Kaikki aineistot
Lisää
Tässä julkaisussa on kartoitettu ne tekijät, jotka vaarantavat Uudellamaalla ja ItäUudellamaalla sijaitsevien Natura-alueiden luontoarvoja. Alueet on asetettu järjestykseen sen perusteella miten kiireellisesti niiden tarkempi hoidon ja käytön suunnittelun tulisi käynnistyä. Suunnittelun tarve ja käytettävät suunnittelujärjestelmät vaihtelevat alueiden ominaisuuksien mukaan. Julkaisussa kerrotaan tiivistetysti Natura-alueita koskevasta lainsäädännöstä, lupamenettelyistä, suunnittelujärjestelmistä sekä alueiden erityispiirteistä. Jokaisesta alueesta on lyhyt aluekohtainen kuvaus ja aluekohtaisten suunnitelmien resurssitarpeet on arvioitu kiireellisyysluokittain.
Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu oli vuosina 2004–2008 enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatu heikkeni kuitenkin ajoittain huonoksi tai erittäin huonoksi, kun hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohosivat hyvin korkeiksi suurimmissa taajamissa. Katujen keväinen pölyäminen oli suurin syy korkeisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille annetut raja-arvot eivät kutienkaan ylittyneet, vuorokausiohjearvo sen sijaan ylittyi ajoittain. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat vuosipitoisuudelle annetun tavoite- ja raja-arvon alapuolella. Typpidioksidin ja typenoksidien pitoisuudet eivät ylittäneet vuosina 2004–2008 raja- tai ohjearvoja Uudenmaan seuranta-alueen mittausasemilla. Otsonipitoisuudet sen sijaan ylittivät Uudenmaan seuranta-alueella sekä terveys- että kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet. Vuodelle 2010 annetut tavoitearvot eivät ylittyneet.
Beräknat på luftkvalitetsindex var luftkvaliteten år 2009 i Lojo och Tusby mestadels god eller tillfredställande. Situationer med nöjaktig, dålig eller mycket dålig luftkvalitet var ganska få. Inandningsbara partiklar var i huvudsak orsaken till dålig eller mycket dålig lyftkvalitet. På grund av höga kvävedioxidkoncentrationer var luftkvaliteten dålig under inversionssituationen i december. Gränsvärdena för inandningsbara partiklar överskreds inte i Tusby och Lojo år 2009. Riktvärdet för dygnskoncentrationen av inandningsbara partiklar överskreds vid mätstationen i Tusby enbart i mars, i Lojo inte alls. Årskoncentrationen av finpartiklar i Lojo låg klart under gränsvärdet. Kvävedioxidkoncentrationerna från såväl de kontinuerliga mätningarna som passiv insamlar karteringarna låg klart under gräns- och riktvärdena. Koncentrationerna var något högre än år 2008. Gatudammperioden år 2009 inleddes den sista veckan i mars och upphörde veckan efter första maj. Gatudammperioden varade cirka en och en halv månad, men var inte speciellt kraftig. I Tusby och Lojo var koncentrationerna ganska höga jämfört med till exempel motsvarande mätstationer i huvudstadsregionen. Den 18–19 december försämrades luftkvaliteten märkbart på grund av inversionssituationen med svaga vindar. I Lojo och Tusby mättes årets högsta koncentrationer av finpartiklar och kvävedioxid. Koncentrationerna av ozon var år 2009 lägre än de föregående åren. Det hälsobaserade långsiktiga målet överskreds dock, det växtlighetsbaserade målet överskreds däremot inte. På basen av mätningarna av utsläppskarteringarna i huvudstadsregionen låg koncentrationerna av svaveldioxid, kolmonoxid, bensen och bly under gränsvärdena och koncentrationerna av arsen, kadmium och nickel motsvarande lägre än målvärdena. Om polyaromatiska kolväten finns det tillsvidare otillräckligt med uppgifter. De sammanräknade utsläppen av kväveoxider, partiklar och flyktiga organiska föreningar från olika utsläppskällor minskade år 2009 inom Nylands ELY-centrals uppföljningsområde, jämförda med år 2008. Utsläppen av svaveldioxid däremot ökade några procent.
Itä-Uudenmaan ELY-keskus ja alueen kunnat ovat valmistelleet ehdotuksen alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä. Palvelutason määrittelyn tarkoituksena on ilmaista, millaisia joukkoliikenteen palveluja alueella halutaan tarjota ja millaiseksi toimivaltainen viranomainen pyrkii kehittämään alueen joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely on lakisääteistä. Joukkoliikennelain 4 § velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Uudellamaalla joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimii Uudenmaan ELYkeskus ja Sipoossa Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymä. Palvelutason määrittely pohjautuu nykytilan analyysista saatuihin tuloksiin, yhdessä liikenteenharjoittajien ja kuntien edustajien kanssa tunnistettuihin liikkumistarpeisiin sekä käytettävissä olevaan julkiseen rahoitukseen. Palvelutaso on määritetty sekä liikennepalveluidenmäärälle että laadullisille tekijöille. Palvelutaso on määritetty mahdollisimman realistisesti lähelle nykytasoa, eikä suunnitelmassa haeta suuria muutoksia. Periaatteena ja tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa liikenteestä syntyisi markkinaehtoisena liikenteenä. Erityisesti pitempimatkaisessa ja kaupunkien välisessä liikenteessä palvelutaso on se, minkä yritykset pystyvät markkinaehtoisesti tuottamaan. Muu palvelutason turvaamiseksi välttämätön liikenne hankitaan ensisijaisesti kuntien ja ELY-keskuksen yhteisostoina tässä suunnitelmassa määritetty palvelutaso, kuntien kuljetuksiin liittyvät tarpeet sekä resurssit huomioon ottaen. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kehittämisessä tärkeimmiksi toimenpiteiksi on Itä-Uudellamaalla tunnistettu seuraavat kehittämiskokonaisuudet • Markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytysten tukeminen • Matkaketjujen sujuvoittaminen • Koulukuljetusten tehostaminen ja palvelutason nosto • Helppokäyttöisyys ja esteettömyys joukkoliikenteessä
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on huolehtinut pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannasta yli kaksikymmentä vuotta. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelle kuuluvat muut kunnat aloittivat yhteisen ilmanlaadun seurannan 1.1. 2004. Seuraava viiden vuoden seurantajakso alkaa tammikuun alussa 2009. Tässä julkaisussa on esitetty seurantaohjelma tuolle jaksolle. Raportin painopiste on ympäristökeskuksen seuranta-alueessa, pääkaupunkiseudulle on tehty oma erillinen ohjelmansa. Ympäristökeskuksen seuranta-alueella ilmanlaatua seurataan hengitettävien hiukkasten ja typenoksidien mittauksilla kahdessa pisteessä, typpidioksidipitoisuuksien määrityksellä ns. passiivikeräimillä valtateiden läheltä yhdeksässä suurimmassa kunnassa sekä tieliikenteen ja pistelähteiden ilmapäästöjen vuosittaisilla kartoituksilla. Lisäksi pienpolton päästöjen vaikutusta arvioidaan vaiheittain ja mäntyjen päällysjäkälien kunto selvitetään vuonna 2009 yhdessä YTV:n kanssa.
