Kaikki aineistot
Lisää
Ruokatorvisyöpä on väestön ikääntymisen vuoksi yleistyvä sairaus Suomessa ja muissa länsimaissa. Ruokatorvisyövän tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholin suurkulutus, gastroesofageaalinen refluksitauti ja liikalihavuus. Sairauden ainoa parantava hoito on syöpäkasvaimen kirurginen poisto. Sairauden ennuste on kuitenkin huono ja se todetaan usein vasta syövän levinneessä vaiheessa. Tällöin keskitytään oireenmukaiseen hoitoon ja elämänlaadun vaalimiseen. Sairauden kaikissa vaiheissa on huolehdittava kivun, nielemisvaikeuksien ja ravitsemushäiriöiden hoidosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen ajantasaista tutkimustietoa ruokatorvisyövän hoitotyöstä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa ruokatorvisyövän hoidosta. Työn tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö toteutui kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tutkimuskysymys oli, minkälaista osaamista sairaanhoitajalta vaaditaan ruokatorvisyöpää sairastavan potilaan hoitotyössä. Tutkimusaineistoksi kerättiin hoitotyön sähköisistä tietokannoista (Finna, CINAHL, Medic, Medline, PubMed ja Terveysportti) sekä manuaalisesti Google-hakupalvelimen avulla. Aineistoksi valittiin 29 julkaisua, jotka analysoitiin aineistoa teemoittelemalla ja yhdistelemällä. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajalta vaadittava osaaminen ruokatorvisyövän hoitotyössä voidaan jakaa kirurgisen hoidon, säde- ja solunsalpaajahoidon, ravitsemushäiriöiden hoidon, kivunhoidon, psykososiaalisen tuen antamisen ja palliatiivisen hoitotyön teemoihin. Johtopäätöksenä voitiin todeta sairaanhoitajan roolin ruokatorvisyöpäpotilaan hoitotyössä olevan keskeinen ja roolin edellyttävän laaja-alaista osaamista. Kliinisten taitojen rinnalla korostuvat ohjausosaaminen ja vuorovaikutustaidot
Opinnäytetyössä laadittiin luonnos Janakkalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat kunnan paikalliset olosuhteet huomioivia määräyksiä, joiden tavoitteena on estää ja vähentää ympäristön pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelumääräysten laatiminen perustuu ympäristönsuojelulakiin. Osana työn tavoitetta oli selvittää Janakkalan kunnan paikalliset olosuhteet, kuten pohjavesialueiden tilanne, ranta-alueet, sekä maankäytön laatu, jotta paikalliset olosuhteet huomioivia määräyksiä voitiin valmistella. Janakkalan kunnalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojelumääräyksiä. Tarve määräyksille oli tunnistettu kuitenkin jo aiemmin ja määräysten valmistelu oli aloitettu 2022 hakemalla kunnanvaltuustolta lupa ympäristönsuojelumääräysten laatimisen aloittamiseksi. Ympäristönsuojelumääräykset koostuvat kahdesta osasta: määräysosasta, jossa annetaan varsinaiset määräykset ja perusteluosasta, joissa kerrotaan mihin määräykset perustuvat ja on tarkennettu määräyksissä käytettyä terminologiaa. Tämä opinnäytetyö rajattiin koskemaan vain ympäristönsuojelumääräysluonnoksen määräysosaa, eikä perusteluita otettu huomioon varsinaisessa opinnäytetyössä. Perusteluosa tehtiin kuitenkin määräysten rinnalla, jotta määräysten oikeellisuus saatiin varmistettua. Janakkalan kunnalla oli tunnistettu ongelmakohtia, joiden takia määräyksille oli erityisesti tarve. Määräyksiä tehdessä pyrittiin huomioimaan ongelmakohdat ja paikalliset olosuhteet mahdollisimman monipuolisesti. Määräyksiä valmisteltiin kahdeksaan eri teemaan liittyen, yhteensä 41 kappaletta. Määräysluonnos valmisteltiin teoriapohjaan tutustumalla, vertailemalla muiden kuntien ja kaupunkien määräyksiä, sekä keskustelemalla Janakkalan kunnan ympäristönsuojelun viranhaltijoiden kanssa. Opinnäytetyöhön kerättiin tietoja Janakkalan paikallisista olosuhteita, joita voidaan hyödyntää, kun ympäristönsuojelumääräyksiä tulevaisuudessa päivitetään.