Kaikki aineistot
Lisää
In this chapter, I discuss the dissident poetics in Neuromaani (2012), an excessive Finnish experimental novel by Jaakko Yli-Juonikas (b. 1976). I examine how and what kind of, in-betweeness is produced in the novel that both harbours dissident literary modes and, at the same time, exposes the always-already murky undercurrents of the so-called mainstream and the current capitalist ‘system’. First, I introduce Neuromaani, its composition, themes, context, background and reception. After that, I lay out the theoretical background of my reading: the concepts of actual, virtual and repetition. Lastly, I examine the excess produced by the dissident poetics of in-betweeness in Neuromaani. Brian McHale argues that (descriptive) poetics itself is in-between of interpretation and theory: it can be informed by and have implications for both (McHale 1994, 59). In this regard, Neuromaani offers an interesting point of departure for contemplations on both the novel’s own poetics and on their possible interpretations but also more generally the nature of literary in-betweeness or the possible contemporary poetics of dissidence—and their counter-cultural potential. Following the Oxford English Dictionary, poetics is here understood as the creative principles or techniques informing any literary construction. This also applies, according to the OED, to social and cultural constructions, and thus, brings a wider scope of human interaction and meaning-making on various platforms into play. Jacques Rancière argues that literature (and, more generally, art) is a specific mode of language: ‘a language that speaks less by what it says than by what it does not say, by the power that is expressed through it’ (Rancière 2011, 59). He then continues naming this the ‘poetic power’ (Rancière 2011, 67). In this regard, literature is both a self-sufficient form of and an expression of society. Through these remarks, I seek to map out ways to configure and re-configure poetic spaces of being an outsider within—and along the lines of Jacques Rancière, maybe a possible way out.
Tutkielmassa etsitään sisäisen motivaation yhteyttä matematiikan oppimistuloksiin PISA2012-aineiston pohjalta. Pääteoriana on itseohjautuvuusteoria, joka jakaa motivaation itseohjautuvuuden perusteella kuuteen osaan, sisäisen motivaation ollessa kaikkein itseohjautuvin motivaation muoto. Sosioekonominen tausta on suurin yksittäinen koulumenestystä määrittävä ympäristötekijä. Oppiminen on päämäärätietoista, aktiivista ja säädeltyä toimintaa. Matematiikan oppimistuloksiin vaikuttaa pitkällä aikavälillä jopa älykkyyttä enemmän se, miten opiskelee ja miten on motivoitunut. Koulutuksen tasa-arvo takaa jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet tehdä itseään koskevia, mielekkäitä koulutuksellisia valintoja. Ympäristötekijöinä koulu ja luokkahuoneyhteisö voivat osaltaan olla näyttämässä muun muassa itseohjautuvampaan suuntaan kulkevaa tietä, jolloin oppilaan tavoitteet ja päämäärät nousevat hänestä itsestään, mikä lisää sekä työhön sitoutumista että nostaa oppimistuloksia. Itseohjautuvuus ei silti tarkoita vapautta, vaan painottaa kolmen asian: autonomian, pystyvyyden ja ryhmäjäsenyyden kasvattamista toimintaan sitouttamisessa. Autonomiaa, pystyvyyttä ja ryhmäjäsenyyttä tukeva ympäristö kasvattaa toimijan itseohjautuvuutta paremmin kuin ympäristö, jossa näitä universaaleja perustarpeita ei huomioida. Työn lähtökohtana on siis hahmottaa ympäristötekijöiden vaikutusta yksilön motivaatioon, ja PISA2012-aineiston pohjalta pyrkiä löytämään luokkahuoneympäristön itseohjautuvuutta lisääviä tekijöitä matematiikan oppimisessa. Sopivien väittämien valitseminen PISA2012-aineistosta tapahtuu Sisäisen motivaation inventaariomallin