Euroopassa harvinaistunutta virtavesien vuollejokisimpukkaa esiintyy jokseenkin yleisesti Etelä-Suomen joissa ja sitä on löydetty jopa eräistä voimakkaasti muutetuista vesistöistä. Koskenkylänjoki Itäisellä Uudellamaalla on yksi jo osittain kunnostetuista joistamme, josta uhanalaisen vuollejokisimpukan populaatioita on löytynyt. Joella vielä lähivuosina toteutettavien kalataloudellisten kunnostusten eräänä edellytyksenä on vuollejokisimpukkaesiintymien tunteminen ja lajin suojelu. Tässä raportissa on kerrottu kesällä 2008 toteutettujen simpukkasukellusten tuloksista.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivillä (92/43/ETY) ja kansallisella luonnonsuojelulailla (1996/1096). Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Koskenkylänjoen kunnostuksiin liittyen vuollejokisimpukoita siirrettiin syksyllä 2006 Käkikoskessa, Sävträsketin Kvarnforsissa ja Mickelspiltomin Kvarnforsissa olevilta siirtoalueilta. Vuosina 2007–2009 seurattiin, palautuvatko simpukat siirtoalueille, sekä tutkittiin pohjan päällä ja siihen kaivautuneena elävien simpukoiden lajijakaumaa sekä lajien runsaussuhteita. Simpukoiden palautumisen seurannan lisäksi vuosina 2007 ja 2009 selvitettiin Sävräsketin Kvarnforsin kunnostustöiden vaikutuksia kunnostuskohteen alapuolisessa suvannossa oleviin vuollejokisimpukoihin. Tulokset vaihtelivat tutkimusalueiden välillä. Pohjan laatu näyttäisi simpukoiden kannalta heikentyneen Mickelspiltomin Kvarnforsin siirtoalueella ja toisaalta parantuneen Sävträsketin Kvarnforsin ja Käkikosken siirtoalueilla. Mickelspiltomin Kvarnforsin siirtoalueella vuollejokisimpukoita ei ole havaittu lainkaan siirtojen jälkeen. Simpukkapopulaation pieneneminen johtuu todennäköisesti sorapohjan muuttumisesta kunnostusten jälkeen raekooltaan liian suureksi simpukoille sekä kovasta virtauksesta yhdistettynä matalaan joen uomaan, mikä heikentää alueen soveltuvuutta simpukoiden elinalueeksi. Sävträsketin Kvarnforsin siirtoalueen vuollejokisimpukoiden ja muidenkin suursimpukoiden määrissä näkyi seurantajakson lopulla kasvua, mikä viittaa pohjan laadun simpukoiden elinalueena jonkin verran parantuneen kunnostusten myötä. Käkikosken siirtoalueella vuollejokisimpukoiden, kuten myös muiden suursimpukoiden lukumäärä, on ollut kaikkina seurantavuosina korkeampi kuin ennen siirtoa. Simpukoiden palautuminen alueelle hieman runsaslukuisempana sekä pienten kaivautuneiden simpukoiden löytyminen viittaavat siihen, että kunnostusten jälkeen pohjan laatu simpukoiden elinalueena on saattanut parantua. Myös simpukoiden siirtäminen vain lyhyen matkan päähän on voinut edesauttaa simpukoiden palautumista Käkikoskella. Sävträsketin Kvarnforsin kunnostusalueen alapuolisen suvannon vuollejokisimpukoiden, kuten myös alueen muiden jokisimpukoiden, esiintymässä on nähtävissä myönteinen kehitys simpukoiden lukumäärien suhteen. Vaikka Käkikosken siirtoalueella oli vuonna 2009 havaittavissa nuorten simpukoiden osuuden kasvu, niin seurantajakson aikana ei löytynyt lainkaan aivan pieniä kaivautuneita vuollejokisimpukoita. Siirtoalueiden simpukkapopulaatioiden muutoksia olisi hyvä seurata vielä jatkossakin, jotta kunnostusten jälkeisten muutosten pysyvyys ja siirtoalueiden mahdollinen soveltuvuus vuollejokisimpukoiden lisääntymisalueiksi saataisiin selville.
Vuollejokisimpukka on EU:n alueella tiukasti suojeltu virtavesilaji. Vuollejokisimpukan elinympäristöiksi soveltuvien jokien tila on heikentynyt Euroopassa niin paljon, että Euroopan tasolla lajia pidetään jopa jokihelmisimpukkaa uhanalaisempana. Suomessa vuollejokisimpukan levinneisyyttä ja lajin perusekologiaa on alettu tutkia systemaattisemmin vasta 1990-luvulla, kun lajin elinympäristöissä tapahtuneet muutokset tiedostettiin. Lajin mahdollisuuksista selviytyä ihmisen aiheuttamista muutoksista ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tietoa. Suomessa toteutetaan nykyisin runsaasti virtavesien kunnostuksia. Kunnostukset aiheuttavat sekä lyhyt- että pitkäaikaisia muutoksia itse kunnostuskohteessa, mutta myös joen muissa osissa. Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Koskenkylänjoen koskia kunnostettiin syksyllä 2006. Ennen kunnostuksia kolmesta koskesta siirrettiin vuollejokisimpukoita. Kesällä 2007 Koskenkylänjoella aloitettiin siirtoihin liittyvä kolmevuotinen tutkimus. Tässä raportissa on kerrottu, missä määrin simpukoita oli palautunut siirtoalueille heti kunnostusten jälkeen sekä miten kunnostukset olivat vaikuttaneet vuollejokisimpukoihin kunnostetun kosken lähellä.
Vuollejokisimpukka on EU:n alueella tiukasti suojeltu virtavesilaji. Vuollejokisimpukan elinympäristöiksi soveltuvien jokien tila on heikentynyt Euroopassa niin paljon, että Euroopan tasolla lajia pidetään jopa jokihelmisimpukkaa uhanalaisempana. Suomessa vuollejokisimpukan levinneisyyttä ja lajin perusekologiaa on alettu tutkia systemaattisemmin vasta 1990-luvulla, kun lajin elinympäristöissä tapahtuneet muutokset tiedostettiin. Lajin mahdollisuuksista selviytyä ihmisen aiheuttamista muutoksista ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tietoa. Suomessa toteutetaan nykyisin runsaasti virtavesien kunnostuksia. Kunnostukset aiheuttavat sekä lyhyt- että pitkäaikaisia muutoksia itse kunnostuskohteessa, mutta myös joen muissa osissa. Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Koskenkylänjoen koskia kunnostettiin syksyllä 2006. Ennen kunnostuksia kolmesta koskesta siirrettiin vuollejokisimpukoita. Kesällä 2007 Koskenkylänjoella aloitettiin siirtoihin liittyvä kolmevuotinen tutkimus. Tässä raportissa kerrotaan vuonna 2008 tehdyistä sukellustutkimuksista ja arvioidaan kunnostusten vaikutuksia kahden vuoden tulosten perusteella. Olosuhteet näyttävät simpukoiden kannalta parantuneen kahdella siirtoalueella ja heikentyneen kolmannella alueella. Muutoksiin on kuitenkin suhtauduttava vielä varauksella.
Ilmanlaatua on seurattu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen kunnissa käyttäen ilmentäjinä havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä 1980-luvulta lähtien. Seuranta on toteutettu uusitun, yhteisen seurantaohjelman mukaisesti vuodesta 2000 lähtien. Ensimmäisellä kierroksella 2000–2001 osa Itä-Uudenmaan kunnista jäi yhteisen hankkeen ulkopuolelle, mutta seuraavilla seurantakierroksilla 2004–2005 sekä 2009 osanotto on ollut kattavaa. Vuonna 2014 neljä kuntaa kaikkiaan 26 kunnasta jättäytyi tutkimuksesta pois. Ilmanlaatua arvioitiin männyn epifyyttijäkälien esiintymisen ja kunnon perusteella. Jäkälälajisto oli taantunut ja jäkälien kunto huonontunut lähes koko tutkimusalueella edellisiin tutkimusvuosiin 2000 ja 2009 verrattuna. Vuonna 2004 useat lajistoa ja jäkälien kuntoa kuvaavat tunnusluvut olivat samalla tasolla kuin vuonna 2014. Kuitenkin sormipaisukarpeen vauriot olivat vuonna 2014 suuremmat tausta-alueilla, vaikka kaikkein pahimpien vaurioiden alueet olivatkin pienentyneet. Suurimmat jäkälämuutokset vuonna 2014 sijaitsivat pääkaupunkiseudulla. Muita lajiston ja jäkälien kunnon osalta selvästi muuttuneita alueita olivat Hyvinkään keskusta, Lohjan taajamat ja Pohjois-Inkoo, Tammisaari, Porvoo (alueella keskusta–Kilpilahti) ja Nelostien ympäristö. Lajistoltaan luonnontilaisimmat alueet olivat melko pieniä ja sijaitsivat hajallaan tausta-alueilla Lohjalla, Inkoon saaristossa, Nurmijärvellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Vihdin rajaseuduilla, Porvoossa ja Loviisassa. Tausta-alojen jäkälälajisto oli vähemmän muuttunutta ja lajirikkaampaa kuin taajama-alueiden. Ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien lukumäärä oli kasvanut jonkin verran reuna-alueilla vuoteen 2009 verrattuna, erityisesti Porvoon seudulla ja Raaseporin länsiosassa, mutta pienentynyt muuttuneilla alueilla. Lajiston köyhtyminen vuosien 2009 ja 2014 välillä johtuu mahdollisesti siitä, että Uudenmaan alueen rikkidioksidipäästöt ovat eivät ole vähentyneet vuoden 2008 jälkeen. Runkojäkälillä ei ole ollut mahdollisuutta toipua aikaisemmasta runsaasta kuormituksesta. Vuoden 2000 tienoilla rikkidioksidin ja typen oksidien päästöissä oli notkahdus, ja silloin jäkälät ovat voineet tervehtyä 1990-luvun korkeammasta päästötasosta.
