Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 1 555
- Siirry seuraavalle sivulle
Vaihtoehtona kotisairaala Näytä tarkat tiedot
Kaisanlahti, Anja
Hae aiheistaKotisairaala Porissa Näytä tarkat tiedot
Meusel, Kaisu
Hae aiheistaKotisairaala saattajana Näytä tarkat tiedot
Heiskanen-Haarala, Irma
Hae aiheistaLasten kotisairaala Tampereelle Näytä tarkat tiedot
Perttula, Merja
Hae aiheistawww.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179817
www.theseus.fi/bitstrea...e_YSY20J.pdf (Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tiivistelmä Terveydenhuoltolaki 1326/2010 25§ säätelee kotisairaalan toimintaa ja kustannusperusteita. Kotisairaala tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan kotiin. Kotisairaala toiminta korvaa tai lyhentää hoitoa osastoilla erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kotisairaalaan tarvitaan aina lääkärin lähete ja hoitava lääkäri päättää soveltuvuuden kotisairaalan potilaaksi. Terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus rakentuu hoidon tarpeen arvioinnin ympärille. Järjestelmän kokonaiskustannukset, hoitoprosessien sujuvuus, hoitohenkilöstön työpanoksen kohdentuminen ja potilaan hoidon onnistuminen sekä omaisten tai läheisten kokemukset hoidon laadusta kulminoituvat hoidon tarpeen arvioinnin onnistumiseen. Kehittämistyön tarkoituksena oli pyrkiä kuvaamaan kotisairaalan toimintaa ja saada hoidon tarpeen arviointi-yksikön toiminnasta uutta tietoa. Tarkoituksena oli avata tuotteistamisprosessi ja tuotteistaa palvelutuote, jatkokehittää uusia innovaatioita ja uutta osaamista. Hoidon tarpeen arviointi-yksikkö on liikkuva ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien ja kotihoidon asiakkaiden päivystyksellisiin tilanteisiin erikoistunut diagnostiikka- ja hoitoyksikkö. Uuden toimintamallin jalkauttamisessa tarvittiin asiakassuhdemarkkinointia. Siinä keskeistä oli palvelun asiakkuussuhteen luominen, palautteiden sekä tyytyväisyyden seuranta. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin millaisena palveluntilaajat, kotihoito ja palveluasuminen, näkevät hoidon arpeen arviointi-yksikön toimintamallin. Tyytyväisyys hoidon tarpeen arviointi-yksikön toimintaan oli korkealla tasolla, vastaajista 80% oli toimintaan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Hoidon tarpeen arviointi-yksikön toimintamalli todettiin huomattavasti kustannus tehokkaammaksi kuin malli ennen tämän toiminnan aloittamista. Avainsanat (asiasanat) Kotisairaalat, Hoidon tarpeen arviointi-yksikkö, Tuotteistus
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102819008
www.theseus.fi/bitstrea...sairaala.pdf (Lapin ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö sisältää näyttöön perustuvaa teoriatietoa keskuslaskimokatetreista ja kipupumpusta. Opinnäytetyössä käsitellään keskuslaskimokatetreiden ja kipupumpun toimivuuden ylläpitoa, antibioottipumpun käyttöä, keskuslaskimokatetreiden puhdistamista, huuhtelua ja hoitoa, keskuslaskimoverinäytteiden ottoa sekä katereiden käyttöön liittyviä komplikaatioita. Edellä mainittujen asioiden lisäksi opinnäytetyössä käsitellään perehdyttämistä, joka on osa potilasturvallisuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytysopas Tornion kotisairaalan henkilökunnan käyttöön. Perehdytysopas sisältää teoriaan pohjautuvat ja näyttöön perustuvat ohjeet keskuslaskimokatetreiden, kipupumpun ja antibioottipumpun käytöstä. Lisäksi yleisohjeistukset haavojen hoidosta, sedaatiosta ja verensiirrosta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka lopputuloksena syntyi perehdytysopas. Perehdytysoppaan tavoitteena oli vastata Tornion kotisairaalan henkilökunnan toiveisiin ja tarpeisiin. Perehdytysopas on informatiivinen ja selkeä, sen tavoitteena on helpottaa työntekijöiden työtä käytännön työtä. Perehdytysopasta voidaan käyttää apuna uusien työntekijöiden, sijaisten ja opiskelijoiden perehdyttämisessä, jolloin se myös mahdollistaa yhdenmukaisen perehdyttämisen. Perehdytysopas tuotettiin sähköisessä ja kirjallisessa muodossa toimeksiantajalle.