avulla. Malli on itseohjautuvuusteorian pohjalta tehty kysymyspatteristo ja sisältää kaiken kaikkiaan seitsemän sisäistä motivaatiota mittaavaa osa-aluetta, joiden pohjalta valitut väittämät on yhdistetty summamuuttujiksi itseohjautuvuusteorian mukaisten toimintaa (tässä matematiikan opiskelua) ohjaavien säätelytyylien mukaan. Suomen peruskoulun 15-vuotiailla PISA2012-aineiston pohjalta laskettu matematiikan estimaatti vaihtelee itseohjautuvuuden mukaan, toisin sanoen regressioanalyysissa löydettiin eri säätelytyyleille erilaiset efektikoot. Autonomisten säätelytyylien vaikutukset matematiikan estimaattiin ovat positiivisia. Autonominen säätelytyyli viittaa itse asetettuihin päämääriin, sisäiseen kiinnostukseen ja oman toiminnan säätelyyn siten, että saavuttaisi asettamansa tavoitteen. Persoonattoman eli ei-kontrolloidun säätelytyylin vaikutus oli negatiivinen. Silloin toiminta ei itse asiassa ole säädeltyä, koska toiminnalle ei nähdä syytä eikä omia vaikutusmahdollisuuksia. Itseohjautuvuudella on siis selitysarvoa matematiikan oppimistuloksissa. Lisäksi tyttöjen ja poikien väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero eri säätelytyylien välillä siten, että poikien matematiikan oppimistuloksia estävät erityisesti matematiikkaan liittyvän ahdistuksen, paineen, jännityksen ja avuttomuuden tunteet; tarkemmin sanottuna kykenemättömyys säädellä niitä. Aiemman tutkimuksen mukaan matematiikan oppimiseen liittyvä ahdistus välittyy ennen kaikkea itselle asetettujen tavoitteiden kautta ja on tytöillä suurempaa kuin pojilla, vaikka oppimistuloksissa ei olekaan löydetty eroa. Myöskään tässä tutkielmassa matematiikan oppimistuloksissa ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välillä, joskin poikien oppimistulosten hajonta oli selvästi suurempi kuin tytöillä. Tyttöjen matematiikan oppimistuloksia heikentävät enemmän innostuksen, kiinnostuksen ja nautinnon puute, sillä autonomisten säätelytyylien käyttö nosti poikien matematiikan estimaattia enemmän kuin tyttöjen. Tulosten valossa näyttää siis siltä, että tyttöjen ja poikien matematiikan opiskelussa käyttämissä säätelytyyleissä on eroja. Sisäisesti motivoituneen oppilaan matematiikan opiskelu on vahvasti omasta halusta lähtevää, innostusta ja kiinnostusta herättävää. Mitä itseohjautuvampi oppilas on, sitä vähemmän häntä tarvitsee patistaa opiskelemaan. Osalla pojista tätä kiinnostusta on, osa taas kokee puutetta pystyvyydessä, jota vahvistaisi esimerkiksi positiivisen palautteen antaminen. Tyttöjen matematiikan opiskelua voitaisiin tukea erityisesti autonomian vahvistamisen kautta, antamalla esimerkiksi rationaalisia syitä, miksi matematiikan opiskelu on kannattavaa.
Opinnäytetyössä tehtiin Windows Server 2012 -palvelimen standardiperusteisen koventamisohjeistus eli palvelimen tietoturvamäärityksien tarkistaminen ja muuttaminen oletusmäärityksistä tietoturvallisempiin määrityksiin. Työn tavoitteena oli kuvailla, mitä CIS-Standardin mukaan tehdyn Windows Server 2012 -palvelinkäyttöjärjestelmän palvelinkoventaminen pitää sisältään. Eri lähteissä (esimerkiksi VAHTI ja KATAKRI) on määritetty vaatimustasoja, joiden mukaan palvelimet tulee asentaa järjestelmällisesti, niin että lopputuloksena on kovennettu palvelin. Lähteissä ei ole kuvattuna mikä on menettelytapa, jolla uudet järjestelmät asennetaan järjestelmällisesti. Opinnäytetyössä on käytetty PDCA-tutkimusmenetelmää, jonka avulla voidaan tehdä palvelinkoventamismäärityksiä. Työn lopussa olevassa liitteessä on kuvattu tutkimustyölopputulokset yksityiskohtaisesti. Taulukossa näkyvät palvelinkohtaiset oletusase-tukset, CIS-standardin mukainen arvo sekä suositus siitä, mikä asetus tulee määrittää palvelimelle, jotta palvelin on standardin mukaan kovennettu tietoturvallisesti.