Luftkvalitet har följts i kommuner i Nyland och Östra Nyland med hjälp av barrträd och deras epifytiska lavar sedan 1980-talet. Uppföljningen har genomförts med en upprepat, gemensam observationsprogram sedan år 2000. En del av Östra Nylands kommuner uteblev från den första omgången 2000 – 2001, men i de följande omgångarna har del-tagandet varit omfattande. År 2009 uppskattades luftkvalitet med hjälp av tallens epifytiska lavar och deras kondition. Forskningsområdets utsläppsmängden har minskat tydligt jämfört med 1980- och 1990-tal, men på 2000-talet har utveckling av utsläppsmängden varit vågig. Också halten av föroreningar mätt i luft och från nedfall har minskat tydligt i 2000-talet jämfört med 1980- och 1990-tal. I början av 2000-talet har utsläpp från anmälningsskyldiga anläggningar ökat, men minskat igen efter åren 2003 och 2004. Utsläpp av svaveldioxid var som störst i år 2003, varefter har årliga utsläppsmängder varierat. De största utsläppskällor i forskningsområdet ligger i huvudstadsregionen, Borgå och Ingå. Det tydligaste området med förändringar i lavfloran är i Helsingfors. Ändå har lavfloran hämtat sig och de svåraste skador lindrat jämfört med tidigare undersökningar. Andra områden med tydligt förändringar i lavfloran var Borgå (Sköldvik-Borgå centrum), Lojo-Ingå-området och Hangö. I Hangö har skadorna minskat, och på samma sätt i Lojo-Ingå-området. I andra delar av forskningsområdet observerades mindre skadade områden, men skadornas intensitet och zonernas placering varierade mellan forsknings-åren. Den månsidigaste lavfloran fanns i Östra Nyland, och de friskaste blålavarna i norra delen av Västra Nyland. Lavfloran i bakgrundsområdena var mångsidigare och skadorna mindre än i tätorterna.Jämfört med tidigare undersökningen har blåslavens skador ökat i Östra Nyland, men i lavfloran hade förändringar inte skett. Blåslaven var friskare speciellt i de norra delarna av Västra Nyland. I Västra Nyland skedde de tydligaste förändringarna i lavfloran, som hade utarmats från året 1998 till 2004, men var igen i år 2009 månsidigare än i förra uppföljningen år 2004. Antal lavarter som tar skada av luftföroreningar hade ökat från år 2004 till år 2009 på flera provytor i västra delen av forskningsområdet.Såväl utsläppsmängden av svaveldioxid, kväve oxider som partiklar hade ökat från början av 2000-talet till år 2003 och 2004, och minskade efter det. Det förklarar, varför lavfloran var mer utarmad i 2004 än i andra uppföljningar. Lavar reagerar långsamt på den belastningen föroreningarna orsakar, och en relativt kortfristig belastning kan ha en långvarig inverkan på lavar. Därför uttryckte lavar ökandet av utsläppsmängden tydligt i år 2004, och hade inte i år 2009 återhämtat allsidigt till nivån i början av 2000-talet.
Uudenmaan ympäristökeskus on viime vuosina kunnostanut kalataloudellisesti Koskenkylänjoella useita koskia ja rakentanut luonnonmukaisia kalateitä Uudenmaan TE-keskuksen myöntämällä rahoituksella. Sävträsketin Kvarnforsin kunnostuksen aikana syksyllä 2006 selvitettiin kunnostusten vaikutusta veden sameuteen. Sameustarkkailun aikana runsaat sateet nostivat nopeasti joen virtaamaa, jolloin tuli mahdollisuus seurata myös luonnon itsensä aiheuttamaa samennusta. Tulokset ovat mielenkiintoisia ja niitä voidaan käyttää muun muassa arvioitaessa koskikunnostusten vaikutuksia tiukasti suojeltuun vuollejokisimpukkaan.
Tässä kunnostus- ja käyttösuunnitelmassa on esitetty keinoja Itä-Uudellamaalla sijaitsevan rehevän Lapinjärven kunnostamiseen. Keinot kohdistuvat järveen tulevan ulkoisen sekä järvessä itsessään muodostuvan sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Käyttösuunnitelmassa on kerrottu mahdollisuuksista lisätä Lapinjärven virkistysarvoa ja virkistyskäyttöä. Julkaisussa on myös mukana keinoja, joilla järven tilaa voidaan tukia ja siten ennakoida tarvittavia kunnostustoimenpiteitä.
Suomessa pelastustoimi koki suuren muutoksen vuoden 2004 alussa. Vanhasta kun-nallisesta pelastustoimen järjestelmästä siirryttiin suurempiin kokonaisuuksiin, aluepe-lastuslaitoksiin. Tällä haettiin etuja mitä kunnallisessa järjestelmässä ei ollut. Kalustoa pystyttiin uusimaan ja koko organisaatio muutettiin vastaamaan nykypäivää. Itä-Uudenmaan alueella tämä tarkoitti, että pelastustoimi muodostui kolmen vakituisen aseman ympärille. Keskuspaikkana on Porvoo ja sivuasemina Sipoo ja Loviisa. Muu alue koostuu Ruotsinpyhtään, Pukkilan, Askolan, Myrskylän ja Lapinjärven kunnista. Näissä kunnissa ei ole vakituista pelastustointa vaan se järjestetään sivutoimisten avul-la. Tarpeen vaatiessa vakituinen yksikkö hälytetään lähimmästä vakituisesta pelas-tusasemasta. Muutos oli suuri alueellisesti ja myös organisaatiollisesti. Asetti haasteita saada kolme asemaa toimimaan samalla tavoin. Lisäksi uuden järjestelmän etuna oli miehistön siirto asemilta toisille miehistövajauksen sattuessa. Uusi järjestelmä otettiin henkilökunnan toimesta hyvin vastaan. Varsinkin Porvoossa muutos koettiin hyväksi ja uuden pe-lastusaseman valmistuminen vuoden 2004 huhtikuussa lisäsi hyvinvointia. Suurimmat vaikeudet koettiin olevan tasapuolisessa kohtelussa ja työilmapiirissä. Tähän ei valitettavasti tietenkään pystytty heti alkuun puuttumaan. Ongelmat vaan kasvoivat kasvamistaan ja henkilöstö alkoi oireilla huonon työilmapiirin takia. Vuonna 2009 päätin tehdä asialle jotain konkreettista. Johtamisen erikoisammattitut-kinto vaati kehitystyön ja päätin tehdä kyselyn Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Tarkoituksena oli kartoittaa kyselyn avulla mitkä asiat olivat huonosti. Poimia selkeästi esiin nousevat kysymykset ja tehdä niille kehitysehdotukset. Kysely otettiin hyvin vastaan. Kyselylle toivottiin jatkuvuutta ja sellaiselle oli tarvetta. Tässä opinnäytteessä käsittelen vuoden 2009 ja 2012 kyselyn tuloksia. Vertaan niitä keskenään ja teen lo-puksi yhteenvedon. Tällä pyrin kartoittamaan todelliset kehityskohteet ja katson onko kokoamani työhyvinvointiryhmä onnistunut työssään. Työhyvinvointiryhmä koostuu sairaankuljettajien, palomiesten, ylipalomiesten, paloesimiesten, palomestareiden, toimistohenkilökunnan ja riskienhallinnan edustajista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Itä-Uudenmaan maakunnan yritysten saamia matkailutuloja, matkailun vaikutus työllisyyteen sekä välittömien että välillisten matkailutulojen suuruutta yrityskyselyn avulla. Tämä opinnäytetyö on yksi osa Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimusta. Otokseen valittiin yrityksiä matkailulle tyypillisiltä, liitännäisiltä ja ei- ominaisilta toimialoilta 84 kappaletta. Tutkimusaineisto kerättiin Itä-Uudenmaan yrityksiltä internet-kyselyn avulla joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 välillä. Tämän lisäksi aineistona käytettiin Tilastokeskukselta tilattuja aineistoja, jotka sisälsivät rajattujen toimialojen kokonaisliikevaihto ja -henkilöstötietoja. Työn kontekstiosuudessa esitellään matkailuun ja tutkimukseen liittyviä käsitteitä sekä Itä-Uusimaa toimintaympäristönä. Teoreettinen osuus käsittelee matkailun alueellisia vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä matkailun alueellisten tulo- ja työllisyysvaikutusten tutkimista. Itä-Uudenmaan maakunnan tutkimuksessa huomioiduilla toimialoilla toimivien yritysten saama välitön matkailutulo vuonna 2008 oli 204 854 miljoonaa euroa. Välillistä matkailutuloa nämä yritykset saivat 71 604 miljoonaa euroa. Kokonaismatkailutulo oli suuruudeltaan 276 189 miljoonaa euroa. Kokonaishenkilöstön määrä tutkimuksessa huomioiduilla toimialoilla vuonna 2008 oli 6 981 henkilöä. Matkailun ansiosta tästä määrästä työllistyi 1 741 henkilöä. Suurin työllistävä vaikutus matkailulla oli majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Tällä toimialalla matkailu työllisti yhteensä 671 henkilöä.