Kotisairaala vähentää vuodeosastopäiviä Näytä tarkat tiedot
Viialainen, Riitta
Hae aiheistaKotisairaala on varteenotettava vaihtoehto Näytä tarkat tiedot
Enävaara, Leena
Hae aiheistaKoillinen Kotisairaala : sairaala kotona Näytä tarkat tiedot
Holvitie, Pirkko
Hae aiheistaKotisairaala kaipaa lain turvaa Näytä tarkat tiedot
Ahlblad, Jaana
Hae aiheistaKotisairaala tuo sairaalapalveluja kotiin Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732044
www.theseus.fi/bitstrea...to_Rilla.pdf (LAB-ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kotisairaalan avulla potilaan sairaalajaksoa voidaan lyhentää ja sen avulla pystytään vähentämään sairaalan vuodeosastojen ja päivystyksen kuormitusta. Kotisairaalassa hoidetaan kaikenikäisiä potilaita mutta suurin osa potilaista on kuitenkin iäkkäitä. Hoito on määräaikaista kotona toteutettavaa sairaalahoitoa. Opinnäytetyön tavoitteena on perehdyttää sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka ovat tulossa harjoitteluun Päijät-Soten kotisairaalaan. Hyvällä perehdytyksellä varmistetaan opiskelijoiden oppimista kotisairaalaan tehtävistä ja vastuusta. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Tarkoituksena on tuottaa sairaanhoitajaopiskelijoille perehdytysopas Päijät-Soten kotisairaalaan. Opinnäytetyön teoriaperustassa käsitellään yleisesti kotisairaalan toimintaa ja siellä toteutuvaa kliinistä hoitotyötä. Lisäksi käsitellään moniammatillisuutta kotisairaalassa ja potilasturvallisuutta yleisesti. Opas on suunnattu opiskelijoille, jonka takia teoriaperustassa käsitellään sairaanhoitajaopiskelijan ohjattu harjoittelu. Opinnäytetyön aihetta oli toivottu, sillä kotisairaalassa ei ollut opiskelijoille opasta. Opas tehdään sähköisesti ja se lähetetään kotisairaalan henkilökunnan käyttöön. Tarkoituksena on, että henkilökunta lähettää oppaan opiskelijoille ennen harjoittelun alkamista.
Opinnäytetyö on toteutettu osana Tulevaisuus lasten erikoissairaanhoidossa hanketta, joka on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Metropolia ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelman yhteistyönä toteuttama kehittämishanke (TuLe.) Hankkeen tarkoituksena on luoda uusia potilaslähtöisiä toimintakäytäntöjä ja kehittää saumattomia hoitopolkuja lasten erikoissairaanhoidossa. Lasten kotisairaala on suhteellisen uusi ilmiö Suomessa. Toimintaa on tällä hetkellä Hel-singin lisäksi Kotkassa ja Tampereella. Kotiin annettava hoito tulee kuitenkin tulevaisuu-dessa lisääntymään ja siksi on tärkeää, että aiheesta on olemassa teoriaa tukevia tutki-muksia. Teoreettista tietoa, sekä tietoa siitä, kuinka vanhemmat kokevat voivansa osallis-tua hoitotyön prosessiin lasten kotisairaalassa, on melko vähän saatavilla. Siksi tämän työn tarkoitus, vanhempien kokemusten selvittäminen ja kuvaaminen, on tärkeää. Opin-näytetyön tavoitteena on tuottaa vanhempien kokemuksia kuvaamalla uutta tietoa hoito-työstä lasten kotisairaalassa. Tavoitteena on myös antaa pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhemmille mahdollisuus kertoa kehittämisideoita ja ajatuksia, jotka voisivat mahdollisesti antaa uusia eväitä, kun kotisairaalatoimintaa laajennetaan pilottivaiheen jälkeen. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimustyönä, jossa teoreettinen viitekehys muo-dostuu olemassa olevan tutkitun tiedon perusteella. Asiantuntijakonsultaatiossa on hyö-dynnetty lasten kotisairaalan osastonhoitajan tietämystä. Tutkimus toteutettiin teemahaas-tattelun avulla, jossa vanhempien kokemuksien kartoittamista ohjasi hoitotyön prosessia käsittelevä haastattelurunko. Haastatteluun osallistui kolme perhettä, joissa on pitkäaikai-sesti sairas lapsi. Haastattelun aineisto analysoitiin induktiivisin sisällön analyysin mene-telmin. Tulokset ovat teoriaa tukevia; kokemukset kotona tapahtuvasta hoitotyöstä ovat sairaalaan verrattuna pääosin positiivisia. Kotisairaala mahdollistaa lapsen asumisen kotonaan muun perheen kanssa ja on siten vaihtoehto kodin ulkopuoliselle hoidolle. Kotona tehtävässä työssä hoitajalta vaaditaan monipuolista osaamista ja vuorovaikutustaitojen, päätöksente-kokyvyn ja kokemuksen merkitys korostuu.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-87-4
www.theseus.fi/bitstrea...lkaisu_D.pdf (Kajaanin ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113799
www.theseus.fi/bitstrea...oma_elli.pdf (Vaasan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Vaasan keskussairaalan kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä laadullinen tutkimus aiheesta lasten kotisairaala ja selvittää, millaisena lasten kotisairaala näyttäytyy suomalaisessa hoitotyön kontekstissa sekä millaisena sairaanhoitajat kokevat työnsä lasten kotisairaalassa. Tutkimus tehtiin työntekijöiden ja kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa lasten kotisairaalasta työntekijöiden kertomana. Uuden tiedon avulla lasten kotisairaalaa voidaan kehittää sekä kohdeorganisaatiossa että muualla Suomen lasten kotisairaaloissa. Tässä tutkimuksessa aihetta lähestytään yleisestä yksityiseen. Aluksi tarkastellaan tervettä lasta ja nuorta. Teoria etenee kohti sairaudenhoitoa, lasten hoitotyön periaatteita ja lopuksi lasten kotisairaalaa hoidon ja palveluiden antajana Suomessa sekä Vaasassa. Tämän tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ovat lapsipotilas, kotisairaala ja kotisairaanhoito. Tietoa haettiin eri tietokannoista sekä kirjoista. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kotisairaalan työntekijöitä yksitellen. Aineistoa analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista tehtiin seuraavia johtopäätöksiä: lasten kotisairaalassa hoidetaan lapsia 16 ikävuoteen saakka. Hoito tapahtuu pääasiassa kotona, mutta työtä tehdään myös polikliinisesti. Potilasmateriaali on laaja-alaista ja yhteistyön näkökulmasta moninaista. Sairaanhoitajien työnkuva on monipuolinen, ja se vaatii hyviä kliinisiä hoitotyöntaitoja, hyvää osaamista lasten hoitotyöstä sekä sopivaa, rohkeaa luonnetta sekä kykyä työskennellä yksin ja huomioida koko perhe. Sairaanhoitajat kokevat työnsä tärkeänä, mutta osittain henkisesti raskaana. Kehittämiskohteiksi nousivat nykyteknologian käyttöönotto osaksi hoitotyötä, vauvaperhetyön kehittäminen sekä näytteenotto laskimoverisuonesta. Lisäksi kehittämisideana tuli lääkärin tuleminen mukaan kotikäynneille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819578
www.theseus.fi/bitstrea...la_Leena.pdf (Lapin ammattikorkeakoulu - Theseus)
Suomessa on meneillään valtakunnallinen, julkisen sektorin sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelurakenteiden kehittäminen ja uudistaminen. Sen yhtenä tavoit-teena on vähentää laitoshoitoa lisäämällä kotiin annettavia palveluja ja samalla hillitä kuntien palveluiden järjestämisestä koostuvia kustannuksia. Uudistuksella pyritään myös takaamaan riittävät palvelut jatkuvasti kasvavalle ikäihmisten mää-rälle ja tukemaan heidän kotona selviytymistään. Tämän opinnäytetyönä toteutetun, toiminnallisen kehittämistyön tarkoituksena on ollut luoda Sodankylän kuntaan perusterveydenhuollontasoisen kotisairaalan käynnistämisen suunnitelma ja kotisairaalapotilaan saumaton hoitopolku. Tavoit-teena