1853-1918 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Österreichische Nationalbibliothek 1920-1938, |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Österreichische Nationalbibliothek 1848-1852 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Österreichische Nationalbibliothek 1938-1940, |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Österreichische Nationalbibliothek 1918-1920. |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | deu |
---|---|
Julkaisija: | Wien : Bundeskansleramt 1945-. |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Eläkkeellä oleva vihreitä edustava taloustieteen professori Alexander van der Bellen ja dynaaminen oikeistopopulisti Norbert Hofer kohtaavat Itävallan presidentinvaalien toisella kierroksella toukokuussa. Vaalien pääteemaksi nousi pakolaisuus. Polarisoitunut vaalitilanne kuvastaa Euroopan kahtiajakoa.
In this paper the evolution and experiences of exchange rate strategies in Austria and Finland are analyzed. Following Finland's change of emphasis in the 1980's, both countries now use the exchange rate to achieve low inflation. Experience shows that achieving credibility takes time and is not costless. Austria's policy now seems to be fully credible, but the ultimate test for Finnish exchange rate policy is still to come. The exchange rate peg gives some limited independence for fiscal policy, but it needs to secure a sustainable current account in the medium term. Fixing the exchange rate does not imply the import of unemployment from the center country(ies). Finally, the choice of the peg determines the inflation path but not developments in the real economy.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli viinimatkailu kolmella viinialueella Ala-Itävallan provinssissa, itäisessä Itävallassa. Kyseiset alueet - Wachaun, Kremstalin ja Kamptalin laaksot - muodostavat yhden yhtenäisen matkailualueen Tonavan laakson varrelle ja ovat tunnettuja laadukkaiden viinien tuottajina. Alueelle suuntautuu jo varsin paljon viinimatkailua, mutta Itävallan ulkopuolella alueiden tunnettuus matkakohteina on varsin vähäistä. Työn tarkoituksena oli kartoittaa näiden kolmen alueen matkailullinen tarjonta, jota ei rajattu pelkästään viiniattraktioihin. Tätä kokonaistarjontaa analysoitiin ja peilattiin viinimatkailun ulottuvuuksia ja viinimatkailijan odotuksia ja toiveita esittäviä teorioita vasten ja näin pyrittiin selvittämään kuinka alueiden matkailutarjonta vastaa viinimatkailijoiden tarpeisiin. Itävallan, Ala-Itävallan ja valittujen kolmen viinialueen matkailuun oli tutustuttu jo edeltäkäsin paikan päällä ja näin kerätty valtaosa opinnäytetyössä käytetystä aineistosta ja tiedosta. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta sekä paikallisten matkailujärjestöjen ja matkailuyritysten esitteitä ja internet-sivuja käytettiin niin ikään lähteinä. Wachaun, Kamptalin ja Kremstalin matkailutarjonta paljastui laajaksi ja monipuoliseksi. Pääpaino oli erityisesti kulttuuriin, historiaan, luontoon sekä viiniin ja ruokaan liittyvien attraktioissa, kuten tunnetuilta ja historiallisilta viinialueilta saattoi odottaa. Tarjontaa analysoidessa kävi selväksi, että se vastaa varsin hyvin viinimatkailijoiden odotuksiin ja toiveisiin - vain informaation hankinta voi osoittautua ongelmalliseksi. Myös viinimatkan kaikki ulottuvuudet on mahdollista kokea alueiden matkailutarjonnan puitteissa. Alueiden matkailutarjonta on pitkälle kehittynyttä, verkostoitunutta ja hyvin organisoitua. Alueiden markkinointiin ja informaation saatavuuteen useammilla kielillä, erityisesti pienien attraktioiden osalta, tulisi silti kiinnittää jatkossa huomiota