Till Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nylands utvidgade verksamhetsområde för biblioteksärenden hörde år 2010 landskapen Nyland, Östra Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. I denna statistikpublikation som framställer regionens allmänna biblioteks verksamhet år 2010 ingår alla 67 biblioteksväsen. Publikationens uppgifter baserar sig på centralens uppföljnings- och utvärderingsuppgifter om de allmänna bibliotekens verksamhet och utveckling. I regionen fanns 230 bibliotek och 39 bokbussar. De kommunsammanslagningar som skett i början av år 2010 minskade antalet biblioteksväsen med fyra. Antalet helt nedlagda bibliotek var fyra, varav två var närbibliotek och två anstaltsbibliotek. Bibliotekens öppettider ökade under året med ca 1,4 %. Den långsamma nedgången i den sammanlagda utlåningen och i antalet fysiska besök på biblioteken fortsatte alltjämt. Antalet utlåningar och besökare per invånare var ändå fortsättningsvis på en internationellt sett hög nivå. Antalet webbesök visade en svag uppgång. Bibliotekens materialanskaffning i antal exemplar i proportion till invånarantal växte något jämfört med föregående år. Antalet biblioteksanställda i proportion till invånarantalet förblev på samma nivå som året innan. Bibliotekens verksamhetskostnader steg med 3,1 procent från år 2009. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland gav utlåtanden om ansökningar om statsunderstöd för de allmänna bibliotekens specialuppgifter och beviljade 49 bibliotek understöd för utvecklingsverksamhet. Centralen understödde bibliotekspersonalens deltagande i internationella möten och arrangerade sammanlagt 13 utbildningstillfällen för bibliotekspersonalen.
Itä-Uudenmaan ja Venäjän- verkostoitumishankkeessa kohtasivat ammatilliset oppilaitokset ja matkailualan yritykset Itä-Uudeltamaalta, Karjalan tasavallasta ja Pietarista. Projektin oli jatkuva vuoden 2009 syksyyn, jonka aikana matkailualan yritykset verkostuvat keskenään. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Itä-Uudenmaan oppilaitosten Venäjä-verkosto. Projektin tavoitteena oli saada itäuusmaalaiset matkailualan yritykset ja ammatilliset koulut verkostoitumaan Venäjälle ja luoda mahdollisesti henkilökohtaisia suhteita rajan molemmin puolin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa matkailualan yrityksien kiinnostukset, toiveet ja tarpeet verkostoitumiselle keskenään ja yhdessä oppimiselle. Opinnäytetyön tutkimusongelma on Itä-Uusimaalaisten ja Venäläisten matkailualan yritysten kiinnostukset ja tarpeet yhdessä oppimiselle ja verkostoitumiselle keskenään. Aineistoa hankittiin haastattelemalla verkostoitumisesta Venäjälle kiinnostuneita Itä-Uudenmaan matkailualan yrityksiä. Venäläisten aineiston saatiin yhteistyökoulujen tekemistä yrityshaastatteluista. Analysoin molempien maiden tuloksia ja vertaan keskenään luoden näin pohjan hankkeen etenemiselle. Opinnäytetyön merkitys Venäjä-verkostoitumisprojektin kannalta oli suuri, sillä opinnäytetyöni toimii pohjustuksena matkailualan yrityksien kytkeytymiselle mukaan projektiin. Työn kautta voitiin todeta matkailuyritysten tarpeet ja kiinnostukset vuonna 2008. Jatkotoimenpiteissä itäuusimaalaiset matkailualan yritykset voivat kehittää uuden matkailutuotteen venäläisille matkailijoille opiskelijoiden kanssa yrityskohtaisesti.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, miten Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen uusi ankkuri-malli käytännössä toimii, onko toiminnassa ilmennyt haasteita, mikä toiminnassa on hyvää ja onko toiminnassa ilmennyt kehitettävää. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen eri alueiden ankkuritiimeissä toimivia kolmea poliisia sekä yhtä toiminnasta vastaavaa poliisin alipäällystön jäsentä. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös tutkijan aiemmin koulutehtävän yhteydessä haastattelemaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päällystön henkilön antamaa materiaalia hänen ollessa projektipäällikkönä kyseisen ankkurimallin läpiviemisessä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina koronapandemian takia. Haastattelujen perusteella ankkurimalli on selkiyttänyt toimintaa alueella ja valittu kohderyhmä on ollut hyvä. Tiedonkulku viranomaisten kesken on ollut pääosin toimivaa ja uusi malli on tuonut tasapuolisuutta kuntiin. Haasteina ilmeni eri toimijoiden saaminen ankkuripalavereihin, sekä ajoittaisia paikallisia haasteita eri toimijoiden tiedonvaihdon suhteen. Suurimpana haasteena toiminnassa ilmeni resurssien puute. Ankkurityö on oman tehtävän ohella tehtävää työtä ja ankkuri on erittäin suuresti työllistävä osa poliisin ennalta estävää toimintaa.
Loviisanjoki on pieni mutta paikallisesti merkittävä joki Itä-Uudellamaalla. Se virtaa Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Loviisan kautta Suomenlahteen. Loviisanjoen rapukanta heikentyi talven 2002-2003 pakkasissa ja hävisi kokonaan vuoden 2004 kesätulvan jälkeen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan virtavesien kunnostustarvetta kartoittaneen kyselyn perusteella Loviisanjoella on myös useita vesistöön liittyviä ongelmia. Uudenmaan ympäristökeskus päätti selvittää tarkemmin mitä Loviisanjoella on tehtävissä virkistyskäytön ja vesiluonnon suojelun edistämiseksi. Tämä raportti kyseisestä selvityksestä voi toimia perustana Loviisanjoen kunnostusten suunnittelulle.
Opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää, miten psykososiaalinen tuki ja ohjaus ilmenee ensihoitotilanteessa Itä-Uudellamaalla. Tavoitteenamme oli kartoittaa psykososiaalisen tuen järjestämistä Itä-Uudellamaalla ensihoitotilanteessa ja miten psykososiaalisen tuen järjestämistä voisi kehittää. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää hyödyksi psykososiaalisen tuen järjestämisen kehittämiseksi ensihoitotilanteessa tulevaisuudessa. Opinnäytetyössämme käytimme kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistomme koostui Porvoon pelastuslaitoksen ensihoitajien haastatteluista. Haastattelut tehtiin teemahaastattelu menetelmällä ja haastatteluaineiston analysoimme sisällönanalyysi menetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esille psykososiaalisen tuen tarpeen tunnistamiseen vaikuttavat tekijät ja miten ensihoitajat ohjaavat asiakasta avun piiriin. Psykososiaalisen tuen järjestämisen kehittäminen Itä-Uudellamaalla oli myös selvityksen kohteena. Tuloksista keskeisiksi asioiksi muodostuivat hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyön merkitys eri toimijoiden kesken ja selkeiden toimintamallien puute. Ensihoitajat hyötyisivät lisäkoulutuksesta, joka kohdistuu psykososiaalisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja antamiseen asiakkaalle. Selkeiden toimintamallien luominen ensihoidolle voi edesauttaa psykososiaalisen tuen ja ohjauksen antamista.
Målet och huvudsyftet med detta lärdomsprov var att undersöka utvecklingen av herrgårdsturismen i Östra Nyland. Undersökningen har gjorts i form av en fallstudie där fyra herrgårdar och deras verksamhet undersökts. Till dessa herrgårdar hör Kiala gård, Hommanäs gård, Malmgård och Kullo gård. Lärdomsprovet som helhet ger en uppfattning om vad herrgårdsturism innebär och hur de undersökta herrgårdarna utvecklar sin turistverksamhet. Lärdomsprovet består av en teoretisk del samt en empirisk del. Den teoretiska delen är uppbyggd med hjälp av facklitteratur och Internetkällor och behandlar bland annat herrgårdsturism i Finland och turismen som helhetsprodukt. I den empiriska delen av lärdomsprovet berättas om den kvalitativa forskningsmetoden som i detta arbete utfördes i form av semistrukturerade temaintervjuer med nyckelper-sonerna på varje herrgård. Fem intervjuer utfördes med sammanlagt sju nyckelpersoner på herrgårdarna för att få en heltäckande information för undersökningen. Vid inter-vjutillfällena användes samma frågebotten för alla intervjuer och intervjuerna bandades in på bandspelare. Resultatet av undersökningen visade att alla de fyra herrgårdarna idkar turistverksamhet i olika former. Den stora nyttan med turistverksamheter på herrgårdar är att med hjälp av verksamheternas inkomster kunna täcka kostnader, vilket möjliggör att herrgårdarna behålls levande. Detta lärdomsprov får gärna användas som en grund för fortsatta undersökningar kring samma ämne. Skribenterna önskar också att herrgårdsägare i framtiden kan utnyttja denna undersökning vid utvecklandet av turistverksamheter på gårdar.The purpose of this thesis was to research the development of manor tourism in eastern Uusimaa. The research was done in the form of a case study in which four manors with their tourism activities were studied. The manors in this research were Kiala Manor, Hommanäs Manor, Malmgård Manor and Kullo Manor. The thesis gives an under-standing in manor tourism and how the manors in this research are developing their tourism activities. This thesis is based on a theoretical part and an empirical part. The theoretical frame-work comprises literature and Internet sources and includes topics related to manor tourism in Finland and tourism as a product. The qualitative research method in this thesis was done by using semi-structured inter-views with the owners of the manors. All in all, five interviews were done to obtain comprehensive information to complete the research. A question guide, made in ad-vance, was used in all the interviews. All the interviews were recorded. As a result of the research, all of the four manors are practicing tourism activities in different extensions. The main benefits the manors receive from their tourism activities are the revenues that help maintaining the manors and keeping them vivid. This thesis may be used to help in future researches in the same field. The authors hope that the manor owners can make use of this research while further developing their own tourism business.
Itä-Uudellamaalla Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään kuntien kautta Suomenlahteen laskevaan Taasianjokeen istutettiin 17 000 täplärapua ja 28 000 vaellussiian poikasta vuosina 1997–2004. Näillä ns. kompensaatioistutuksilla korvattiin vuosien 1990–1997 aikana toteutettujen perkausten aiheuttamia kalataloudellisia haittoja. Tässä raportissa kerrotaan keväällä 2007 toteutetusta kalastustiedustelusta, jolla selvitettiin istutusten tuloksellisuutta.
Opinnäytetyömme esittää kannustematkailu ohjelmaa, räätälöity fiktiiviselle kansainväliselle ryhmälle. Ohjelmamme tuotteet ja palvelut ovat ainoastaan Itä-Uudenmaalla toimivista yrityksistä jotka ovat myös Premium Visit laatu- ja yhteistyöohjelma verkostossa. Toimeksiantajamme on Porvoo Tours Oy, kenelle toimitamme kannustematkailu pakettimme, heidän omaan käyttöönsä ja kehitykseen. Teoreettinen osuus määrittää kannustematkailun, sen ohjeet ja rajoitteet, sekä myös tämän ominaisen matkailu-osa-alueen ajankohtainen tilanne Itä-Uudenmaalla. Empiirinen osuus koostuu niiden yrityksien kuvailusta ja arvioinnista, jotka tutkimuksemme on tavoittanut. Työmme analyysi ja ehdotuksemme alueen tuote kehitykseen, perustuvat haastatteluihin samojen yrityksien kanssa. Viimeinen osa käsittää yhteenvetoamme sisältäen neljän-päivän matkaohjelmaa, sekä muita kehittämismahdollisuuksia.
Globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos sekä energiakriisi luovat entistä suuremman tarpeen kestävien ratkaisuiden kehittämiseksi kaikilla hallintotasoilla. Kestävien matkaketjujen kehittäminen on eräs keino vastata kestävyyden haasteisiin. Tämän työn päätavoitteena on varmistaa, että kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden olosuhteita parannetaan jatkossa Länsi- ja Itä-Uudellamaalla erityisesti tärkeimmiksi tunnistetuilla kestävän liikkumisen matkaketjuilla. Työn aikana on tunnistettu Itä- ja Länsi-Uudenmaan tärkeimmät joukkoliikennepysäkit, jotka luokiteltiin neljään korkeimpaan pysäkkiluokkaan (terminaalit, keskeiset solmupysäkit, vilkkaat pysäkit ja peruspysäkit). Näihin pysäkkiluokkiin liittyviä palvelutasotavoitteita määritettiin liittyen pysäkeille johtaviin reitteihin, pysäkkipalveluihin ja -toimintoihin sekä henkilöauto- ja pyöräliityntäpysäköintiin. Palvelutasotavoitteet toimivat pohjana pysäkkien kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä. Työn aikana on tunnistettu Itä- ja Länsi-Uudenmaan merkittävimmät kestävän liikkumisen matkaketjut. Kestävän liikkumisen matkaketjuja tunnistettiin kaikkiaan 113 kappaletta. Suurta määrää matkaketjuja on välttämätöntä arvioida eri osatekijöiden kautta, jotta ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja täten tunnistaa kaikkein tärkeimmät matkaketjut. Prioriorisointia varten on luotu arviointikehikko, jonka avulla tärkeimmiksi tunnistetut matkaketjut (pl. kuntien sisäiset) on arvioitu. Tässä työssä käytettyjä arviointitekijöitä ovat matka-aika, käyttäjäpotentiaalit kävellen, pyöräillen sekä liityntäjoukkoliikenteellä, pendelöintipotentiaali sekä päästövähennyspotentiaali. Priorisoinnin pohjalta parhaaseen kolmannekseen sijoittuneiden matkaketjujen solmupisteille on tunnistettu kehitystoimenpiteitä, jotka koskevat niille johtavia pyöräily-yhteyksiä sekä pysäkeistä muodostuvien solmupisteiden varustelua sekä saavutettavuutta. Toimenpiteitä on ensisijaista lähteä edistämään tunnistettujen laatukäytävien osalta. Laatukäytäviä on tunnistettu työn aikana yhteensä kolme; yksi Itä-Uudellamaalla ja kaksi Länsi-Uudellamaalla. Lopputuloksen ohella myös laaja vuorovaikutus suunnittelualueen kuntien kesken on ollut yksi työn päätavoitteista. Työn aikana toteutettiin kuntien edustajien haastattelutilaisuudet lähtötilanteen määrittämiseksi ja matkaketjujen tunnistamiseksi, järjestettiin kaksi työpajaa sekä kolme ohjausryhmän kokousta, joiden kautta kuntien ja sidosryhmien edustajat pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan työn etenemiseen.