on laitoshoidon vähentäminen ja kotona asumisen tukeminen sekä kustan-nusten hillitseminen. Työssä tarkastellaan tärkeimpiä syitä kotisairaalatoiminnan käynnistämiselle, pohditaan minkälaiset potilaat hyötyvät kotisairaalahoidosta ja mitä etuja kotona toteutettava hoito tarjoaa sekä mitä muita tutkimusaineistosta nousseita ideoita täytyy huomioida, kun käynnistetään kotisairaalatoimintaa So-dankylän kunnassa. Tämä kehittämistyö toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin ja lähestymistapa oli konstruktiivinen. Kotisairaalatoiminnan lähtökohtia kuvattiin lakeihin, asetuksiin ja suosituksiin sekä Sodankylän kunnan ikäihmisten hoitotyön nykytilaan ja resursseihin perustuen. Tutkimusaineistoa ja ideoita kerättiin hoita-jille suunnatulla lomakekyselyllä, moniammatillisten ryhmäkeskusteluiden avulla sekä käytännön kokemustietoon ja kahteen kotisairaalaan tutustumalla. Saatujen kehittämisideoiden tuloksena luotiin Sodankylän kunnan tarpeita vas-taava Sodankylän Kotisairaalan käynnistämisen suunnitelma ja kotisairaalapoti-laan saumaton hoitopolku. Moniammatillisesti toteutettavan palvelukokonaisuu-den käynnistämisellä vuonna 2017 voidaan parantaa ikäihmisten hoitotyöhön osallistuvien eri organisaatioiden välistä yhteistyötä ja hoitaa Sodankylän ikäih-miset inhimillisesti kotona tai palveluasumisyksiköissä ilman raskaita laitossiirtoja kustannuksia säästäen. Tuomalla palvelut kotiin tuetaan ikäihmisten sairauksista paranemista ja kuntoutumista elämänlaatua parantamalla. Asiasanat kotisairaala, kotihoito, kotisairaanhoito, kotisairaala-hoito, saattohoito
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053010997
www.theseus.fi/bitstrea...roAnnika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 25§ mukaan kunnan on järjestetävä alueensa asukkaille kotisairaanhoito. Kotisairaalahoito on määräaikaista ja tehostettua kotisairaanhoitoa. Hoidon järjestäjänä voi olla perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito tai edellä mainitut yhdessä tai yksityinen toimija. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotisairaalan hoitotyön toteuttamisen laatukriteerit asiakkaan, hoitohenkilökunnan sekä omaisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin sitää, mitä on laadukas hoitotyö kotisairaalassa ja miten sitä voidaan toteuttaa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka on yksi yleisimmistä kirjallisuuskatsauksen tyypeistä. Sitä voidaan sanoa yleiskatsaukseksi ilman tiukkoja raameja. Tarkoituksena oli kerätä laadukkaita ja luotettavia tutkimuksia, jotka antaisivat vastauksen tutkimuskysymykseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella opinäytetyössä on kerrottu mitä on laadukas hoitotyö ja mitä siinä pitää ottaa huomioon. Opinnäytetyössä on myös tutkimusten avulla määritelty mitä on kotisairaala sekä kotisairaalan yleisimmät asiakkaat. Tutkimustulos kirjallisuuskatsauksen kautta todettuna oli, että asiakkaan motivaatiolla sekä tyytyväisyydellä, hoitotyön tekijän ammattitaidolla ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksilla olevan suuri merkitys kotisairaalatyön toteuttamisessa laadukkaasti. Lisätutkimusta tarvitaan kotisairaalatoiminnan toteuttamisesta Suomessa. Kotisairaalan mahdollisuudesta asiakkaiden tietoon ja vaihtoehtona sairaalahoidolle tuodaan liian vähän julki terveydenhuollon yksiköissä. Kotisairaalatoiminnan on todettu tutkimuksissa edistävän asiakkaiden parantumista omassa tutussa ympäristössä ja omien ruutiniensa ympäröimänä. Kotona saatu hoito suojaa myös asiakkaita mahdollisilta sairaalainfektioilta.
