Kaikki aineistot
Lisää
Oamkilaisia kävi toukokuussa 2022 ESBE-hankkeen puitteissa neljän päivän tutustumis- ja benchmarking-matkalla Barcelonassa. Tutustumiskohteina olivat kaksi yliopistoa, kaksi arkkitehtitoimistoa, kaksi rakennusliikettä ja useita restaurointi- ja uudisrakentamiskohteita. Pohjoismaisten yliopistojen yhteisessä hankkeessa vertailtiin tietoja, laskelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi lainsäädännössä rakentamisen energiatehokkuuden edistäminen ja hiilitaselaskennan velvoitteet etenevät varsin samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Matkalla tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan muun muassa todeta, että Pohjolassa keskitytään energiatehokkuuteen lämmityksessä, Etelä-Euroopassa lämmityksen lisäksi jäähdytykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. Samat työkalut eivät välttämättä sovi kaikkialle Euroopassa. Siksi etelässä ja pohjoisessa tulee mahdollisesti olla erilaisia normiohjauksen välineitä ohjaamassa järkevintä tapaa toteuttaa kestävää kehitystä.
Tutkielmassa tarkasteltiin tapahtumia Espanjan autonomisessa maakunnassa Kataloniassa syksyllä 2017. Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2017 Espanjan poliisi esti väkivalloin Katalonian aluehallituksen järjestämän itsenäistymisäänestyksen, jonka tuloksena useita satoja ihmisiä loukkaantui. Tapahtunutta analysoitiin klassisen turvallistamisteorian ja sen sektorijaottelujen perusteella. Tutkimus nojautui aineistollisesti kolmeen eri julkiseen puheeseen, jotka esitettiin niin Espanjan kuninkaan kuin entisen pääministerin, Mariano Rajoyn toimesta Katalonian tapahtumien välittömässä läheisyydessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, kuinka Espanjan poliittinen johto käyttäytyi Katalonian kriisin syttyessä. Päämielenkiinto kohdistui pohdintaan siitä, oliko poliittisen johdon tahoilta löydettävissä turvallistamista. Tämän lisäksi analysoitiin, millaisia turvallistamisenmalleja poliittisen johdon puheista oli löydettävissä. Tutkimuksen teoriaosuudella tuotiin esille, kuinka Buzan ym. (1998) analysoi poliittisen eliitin käyttäytyvän ajateltaessa sotilaallisen turvallistamisen aspektia. Näissä tilanteissa eliitin tavoite on taata ennen kaikkea siviilirauha ja Espanjan tilanteessa, eliitti pyrki myös takaamaan alueellisen autonomian, Katalonian vakauden. Kyse oli toisaalta separistien hallitsemisesta ja Espanjan vakauden takaamisesta, kuin myös alueellisen autonomian oikeuksien takaisinvedosta ja siten katalaanien perus- ja vapausoikeuksien rajoittamisesta. Tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen, jonka mukaan Espanjan poliittisten toimijoiden käyttämä turvallistaminen toteutettiin hyödyntäen muun muassa erilaisia turvallisuusargumentteja. Poliittisen johdon puheissa korostui ennen kaikkea sekä sotilaallisten, että yhteiskunnallisten turvallisuusargumenttien käyttö.
Oman äidinkielen opetusta on järjestetty Suomessa jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta ei ole paljon tietoa siitä, mitä luokkahuoneiden sisällä tapahtuu. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten espanjaa ja portugalia opetetaan pääkaupunkiseudulla ja mitä mieltä oppilaat ja vanhemmat ovat siitä. Vaikka kyseessä on tapaustutkimus kahdesta kielestä, tuloksista voitaneen tehdä se johtopäätös, että opetuskäytänteet vaihtelevat suuresti opettajasta riippuen. Yhteistä on se, että opetus ei ole kovin suunnitelmallista, joskin joka tunnilla pyritään kehittämään monin tavoin kielitaidon eri osa-alueita ja välittämään kulttuuritietoa. Opettajien suurimmat haasteet ovat ulkopuolisuus muusta kouluyhteisöstä, epävarmuus oman työn jatkumisesta sekä ikä- ja taitotasoiltaan epäyhtenäiset ryhmät. Juuri näille ryhmille soveltuvia monikielisiä käytänteitä ja digitaalisia resursseja ei hyödynnetä riittävästi.