Syftet med lärdomsprovet var att undersöka och utreda hur man kunde utveckla hästturismen i Östra Nyland. Syftet var även att undersöka hurudan hästturism det erbjuds i Östra Nyland. Lärdomsprovet försökte ta reda på hur hästturismen kunde förbättras och utvecklas. Skribenten ville även få reda på vad hästturismföretagarna anser om hästturismen. Lärdomsprovets teoretiska del baserade sig på litteratur om hästhushållningen i Finland, utveckling och marknadsföring av hästturismprodukter, samarbete och vad det finns för olika former av hästturism. I den teoretiska delen hade skribenten nytta av rapporter och undersökningen gjorda av Centralen för turistfrämjande. Böcker som användes var skrivna av till exempel Christian Grönroos och Jorma Hemmi. Undersökningen genomfördes med hjälp av semistrukturerade intervjuer. De som intervjuades kontaktades per telefon, facetoface eller per epost. Tre stycken företag intervjuades under april och maj 2010. Undersökningen var en kvalitativ undersökning. Före intervjuerna gjordes det upp en frågeguide som följdes under intervjuerna. Undersökningens resultat visade att företagen som intervjuades erbjuder ganska liknande produkter. Alla av respondenterna tyckte att marknadsföreningen borde förbättras. Man borde satsa mera på gemensam marknadsföring och få mera synlighet, även utomlands. En annan punkt som kom upp under intervjuerna var att företagarna borde satsa på mera och bättre samarbete. Genom samarbete, inte bara mellan stallen utan även mellan olika aktörer, skulle man kunna erbjuda mera utvidgade produkter. Enligt resultaten kommer det även att vara produkter som är nära naturen, som kommer att vara efterfrågade. Slutsatsen var att det som borde utvecklas är marknadsföringen och att få effektivare samarbete mellan olika aktörer. Det här skulle kanske även bidra till att hela hästturismverksamheten skulle fås lönsammare.The objective of the thesis was to find out how horse-based tourism in Eastern Uusi-maa could be further developed. The purpose was also to discover what kind of horse-based products are offered and to find out how companies look at and feel about horse-based tourism. The theoretical framework is based on literature on management of horses in Finland, product development, marketing of tourism products, co-operation and different kinds of horse-based tourism products. The sources include different reports and researches and books by Christian Grönroos and Jorma Hemmi. The study was carried out in the form of interviews. The respondents were contacted by phone or by email, or facetoface. Three companies were interviewed during April and May 2010. The method that was used was qualitative. Before the interviews, an interview frame was set up. The results show that the companies which were interviewed offer similar products. All of the respondents had the opinion that their marketing operations could be improved. One should invest in having more co-operation between the stables and other actors in the area. One should also try to come up with a common marketing strategy and material. If cooperation was better, the stables and companies could offer more versatile products. According to the respondents, nature is an important factor in the products. In conclusion there might be a possibility to develop horse-based tourism in Eastern Uusimaa. Marketing activities should be improved and a better network established. This would probably also increase profitability.
Opinnäytetyöni käsittelee etsintäkuulutettujen noutotoimintaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella. Etsintäkuulutettuja henkilöitä on pääkaupunkiseudulla jatkuvasti vapaana useita tuhansia ja heihin kohdistuvalla aktiivisella noutotoiminnalla poliisi pystyisi vaikuttamaan rikollisuuteen hyvin monimuotoisesti. Noutotoimintaa ei kuitenkaan ole poliisilaitoksellani juuri organisoitu, vaan se on jäänyt asiasta kiinnostuneiden asiantuntijoiden oma-aloitteisuuden varaan, muiden tehtävien ohella hoidettavaksi. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, miten noutotoiminta on poliisilaitoksellani järjestetty, onko sen järjestelyissä alueellisia eroavaisuuksia, mitkä ovat sen suurimmat haasteet ja miten sitä voitaisiin kehittää organisaation kannalta tuottavammaksi. Tutkimusaineistona olivat etsintäkuulutettuihin henkilöihin liittyvät poliisin tehtävä- ja suoritemäärät Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella vuosina 2012 - 2016 sekä asiantuntijahaastattelut. Tutkimustulosteni perusteella noutotoiminnan järjestelyissä on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella alueellisia eroavaisuuksia. Noutotoiminnan suurimpia haasteita ovat resurssien vähyys sekä toiminnan organisoimattomuus ja sen sirpaleisuus. Lisäksi muina haasteina ilmi tulivat poliisin aktiivisuuden vaihtelevuus, puutteet sisäisessä tiedonvälityksessä sekä vallitseva organisaatiokulttuuri. Tutkimustulosteni perusteella noutotoimintaa voitaisiin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella kehittää perustamalla erillinen noutoryhmä, järjestämällä säännöllisiä noutoprojekteja tai teemavuoroja sekä lisäämällä aktiivisuutta päivittäistoiminnassa. Ensisijaisesti kehittämisen tulisi kuitenkin kohdentua sisäisen tiedonvälityksen parantamiseen. Toimiva tiedonvälitys luo pohjan koko noutotoiminnalle ja sitä on kaikista yksinkertaisinta kehittää.
Lastensuojelun avohuollon asiakas määrä nousi vuosina 2007- 2008 7,8 %. Lisääntynyt lastensuojelun tarve johtuu monista eriseikoista, mm. päihteiden käyttö on lisääntynyt runsaasti ja se tuo epävakautta elämään, jolloin vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsistaan. Kriisityötä tekevät ammattikunnat poliisi ja sairaankuljettajat, kohtaavat työssään perheitä tilanteissa, joissa lastensuojelun tarve tulee usein esille. Opinnäytetyömme sai alkunsa Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen pyynnöstä selvittää Itä Uudellamaalla kriisityötä tekevien viranomaisten toimintatapoja lastensuojelullisissa tapauksissa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kriisityötä tekevien viranomaisten työn lastensuojelullinen näkökulma, haasteet, puutteet ja mahdolliset kehittämistarpeet. Tavoitteena oli laatia Itä-Uudellemaalle ehdotuksia toimivasta kriisiviranomaisten- ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä tehostavasta toimintamallista, kuinka lastensuojelullinen vastuu jaetaan kriisitilanteissa. Sosiaalipäivystys on lakisääteinen osa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Sitä toteutetaan erikunnissa hyviksi todetuilla kuntakohtaisilla ratkaisuilla. Itä Uudenmaalla sosiaalipäivystyksessä päivystää työparina sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja/erityisperhetyöntekijä maanantaista torstaihin sekä sunnuntaina kello 22.00 ja perjantaina ja lauantaina kello 24.00 asti. Yöaikaan sosiaalipäivystyksen puhelut vastaanottaa Turvakodin ja Nuorten kriisipaikkojen ohjaaja, joka on työvuorossa yksin. Näin ollen Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksellä ei ole liikkeelle lähtevää työparia yöaikaan. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla Itä-Uudellamaalla Porvoon pelastuslaitoksen sairaankuljettajia, Loviisan sairaankuljetusta ja poliisin edustajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin. Haastattelut nauhoitettiin ja materiaalit litteroitiin. Analyysissa sovelsimme sisällön analyysimenetelmää. Opinnäytetyön 1 tehtävässä oli tavoitteena kartoittaa sosiaalipäivystyksen, poliisin ja pelastuslaitoksen välistä yhteistyötä lastensuojelullisesta näkökulmasta katsottuna. 2 tehtävässä tavoitteena oli laatia ehdotuksia Itä-Uudellemaalle viranomaisyhteistyötä tehostavasta toimintamallista. Tutustuimme kriisityöntekijöiden ja sosiaalipäivystyksen toimintatapoihin ja tulokseksi saimme ehdotuksia, joilla voisi yhtenäistää toimintatapoja kriisitilanteissa lastensuojelullisen näkökulman huomioimisessa. Viranomaisten välistä yhteistyötä tehostamalla käytännöt tulisivat yhtenäisiksi sopimalla toimintatavoista, palautteen saamisella ja yhteisillä koulutuksilla. Lastensuojelullisen työn tehostamiseksi ehdotamme täytettäväksi kaavaketta kriisitilanteessa heti paikan päällä, näin tieto ei jää muistin varaan, kun asia otetaan käsittelyyn sosiaaliviranomaisen toimesta.