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Itävallan Alppeja retkeilykohteena suomalaisten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten suomalaiset kokevat alueella retkeilyn, mitkä ovat alueen tärkeimpiä retkeilykohteita ja mitä olisi hyvä tietää retkeä suunnitellessa. Opinnäytetyö koostui teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimusmenetelmien esittelystä, tuloksien läpikäynnistä sekä pohdinta osioista. Työn tietoperustassa perehdyttiin retkeilyyn, joka on suosittu luontomatkailun tapa suomalaisten keskuudessa. Retkeilyn ominaispiirteisiin liittyy muun muassa erilaisten retkeilyyn liittyvien käsitteiden ymmärtäminen sekä retkeilykohteiden lait ja säännökset. Retkeilyn lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin Itävallan Alppeja maantieteellisestä näkökulmasta. Alpit ovat Euroopan suurin vuoristo, joka jakautuu kahdeksan valtion alueelle keski- ja etelä-Euroopassa. Alppien vuoristo peittää 62 % Itävallan pinta-alasta ja maassa onkin yli 460 vuorta. Retkeily Itävallan Alpeilla kohdistuu kansallispuistoihin, luonnonpuistoihin ja pienemmille retkeilyalueille, erityisesti Tirolin osavaltiossa. Itävallan Alpeilla on yli 50 000 kilometriä eritasoisia vaellusreittejä, joiden varrella on satoja hütteja eli alppimajoja sekä lukemattomia almeja eli vuoristoravintoloita taukoja varten. Alueella retkeilykausi sijoittuu pääosin touko- ja lokakuun välille. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys luotiin pöytäkirjatutkimuksen avulla. Työn empiirinen osa puolestaan toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kokemuksia Itävallan Alpeista retkeilykohteena. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa Facebook ryhmissä ja opinnäytetyön tekijän Instagram profiilissa. Tutkimuskyselyyn saatiin 117 vastausta, joiden perusteella saatiin vastattua tutkimusongelmiin. Itävallan Alpeilla tärkeimmiksi retkeilykohteiksi suomalaisten näkökulmasta osoittautui Hohe Tauernin kansallispuisto, Karwendelin luonnonpuisto, Bad Gastein, Zillertalin Alpit, Seefeld sekä Hallstat. Nämä kohteet tarjoavat retkeilijälle upeita jäätikkö- ja vuoristoalueita, kuuluisia vaelluskohteita ja maisemia sekä hyvin merkittyjä reittejä, jotka mahdollistavat myös vuorten huiputuksen. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että suomalaiset kokevat Itävallan Alppien alueen turvalliseksi paikaksi, jonka monipuolisessa luonnossa viihtyy paljon retkeilijöitä. Lisäksi tuloksien perusteella suomalaisen tulisi retkeilyä suunnitellessa huomioida alueen lait ja säännökset, vaihtelevat sääolosuhteet sekä maan retkeilykohteiden ominaispiirteet kuten taukopaikat ja rankat nousut. Opinnäytetyöprosessi onnistui suhteellisen hyvin työn validiteetin ja reliabiliteetin kannalta. Työn tekoon ajan löytäminen osoittautui haastavammaksi kuin oli alkuun ajateltu, mutta haasteista huolimatta työ valmistui lähes ajallaan. Opinnäytetyöprosessi opetti työn tekijää kohdealueen retkeilystä ja sai kiinnostumaan aiheesta lisää.
Tutkielman päämääränä on selvittää Suomen ja Itävallan työperäisen maahanmuuton lähtökohdat aikaisempien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle maahanmuuttohistoriasta, joka antaa viitettä siitä, miten kummankin maan maahanmuuttoliikkeet ovat vuosien saatossa kehittyneet. Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan maiden kansallisia työmarkkinoita, ja siten myös työperäisen maahanmuuton vaikutuksia yhteiskuntiin. Sitten käydään läpi maiden maahanmuuttopolitiikkaa, jossa huomio kiinnittyy erityisesti maahanmuuttajien integroitumiseen uuteen kotimaahansa sekä työlupakäytänteisiin. Tutkimus toteutettiin vertailumenetelmää hyväksi käyttäen. Tavoitteena oli vertailla niin Suomen kuin Itävallan maahanmuuttohistoriaa, työmarkkinatilannetta ja politiikkaa keskenään. Pyrkimyksenä oli myös samojen piirteiden löytäminen edellä mainituilla osa-alueilla. Tutkielmassa päähuomio kiinnittyi työperäisten maahanmuuttajien todelliseen tarpeeseen kansallisilla työmarkkinoilla sekä kansallisen maahanmuuttopolitiikan vaikutukseen työperäiseen maahaanmuuttoon. Oleellista oli myös tutkia, voivatko