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä monitavoitteinen hoito- ja käyttösuunnitelma Kanta-Hämeessä Lopen kunnassa sijaitsevalle Isokorkeen ulkoilualueelle. Isokorkeen ulkoilualue sijaitsee Lopen keskustassa koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä ja on kooltaan hieman alle kuusikymmentä hehtaaria. Alue on kuntalaisten sekä myös ulkopaikkakuntalaisten ahkerassa ympärivuotisessa ja monipuolisessa virkistyskäytössä. Työn toimeksiantaja oli Lopen kunta ja työ oli tyypiltään toiminnallinen. Isokorkeen aluetta on hoidettu hyvin pitkälti perinteisten talousmetsien hoidon oppien mukaan. Nykytrendin mukaisesti alueella pyritään jatkossa monitavoitteisempaan metsien hoitoon, jossa huomioidaan erilaisia ja keskenään ristiriitaisiakin näkökulmia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä tähän tarpeeseen alueen suunnittelua ja hoitoa tukeva metsänhoito- ja käyttösuunnitelma. Isokorkeelle on vuosituhannen vaihteessa perustettu puulajipuisto, joka on kiireellisen hoidon tarpeessa. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli suunnitella samalla puulajipuiston kunnostus- ja hoitotoimenpiteet. Hoitosuunnitelman teko alkoi alueen pohjatietojen tutkimisella. Lopen kunnan vastuuhenkilöiden kanssa käytiin läpi suunnitelmia, näkemyksiä ja tavoitteita Isokorkeen alueelle. Isokorkeen alueesta oli tehty vuonna 2010 luontokartoitus, joka antoi hyvän pohjan alueen lajiston ja ominaisuuksien hahmottamiseen. Aikaisessa vaiheessa aloitettiin myös maastossa tehtävä alueen inventointi. Inventoinnin pohjana käytettiin Metsäkeskuksen paikkatietoaineistoja ja metsävaratietoja. Inventoinnin aikana ja sen jälkeen pohdittiin kuviokohtaisesti metsänhoidon toimenpide-ehdotukset. Puuston kasvusta ja kehityksestä laadittiin Iptim-ohjelmalla simulaatioita, joista käy ilmi puuston kasvun ja puumäärien arvioituja lukemia. Työn tuloksena Isokorkeen alueelle syntyi hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on voimassa vuosina 2024–2034. Hoitosuunnitelman lisäksi laadittiin lyhyt raportti Isokorkeen metsien tilanteesta, kiireellisistä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja lähitulevaisuuden hoitoehdotuksista. Hoitosuunnitelma esiteltiin Lopen kunnan ympäristöpäällikölle ja raportit luovutettiin Lopen kunnan käyttöön.
Tämän työn tilaajana oli Betset-yhtiöt, joka on suomalainen betonialan perheyritys. Sen pääaiheena oli ontelo- ja kuorilaatta valumuottien puhdistamiseen, ja raudoitukseen käytettävän monitoimiharjakoneen hydrauliikalla toimivan ajon muuttaminen sähkömoottori ja taajuusmuuttaja käyttöiseksi. Tähän liittyen laskettiin muun muassa kuorman liikkeelle saamiseksi vaadittavat voimat ja koneen ajonopeuksia. Muutoksen tarkoituksena oli, että sähkönkulutusta saataisiin pienennettyä, sekä lisättyä koneen huoltovarmuutta päivittämällä kriittiset komponentit yleisempiin ja helpommin saatavilla oleviin. Samalla uusittiin koneen sähkökeskus ja kaikki sähkökaapelit, sekä jäljelle jääville liikkeille jätettävän hydrauliikkajärjestelmän keskeisimmät komponentit. Myös sähkökuvat piirrettiin kokonaan uusiksi. Lopputuloksena saatiin kone, joka kuluttaa sähköä noin 90 % vähemmän kuin aikaisemmin, liikkuu melkein kaksi kertaa nopeammin, mutta pysyi kuitenkin käytettävyydeltään samankaltaisena kuin ennen. Samalla koneen kunnossapidettävyys kasvoi merkittävästi.