Pelastuslain (379/2011) 36§ mukaan tulipalon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi, muun onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä vaaran välttämiseksi alueen pelastusviranomaisella on oikeus määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista. Tämä oikeuden perusteella pelastuslaitoksen toteuttamaa evakuointia kutsutaan suojaväistöksi. Laaja suojaväistö on vaativa toimenpide, johon osallistuu useita pelastuslaitoksen sidosryhmiä. Sen toteuttaminen vie voimavaroja paitsi sen toteuttajilta, myös muulta yhteiskunnalta. Toiminnan kannalta on olennaista ymmärtää tilanteen vaikutus evakuoitavaan väestöön. Osalle evakuoituvista tilanne voi olla erittäin raskas. Tämän opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäyte, jonka tuotoksena laadin Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle suunnitelman väestön suojaväistön toteuttamiseksi. Työni raportti on kuvaus käyttämieni suunnittelumenetelmien valitsemisesta ja siitä, miten hyödynsin niitä. Itäisen Uudenmaan toimintaympäristö ja onnettomuusriskit sekä evakuointeja sääntelevä lainsäädäntö olivat työni tärkeimmät suunnitteluperusteet. Suunnittelun teoreettisena pohjana käytin pelastustoiminnan johtamisen viitekehystä. Tärkeimpiä suunnittelutehtäviä olivat yhteistoiminnan varmistaminen, tarvittavien voimavarojen mitoittaminen, sekä väestön itsenäisten toimenpiteiden arvioiminen ja huomioiminen. Raportissa esitellään suunnittelun keskeisimmät tulokset, joista keskeisimpiä on suojaväistön johtamisen toimintamalli.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Uudenmaan tuottajajärjestöt, MTK-Uusimaa ja Nylands Svenska Producentförbund, ovat käynnistäneet yhteistyössä vesiensuojeluhankkeen vuonna 2009. Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) -hanke pyrkii toteuttamaan maatalouden vesiensuojelua parhailla mahdollisilla keinoilla. Vesien hyvän ekologisen tilan ohella hanke pyrkii edistämään myös maaseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Hanke on käynnissä vuosina 2009-2013. Hanke toteutetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella suomen- ja ruotsinkielisten viljelijöiden keskuudessa. Tällä alueella sijaitsee noin 4200 maatilaa ja niiden yhteenlaskettu peltopinta-ala on 185 000 hehtaaria. Alueella harjoitetaan pääasiassa melko yksipuolista viljanviljelyä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien jokivesistöjen ja edelleen Suomenlahden suurimmat ravinneainekuormat ovat lähtöisin pääosin alueella harjoitettavasta maataloudesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa RaHa -hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden odotuksia hanketta kohtaan sekä heidän käsityksiään ravinnehuuhtoumienhallintaan vaikuttavista tekijöistä. Kartoitus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena 7.5.-26.5.2010 välisenä aikana. Kysely lähetettiin 104 viljelijälle ja siihen vastasi 36 viljelijää. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 35 %. Kyselyn tulosten luotettavuutta heikentävät avoimien kysymyksien vastausten luokittelun tulkinnanvaraisuus ja muutaman kysymyksen muotoilun epäonnistuminen. Myös eri muuttujien välisen riippuvuuden testaamattomuus vähentää tulosten hyödyntämismahdollisuuksia. Koska tutkimuksen vastausprosentti oli kohtuullisen hyvä, voidaan tutkimuksen kuitenkin olettaa antavan suuntaa RaHa-hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden odotuksista hanketta kohtaan ja heidän käsityksistään maan kasvukuntoon ja vedenlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Kyselytutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että viljelijöiden odotukset hanketta kohtaan kohtaavat RaHa-hankkeen tavoitteet. Hankkeeseen osallistuvat viljelijät ovat halukkaita tekemään töitä vesiensuojelun eteen ja tutustumaan sekä ottamaan käyttöön uusia viljelymenetelmiä tilallaan saatuaan niistä lisää tietoa. He ovat kiinnostuneimpia seuraamaan tilallaan sellaisia ravinnehuuhtoumien syntyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat myös sadonmäärään ja sitä kautta tilan talouteen.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä poliisimiesten tietoisuutta Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta (Vapepa) ja siitä, kuinka poliisin tulisi toimia vapaaehtoisten kanssa yhteisillä tehtävillä. Tietoisuutta on pyritty lisäämään opinnäytetyön produktina olevalla koulutuspaketilla. Lisäämällä poliisimiesten tietämystä Vapepasta ja siitä, kuinka yhteistehtävillä toimitaan, voidaan mahdollisesti lisätä Vapepan käyttöä soveltuvilla poliisitehtävillä. Opinnäytetyössä poliisin ja Vapepan yhteistyötä on tarkasteltu erityisesti Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Alussa on perehdytty yhteistyötä ohjaaviin lakeihin, ohjeisiin sekä sopimuksiin. Tämän jälkeen opinnäytetyössä perehdytään tarkemmin Vapepan toimintaan ja hälyttämiseen tehtäville. Tarkastelussa keskitytään käsittelemään Vapepan hälyttämistä ja hyödyntämistä erityisesti kadonneen henkilön etsinnässä. Opinnäytetyössä käsitellään myös poliisin roolia Vapepan kanssa yhteisellä etsintätehtävällä sekä Vapepan hälyttämisen kustannuksia hälytyksen tehneelle poliisilaitokselle. Lopuksi aihetta tutkitaan laadullisen tutkimuksen keinoin. Puolistruturoidun teemahaastattelun avulla on selvitetty poliisimiesten ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun -toimijan kokemuksia poliisin ja Vapepan yhteistyöstä sekä siitä, mitä tavallisen poliisimiehen tulisi aiheesta tietää. Haastatteluissa selvisi, että yhteistyö poliisin ja Vapepan välillä sujuu pääosin hyvin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella, mutta yhteistoimintaa voi aina kehittää. Suurimpana haasteena ja kehityksen kohteena yhteistyössä haastatteluissa nousi esille tiedonkulku tehtävillä.
Lähiruoka on ollut kuuma puheenaihe Suomessa jo monta vuotta. Lähiruoan käyttöä on edistetty monella tavalla eri puolilla maata. Koska vanhassa Itä-Uudenmaan maakunnassa on lähiruokatarjontaa olen ottanut selvää minkälaista kysyntää lähiruualla on. Työlläni haluan aktivoida sekä kuluttajat että tuottajat ajattelemaan omaa kulutustaan ja mahdollisesti parantaa alueellista ruokakulttuuria. Ruoka on perustarve ja se mitä syömme vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme. Kuluttajan valinnat ruoka-asioissa vaikuttavat kokonaistuotantoon ja niin myös koko yhteiskuntaan. Sadalle kuluttajalle Itä-Uudellamaalla tehty markkinatutkimus esitti kysymyksiä lähiruuasta ja sen saatavuudesta. Lähetin 92 tuottajakyselyä ja vastausprosentti on 34 %. Julkisten ruokapalveluiden tuottajia on haastateltu ja heidän kanssaan on pohdittu, miten paikallista elinkeinoa voisi tukea kunnallisesti. Työ tarkastelee myös markettien ja pienten kauppojen asennetta lähiruokaa kohtaan tavaratarjonnassa. Työn loppuosassa käsitellään Itä- Uudenmaan lähiruoan kehitystä ja tulevaisuutta. Selvitykseni lopputuloksena on että lähiruokaa pitäisi markkinoida enemmän ja useammin, jotta useammat saataisiin suosimaan lähriuokaa. Tavoite ei ole ruoan ostamisen lisääminen vaan se että se ruoka jota käytetään on kestävän kehityksen mukaista, suosii terveyttä ja seudun yrittäjyyttä. Jo varhaisessa vaiheessa ruokakulttuurin pitäisi olla osaa sivistystä, ja lapsille ja nuorille tulisi opettaa terveellisiä ruokatottumuksia.