A medida que el foco de la investigación del periodismo de datos se desplaza hacia el Sur Global, Iberoamérica es una región que permanece relativamente poco explorada. Sin embargo, no sólo ha sido un espacio pionero en las prácticas de periodismo de datos sino que posee un enorme potencial de cambio social y desarrollo a través de datos abiertos. De hecho, Iberoamérica ha destacado en muchas áreas relacionadas con este campo. El periódico argentino La Nación tiene hasta la fecha una de las unidades de periodismo de datos más innovadoras en el ámbito internacional. Además, La Nación, junto con el periódico español El País, The Guardian, The New York Times y Spiegel, fue una de las primeras organizaciones de noticias en extraer y publicar información de WikiLeaks’ War Logs. Por otra parte, España es una de las sociedades más abiertas de Europa y un ejemplo global de datos abiertos. A pesar de esa importancia, hay una ausencia de estudios académicos sobre periodismo de datos iberoamericanos lo que ofrece una oportunidad para explorar más a fondo los desarrollos y la evolución del periodismo de datos en esta región geográfica. Por ello, este número especial de Icono14 tiene como objetivo reposicionar el periodismo de datos iberoamericano dentro de las investigaciones internacionales en este campo, recontextualizando su contribución en los debates sobre el papel de esta práctica periodística en el Sur Global.
Tämä artikkeli pohjautuu väitöstyöhön, jossa tarkastelin espanjan ja portugalin oman äidinkielen opetuksen nykytilaa Helsingin seudulla. Perusopetuslain 12 §:n nykyisen tulkinnan mukaan oman äidinkielen opetus on vain täydentävää opetusta, josta annetaan suositus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) liitteessä. Kunnat eivät siis ole velvoitettuja järjestämään sitä, mutta voivat halutessaan anoa valtionavustusta, jonka turvin opetusta annetaan noin 50 eri kielessä. Keskityn tässä vain yhteen kysymykseen, joka koskee kaikkia kieliä: kuntien toimintaan opetuksen järjestäjinä. Tutkimustulosten perusteella tämä toiminta on hyvin kirjavaa. Erityisesti Espoossa on löydetty toimivia ratkaisuja, joiden avulla muutkin kunnat voisivat kehittää käytänteitään. Ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten oppilaat ylipäätään pääsevät tunneille ja millaista opetusta opettajat pystyvät toteuttamaan.
En este trabajo de fin de máster estudiamos los cambios en la popularidad de los nombres de pila en España. Nuestro objetivo es comparar los nombres más frecuentemente elegidos a lo largo de casi cien años en diferentes provincias de España para averiguar si es posible distinguir algunas tendencias recurrentes en relación con la elección del nombre respecto al tiempo y al lugar. Nuestro material de investigación consiste en los veinte nombres masculinos y femeninos más elegidos a intervalos de diez años en las provincias de Toledo, Granada, Las Palmas, A Coruña, Bizkaia y Tarragona desde los años 1930 hasta 2010. La elección del nombre puede considerarse como fenómeno sociocultural y sociolingüístico en el sentido de que los nombres escogidos dentro de un determinado plazo de tiempo están vinculados al contexto social y cultural en que fueron elegidos. En otras palabras, los cambios en la popularidad de los nombres en España en el transcurso de las últimas décadas reflejan cómo ha cambiado la sociedad española durante ese periodo. El análisis cualitativo de nuestro material de investigación demuestra que los nombres más elegidos en la primera mitad del siglo XX se distinguen notablemente de los nombres más populares a principios del siglo XXI, y que hay ciertas diferencias entre los nombres elegidos en diferentes provincias y regiones lingüísticas. Estas diferencias pueden atribuirse principalmente a los cambios en las circunstancias sociopolíticas y sociolingüísticas que han tenido lugar en España durante el último siglo, pero también se pueden ver en ellas los cambios en los valores y en las ideales de los españoles.
Since the latter part of 2011, foreign capital has been flowing out of Spain and Italy, which has hampered banks funding, especially in Spain. In Italy, the flight of capital eased already in spring 2012. The data for September suggest that the situation has now improved in Spain, too.