Kotisairaala : antoisa työ- ja oppimisympäristö Näytä tarkat tiedot
Ruusunen, Tuula
Hae aiheistaLasten akuutti kotisairaalatoiminta on aloitettu Suomessa vuonna 2011. Toimintaa harjoite-taan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa, Espoo) ja potilaat tulevat näistä kunnista. Koska kyseessä on erityisen uusi ilmiö, on jo aiempaa tutkittua tietoa aiheesta saatavilla erityisen vähän. Uuden tiedon hankkiminen aiheesta onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä lasten akuuttia kotisairaalatoimintaa pyritään jatkamaan ja laajentamaan tulevaisuudes-sa. Tällä tutkimuksella kartoitamme vanhempien kokemuksia lasten akuutista kotisairaala-hoidosta ja pyrimme tuottamaan aiheesta uutta tietoa. Vanhemmat pääsevät myös näin osaltaan kehittämään mahdollisia tulevaisuuden käytänteitä lasten akuutin kotisairaalatoi-minnan piirissä. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimustyönä teemahaastattelumenetelmää ja sisällönanalyysia hyödyntäen. Tuloksia kerättiin yhteensä kolmelta vanhemmalta, joiden lapset ovat tai ovat lähiaikoina olleet akuutin kotisairaalan asiakkaina. Jokaisessa haastatte-lussa noudatettiin samaa teemahaastattelurunkoa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyk-sessä hyödynsimme aiempaa löytämäämme tutkimustietoa. Opinnäytetyön tulokset myötäävät osittain jo aiempaa tutkittua tietoa. Vanhemmat kokevat kotisairaalan olevan arkea helpottava ja elämänlaatua parantava hoitomuoto. Vanhemmat valitsisivat sairaalanhoidon sijaan kotisairaalahoidon lapselleen. Kotisairaalahoito koetaan mutkattomana ja luotettavana tapana huolehtia lapsen terveydestä ilman, että perhe joutuisi jatkuvasti asioimaan sairaalassa. Lasten akuutin kotisairaalan henkilökunnan ammattitaitoa arvostetaan ja heidän koetaan käyttäytyvän perheiden kodeissa arvokkaasti. Vanhemmat toivovat parannuksia kommunikaatioon sekä sairaalan että kotisairaalan että itsensä ja koti-sairaalan välissä. Myös kotisairaalan sisäiseen kommunikaatioon toivotaan parannuksia. Vanhemmat pitävät tärkeänä muutoksista ilmoittamista ja sovitun noudattamista. Pääosin kokemus kotisairaalan asiakkuudesta on vanhemmille positiivinen. Tutkimustuloksia voi-daan hyödyntää tulevaisuudessa lasten akuutin kotisairaalatoiminnan kehittämisessä.
