Kaikki aineistot
Lisää
"Tämä opinnäytetyö käsittelee juoksijoiden tyytyväisyyttä Lappeenrannassa järjestettävän vuoden 2007 Etelä-Saimaa puolimaraton-juoksutapahtumaan. Työn toimeksiantaja on tapahtuman järjestäjä, Lappeenrannan Urheilu-Miehet ry. Lappeenrannan Urheilu-Miehet ry hyödyntää tutkimustuloksia Etelä-Saimaa puolimaratonin kehitystyössä. Opinnäytetyön tavoitteena on saada kattava kuva vuoden 2007 Etelä-Saimaa puolimaraton- juoksutapahtuman palvelun laadun tasosta sekä siitä, mitkä asiat juoksutapahtumassa ovat tärkeitä juoksijoille. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselyllä, jotka toteutettiin Webropol-internetsovelluksella keväällä 2007. Juoksijoille tärkeitä asioita sekä tyytyväisyyskyselyn painopisteitä selvittävä tärkeyskartoitus lähetettiin helmikuussa Lappeenrannan Urheilu-Miesten maratonkoululaisille. Tyytyväisyyskysely lähetettiin Etelä-Saimaa puolimaratoniin osallistuneille juoksijoille toukokuussa heti tapahtuman jälkeen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen luovat asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu. Asiakastyytyväisyyden ja palvelun laadun tutkiminen ja keskinäinen suhde ovat tietoperustassa keskeisessä osassa. Juoksijoiden tyytyväisyyttä tapahtumaan mitataan palvelun laadun kautta, joka on yksi asiakastyytyväisyyden osatekijöistä. Kyselylomakkeiden kysymysten laadinnan pohjana käytettiin Parasuramanin, Zeithamlin ja Berryn laatimaa teoriaa palvelun viidestä laatu-ulottuvuudesta sekä Hartin ja Johnsonin palvelupakettimallia. Tutkimuksen tulosten perusteella tapahtuman vahvuuksia ovat järjestämisajankohta, toimitsijat, turvallisuus sekä tunnelma. Vastaavasti tapahtumassa tulisi kehittää tulospalvelua, oheisohjelmaa, viestintää sekä tiloja. Juoksutapahtumassa tärkeiksi koettuja osatekijöitä olivat toimitsijoiden ystävällisyys, toiminnan sujuvuus ja nopeus, viestintä, riittävä parkkitila sekä tapahtuman turvallisuus. Noin puolessa tärkeiksi koetuista osatekijöistä toteutuksen laatu koettiin hyväksi. Vaikka juoksijoiden tyytyväisyys tapahtuman eri osa-alueiden laadun tasoon vaihteli, olivat juoksijat melko tyytyväisiä Etelä- Saimaa puolimaraton- juoksutapahtumaan kokonaisuutena. Yli puolet juoksijoista aikoi osallistua tapahtumaan seuraavana vuonna.".
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Etelä-Saimaa golfkentän viheriöille kuntotutkimus. Kuntotutkimuksessa tutkittiin pääasiassa kasvualustan rakenteellisia ominaisuuksia tavoitteena löytää mahdollinen syy viheriöiden nurmen huonoon kuntoon. Etelä-Saimaa golfkenttä sijaitsee Lappeenrannassa Tuosan saaressa ja työntilaajana toimi Viipurin Golf Oy. Etelä-Saimaa golfkenttä avattiin vuonna 2006 jolloin viheriöt vaikuttivat olleen hyvässä kunnossa. Seuraavina pelikausina viheriöillä on ollut todella suuria ongelmia nurmen kasvun suhteen varsinkin syksyisin. Runsaiden sateiden yhteydessä viheriöiden nurmen kasvu taantuu rajusti ja ne alkavat voida huonosti. Rakentamisen kannalta viheriöt ovat vaativin golfkentän osa-alue. Viheriöiden kasvualusta on 30 cm paksu, ja se sekoitetaan hiekasta ja turpeesta. Viheriöiden laadun tulee olla virheetön sekä niille asetetut vaatimukset ovat korkeimmat. Rakentamisvaiheessa ohjeistuksena on käytetty Suomen golfliiton vuonna 2002 julkaisemaa Ohjeita golfkentän rakennustöistä. Kyseistä julkaisua on tämän jälkeen päivitetty vuosina 2007, 2009 ja 2010. Suomessa olevat ohjeistukset ovat olleet ristiriidattomia USGA:n (United States Golf Assosiation) ohjeistusten kanssa, joista nykyiset ohjeistukset ovat pääsääntöisesti tulleetkin. Suomessa yleisesti käytettävät laboratoriomittausmenetelmät poikkeavat uusista ohjeistuksista, joten tulosten vertailu näiden menetelmien kanssa ei ole mahdollista. Tässä opinnäytetyössä päädyttiin tutkimaan kasvualustaa kerroksittain, sillä viheriöistä oli aikaisemmin tehty alustavia tutkimuksia ja tavoitteena oli löytää ratkaisu ongelmiin eri näkökulmasta. Näytteidenotto suoritettiin viheriöiltä syksyllä 2009, ja ne tutkittiin Saimaan ammattikorkeakoulun maalaboratoriossa. Tutkimuksissa suurimmaksi ongelmaksi ilmenivät kasvualustan huokostilavuudet. Ilman määrä kasvualussa osoittautui suhteellisen pieneksi sillä kasvualusta pidättää paljon vettä. Veden määrä kasvualustassa sekä sen tiiviys vaikuttavat ilman määrään. Huokostilavuuksista ei ollut ohjeistuksia eikä vaatimuksia rakentamisvaiheessa käytetyssä ohjeessa. Myös vedenläpäisevyysarvot olivat hieman pienentyneet verrattuna rakennusvaiheen aikaisiin tuloksiin.