Kaikki aineistot
Lisää
Lappia ja Lapin-sotaa 1943. Kenttävartion päällikkö luutnantti Reino Roivanen, partisaanijohtaja luutnantti Martti Laakso, alikersantti Veikko Kyrö ja haastateltava TK-Reino Rinne. Alikersantti Kyrö oli kerran kaksi vuorokautta ryssän partisaanien vankina, mutta tuli pois. Luutnantti Roivanen suojelee poikineen mm. pohjoisia erämaa kyliä. (Er.Os.Sau, Savukoski.)
Lappia ja Lapin-sotaa 1943. Sotakoira Raisu vartioimassa partiomatkalla tauon aikana isäntiensä aseita. Ruoan ohella voi sissi keittää oikeata kahviakin, ellei hän tahdo säästää annostaan lomaa varten. ``Kun viinapullo on täynnä kahvipapuja, on tullut taas partisaanipojan lomavuoro.´´ (Er.Os.Sau, Savukoski.)
Lapin lentoliikennemahdollisuuksia ollaan kartoittamassa 1930-luvun lopulla. Yhtiö avasi kotimaan reittiliikennettä voimakkaasti ennen talvisotaa, kehityksen huipentuessa Petsamon reitin avautumiseen heinäkuussa 1940. Vas. yhtiön tj. Gunnar Ståhle ja oikealla todennäköisesti Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilä. Taustalla Aero Oy:n liikennekone de Havilland DH.89 Dragon Rapide.
Ohjaajakersantti Pentti Tuisku joutui suorittamaan 29.12.1943 Bristol Blenheim Mk. I BL-170:llä mahalaskun Suulajärven kentälle kun koneen laskutelineet eivät toimineet hydraulivuodon takia. Blenheim oli tätä ennen lentänyt Leningradin yllä kovassa it-tulessa. Tähystäjänä koneessa oli vänr. Stig Willberg ja kk-ampujana ylik. Edvard Hilden. 1/LeLv 42.
�. Kuvassa vasemmalta metsänhoitaja Leo Partanen, metsänhoitaja Niilo Jukarainen, metsänhoitaja Aimo Rautela, varatuomari Sulo Järvi, metsätieteiden tohtori Olli Makkonen, metsätieteiden tohtori Lauri Heikinheimo, puheenjohtaja Niilo Hämäläinen, agronomi Viljo Sirkiä, metsänhoitaja N. Lappalainen, ylitarkastaja J.E. Arnkil, toimitsija A.E. Sopanen, metsänhoitaja Isto Leppä, toimitsija Toivo Kuronen, toimitsija Urpo Kursu, toimitsija Kalevi Räsänen, varatuomari Peter Kuttner, sahateknikko Veikko Kontio, metsänhoitaja Mikko Kahala, metsänhoitaja Aimo Pesola, metsänhoitaja Markku Sivonen ja metsänhoitaja Paavo Valve.
Ohjaajakersantti Pentti Tuisku joutui suorittamaan 29.12.1943 Bristol Blenheim Mk. I BL-170:llä mahalaskun Suulajärven kentälle kun koneen laskutelineet eivät toimineet hydraulivuodon takia. Blenheim oli tätä ennen lentänyt Leningradin yllä kovassa it-tulessa. Tähystäjänä koneessa oli vänr. Stig Willberg ja kk-ampujana ylik. Edvard Hilden. 1/LeLv 42. Kuvassa kk-ampujan torni. Huomioi nuolien osoittamat luodinreiät kuvun päällä ja sivussa.
Ohjaajakersantti Pentti Tuisku joutui suorittamaan 29.12.1943 Bristol Blenheim Mk. I BL-170:llä mahalaskun Suulajärven kentälle kun koneen laskutelineet eivät toimineet hydraulivuodon takia. Blenheim oli tätä ennen lentänyt Leningradin yllä kovassa it-tulessa. Tähystäjänä koneessa oli vänr. Stig Willberg ja kk-ampujana ylik. Edvard Hilden. 1/LeLv 42.
Hakattua metsää Pomokairan erämaa-alueella Sodankylässä, Lapissa. Kuvan polyetyleenikuoren merkintä: Raiskioita. Alkuperäisen kuvan kehyksessä merkintä: "Lapin metsänviljelyn koko kuva". Kuva on julkaistu mustavalkoisena Häyrisen Salomaa-teoksessa (1979, 13). Kuvateksti: Lapin laajat paljaaksihakkuut ovat aiheuttaneet valtavan muutoksen luonnossa ja ihmisen elinympäristössä. Kuva Pomokairasta. Häyrinen kirjoittaa Salomaa-teoksessa (s.11): "Lapin metsäerämaat murskattiinkin kaikella sillä nousukasmaisella voimalla, mihin vain yksitoikkoinen ja ahne puuntuotantoideologia voi antaa aatteellisen taustan. Pohjoisessa on Lapin sodan jälkeen käyty uusi sota, tällä kertaa luontoa vastaan."