Suomi ja Itävalta oppia toisiltaan jotain työperäiseen maahanmuuttoon liittyen. Työperäistä maahanmuuttoa tarkastellessa päädyttiin siihen tulokseen, että Suomi ja Itävalta ovat monessa suhteessa hyvin samankaltaisia maita, mutta myös muutamia selkeitä eroja löytyy. Molemmat maat ovat liittyneet samoihin aikoihin Euroopan unioniin, minkä vuoksi esimerkiksi maiden maahanmuuttopolitiikka on jokseenkin yhtenäinen. Vaikka Itävallassa maahanmuuttopolitiikka on ollut verrattain jähmeää, työperäistä maahanmuuttoa on pyritty helpottamaan, eritoten korkeasti koulutettujen henkilöiden kannalta esimerkiksi työlupakäytäntein ja kotouttamispolitiikkaa kehittämällä. Itävalta on katsonut työperäisen maahanmuuton olevan mahdollisuus maan taloudellisen tilanteen korjaamiseen vanhenevan ja vähenevän kantaväestön vuoksi. Maa on Suomeen nähden vastaanottanut enemmän maahanmuuttajia ja pakolaisia aina 1900-luvun alkupuoliskolta lähtien, kun taas Suomessa se on kiihtynyt vasta vuosisadan lopulla. Suomeen on saapunut Itävaltaa vähemmän työperäisiä maahanmuuttajia, ja suhtautuminen maahanmuuttoon on ollut huomattavasti Itävaltaa kielteisempi. Tähän on vaikuttanut osaltaan maan taloudellinen tilanne ja edelleen voimissaan oleva pakolaiskriisi, joiden vaikutuksesta esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistyminen on Suomessa osoittautunut kuitenkin Itävaltaa paremmaksi, sillä muuttajat saavat helpommin koulutustaan vastaavaa työtä. Muuttomotiiveina kummassakin maassa on ollut pitkälti perhe ja työ. Sekä Suomessa että Itävallassa maahanmuuttajat työllistyvät helpoiten sisääntuloammatteihin, sillä niiden luonteen vuoksi maahanmuuttajien on vaivatonta työllistyä. Muutto on yleensä väliaikaista. Tutkielman johtopäätöksissä päädyttiin siihen, että Itävalta voisi oppia Suomelta innovaatiolähtöistä yrittäjyystoimintaa, kun taas Suomi voisi vaikuttaa maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kielen oppimiseen jo lähtömaasta käsin. Lisäksi kummankin maan olisi syytä oppia hyödyntämään työperäisten maahanmuuttajien tietotaitoja, millä olisi huomattavia vaikutuksia maiden työmarkkinoihin.
Opinnäytetyöni aiheena on Gustav Mahlerin 10. sinfonian avausosan muodon analysointi. Osa on rakenteensa puolesta poikkeuksellisen kompleksinen, eikä sen muodosta siksi olekaan syntynyt tutkijoiden kesken yhtenäistä kokonaisnäkemystä. Opinnäytetyöni tarkoitus on rakentaa omakohtainen tulkinta osan muodosta ja pystyä perustelemaan tulkintani syyt. Valitsin aiheen kehittääkseni kokonaismuodon hahmottamiskykyäni, musiikillisten suhteiden tajuani ja näihin viittaavien käsitteiden ymmärrystäni. Nämä kaikki ovat muusikon työssä tarpeellisia välineitä. Pureudun opinnäytetyössäni osan muotoon ensin yleisesti, ja tämän jälkeen analysoin teoksen kohta kohdalta läpi. Käytän analyysini pääasiallisena vertailulähteenä V. Kofi Agawun artikkelia osan tonaalisesta strategiasta ja harmonisesta rakenteesta. Työni lopussa teen kertyneistä tutkimustuloksista vielä loppupäätelmiä ja kokoan syntyneet päätelmät yhdeksi näkemykseksi. Analysointimenetelmäni pohjautuu perinteisiin musiikkianalyysin välineisiin. Näitä ovat esimerkiksi osan rakenteessa olevien harmonisten funktioiden, temaattisten suhteiden ja muotoon liittyvien sisältöjen tulkitseminen. Tärkein saavutettu tulos opinnäytetyössäni on osan muodosta syntynyt näkemys. Pääasiallinen viitekehys sinfonian avausosassa on mielestäni sonaattimuoto. Näkemystäni tukee erityisesti se, että osan kaksi ensimmäistä kolmannesta tukee analyysini mukaan muotoperiaatteellisesti sonaattimuotoa. Lisäksi III asteen sävellajin polariteettisuhde pääsävellajiin on riittävä, jotta III asteen sävellajia voi pitää sivusävellajina. Tämä on yksi edellytys sonaattimuodon toteutumiselle. Sonaattimuodon ulkopuolinen alue kiteyttää ja purkaa sonaattimuotoisessa alueessa syntyneitä jännitteitä ja vakauttaa osan kokonaisrakenteen.
