Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaista pohjoissuomenkarjan jalostusaines on ollut rodun kantakirjaamisen aloittamisen aikana. Selvitys tehtiin analysoimalla kantakirjoissa olleita tietoja, lisäksi kantakirjoissa olleet valokuvat ja tiedot eläimistä laadittiin sähköiseen muotoon. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Alkuperäiskarja ry. Työhön saatiin seitsemän pohjoissuomenkarjan kantakirjaa, niissä olleet tiedot koottiin Excel-taulukkoon, jonka pohjalta ominaisuustiedot laskettiin. Tietoja kerättiin eläimien lukumääristä, värityksistä, sarvellisuudesta, ruumiin mitoista sekä lehmien maitotuotoksesta. Tiedoista laskettiin keskiarvoja sekä prosentuaalisia osuuksia, jotka esitettiin pylväs- sekä ympyrädiagrammein. Kantakirjattujen eläimien ulkomuodoissa oli eroja. Eri ulkomuototyyppien lukumäärät muuttuivat suurimmaksiosaksi kantakirjavaatimuksien tiukentamisen vuoksi. Myöskään heikompituottoisia eläimiä ei kantakirjaan huolittu. Eläimien värityksien osalta suurin muutos tapahtui, kun punaisen kannan kantakirjaaminen lopetettiin. Kantakirjaamisen lopettamisesta huolimatta punaista kantaa kantakirjattiin sonnien osalta määrällisesti eniten. Maitotuokset paranivat hieman, melkein joka vuosi. Vaikka jalostusaines parani, olivat tuotokset siitä huolimatta melko riippuvaisia satovuodesta. Huonona satovuotena, myös maitotuotokset laskivat. Ruumiinmittojen kohdalla ei reilun 20 vuoden aikana ehtinyt tapahtua juurikaan muutoksia, vaan eläimet pysyivat suurinpiirtein samankokoisina. Jatkossa myös itä- ja länsisuomenkarjan kantakirjaamisesta voisi tehdä analyysiä, mikäli kantakirja-aineistoa on saatavilla. Lisäksi voisi selvittää, minkälaisia suomenkarjan eri tyypin eläimet ovat ulkomuodoltaan tällähetkellä.
The paper outlines the dilemma of mineral sourcing and sustainability while it analysis possible solutions to mitigate sustainability risks according to the current and upcoming legislative regulations of the EU and the USA. Moreover, it illustrates how one of the solutions (multi-tier supply chain management) can reduce sustainability risks in the upstream supply chain even if the indirect suppliers act outside of the visible horizon of the focal firm. The alignment with the legal requirements of SCDDA, Directive 2019/1927, DFA, and the CMR is ensured, as these regulative frameworks have been compared, evaluated, and categorized into six main areas a company in scope has to fulfill. Existing models of multi-tier supply chain management and sustainability are developed in low-complex supply chains and via the connection to best practices in the industry, a model is given that illustrates the enrolment of multi-tier supply chain management and sustainability in a high complex supply chain with up to 20 tier suppliers. A full design science approach has been applied to verify this solution. Hence the developed model has been applied in the copper supply chain at Siemens Energy, a multinational enterprise that provides sustainable solutions in electric and power engineering. Insights into the process are given and challenges during the enrolment are elaborated. Therefore managers are enabled to establish responsible sourcing in a fast-changing legal environment as well as to make their companies ready to contribute toward sustainability along the supply chain.