Imetys vaikuttaa myönteisesti ja pitkäaikaisesti lapsen kehitykseen ja turvaa vauvan hyvän ravitsemuksen. Imetys vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta ja sillä on positiivisia vaikutuksia molempien terveydelle. Imetys ja sen edistäminen luo taloudellista hyötyä kansallisella tasolla sekä perheille itselleen. Imetysohjausta annetaan sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa, eli laajasti erilaisissa terveydenhuollon yksiköissä. Jokaisen äidin tulisi saada imetysohjausta ja sen tulisi olla jatkuvaa sekä monipuolista. Terveydenhuollon ammattilaisella tulee siis olla riittävät valmiudet antaa tietoa imetyksestä sekä osata antaa imetysohjausta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa verkko-opetusmateriaali hoitotyön opiskelijoille imetyksestä ja imetysohjauksesta. Se tuotettiin opetustunneille Terveen lapsen taitopajaan, joissa harjoitellaan konkreettisesti hoitotyön käytännön taitoja. Tavoitteena oli lisätä hoitotyön opiskelijoiden tietoa imetyksestä ja imetysohjauksesta. Tavoitteena oli myös luoda opetusmateriaali, joka on monipuolinen sekä hyödyllinen opetuksessa ja tukee opiskelijoiden oppimista aiheesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallisena osuutena on tehty H5P-työkalulla verkko-opetusmateriaali. Tämän opinnäytetyön aihe syntyi tekijöiden kiinnostuksesta imetykseen ja imetysohjaukseen terveydenhoitajaopinnoissa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu imetystiedosta, imetysohjauksesta, verkko-opetuksesta ja siitä millainen on hyvä opetusmateriaali. Työssä on käyty läpi myös toiminnallinen osuus eli tuotettu opetusmateriaali ja sen sisältö sekä tekoprosessi. Työn tuotoksena syntynyt opetusmateriaali oli toiveiden ja tavoitteiden mukainen. Opetusmateriaalissa onnistuttiin sen toimintaan ohjautuvuudessa ja sen itsenäisen opiskelun mahdollistamisessa. Aiheesta luotiin tiivis materiaali sisältäen oleellisimman tiedon imetyksestä ja imetysohjauksesta. Opetusmateriaalin sisällössä huomioitiin sen käyttötarkoitus terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoille yhteensopivaksi. Opetusmateriaali on hyödyllinen sen käyttäjille, sillä se kehittää hoitotyön opiskelijoiden ammattitaitoa. Se tukee imetyksen edistämistä, joka on tärkeää myös kansanterveydellisesti. Hoitotyön opiskelijat ovat tulevia terveydenhuollon ammattilaisia, ja heidän kauttaan mahdollistuu imetystiedon leviäminen laajemmalle yhteiskuntaan.