Tämä opinnäytetyö on laadittu Suomi-Espanja Seura ry:n toimeksiannosta, ja sen tavoitteena on selvittää suomalaisten Espanjaan suuntautuvaan matkailuun liittyviä tottumuksia ja niiden kehitystä 2000-luvun aikana. Opinnäytetyö rakentui kahden päätutkimuskysymyksen ympärille: ”Millaista on suomalaisten lomamatkailu Espanjaan 2000-luvulla?” ja ”Kuinka tämä matkailu on kehittynyt tarkasteltavalla aikavälillä?” Aiemmin tehdyissä aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa ja raporteissa pääpaino on ollut aiemmissa vuosikymmenissä, mutta 2000-luvun osalta tietoa oli saatavilla vielä verrattain vähän. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena hyödyntäen sekä matkailijoille suunnattua sähköistä kyselyä, että matkanjärjestäjille suunnattua sähköpostikyselyä. Matkailijoilta kysyttiin esimerkiksi tärkeimpiä matkan valintaan vaikuttavia kriteereitä sekä sitä, kenen kanssa ja mihin Espanjan kohteisiin nämä matkustivat vuonna 2016. Matkailijakyselyyn vastanneiden määrä oli 520 henkilöä. Matkanjärjestäjiä puolestaan pyydettiin vastaamaan muun muassa kysymyksiin siitä, miten heidän Espanjan-kohdevalikoimansa on muuttunut lähivuosien aikana sekä mitä muutoksia he ovat havainneet suomalaisten Espanjaan suuntautuvassa lomamatkailussa. Saaduista vastauksista koostettiin selkeä ja monipuolinen katsaus siitä, millaista on tämän päivän suomalaisten Espanjan-matkailu ja kuinka se on kehittynyt niin määrällisesti kuin muotojen ja matkakohteiden osalta. Kirjallisuuskatsausta käytettiin muiden tutkimusmenetelmien tukena. Edellä mainittuja tutkimusmenetelmiä käyttäen saatiin tuloksia, joiden perusteella voitiin luoda kokonaiskuva 2000-luvun suomalaisten Espanjan-matkatottumuksista. Tulosten perusteella myös verrattiin eroavaisuuksia menneiden vuosien ja nykypäivän välillä niin Espanjan-lomien määrien, muotojen kuin suosittujen matkakohteidenkin osalta. Saatujen tulosten valossa muutoksia suomalaisten Espanjan-lomailijoiden matkatottumuksissa tarkasteltavalla aikavälillä oli havaittavissa jonkin verran määrissä ja suosituissa matkakoh-teissa, mutta ennen kaikkea matkailun muodoissa. Tulosten pohjalta ennakoitiin myös, mihin suuntaan suomalaisten Espanjan-matkailu mahdollisesti kehittyy tulevina vuosina.
1 Johdanto 4 2 Saksan työmarkkinauudistukset (2003 2005) 6 2.1 Lähtötilanne 7 2.2 Uudistusaskeleet 8 2.3 Uudistusten aikajana 14 3 Saksan "työllisyysihme" 15 3.1 "Euroalueen sairaasta miehestä" "Saksan työmarkkinaihmeeksi" 15 3.1.1 Uudistusten jälkeiset rakennemuutokset 17 3.1.2 Kestävyys suuressa taantumassa 23 3.2 "Työllisyysihmeen" kääntöpuoli: kriittisiä näkemyksiä Saksan työmarkkinoista 29 3.3 Saksan "työllisyysihme" yhteenveto 35 4 Maittainen vertailu: Työmarkkinauudistukset euroalueella 37 4.1 Ranskan, Italian ja Espanjan työmarkkinat viimeaikaisessa kriisissä 37 4.2 Maittainen vertailu 40 4.2.1 Työllisyyspalvelujen uudistus 40 4.2.2 Työttömien aktivointi 42 4.2.3 Työmarkkinoiden sääntelyn purkaminen 46 4.2.4 Uudistuksia, joita ei toteutettu Saksassa 50 4.3 Päätelmät 52 5 Päätelmät 54 Lähdeluettelo 56
VIRKISTYSPÄIVÄ KEHITYSVAMMAISTEN TOIMINTAKESKUKSESSA Akseli, Annika Satakunnan ammattikorkeakoulu Matkailun koulutusohjelma Huhtikuu 2012 Ohjaaja: Salo, Vappu Sivumäärä:42 Liitteitä:4 Asiasanat: tapahtuma, Espanja, projekti __________________________________________________________________ Opinnäytetyön tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa tapahtuma kehitysvammaisille toimintakeskuksen tiloissa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja se toteutettiin projektina. Tapahtuma rakennettiin Espanjateeman ympärille. Tapahtuman tavoitteena oli järjestää teemaan sopivaa ohjelmaa, johon kaikki pystyivät osallistumaan