Hakattua ja aurattua metsää Pomokairan erämaa-alueella. Kuvan polyetyleenikuoren merkintä: Raiskioita. Häyrinen kirjoittaa Salomaa-teoksessa (1979, s.11): "Lapin metsäerämaat murskattiinkin kaikella sillä nousukasmaisella voimalla, mihin vain yksitoikkoinen ja ahne puuntuotantoideologia voi antaa aatteellisen taustan. Pohjoisessa on Lapin sodan jälkeen käyty uusi sota, tällä kertaa luontoa vastaan."
Hakkuualue Kuusamossa. Hakkuualueella kasvaa koivuja ja kuusia. Alkuperäisen kuvan kehyksessä merkintä: Kuusamo, erämaa väistyy. Kuvan polyetyleenikuoren merkintä: Raiskioita. Häyrinen kirjoittaa Salomaa-teoksessa (1979, s.11): "Lapin metsäerämaat murskattiikinki kaikella sillä nousukasmaisella voimalla, mihin vain yksitoikkoinen ja ahne puuntuotantoideologia voi antaa aatteellisen taustan. Pohjoisessa on Lapin sodan jälkeen käyty uusi sota, tällä kertaa luontoa vastaan."
Abiturienttien banderollissa lukee: "Lakkeja lakittomille. Järkeä järjettömille". Kuva on julkaistu Aamulehdessä 24.3.1945. Lehdessä kuvaan liittyvässä kuvatekstissä sanotaan seuraavasti: "Abiturientit suorittivat eilen ajelunsa koulunkäynnin päättäjäisiksi. Hilpeät, ajanmukaiset iskulauseet korostivat kuorma-autoja, jotka kuljettivat hymyileviä neitosia Tampereen kaduilla".
Hakattua ja aurattua metsää Pomokairan erämaa-alueella. Häyrinen kirjoittaa Salomaa-teoksessa (1979, s.11): "Lapin metsäerämaat murskattiinkin kaikella sillä nousukasmaisella voimalla, mihin vain yksitoikkoinen ja ahne puuntuotantoideologia voi antaa aatteellisen taustan. Pohjoisessa on Lapin sodan jälkeen käyty uusi sota, tällä kertaa luontoa vastaan." Kuvan polyetyleenikuoressa tai alkuperäisen kuvan kehyksessä ei paikkatietoja. Paikannettu kuvan 149 tietojen perusteella, sama kuvauspaikka.
Metsäauran jälkiä Lapissa. Vasemmassa yläkulmassa näkyy maa-alue, joka on valkoinen. Ks. kuva 151, sama valkoinen alue. Kuvan 151 tietojen mukaan kyseessä on metsäteollisuuden koeala. Valkoinen väri maalia tai pölyä. Häyrinen kirjoittaa Salomaa-teoksessa (1979, s.11): "Lapin metsäerämaat murskattiinkin kaikella sillä nousukasmaisella voimalla, mihin vain yksitoikkoinen ja ahne puuntuotantoideologia voi antaa aatteellisen taustan. Pohjoisessa on Lapin sodan jälkeen käyty uusi sota, tällä kertaa luontoa vastaan."
Metsäteollisuuden koeala Pomokairan erämaa-alueella Sodankylässä. Maassa näkyy metsäkoneen uria. Vasemmalla suorakulmion muotoinen ala, joka on valkoinen. Suorakulmion päässä kasvavien kuusien alaosat ovat myös valkoisia. Valkoinen mahdollisesti pölyä tai maalia. Kuvan polyetyleenikuoren merkintä: Raiskioita. Häyrinen kirjoittaa Salomaa-teoksessa (1979, s.11): "Lapin metsäerämaat murskattiinkin kaikella sillä nousukasmaisella voimalla, mihin vain yksitoikkoinen ja ahne puuntuotantoideologia voi antaa aatteellisen taustan. Pohjoisessa on Lapin sodan jälkeen käyty uusi sota, tällä kertaa luontoa vastaan."
sisällön kuvaus: Naantalilaisnuorten Lapin retki kesällä 1965. Kaksi poikaa Luirolla soutelemassa puuveneellä. Veden pinta on aivan tyyni. Luirojärvi sijaitsee Sodankylässä ja on lähde Kemijoen latvahaaralle Luirolle. Luirojärvi kuuluu Urho Kekkosen kansallispuistoon. Naantalin nuorisotoimen vuonna 2008 lahjoittamissa mustavalkokuvissa vuosilta 1964–1968 näkyy aito 1960-luvun tunnelma nuorten kampauksissa, vaatetuksessa ja tanssiliikkeissä. Kuvia on Naantalin kesäleireiltä sekä naantalilaisnuorten Lapin matkalta, tuohon aikaan nuorisotilana toimineesta Merisalista ja mopokurssilta.
sisällön kuvaus: Lapin, Oulun ja Vaasan läänien nuorisolautakunnat tekivät yhteisen tutustumismatkan Murmanskiin syksyllä 1985. Kuvassa vasemmalta Risto Kähkönen Torniosta, Martti Kotiranta Sodankylästä, Eero Saija Kemistä, Pertti Seppänen Rovaniemeltä, Vaasan läänin edustaja, Jaakko Sankala Simosta, Vaasan läänin edustaja Erik Häggman, Jorma Yli-Suomu Vaasan läänin puheenjohtaja, Seija Kähkönen Rovaniemeltä ja Jukka. Tulkkina Oili. Kuvaaja: Ebba Askonen Oulun läänistä.