Opinnäytetyössä restauroitiin biedermeier-tyyliä edustava pelipöytä ja tutkittiin biedermei-erin historiaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Tavoitteena oli selvittää pöydän alkuperä ja tutkia erilaisia viilunirrotustekniikoita. Pöydän kannen sokkopuussa ilmenneiden ongel-mien ratkaisu oli myös olennaisessa osassa tätä työtä. Pöytä on todennäköisesti valmistet-tu 1800-luvun puolivälissä ja valmistuspaikka sijaitsee Suomessa tai Suomen lähialueel-la. Opinnäytetyön historiatutkimuksessa käsitellään, biedermeier-kauden huonekalutyylin lisäksi, hieman arkkitehtuuria ja taidehistoriaa. Biedermeier on Itävallassa ja Saksassa kehittynyt tyylisuuntaus, joka vallitsi Keski-Euroopassa vuosina 1815–1848. Biedermeieriä pidetään pitkälti huonekalu- ja rakennus-arkkitehtuuriin vaikuttaneena tyylinä. Biedermeier kehittyi vastareaktiona aikaisemmin vallinneelle, keisarillisena pidetylle, empire-tyylille. Keski-Euroopasta biedermeier levisi Skandinaviaan ja Venäjälle. Biedermeieriä pidetään yleisesti porvariston tyylinä ja se sai suosiota etenkin yksityiskodeissa. Biedermeier-termiä käytetään yleisesti saksalaisesta ja itävaltalaisesta tyylistä ja muualla aikakauden tyyliä kutsutaan myöhäisempireksi. Tutkimusmenetelmissä on hyödynnetty vertailevaa, havainnoivaa ja historiallista tutkimus-ta. Tutkimuksessa on käytetty kirja- sekä internet-lähteitä. Historiallista tutkimusta on hyö-dynnetty luotettavien lähteiden etsimisessä. Vertailevaa tutkimusta on käytetty restauroita-van pelipöydän piirteiden vertailussa muihin saman aikakauden huonekaluihin. Työssä on myös hyödynnetty laboratoriolaitteistoa liimalaatujen selvittämisessä. Laboratoriossa tutkittiin pelipöydän kannen veran liimaamiseen käytettyä liimaa.
Chapter 1 Harry Leinonen Introduction 9 Chapter 2 Kimmo Soramäki - Walter Beyeler - Morten Bech - Rober Glass New approaches for payment system simulation research 15 Chapter 3 Fabien Renault - Jean-Baptiste Pecceu From PNS to TARGET2: the cost of FIFO in RTGS payment system 41 Chapter 4 Neville M. Arjani Examining the tradeoff between settlement delay and intraday liquidity in Canada's LVTS: a simulation approach 87 Chapter 5 Kei Imakubo - James J. McAndrews Funding levels for the new accounts in the BOJ-NET 123 Chapter 6 Ana Lasaosa - Merxe Tudela Risks and efficiency gains of a tiered structure in large-value payments: a simulation approach 149 Chapter 7 Stefan W Schmitz - Claus Puhr Risk concentration, network structure and contagion in the Austrian Real Time Interbank Settlement System 183 Chapter 8 Elisabeth Ledrut How can banks control their exposure to a failing participant? 227 Chapter 9 Darcey McVanel The impact of unanticipated defaults in Canada's Large Value Transfer System 253 Chapter 10 Matti Hellqvist - Heli Snellman Simulation of operational failures in equities settlement 283
Työn tarkoituksena oli tutustua Itävallan seksuaaliterveyden edistämisen kenttään Erasmus harjoitteluvaihdon aikana. Tarkoituksena oli havainnoida seksuaaliterveyden näkymistä Itä-valtalaisessa suurkaupungissa. Aineisto kerättiin havainnoimalla paikallista elämää, lisäksi havaintojen ohella käytiin keskusteluja seksuaaliterveydestä kätilöiden, lääkäreiden sekä paikallisten ihmisten kanssa. Havaintojen pohjalta kirjoitettiin blogia. Blogi analysoitiin sisäl-lönanalyysimenetelmin. Työn tavoitteena on saada tietoa Itävallan seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja tutustua maan seksuaaliterveyden edistämistyöhön sekä tuottaa materiaalia uusille vaihtoon lähteville opiskelijoille. Työn teoreettinen tausta on Itävallan ja Suomen seksuaaliterveyden kentän vertailua. Teoreettinen