toimintakyvystään riippumatta. Tavoitteena oli myös tarjota kohderyhmälle uusia kokemuksia tekemisen kautta. Päivän ohjelmaan kuului videon katsominen, flamencotanssiesitys ja yhteistanssit. Virkistyspäivä järjestettiin 28.10.2011 toimintakeskuksen tiloissa ja siihen osallistui 21 toimintakeskuksen asiakasta ja kaksi ohjaajaa. Ohjelman järjestämiseen ei saatu rahoitusta, joten kaikki aktiviteetit tapahtumassa olivat ilmaisia. Tapahtumaan saatiin lainaksi flamencoasuja ja välineitä sekä Espanja-aiheisia julisteita lavastusmateriaaliksi. Opinnäytetyön teoria koostuu kehitysvammaisuudesta, tapahtuman järjestämisestä ja projektin teoriasta. Osana opinnäytetyötä toteutettiin kvalitatiivinen haastattelu toimintakeskuksen ohjaajille ja keskustelu kohderyhmän kanssa. Ohjaajien haastattelun tarkoituksena oli saada palautetta tapahtuman onnistumisesta ja sopivuudesta kohderyhmälle ja keskustelulla selvitettiin kohderyhmän mielipidettä tapahtumasta. Haastattelua ja keskustelua käytettiin apuna tapahtuman onnistumisen arvioinnissa. Palautteen perusteella tapahtuma oli onnistunut ja soveltui hyvin kohderyhmälle. Kohderyhmä innostui ohjelmasta ja osallistui aktiivisesti järjestettyihin aktiviteetteihin. Tapahtuman kustannukseksi muodostui kaksi euroa, joka tuli tapahtumaa varten lainatun videon postituksesta.
Monen amerikkalaisen asunnonomistajan varallisuus on painunut negatiiviseksi, kun asuntolainan vakuutena olevan asunnon arvo on laskenut alle lainasumman. Valinnaisen maksun asuntolainat ovat suosittuja, ja näiden lainojen uudelleenneuvotteluaalto lähestyy. Irlannin ja Espanjan pankkien riskit liikekiinteistö- ja rakennussektorilla ovat kärjistyneet kiinteistömarkkinoiden romahdettua ylikuumentumisen jälkeen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli ottaa selvää Espanjan ja Suomen tapakulttuurien eroista. Tavoitteena oli vertailla Suomen ja Espanjan tapakulttuureja ja selvittää eri toimintatapoja niin Suomessa kuin Espanjassa. Aloitimme opinnäytetyömme kesällä 2017. Motivaationa oli harjoittelumme suorittaminen Espanjan Fuengirolassa. Halusimme tutustua tarkemmin Espanjan kulttuuriin. Harjoittelun jälkeen jatkoimme koulua Kajaanin Ammattikorkeakoulussa ja siirryimme keräämään materiaalia Suomessa. Saimme paljon hyvää kokemusta Espanjan kulttuurista paikan päällä, joten hyödynsimme sitä opinnäytetyössämme materiaalin keräämisen vaiheessa, rajaten olennaisen tiedon Espanjasta. Halusimme tuoda opinnäytetyöhömme esille tiedon Espanjasta, jonka koimme itse hyödylliseksi. Kulttuuri on itsessään hyvin laaja käsite, joten meidän tuli rajata opinnäytetyömme aihe. Valitsimme aiheeksemme tapakulttuurin, jota lähdimme tutkimaan tarkemmin sekä Suomen että Espanjan osalta. Käsittelemme työssämme Espanjan ja Suomen syömis- ja juomistapoja, päivärytmiä, elämäntapoja, kanssakäymistä ja juhlapyhiä. Avaamme työssämme myös molempien maiden perustietoja ja historiaa. Käytimme opinnäytetyössämme laadullista tutkimusmenetelmää. Pyrimme keräämään materiaalia mahdollisimman laajasti kirjallisuudesta ja internetistä. Suoritimme myös puolistrukturoidun haastattelun harjoittelumme työnantajalleTerhi Parkolle. Puolistrukturoitua haastattelua varten kehitellään valmiiksi kysymyksiä ja sen tarkoituksena on, että haastateltava voi vapaasti jakaa kokemuksiaan. Terhi Parkon haastattelu tukee keräämäämme teoriaa, mutta ei ollut isoin osa opinnäytetyötämme. Opinnäytetyössämme tutkittuamme lähemmin Espanjan ja Suomen tapakulttuurien eroja, tuloksena voimme todeta, että nämä kaksi kulttuuria eroavat paljon toisistaan. Esimerkkinä mainittakoon ruokailuajat ja ruoka: Espanjassa syödään aivan eri aikoihin kuin Suomessa, ja Espanjassa syödään lounaan ja päivällisen välissä tapasta, jota Suomessa ei syödä. Espanja on tunnettu äyriäisistä ja paellasta. Suomessa arvostetaan luonnonantimia ja puhtaita raaka-aineita esimerkiksi marjoja. Kummankin maan kulttuurissa ruokailutapoihin kuuluu alkoholi. Tuloksien avulla on helppo verrata Espanjan ja Suomen tapakulttuureja keskenään, joten saaduista tuloksista on hyötyä henkilöille, jotka aikovat matkustaa – tai muuttaa Espanjaan, tai kulttuureista kiinnostuneille.