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos kehitti vuonna 2012 uuden opiskelijanohjausmallin tehostamaan ja yhtenäistämään siellä annettavaa opiskelijanohjausta. Selvittääkseen kuinka uusi opiskelijanohjausmalli toimii, toteutti pelastuslaitos tyytyväisyyskyselyn uuden mallin käyttöönoton jälkeen käytännön työharjoittelua suorittamassa olleiden opiskelijoiden keskuudessa. Tämän lopputyön tarkoituksena oli analysoida tämän kyselyn tulokset ja selvittää miten tyytyväisiä opiskelijat ovat uuden mallin mukaiseen ohjaukseen sekä mitä kehitettävää opiskelijanohjauksessa edelleen on. Tutkimus oli kvantitatiivinen kyselytutkimus ja se toteutettiin syksyllä 2012 sekä keväällä 2013 työharjoittelua suorittamassa olleiden ensihoitaja AMK, lähihoitaja – ensihoito sekä pelastajaopiskelijoiden keskuudessa. Teoreettinen viitekehys käsittelee oppimisen teoriaa ja esittelee erilaisia ohjauksen apuvälineitä aikaisempien tutkimusten pohjalta nousseen teeman mukaisesti. Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että opiskelijat pitävät Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella annettavaa opiskelijanohjausta pääsääntöisesti erittäin onnistuneena. Opiskelijat kokivat, aseman työskentelyilmapiirin miellyttäväksi ja henkilökunnan ystävälliseksi ja kannustavaksi. Monet opiskelijat olivat tuoneet esille vähäiset tehtävämäärät ja sen tuomat oppimisen ongelmat. Tästä johtuen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen olisi hyvä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota asemalla toteutettavaan aktiviteettiin opiskelijan kanssa. Kehitettävää ohjauksessa havaittiin radioliikenteen ja lääkehoidon osalta sekä kaluston huollossa, kädentaitojen harjoittelussa ja harjoittelun nousujohteisuudessa.
Sairaalan ulkopuolinen ensihoito on alue, joka on kehittynyt nopeasti viime vuosina. Ensihoitajan hoitovelvoitteet ovat lisääntyneet, työ on haastavaa ja vaatii usein nopeita päätöksiä, minkä takia osaamisen tulisi olla ajan tasalla, mikä taas tarkoittaa jatkuvaa lisäkoulutusta ja jo opittujen tietojen ylläpitämistä. Tutkimus on tilaustyö Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja se on tehty yhteistyönä Arcadan sekä Laurean ammattikorkeakoulujen välillä. Tutkimuksen tarkoitus on suorittaa ensivasteella sekä perustasolla työskentelevän henkilöstön teoreettisen tiedon osaamiskartoitus. Tulosten perusteella voidaan suunnitella tulevien vuorokoulutusten aiheita. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin kehittämällämme osaamiskartoituskyselyllä. Kysely sisälsi viisi eri osa-aluetta: sisätautipotilas, neurologia ja tajunnanhäiriöt, vammapotilas, raskaus ja lapsipotilas sekä perustason lääkkeet. Kukin osa-alue on jaettu viiteentoista oikein-väärin väittämään. Osa-alueet kattavat yleisimpiä ambulanssin hälyttämisen syitä hätäkeskuksissa. Kyselyn lääketieteellisenä viitekehyksenä pidettiin voimassa olevia valtakunnallisia hoito-ohjeita sekä perustason sairaankuljetuksen opetussisältöä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon asemalla sairaankuljetus- ja ensivastetyötä tekee 52 henkilöä, joista 30 henkilöä vastasi osaamiskartoituskyselyyn. Tämä tekee vastausprosentiksi 57,7 %. Osaamiskartoituskysely osoitti, että vahvimmat osa-alueet olivat neurologia ja tajunnanhäiriöt, jossa oikeiden vastauksien osuus oli 95% sekä sisätaudit, jossa oikeiden vastauksien osuus oli 96%. Puutteita teoreettisessa tietämyksessä havaittiin osa-alueessa, joka koski raskautta ja lapsipotilaita. Tämän osion oikeiden vastauksien osuus oli 60%. Myös perustason lääkkeet, jossa oikeiden vastauksien osuus oli 66%, oli suhteellisen heikko. Kyselyn oikeiden vastauksien kokonaistulos oli 80% Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että on tarvetta lisä- ja kertauskoulutukselle niillä osa-alueilla, joissa puutteita havaittiin. Ehdotuksena on, että tulevat vuorokoulutusaiheet käsittelisivät seuraavia aihealueita: raskaus ja synnytys, lapsipotilaat sekä lääkitys.
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Hyvinkää, Leppävaara Oikeustradenomi Turvallisuusala Salonen Sanna Salonen Heikki Työhyvinvoinnin merkitys PORA3:n aikana Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Vuosi 2014 Sivumäärä 93 Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia Itä- Uudenmaan poliisilaitoksen henkilöstön näkökulmasta. Olemme varanneet työssämme ison roolin nettipohjaiselle kyselylle, mikä suunnattu koko henkilökunnalle. Tavoitteenamme on tuoda esille mahdollisuudet ja ongelmat poliisin rakenneuudistuksen kolmannessa vaiheessa (PORA3). Lisäksi tuomme esille nykyiset työhyvinvointiohjeet, mitkä ovat tarkoitettu erityisesti poliisin henkilökunnalle. Yksi sen tärkeimmistä asioista on tasapuolinen kohtelu kaikille työntekijöille. Opinnäytetyön aiheeksi on valikoitu työhyvinvointi, koska tämän kaltaista työtä ei ole aikaisemmin tehty henkilöstön toimesta poliisihallinnossa. Aihe on ajankohtainen kahdestakin syystä; Suomalaisessa työelämässä pohditaan paraikaa työurien pidentämistä ja samaan aikaan poliisin toimintaa ollaan tehostamassa, eli työhyvinvointi on koetuksella. Kyselytutkimuksen avulla on pyritty selvittämään koko henkilöstön ajatuksia tämänhetkisestä työhyvinvointilanteesta, sekä ajatuksia tulevaisuuden suhteen. Voimassaolevan työhyvinvointiohjeen tarkastelulla on pyritty sen päivittämiseen. Mediatutkimus on otettu mukaan tiedonkeruumenetelmänä tutkittavan aiheen ajankohtaisuuden vuoksi ja työmuistion tarkoitus on palvella arjessa. Tämän työn tavoitteena on tarjota käytännönläheinen työhyvinvointimalli. Tutkimus toteutettiin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen henkilökunnalle lähetetyllä kyselyllä sekä Hyvinkään poliisiaseman rikostutkijoiden haastatteluilla Tutkimuksen tulos osoittaa, että Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen työntekijät suhtautuvat hyvin kriittisesti tämän hetkiseen työhyvinvointitilanteeseen. Opinnäytetyö osoittaa sen, että työhyvinvoinnin tilassa on korjaamista Itä- Uudenmaan poliisilaitoksessa ja työpahoinvointi on lisääntynyt PORA3:n aikana. Opinnäytetyön tuloksista on nähtävissä, että tutkimuksenaihe on kiinnostava ja se on esillä viikoittain valtakunnallisissa medioissa. Asiasanat; Työhyvinvointi, PORA3, Poliisin rakenneuudistus, Itä - Uudenmaan poliisilaitos, Esitutkintalaki, ETL, Kuntoutus, työhyvinvointiohje