tausta on haettu hakukoneiden (Chinal, Medic), googlen ja manuaalisen haun avulla. Haasteitta teoreettiselle taustalle on tuonut vieraskielisen (saksa) materiaalin tulkinta. Itävalta on liberaali valtio, jossa seksuaalisuus- ja seksuaaliterveys näkyy katukuvassa päivittäin. Valtiolla ei kuitenkaan ole yhtä selkeää seksuaaliterveydenedistämisohjelmaa. Yhteiskunta ottaa kantaa seksuaaliterveyteen lähinnä lainsäädännöllä. Itävallan kätilökoulutuksessa seksuaaliterveydelle on vain yksi kurssi. Usein kätilöt edistävätkin seksuaaliterveyttä oman mielenkiinnon ja halukkuuden mukaan. Nuoriso saa tietoa seksuaaliterveydestä usein koulun biologian tunnilta tai median kautta.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda viiden päivän mittainen vaellusmatkapaketti Itävallan Innsbruckiin elämysmatkoja järjestävän yrityksen ensimmäiseksi tuotteeksi. Tavoitteena oli kehittää toimiva matkustussuunnitelma ja -aikataulu täysin uudelle yritykselle ja täten luoda sille ensimmäinen toimiva kohde. Matkapaketti on luotu kesäsesongille ja se on suunniteltu asiakkaan näkökulmasta vastaamaan hänen tarpeitaan. Matkapaketin luomiseen on käytetty teoriatietoa pakettimatkailun tuotteistamisesta, elämys- ja seikkailumatkailun periaatteista sekä matkailun markkinoinnista. Tietoa asiakkaiden tarpeista on kerätty tekemällä sähköinen kyselytutkimus. Tietoa Innsbruckista on kerätty tekemällä net scoutingia, omaa tietoutta käyttämällä, sekä itävaltalaisia kontakteja haastattelemalla. Matka on luotu kokonaan kyselytutkimukseen osallistuneiden vastausten ja kohdetuntemuksen perusteella. Lisäksi matkapaketin luomisessa on kiinnitetty huomiota nykyään elämysmatkailuun vaikuttaviin trendeihin, kuten kestävyyteen, digitalisoitumiseen, ilmastonmuutokseen, sekä matkailijoiden haluun löytää autenttisia kokemuksia, sekä kiinnostusta paikallisia kulttuureita kohtaan. Opinnäytetyön tuloksena on viiden päivän mittainen matkapaketti Itävallan Alpeilla. Opinnäytetyö sisältää myös matkaohjelman, segmentoinnin, persoonaprofiilit, palvelun blueprintin ja SWOT-toimintaympäristöanalyysin. Matka sisältää pääasiassa kolmen päivän vaelluksen, mutta lisäksi kaupunkikierroksen Innsbruckin keskustassa, joka kattaa tärkeimmät nähtävyydet. Pidennetty viikonloppu soveltuu myös paremmin työssäkäyville aikuisille ja opiskelijoille, sillä silloin työpaikalta tai koulusta ei tule niin montaa poissaolopäivää. Tätä opinnäytetyötä ja luotua tuotetta voi käyttää tulevaisuudessa uusien tuotteiden, kuten samankaltaisen talvimatkatuotteen luomiseen. Lisäksi tuotteesta voidaan tehdä vielä enemmän toimintaympäristöanalyysejä, kuten arvon muodostumisen analyysi ja business model canvas, jotta tuotteen toimintaympäristöstä ja arvon muodostumisesta saadaan vielä laajempi käsitys.
This paper tests for the existence of market power in banking, using data on demand deposit rates of households and corresponding market rates in five euro area countries. An implicit measure for market power is based on a partial adjustment model that also allows for an asymmetric response of deposit rates to changes in market rates. The period covers the ten years since introduction of the euro. The analysis indicates that banks are exercising major market power within the euro area. In addition to general sluggishness, bank deposit rates reactions are clearly asymmetric: flexible when market rates are decreasing and rigid when rates are increasing. The degree of asymmetric behaviour can be interpreted as a further indication of the market power banks exercise. Despite country differences, a general pattern of interest rate adjustment in demand deposit pricing is observable.