The wealth of many American homeowners has turned negative as the value of property used as collateral for many mortgages has fallen below the loan principal. Pay-option mortgages are popular, and a wave of loan recasts is on the way. Irish and Spanish banks risks in commercial property and construction have intensified since the collapse of property markets, following an overheating of the markets.
In the wake of the recent economic crisis, unemployment rates in many countries have notably increased and the question of how to promote employment and combat unemployment has become a central and difficult matter for policy-makers. In the light of these challenges, Germany is commonly considered a role model for tackling the problem of unemployment. Even as recently as a decade ago, Germany faced persistently high unemployment and its labour market institutions were regarded as a symbol of inflexibility. Today, the unemployment rate in Germany is remarkably low and not even the vast GDP drop in the recent 'Great Recession' has hampered this exceptional labour market performance. This striking change in the German labour market even led to the Nobel Prize winner Paul Krugman coining the term 'German job miracle' in order to describe the evolution of the German labour market. The aim of this study is to shed light on this 'job miracle' in Germany.
Opinnäytetyö on suoritettu tutkimuksena, joka koskee etätyöskentelyä Espanjasta Suomeen. Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla Espanjaa ja Suomea etätyöskentelyn kannalta ja selvittää, mitä mieltä kohderyhmäläiset ovat etätyöskentelystä ja onko se muuttunut koronapandemian aikana ja jälkeen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan matkailua ja etätyöskentelyä yhdessä, työhyvinvointia sekä etätyöskentelyä ulkomailla. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä. Tutkimus toteutettiin Webropol-nettikyselyn avulla kesällä 2023, johon vastasi 39 henkilöä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että korona on vaikuttanut etätyöskentelyyn niin työntekijöiden, kuin työnantajienkin osalta. Valinta siitä, tekeekö etätöitä vai ei ja tekeekö sitä muualta kuin Suomesta on vapaampaa, kuin ennen pandemiaa.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ulkomaalaisten työntekijöiden henkilökohtaisia sopeutumiskokemuksia Espanjassa. Valitsin tutkimuskohteekseni toimeentulevia eurooppalaisia työntekijöitä ja rajasin tutkimukseni pääkaupunkiin Madridiin. Sopeutumiskokemukset ovat ajankohtainen tutkimuskohde, koska kansainvälisyys ja kansainvälinen työkokemus ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosien aikana. Lisäksi aiempia sopeutumiskokemuksia kohdistuen tiettyyn maahan tai Madridiin ei ole juurikaan Suomessa tehty. Sopeutumiskokemuksia käsitteleviä tutkimuksia pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden osalta on puolestaan tehty lukuisia. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastattelin yhdeksää Madridissa työskentelevää henkilöä keväällä 2008. Tutkimuksessa halusin saada haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia ja vastauksia kysymykseen: kuinka he ovat sopeutuneet espanjalaiseen yhteiskuntaan ja työyhteisöön ja mitkä tekijät ovat ensisijaisesti vaikuttaneet sopeutumiseen? Tavoitteenani oli kerätä henkilöiden omakohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Kaiken lähtökohtana ovat maahanmuuttajan omat valmiudet ja resurssit kohdata erilaisuutta ja sopeuttaa käyttäytymistään uuden ympäristön mukaiseksi uudessa kotimaassa. Kohdatessaan uuden kulttuurin ja yhteiskunnan säännöt, normit ja tavat jokaisen siihen muutokseen osallistuvan on hyvä punnita sen mukanaan tuomia hyviä ja huonoja puolia. Haastateltavat olivat omasta puolestaan pohtineet uuden yhteiskunnan ja siihen sopeutumiseen liittyviä niin negatiivisia kuin positiivisakin puolia. Negatiivisiksi nousevia asioita olivat pääasiassa heikko englannin kielitaito maassa yleisesti sekä byrokraattisuus ja hitaus asioiden hoidossa. Positiiviseksi koettiin iloinen ja rento elämäntapa sekä lämmin ilmasto. Tutkimustuloksissa on selvästi nähtävissä sopeutumista helpottavat ja nopeuttavat tekijät: ulkomaalaiset työntekijät kokevat työn, ystävien ja kielitaidon hyödyksi sopeutumisessa verkkaisemmin ja pitävät niitä erittäin merkittävinä onnistuneen sopeutumisprosessin läpiviemisessä. Uskon, että tutkimuksestani on hyötyä kaikille niille, jotka miettivät muuttamista Espanjaan työn perässä. Lisäksi toivon, että tutkimus rohkaisee kaikkia kansainvälisyydestä ja espanjalaisuudesta kiinnostuneita tarttumaan härkää sarvista ja tavoittelemaan omia unelmiaan työskentelystä ulkomailla.
Esta Aproximacion a la historia de la lengua español ha sido pensada para ser utilizada por el/la estudiante de español/LE que ha realizado ya sus estudios elementales e intermedios y empieza sus estudios universitarios de español que le exigirán conocer no sólo la lengua, sino también el contexto cultural e historico en el que el español se ha desarrollado.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten nuorten mielikuvia Espanjasta matkailumaana. Tutkimuksen teoriaosiossa tarkastellaan Espanjaa yleisesti matkailumaana ja maan yleisimpiä vetovoimatekijöitä matkailullisesta näkökulmasta. Lisäksi käsitellään mielikuvia käsitteenä, niiden muodostumista ja rakennetta sekä niiden vaikutusta matkakohteen valinnassa ja matkailumarkkinoinnissa. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmetodiksi valittiin haastattelu ja aineistonkeruu toteutettiin syyskuussa 2011. Tutkimukseen osallistui yhteensä 39 suomalaista nuorta, jotka kaikki olivat Savonia-ammattikorkeakoulun Matkailu- ja ravitsemisyksikön opiskelijoita. Iältään tutkittavat olivat 18-28 vuotiaita ja kansallisuudeltaan suomalaisia. Heistä 31 oli naisia ja kahdeksan miehiä. Aineisto kerättiin henkilökohtaisesti paikan päällä puolistrukturoidun, avoimia kysymyksiä sisältäneen kyselylomakkeen avulla. Aineisto litteroitiin puhtaaksi ja sen analysoinnissa hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen analysointimenetelmiä, kuten teemoittelua ja koodausta. Tutkimustulokset avattiin ja niitä peilattiin teoriaan. Teoriaa hyödynnettiin myös tulosten tulkinnassa. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset nuoret mieltävät Espanjan matkailubrandin vahvaksi ja elinvoimaiseksi. Suomalaisia nuoria vetää puoleensa Espanjan matkailussa useat eri vetovoimatekijät, joista vahvimpina koettiin maan lämmin ilmasto, monipuolinen kulttuuri ja iloiset ihmiset. Nuorten negatiiviset mielikuvat liittyivät pääasiassa käsityksiin Espanjasta turistien täyttämänä massaturismikohteena. Koska tutkimuksen kohteena olivat suomalaisten nuorten mielikuvat ja se suoritettiin laadullisella tutkimusotteella, tutkimustuloksia ei pyritty yleistämään. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa tämän päivän nuorten mielikuvista liittyen Espanjaan ja niitä voidaan hyödyntää etenkin Espanjan markkinoidessa maataan matkailumaana Suomeen ja muualle ulkomaille. Potentiaalisten asiakaskohderyhmien mielikuvien selvittäminen mahdollistaa Espanjalla matkailupalveluiden kehittämisen ja antaa siten kilpailuetua markkinoilla.