Rovaniemen kotisairaala laajenee ja voi hyvin Näytä tarkat tiedot
Helariutta, Tuula
Hae aiheistawww.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511188
www.theseus.fi/bitstrea...nele.pdf.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyminen aiheuttaa tarvetta reagoida laajasti ikärakenteen muutokseen. On suunniteltava ja tarjottava eri ikäisten väestöryhmien tarpeisiin suunnattuja monipuolisia palveluja. Yhtenä tärkeänä tarkastelun ja suunnittelun kohteena on kotona asumista mahdollistavat terveydenhoitopalvelut. Lapuan kaupungissa aloitti keväällä 2020 pilottikokeiluna kotisairaala, joka täydentää kaupungin tarjoamia terveydenhoitopalveluja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kotisairaalan asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksia kotisairaalatoiminnasta sekä tutkia kotisairaalatoiminnan pilottijakson vaikutusta osana organisaation terveyspalveluita. Työn tarkoituksena on toiminnasta kerätyn tutkimusaineiston avulla kehittää kotisairaalan laadukasta toteuttamista organisaation omana toimintana. Opinnäytetyössä on sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä. Määrällinen eli kvantitatiivinen aineisto saatiin kotisairaalan toimintaan liittyvistä dokumenteista ja tilastoista sekä kotisairaalan asiakkailta kerätystä kyselytutkimuksesta (n=11). Tutkimustulokset esitetään sekä kirjallisessa muodossa että teemaa havainnollistavina kuvioina. Laadullinen eli kvalitatiivinen aineisto kerättiin henkilö-kunnalle (n=4) kohdistetusta SWOT- nelikenttäanalyysistä ja vertaishaastattelusta sekä asiakkailta kerätyn kyselytutkimuksen avoimien kysymysten vastauksista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jota ohjasi tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset. Analyysi toteutettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Kotisairaalan pilottijakson ajalta saatujen positiivisten vaikuttavuusarvioiden perusteella kotisairaalatoiminta vakinaistettiin vuoden 2021 alusta lähtien. Kotisairaala-toiminnan avulla asiakkaiden osastojaksot ovat lyhentyneet tai ne on vältetty kokonaan. Kotisairaalan pilottijakson aikana on luotu toimiva hoitopolku ja toimintatapa palliatiivisen hoitopäätöksen saaneille asiakkaille. Tulevaisuudessa kotisairaalatoimintaa voidaan kehittää muun muassa terveysteknologian avulla, tämä olisi myös ajankohtainen kotisairaalatoimintaan liittyvä jatkotutkimuksen aihe.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912255
www.theseus.fi/bitstrea...y%c3%b63.pdf (Savonia-ammattikorkeakoulu - Theseus)
Sairaalatasoinen hoito on osittain siirtynyt kotiin. Terveydenhuoltolaissa määritellään kotisairaalahoito määräaikaiseksi, tehostetuksi kotisairaanhoidoksi. Toiminta voi olla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai niiden yhdistettynä järjestettyä palvelua. Lain perusteella hoitosuunnitelman mukaiset potilaan hoidossa käytettävät lääkkeet ja hoitotarvikkeet kuuluvat hoitoon. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 25 §.) Kiinnostuimme sairaanhoitajan työnkuvasta kotisairaalatoiminnassa, sillä kotisairaalatoiminta on tänä päivänä lisääntymässä. Kainuussa Aliisa eli akuutti liikkuva sairaanhoito toiminta aloitettiin Suomussalmella elokuussa 2017. Aliisan toiminta laajeni Sotkamoon ja Kuhmoon 1.2.2018, viimeisimpänä Aliisan toiminta on aloitettu Kajaanissa tammikuussa 2019. Tämän opinnäytetyön lopputuloksena on Aliisan eli akuutin liikkuvan sairaanhoidon sairaanhoitajan perehdytysopas. Sairaanhoitaja työskentelee asiakkaan kotona yksin, minkä vuoksi hänellä tulee olla useamman vuoden työkokemus akuuttisairaanhoidosta ja vanhustyöstä, sekä tuntemusta kotihoidosta. Perehdytysoppaan avulla opiskelija tai uusi työntekijä voi rauhassa perehtyä sairaanhoitajan työnkuvaan itsenäisesti ja sairaanhoitajan työtehtävät tulevat näkyväksi. Perehdytysoppaan läpikäymisen jälkeen perehdyttäminen käytännön työhön on helpompaa, kun sairaanhoitaja tietää mitä hänen tulisi osata pärjätäkseen työssä ja hän voi suoraan sanoa, mihin hän tarvitsee vielä ohjausta tai koulutusta
Lasten kotisairaala : laadukasta ja kannattavaa hoitoa lapsille Näytä tarkat tiedot