Vehicles utilise brakes for safe speed control and stopping, ensuring the safety of passengers, cargo, and others on the road during transportation. The braking process involves the initiation of the brake pedal that allows hydraulic pressure to be transmitted through the brake fluid to the calipers, activating pistons that press the brake pads against the brake disc, ensuring the necessary friction for vehicle deceleration. However, when a vehicle is in motion, certain brake calipers come with a brake fluid pipe that is exposed to road debris, risking operational issues. This bachelor’s thesis aims to provide a solution for the Sarlin Racing Team to safeguard the brake fluid pipe connected to the brake caliper from environmental factors. Sarlin Racing Team is a local company located in Riihimäki, Finland. The firm supplies vehicle parts to enhance customers’ driving experience, ensuring a smooth ride, and improved overall performance for customers’ vehicles. The structure of this thesis constitutes theoretical and empirical components. Initially, a thorough review of the literature on brake calipers, discs, fluid, and their collective impact on vehicle disc brake systems is undertaken. It extends to practical processes, including additive manufacturing, 3D scanning, and reverse engineering. In the practical section of the thesis, a brake caliper is 3D scanned, reverse engineered, modified, and 3D-printed, followed by the creation and evaluation of a brake fluid pipe cover. Finally, the durable cover is affixed to the modified 3D-caliper to bolster the safety of vehicle disc brake systems. This initiative reduces maintenance needs and highlights the fusion of theoretical knowledge and practical expertise for improving vehicle safety.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään haavanhoitoa itsehoitona apteekkien näkökulmasta ja sen takia työ on tehty apteekkien henkilökunnan käyttöön. Työn tarkoituksena oli tuottaa haavanhoito-opas apteekkien henkilökunnan avuksi haavanhoidon ja haavanhoitotuotteiden neuvontaan. Työn tavoitteena oli lisätä farmaseuttisen henkilökunnan osaamista haavanhoitoon ja haavanhoitotuotteisiin liittyen. Työn tilaajana on Suomen apteekkariliitto. Työn aiheeksi valikoitui haavanhoito tekijän mielenkiinnon mukaisesti sekä hänen halustaan kehittää oman osaamisen lisäksi apteekkien henkilökunnan osaamista haavanhoitoon liittyen. Tekijä on itse työskennellyt apteekissa työn tekemisen aikana ja ennen sitä, joten hänellä on kokemusta ja tietoa siitä, että apteekeissa on tarvetta tällaiselle oppaalle. Työn tilaaja on myös huomannut puutteita farmaseuttien koulutuksessa juuri haavanhoidon osalta, joten tilaajalla on myös näkemys siitä, että tällaiselle opinnäytetyölle olisi tarvetta. Teoriatietoa työhön on etsitty erilaisista tietokannoista kuten JBI, Medic, PudMed, Terveysportti ja Duodecim. Hakusanoina työssä on käytetty haavanhoito, akuutti haava, krooninen haava, haavasidokset, wound, woundcaring, acute wound, chronic wound, ja wounddressings. Tutkimukset ovat pääasiassa englannin kielellä. Suomenkielisiä tutkimuksia aiheesta löytyi vähän, ja ne käsittelivät suurilta osin haavanhoitoa sairaaloissa. Lähdemateriaali on rajattu käsittelemään tutkimuksia vuodesta 2013 eteenpäin. Työn tietoperustassa käsitellään haavaa käsitteenä ja haavan hoitoa yleisellä tasolla. Työssä kerrotaan haavan luokittelusta sekä millaisissa tapauksissa haava tulisi hoitaa terveydenhuollossa. Lisäksi tietoperustassa on pyritty ottamaan apteekin rooli huomioon erilaisten haavatyyppien kohdalla. Aiheesta löytyi kuitenkin niukasti tutkittua tietoa, joten apteekin rooli tulee esiin pääasiassa tekijän omana kokemuksena aiheen parista. Haavanhoidon jälkeen tietoperustassa käsitellään erilaisia haavasidoksia perustuen niiden geneeriseen luokitteluun niiden ominaisuuksien mukaan. Jokaisesta haavasidoksesta on myös pyritty löytämään vähintään yksi kauppanimi, mikä olisi myös Suomen markkinoilla myynnissä. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi haavanhoito-opas, jossa käsitellään yleisimpiä haavoja, joita apteekissa tulee vastaan. Tilaajalla ei ollut sisällöstä suurempaa toivetta, joten tekijä on pääosin suunnitellut oppaan sisällön itse. Tilaajan toiveesta oppaan loppuun on lisätty sivu diabeettisen jalkahaavan hoidosta, joka on mahdollista laittaa asiakastilaan asiakkaiden nähtäville tukemaan heitä oikeanlaisten sidosten valinnassa. Tilaaja on kuitenkin esittänyt toiveitaan oppaan visuaalisuudesta ja käytettävyydestä apteekeissa. Työ oppaineen menee sähköisesti tilaajan käyttöön ja tilaaja voi jakaa työn omien asiointikanaviensa kautta apteekkien käyttöön.