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Espanjan Aurinkorannikolla toimivalle suomalaiselle ostos- ja palvelukeskus Centro Finlandialle. Yritys on ainoa suomalaisten palveluiden keskus Aurinkorannikolla. Sen asiakkaita ei aiemmin ollut tutkittu. Työn tavoitteena oli selvittää Centro Finlandian asiakastarpeet ja tuloksien avulla tarjota toimeksiantajalle tietoa, joka helpottaa yrityksen tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja tiedonkeruumenetelmäksi teemahaastattelut. Analyysiä suoritettiin koko tutkimuksen ajan, ja kyllääntymispiste saavutettiin kymmenennen haastattelun jälkeen. Analyysin jälkeen saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin, jotka koskivat nykyisten asiakkaiden toiveita ja odotuksia Centro Finlandiaa kohtaan nyt ja tulevaisuudessa sekä yrityksen merkitystä päivittäisenä sosiaalisena kohtaamispaikkana. Tulosten perusteella Centro Finlandia on tarpeellinen yritys Aurinkorannikon suomalaisväestölle. Yrityksessä vieraillaan viikoittain, ja se on merkittävä kohtaamispaikka. Nykyinen pääasiallinen asiakasryhmä, suomalaiset kausisiirtolaiset, kaipaa lähinnä pieniä uudistuksia, joita Centro Finlandian nykyisessä liiketilassa ei kuitenkaan ole helppoa toteuttaa. Centro Finlandia tulee säilyttämään suosionsa lähitulevaisuudessa ainutlaatuisuutensa ansiosta, mutta parantaakseen asemaansa sen on kyettävä laajentamaan suomalaista asiakaskuntaansa sekä kansainvälistymään. Se vaatii yritykseltä merkittävää uusiutumista. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksia tehdessään yrityksen tulevaisuutta koskevia päätöksiä.
The end of state socialism in central and eastern Europe has opened up the opportunity to integrate western European countries with the former centrally planned economies.Besides the historical peculiarity of enlarging the European Union to the east, a comparison with the earlier southern enlargement comprising Greece, Portugal and Spain gives important insights into mechanisms and problems of geographically extending the Union.Aim of this paper is to explore the past experience of enlarging the EU referring to the economic situation of the applicants in comparison to the member countries and to the challenges to enlargement.In the knowledge of differences, lessons can be drawn from the southern enlargement for the upcoming enlargement towards the east. Keywords: EU enlargements, transition countries
Tutkimuksessa tarkastellaan kahden suomalaisen sanomalehden, Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden, uutisointia Espanjan alueella toimineesta Baskimaan itsenäisyyttä ajaneesta baskien terroristijärjestö ETA:sta (Euskadi Ta Askatasuna, Baskimaa ja Vapaus) vuonna 1979. Tarkastelu kohdistuu sanavalintoihin, joita järjestöstä on lehdissä käytetty. Tutkimuksessa selvitetään Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden mahdollisia eroja ETA:sta uutisoitaessa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten suomalaisessa lehdistössä esitetään ETA:n väkivaltainen kansainvälisesti tuomittu toiminta vuonna 1979? Millaisia sanavalintoja ETA:sta käytetään lehdistössä? Millaisia eroja Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden uutisoinnissa on nähtävissä? Tutkimus kohdistuu vuoteen 1979, jolloin ETA:sta uutisoitiin kuukausittain järjestön toteuttamien terrori-iskujen vuoksi. Suomalaisen lehdistön lisääntynyttä uutisointia ETA:sta taustoittaa Espanjan muuttunut poliittinen tilanne, kun valtiosta oli tullut demokratia Francisco Francon diktatuurin päätyttyä vuonna 1975. Francon vähemmistökansallisuuksia