Opinnäytetyön tutkimuksen aiheena on Microsoft SharePoint Enterprise 2013. Tarkoituksena työssäni oli tutustua uuteen SharePoint Server 2013 Enterprise versioon, sen käyttöliittymään, joihinkin uusiin ominaisuuksiin ja toimintoihin. Työssä pystytettiin SharePoint 2013 sivusto valmiin SharePoint Server 2013 Enterprise ja SQL Server 2012 asennuksen päälle, käyttöjärjestelmänä on Windows Server 2012. Sharepoint -ympäristö on pystytetty pilveen, Amazon Web Serviceen, joka tarjoaa laajan skaalan erilaisia virtualisointituotteita. SharePoint on todella laaja kokonaisuus ja sen vuoksi käydään läpi vain yleisellä tasolla ilman suurempia yksityiskohtia. Työn lopputulos olisi voinut olla huomattavasti laajempi, mutta se ei ollut tässä työssä tarpeen, kun haluttiin perehtyä järjestelmään yleisellä tasolla.
Opinnäytetyö käsittelee isoihin verkostohankkeisiin osallistuvien sisältöprojektien saamaa viestinnällistä hyötyä. Opinnäytetyön tarkoituksena on olla apuna sisältöprojektien viestintästrategian suunnittelussa ja antaa suuntaviivoja, kuinka projektit voivat hyödyntää parhaiten verkosto- ja teemahankkeiden saamaa laajaa näkyvyyttä. Selvityskohteina ovat Helsingin designpääkaupunkivuosi 2012 sekä Turun ja Helsingin kulttuuripääkaupunkihankkeet. Opinnäytetyö on tehty tilaustyönä ArtShortCut Oy:lle ja työtä on tarkoitus hyödyntää kyseenomaisen yrityksen viestintäsrategioiden suunnittelussa. Tavoitteena on, että työ on myös yleisesti sovellettavissa muiden pienten organisaatioiden ja projektien toimintaan. Tapaustutkimuksen lähteinä käytetään aikaisempien verkostohankkeiden kokemuksia haastattelemalla niissä mukana olleita henkilöitä ja hankkeista tehtyjä raportteja. Selvitystyössä käytettiin apuna TAIDA™-skenaarioanalyysia ja SWOT-metodia. Opinnäytetyön teko ajoittui vuoden 2011 loppuun ja designvuoden 2012 alkuun, joten viestintää oli mahdollista seurata myös reaaliajassa. Lopputuloksena on ohje viestintästrategian suunnitteluun ja resurssien oikeanlaiseen mitoittamiseen. Isoista verkostohankkeista ja niiden viestinnän tavoitteista ja keinoista, saadaan kattava kuva, jota voidaan soveltaa ArtShortCut Oy:n viestinnässä. Selvitystyön pohjalta voi päätellä, minkälaista viestintä on yleisesti isoissa hankkeissa ja tätä tietoa voi hyödyntää tulevaisuudessa sisältöprojektien viestintää suunniteltaessa.
Työ käsittelee System Center Configuration Manager 2012 R2-ohjelmistoa, sen perusominaisuuksia, palvelun asennuksen osia ja käsitteitä ohjelmiston toiminnan taustalla. SCCM on organisaation sisäverkon päätelaitteiden hallintaan ja valvontaan suunniteltu järjestelmähallinnan palvelu. Työssä esitellään SCCM:n tärkeimpiä taustapalveluita, jotka tukevat itse SCCM-palvelun toimintaa. Työn käytännön osassa käsitellään työharjoittelun aikana harjoittelupaikan SCCM-palvelun ympäristöön tehtyjä parannustoimenpiteitä koskien palvelulla Virtain verkossa toteutettuja käyttöjärjestelmäjakeluita. Työn käytännön osio käy läpi myös tarkemmin SCCM:n käyttöjärjestelmäjakeluiden rakennetta ja toteutusta.