The sustainable use of natural resources is pursued through a wide range of politics and practices. The circular economy is promoted by sharing the resources of companies and organizations. For example, excess production capacity, premises, waste, and side streams can be kept in the material circulation through industrial symbiosis. Industrial symbiosis is a business that uses fewer natural resources, energy and water and reduces waste. The aim of the thesis was to provide information for the commissioner, the research unit HAMK Smart of the Häme University of Applied Sciences and for its OPTIMA project. The purpose of the project was, among other things, to clarify the solutions for material flows and the emergence of industrial symbioses among small and medium-sized enterprises in Kanta-Häme region. The data was collected by interviewing companies and organizations located in the Pispanmäki district of Forssa. The interview requests were sent to 12 companies, eight of which participated in the survey. The Finnish Industrial Symbiosis System (FISS) resource information form and interview questions related to the theme were used in the study. A semi-structured thematic interview was conducted in February 2024. The research questions of the thesis focused on defining what kind of shareable resources the companies and organizations at Forssa have, what kind of resource need there is and finding out those challenges and opportunities the companies clearly identified within sharing and receiving the resources. The results of the interviews were 33 shareable resources and 17 resource needs. As an outcome of the study, a few possibilities for industrial symbiosis were discovered. According to the interviews, there were also opportunities for cooperation, cost and labour savings, and for instance, challenges related to possible quality problems, or small and random production volumes. In conclusion, the results of the thesis can be used to promote industrial symbiosis in Forssa. Materiaalitori (material marketplace) workshops can also be organized based on the results.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien näkemyksiä ja kokemuksia turvasolupilotin eri vaiheista psykiatrian osastoilla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa turvasolun kehittämistä ja käyttöönottoa varten. Tutkimuskysymykset olivat: Mikä oli hoitajien näkemys turvasolun käyttöönotosta osastoilla? Miten hoitajien näkemys muuttui pilotin eri vaiheissa? Opinnäytetyön lähtökohtana oli aiheen työelämälähtöisyys ja halu kehittyä ammatillisesti. Lisäksi aihetta oli tutkittu hoitajien näkökulmasta vain vähän, kun taas tutkimuksia turvasolun vaikutuksista potilaisiin, osastoihin ja pakonkäytön vähentämiseen löytyi enemmän. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin psykiatrian osastojen hoitajilta ennen pilottia, pilotin aikana ja pilotin jälkeen paperisella lomakkeella. Tutkimuskysymyksiin lähdettiin etsimään vastauksia hoitajien tuottamista kokemuksista ja näkemyksistä pilotin eri vaiheissa. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoa käytiin läpi useamman kerran ja se luokiteltiin sekä väri koodattiin, jonka avulla saatiin yläluokat, minkä pohjalta tuloksia tarkasteltiin. Pilotin jokaisessa vaiheessa tuloksista nousi esiin huoli resurssien riittävyydestä. Ennen pilottia odotuksena oli pakon käytön väheneminen ja potilaslähtöisyyden lisääntyminen, joka nousikin pilotin myötä toteutuneeksi vahvuudeksi. Tuloksista voitiin päätellä, että turvasolupilotin aikana hoitajien näkemykset ja kokemukset vaikutuksista osastoilla muuttuivat. Odotuksista alkoi muodostua vahvuuksia sekä huolet vähenivät. Uusi toimintamalli alkoi jalkautua arkeen eikä herättänyt enää pilotin edetessä niin paljoa kysymyksiä. Hoitajat pääsivät kehittämään toimintaa aktiivisesti ja he tulivat kuulluiksi