Lähdeaho, Marja-Leena
Hae aiheistaOikeus kuolla kotona : kotisairaala hyvän kuoleman tukena Näytä tarkat tiedot
Saarelma, Kaija
Hae aiheistaKotisairaala on "hieno systeemi" : Tampereella se tiedetään Näytä tarkat tiedot
Jyväkorpi, Pirkko
Hae aiheistawww.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101121097
www.theseus.fi/bitstrea...ff_Katja.pdf (Lapin ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...ja_liite.pdf (Lapin ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kattava ohjeistus Inarin kuntaan vuonna 2023 perustettavan kotisairaalatoiminnan käynnistämiselle. Perustettavan kotisairaalan tavoitteena on asiakaslähtöisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden tuottamisen lisäksi Ivalon terveyskeskuksen vuodeosaston ja päivystyksen kuormituksen keventäminen. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja työn toimeksiantajana oli Inarin kunnan sosiaali- ja terveysosasto. Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin tutkitun tiedon ja kirjallisen materiaalin lisäksi kolmeen eri Lapin alueen kuntaan tehtyjen benchmarking-käyntien pohjalta kerättyjä tietoja sekä hyödynnettiin Inarin kunnalta saatua materiaalia. Tarkastelussa hyödynnettiin sisällönanalyysiä ja sen pohjalta laadittiin varsinaisen opinnäytetyön lisäksi erillinen dokumentti nimeltään ”Ohjeistus Inarin kuntaan vuonna 2023 perustettavan kotisairaalan toiminnan käynnistämiselle”. Kehittämis- ja tutkimustyössä tarkasteltiin kotisairaalan perustamisen kannalta olennaisia tietoja. Kyseisen työn perusteella voitiin määritellä, mitä laadittavan ohjeistuksen tulee sisältää, jotta sitä voidaan hyödyntää toimintaa käynnistettäessä. Ohjeistus laadittiin ohjausryhmän toivomassa laajuudessa ja siihen on avattu kehittämis- ja tutkimustyön pohjalta esille nousseet, toiminnan kannalta merkitykselliset asiat. Ohjeistuksessa on kerrottu kotisairaalasta käsitteenä sekä perustettavan kotisairaalan toimintaympäristöstä. Lisäksi työhön on kirjattu yksityiskohtaisesti Inarin kuntaan perustettavassa kotisairaalassa annettavia hoitoja sekä tarvittavia lääkkeitä, välineistöä, tiloja ja tarvikkeita. Työssä on pohdittu myös henkilöstöön liittyviä asioita sekä avattu toiminnan kustannusvaikuttavuutta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotisairaalan perustaminen Inarin kuntaan on kokonaisuudessaan kustannusvaikuttavaa riippumatta siitä, tarkastellaanko asiaa taloudellisten vaikutusten vai terveysvaikutusten näkökulmasta. Toiminnan käynnistäminen tulee olemaan perusteltua niin palveluntuottajan kuin asiakkaidenkin näkökulmasta katsottuna.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265791
www.theseus.fi/bitstrea...Korhonen.pdf (LAB-ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa Kirkkonummen kotisairaalan hoitotyön johtajille asiakastyytyväisyyden johtamisen malli palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen. Kehittämishankkeen aihe nousi kotisairaalan esihenkilön toiveesta selvittää kotisairaalan asiakastyytyväisyyttä, jotta kotisairaalan toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää kohdennetusti. Kirkkonummen kunnan hyvinvointistrategiassa vuosille 2018-2021 oli yhtenä hyvinvointia tukevien palveluiden osana maininta kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista. Strategiassa mainittiin, että kunta lisää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä ohjaa palveluntuotantoa aiempaa voimakkaammin kuuntelemalla kuntalaisia. Kehittämishankkeessa asiakastyytyväisyyttä mittaava aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kehittämishankkeen aineisto analysoitiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmien avulla. Kotisairaalan asiakastyytyväisyyskysely osoitti asiakkaiden olleen pääsääntöisesti tyytyväisiä kotisairaalasta saatuun hoitoon ja palveluun. Etenkin kotisairaalan henkilökunnan asiantuntevuus, osaaminen ja asiakkaan kohtaaminen sai kiitosta. Asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi kehityskohteeksi koettiin asiakkaan osallistumismahdollisuus oman hoidon suunnitteluun.
Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla lasten kotisairaalatoiminnan etuja pitkäaikaisesti sairaiden lasten hoidossa. Tutkielman tavoitteena oli koota tutkimustietoa kotisairaalatoiminnasta pitkäaikaisesti sairaiden lasten hoidossa hyödynnettäväksi lasten kotisairaalatoiminnan suunnitteluprosessissa. Tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia etuja kotisairaalassa toteutettu hoito tuo pitkäaikaisesti sairaille lapsille ja heidän perheilleen? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena keväällä 2019. Kirjallisuushaku tehtiin CINAHL-, Scopus-, Medline- ja Medic- tietokannoista. Tutkielmaan valikoitui kuusi alkuperäistä, englanninkielistä, vertaisarvioitua tutkimusta, jotka oli julkaistu vuosina 2013–2018. Tässä tutkielmassa esiin nousseet tulokset kotisairaalahoidon tuomista eduista pitkäaikaisesti sairaille lapsille ja heidän perheilleen jaoteltiin teemoittain seuraavasti: Fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalisten suhteiden ja perheyhteyden vahvistaminen ja elämänlaadun parantaminen. Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esille lasten kotisairaalahoidon elämänlaatua lisäävä vaikutus niin lapselle kuin koko perheelle. Elämänlaatu on erityisen merkittävä asia silloin, kun on kyseessä joko pitkäaikaisen sairauden hoito tai elämän loppuvaiheen hoito. Elämänlaadun kokeminen kotona paremmaksi pitää yllä virkeämpää mieltä ja luo toivoa vaikeassakin tilanteessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulos tukee lasten kotisairaalatoiminnan hyödyllisyyttä erityisesti pitkäaikaisesti sairaiden ja palliatiivista hoitoa tarvitsevien lasten hoidossa. Tulevaisuudessa niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin kansainvälisestikin on perusteltua kehittää edelleen lasten ja nuorten palveluja niin, että Maailman terveysjärjestön suositusten mukaisesti (WHO 2017) perheitä voitaisiin auttaa lähellä heidän luonnollista toimintaympäristöään, kotia, myös erikoissairaanhoidon osalta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221118
www.theseus.fi/bitstrea...0Johanna.pdf (Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla kotisairaalan toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti tarkasteltuna sekä sitä, miten kotisairaala tukee ikäihmisen kotona asumista. Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa, jota voidaan hyödyntää kotisairaalan kehittämisessä. Integroiva kirjallisuuskatsaus valikoitui menetelmäksi, koska haluttiin saada laaja näkemys kotisairaaloiden toiminnasta. Integroiva kirjallisuuskatsaus rakentui tutkimuskysymysten määrittelystä, systemaattisesta tiedon hausta, alkuperäistutkimusten valinnasta, tulosten analysoinnista ja tulosten esittämisestä. Kirjallisuushaku tehtiin suomalaisista ja kansainvälisistä tietokannoista. Saatiin yhteensä 655 artikkeliviitettä, joista 14 tutkimusartikkelia valittiin katsaukseen. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kotisairaala toimi useassa maassa ja siitä käytettiin eri nimikkeitä, toimintaperiaatteet olivat yhtenäiset kansallisesti ja kansainvälisesti. Keskeisimmät kotisairaalan toimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti tarkasteltuna sekä kotisairaala ikäihmisen kotona asumisen tukena alaluokat olivat kuvaus kotisairaalan toiminnasta, hyödyt, elämänlaatu ja ympäristö. Kotisairaaloiden toimintaa ja hoitotyön sisältöä oli tutkittu vähän. Toimintaa oli kehitetty ja luotu erilaisia malleja. Jokainen maa oli kehittänyt kotisairaalan vastaamaan omia tarpeita niillä resursseilla, jotka heillä olivat käytössä. Ikäihmiset kokivat kodin hoitoympäristönä turvalliseksi ja luottamukselliseksi. Palvelurakennemuutoksen myötä oli kiinnitetty huomiota siihen, että ikäihmiset saivat olla kotona elämänsä loppuun asti. Ikäihmisen sairastuessa kotisairaala tarjosi hoidon kotiin, joka ylläpiti toimintakykyä ja paransi elämänlaatua.