The purpose of the present study was to examine the relationship between reading literacy and age in an adult population aged 25 to 65 in Nordic countries using PIAAC 2012 data. More specifically, the study examined to what extent variations in the literacy proficiency of adults are explained by age and the recentness of qualifications when variables related to education, occupation, and skill use are controlled. The statistical method was regression analysis. The recentness of education explained only a part of the performance gap between the oldest adults and others. The significance of the length and scope of initial education in developing literacy proficiency overall, is difficult to compensate. There were insignificant differences between the Nordic countries.
Pyrin pro gradu -tutkielmassani selvittämään, millä tavoin tabloidisaatio ilmenee ja näkyy kotimaisen kovan uutisjournalismin sisällöissä. Tutkimusaineistona ovat Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden uutissivujen presidentinvaaliaiheiset uutisartikkelit tammi–helmikuussa 2012. Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat perinteikkäitä päivälehtiä, joiden uutisoinnissa keskitytään kovan journalismin aihepiireihin sekä pyritään ajankohtaisuuteen, neutraaliuteen ja tasapuolisuuteen. Juuri siksi ne tarjoavat hedelmällisen maaperän tabloidisaatiota käsittelevälle tutkimukselle. Tabloidisaatiotutkimuksessa on kysymys rajanvedosta kovan uutisjournalismin ja viihteellistyneemmän, ”pehmeän” tabloidisen journalismin välillä. Tabloidisaatio terminä viittaa kehitystrendiin, jossa viihteelliset ja sensaatiomaiset piirteet leviävät kattamaan laajemmin journalistisia sisältöjä. Tabloidisaation esiintymistä päivälehtien uutissisällöissä kartoitetaan tutkimuksessani paikallistamalla erilaisia tabloidisaatiopiirteitä. Käytettävän sisällönanalyysin keinoin luokittelen tutkittavat artikkelit kovan journalismin piiriin kuuluviksi, tabloidisoituneiksi tai edellisten välimaastoon sijoittuviin. Tutkimustulosteni valossa voidaan todeta, että tabloidisaatio on uinut osaksi Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden uutisointia. Toisaalta sen esiintyminen on verrattain vähäistä, ja populaarijournalismin kaikista revittelevimmät piirteet ovat molempien lehtien osalta marginaalissa. Näen tabloidisaation ennen muuta osana journalistista evoluutiota. Journalismi ei ole mikään stattinen monoliitti, vaan pikemminkin alituisessa muutoksessa virtaava monisäikeinen kokonaisuus. Journalististen sisältöjen tabloidisoitumisella voi olla negatiivisia seurauksia, mutta toisaalta parhaimmillaan se voi tehdä journalismista kiinnostavampaa. Tabloidisaatio kylläkin voi muodostua uhkaksi laatujournalismille, jos journalistien ammattikunnassa ei ylipäätään jatkossa ole halua pitää kiinni hyvästä journalistisesta tavasta.
Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan Tietotekniikan laitoksella selvitettiin kandidaatintutkielmien tehokkaamman edistymisen mahdollisuuksia kandidaattiseminaaria kehittämällä ja ohjausresursseja keskittämällä. Aiemman toteutustavan analysoinnin ja tutkimusongelman muotoilun pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin useita tutkimus- ja kehitystoimenpiteitä, joiden tuloksena syntyi vaiheistamiseen ja tiedeviestinnän entistä saumattomampaan integrointiin perustuva KandiX-malli. Tässä raportissa kuvataan mallin iteratiivista kehittämistä ja vuosien 2012-2015 aikana saatuja tuloksia, joiden mukaan kandidaatintutkielman työstämiseen kuluva aika on lyhentynyt muutamaan kuukauteen ja tiedeviestinnän kurssin suorittajien määrä on lisääntynyt.