sortanut diktatuuri synnytti maahan vastarintaliikkeitä, joista yksi oli Baskimaan itsenäistymistä ajanut ETA. Järjestö ryhtyi 1960-luvulla ajamaan aatettaan väkivallan keinoin. Baskimaalle myönnettiin kansanäänestyksellä autonomia vuoden 1979 lokakuussa, jota edeltäneenä kesänä ETA oli toteuttanut useita iskuja Espanjan turistikohteisiin. Tämä lisäsi uutisointia järjestöstä muualla Euroopassa ja länsimaissa. Tutkimus pohtii suomalaisen lehdistön sanavalintojen kautta sitä, näkyykö uutisoinnissa hyväksyntää ETA:n ajamalle aatteelle Suomessa, joka lähihistoriansa aikana oli taistellut olemassaolostaan. Tutkimuksen aineistona toimivat pääsääntöisesti Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden julkaisut vuodelta 1979. Helsingin Sanomien julkaisut on haettu lehden digitaalisella Aikakone-toiminnolla, ja Suomen Kuvalehden julkaisut ovat Kansalliskirjaston digitoidusta aikakauslehtikokoelmasta. Tutkielmassa on analysoitu tarkemmin 18:aa Helsingin Sanomien pidempää artikkelia ja Suomen Kuvalehdestä kolmea laajempaa reportaasia. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysiä. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta sekä Helsingin Sanomien että Suomen Kuvalehden tuominneen ETA:n toimet. Molemmissa lehdissä korostetaan selkeästi sitä, että väkivaltaisia iskuja tekevä järjestö on vaaraksi Espanjan nuorelle demokratialle. Uutisoinnissa näkyy myös selkeitä eroja. Helsingin Sanomat pyrkii uutisoinnissa mahdollisimman neutraaliin käsitteistöön, ja Suomen Kuvalehden uutisointi on selkeästi puolueellisempaa. Erot lehtien välisessä uutisoinnissa johtuvat erilaisesta lehtityypistä, kirjoittajista ja uutistyypistä. Suomen Kuvalehdessä uutistyyppinä on kantaaottavampi reportaasi ja kaikki reportaasit on kirjoittanut yksi henkilö. Helsingin Sanomissa kirjoittajia on useampi ja uutistyyppinä maltillisempi artikkeli.
Tutkimus on kuvaus tunnistaa, oppia ja ymmärtää vieraan maan tai alueen hallinto- ja organisaatiokulttuureita niistä vertailututkimusta tehdessään. Käytännön tasolla esi-merkkeinä ja aineistoina ovat Espanjan autonomisen alueen Katalonian pääkaupungin Barcelonan esikaupunki Ripollet ja Suomen Lapin läänin pääkaupunki Rovaniemi. Tut-kimuksessa vertaillaan ja tarkastellaan strategiaa, strategista suunnittelua tai strategista johtamista ja sen olemusta tutkittavissa kaupungeissa. Tutkimus kuvaa Espanjan ja Suomen kuntajärjestelmiä, ja niiden historiaa. Lisäksi tut-kimus kertoo Ripolletin ja Rovaniemen hallintokunta- ja luottamushenkilöorganisaati-oista ja kaupunkien päätöksentekoprosesseista ja niiden eroista ja yhtäläisyyksistä, stra-tegiasta ja sen suunnittelusta kaupungeissa, hallintokuntien välisestä yhteisyöstä, sekä virkamiesten ja poliittisten luottamushenkilöiden suhteista. Tutkimus on kuvaus kaikesta edellä mainitusta paikallisen kulttuurin tutkimuksen kautta kuvattuna. Sen avulla tutkimuksessa kuvataan kaupunkien hallinnon, organisaatioiden, päätöksenteon ja suunnittelun eroja. Kulttuuri on historiasta johtuvien ja opittujen arvo-jen ja toimintatapojen verkko jokaisen ihmisen ja organisaation sisällä. Tutkimus kokeilee uutta tutkimusotetta, jossa tutkimuksen aineisto on koodattu groun-ded teorialla ja sillä saatuja kategorioita ja käsitteitä on vertailtu hallintotieteen kansain-välisen vertailututkimuksen metodilla saatuihin tutkimustuloksiin strategiasta, sen suunnittelusta ja johtamisesta. Tuloksena on menetelmien toisiansa tukeva kokonaisuus, joka kertoo havainnollisesti ja laadullisesti mikä on ajankohtainen tilanne tutkittavissa kaupungeissa. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen kerta kun verrataan Espanjan ja Suo-men kuntaorganisaatioita, joten siltäkin osin tutkimus antaa uutta tietoa.