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajien kokemuksia kuvakorttien käytöstä äitiys- ja lastenneuvolatyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Turvallisin mielin -hankkeelle kuvakorttien käytöstä, niiden hyödynnettävyydestä ja kehittämisestä äitiys- ja lastenneuvolatyössä. Opinnäytetyö tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla yksilöhaastatteluina neljältä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalta, jotka osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin -hankkeen pilottiin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineiston käsittelyssä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia: haastattelut kirjoitettiin auki, aineisto luokiteltiin ja teemoitettiin. Opinnäytetyön tuloksena oli, että Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -hankkeessa kehitettyjä kuvakortteja oli käytetty puolen vuoden aikana pääasiallisesti perhevalmennusten yhteydessä. Muissa yhteyksissä kuvakorttien käyttö oli vähäistä. Terveydenhoitajat kokivat, että kuvakortit menetelmänä ovat hyviä ja käteviä ja soveltuvat parhaiten käytettäviksi ryhmissä, erityisesti perhevalmennuksissa. Terveydenhoitajat kokivat kuvakortit hyväksi menetelmän tuoman vaihtelun ja toiminnallisuuden vuoksi. Kortit auttoivat tutustumisessa, ryhmäytymisessä ja rentouttivat illan avaamista. Ujojen ihmisten oli helpompaa puhua, kun oli kuva, johon huomio kiinnittyi. Kortti ohjasi ja rajasi keskustelua. Kuvakorttien avulla käyty keskustelu parisuhde-vanhemmuus -illassa toimi myös parin keskinäisenä avauksena: se auttoi ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen hänessä arvostaa. Keskustelut olivat antaneet tuleville vanhemmille mahdollisuuden puhua ääneen isoista asioista perhetilanteessa ja pysähtymään ajattelemaan elämäänsä tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien kehittämistarpeeksi todettiin laajempi skaala kuvia aikuisten tunnetason ilmeistä, imetyksestä, perheen arjesta, synnytyksestä, kasvatuksesta, lisää symbolisia kuvia. Korteilta toivottiin myös pienempää kokoa ja eri värejä tai sanoja kuvan toisella puolella. Kehittämishaasteena koettiin työmenetelmän monipuolisempi käyttö. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien jatkokehittämisessä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tietomallintamisen käyttömahdollisuuksia hankinnoissa ja muodostaa yrityksen hankintoja palveleva ohjeistus aiheeseen liittyen. Työtä varten tutustuttiin tietomallintamista koskevaan kirjallisuuteen ja tieteellisiin julkaisuihin sekä Yleiset tietomallivaatimukset 2012 -tietomallinnusohjeistukseen. Eri hankinnoista ja urakkalaskennasta vastuussa olevia henkilöitä haastateltiin, jotta heidän näkökulmansa ja käyttökokemuksensa tietomallien saralta saatiin esille. Tutkimuksen aikana opinnäytetyön tilannut yritys aloitti ammattikorkeakoulu Metropolian uuden kampuksen rakentamisen. Hankkeen tilaajalle oli oleellista palkata urakoitsija, jolla oli mahdollisuudet hyödyntää projektia varten tehtyä tietomallia. Hankkeen tietomallintamista painottava tilaaja mahdollisti sen, että hanketta pystyttiin käyttämään opinnäytetyössä tuomaan reaalimaailman esimerkkejä tietomallin käytöstä hankintojen apuna. Opinnäytetyön ensimmäiset luvut käsittelevät tietomallinnuksen perusperiaatteita ja erilaisia urakkamuotoja myöhempien lukujen käsitellessä haastattelutuloksia, YTV2012-tietomallinnusohjeita, kampushankkeen aikana havaittuja käyttötapoja sekä käyttöön liittyviä haasteita. Työn tuloksena saatiin hankinnan tietomallien laajempaa käyttöönottoa palvelevaa tietoa, sekä yrityksen hankintahenkilöstölle kokemusta mallien käytöstä. Työn aikana havaittiin yrityksellä olevan vaatimattomasti kokemusta tietomallien käytöstä hankinnoissa, joskin urakkalaskennan puolella kokemusta oli jonkin verran kertynyt. Havaittiin, että tietomallien laajemmalla käytöllä voidaan parantaa hankintaprosessia. Tietomallien hyödyntämisellä voidaan säästää merkittävästi aikaa niin visualisoinnin kuin määrälaskennankin saralla. Kolmiulotteisuus helpottaa myös eri suunnitelmalajien ristiriitojen havaitsemista sekä niiden ennakoimista ja korjaamista.