Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (ent. Stakes) käynnisti vuonna 2006 Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja tukemana Terveyden edistämisen vertailutietohankkeen (TedBM), jonka tavoitteena on ollut kehittää kaikki kunnat kattava, yhtenäinen ja suunnitelmallinen kuntien sekä kuntapalveluiden terveyden edistämisen seuranta- ja vertailuanalyysijärjestelmä. Hankkeen keskeinen tavoite on kuvata vertailukelpoisilla tunnusluvuilla kunnan toimintaa väestön terveyden edistämisessä.

Vuonna 2010 THL keräsi terveyttä edistävään liikuntaan liittyviä tietoja kuntien liikuntatoimelta. Tietoja kerättiin kuntien toiminnasta (oma toiminta ja/tai ostopalvelu) terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi ja sen edellytysten luomiseksi (liikuntalaki 2§). Tiedonkeruu toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön, Suomen Kuntaliiton, Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tiedonkeruun tarkoituksena oli tukea niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista. Terveyttä edistävää liikuntaa kunnan toiminnassa tarkastellaan kuudesta näkökulmasta, jotka ovat organisaation sitoutuminen, johtaminen, liikunta-aktiivisuuden seuranta, käytössä olevat voimavarat ja osaaminen, osallisuus sekä muut ydintoiminnat.

Tiedonkeruulomake terveyttä edistävästä liikunnasta lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin (342 kuntaa). Elokuuhun 2010 mennessä tiedot saatiin 268 (79 %) kunnasta. Tiedonkeruulomakkeella tehdyn kyselyn lisäksi liikuntapaikkoihin liittyviä tietoja kerättiin rekisteripohjaisesta valtakunnallisesta liikunnan paikkatietojärjestelmästä (LIPAS-järjestelmä, Jyväskylän yliopisto) sekä liikunnan ja urheilun kustannuksia Tilastokeskuksen tiedoista.

Liikunnasta vastaavat luottamushenkilöorganisaatiot olivat kunnissa moninaisia, liikuntalautakuntia oli vain suurissa kunnissa. Sitoutuminen: Alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategiassaan. Lisäksi kansallisten liikunnan edistämiseen liittyvien ohjelmien ja suositusten käsittely sekä liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa että liikuntatoimen johtoryhmässä oli vähäistä. Vain reilu kolmannes kunnista oli laatinut erillisen liikuntastrategian tai -suunnitelman. Neljäsosa kunnista ei laatinut lainkaan kuntakohtaista hyvinvointikertomusta tai vastaavaa asiakirjaa. Johtaminen: Puolet kunnista raportoi, että kunnan luottamushenkilöhallinnossa oli päätetty toimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää laajasti koko väestön liikuntaa. Mainittuja toimenpiteitä olivat muun muassa liikuntapaikkarakentaminen, liikuntapaikkojen maksuttomuus ja liikunnan ohjaustoiminnan kehittäminen. Lisäksi noin puolet kunnista oli arvioinut, mitkä liikuntapaikat edistävät muita enemmän kuntalaisten terveyttä. Erityisesti suurissa kunnissa tämä arvio vaikutti myös resurssien jakoon liikuntapaikkojen välillä. Seuranta ja arviointi: Vuosittain liikuntapaikkojen käyttötietoja ja tietoja urheiluseuroihin osallistuvista lapsista ja nuorista seurasi noin kaksi kolmasosaa kunnista. Noin kolmasosa kunnista seurasi vuosittain myös muita tietoa, jotka koskivat kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta sekä tyytyväisyyttä kunnan liikuntapalveluihin.

Suurin osa kunnista teki myös yhteenvedon urheiluseuroihin osallistuvien lasten suhteellisesta osuudesta sekä kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapalveluihin. Voimavarat: Liikunta- ja urheiluseurojen maksama osuus liikuntapaikkojen todellisista ylläpito- ja pääomakuluista vaihteli riippuen liikuntapaikasta. Etelä-Suomen alueella liikuntapaikat olivat muuta maata harvemmin urheiluseuroille täysin maksuttomia. Aikuisten vuorot olivat lasten ja nuorten vuoroja kalliimpia. Kunnissa oli myös usein käytössä alennuskortti tai vastaava, jolla erityisryhmät pääsivät maksutta tai muodollista maksua vastaan kunnan yleisimmille liikuntapaikoille. Lähes kaikissa kunnissa toimi ainakin yksi liikunnan ammattilainen. Liikuntapaikkoja kunnissa oli keskimäärin 9 tuhatta asukasta kohden. Osallisuus: Erityisesti suurissa kunnissa toimi liikuntatoimen ja liikuntaseurojen yhteiselimiä, joiden kautta seuroilla oli mahdollista vaikuttaa kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen. Kunnat olivat myös aktiivisesti keränneet asiakaspalautteita liikuntapaikkojen ja -palveluiden käyttäjiltä. Kuitenkin vain pieni osa kunnista oli käsitellyt kerättyä palautetta. Koko väestön liikunnan edistämisen ydintoiminnot: Kunnat olivat järjestäneet liikuntaneuvontaa ja liikkumisryhmiä erityisesti ikääntyneille. Vähiten kohdennetun neuvonnan ja liikuntaryhmien piirissä olivat maahanmuuttajataustaiset sekä opiskelun ulkopuolella olevat nuoret. Tämän tiedonkeruun tulokset vahvistavat aiempaa tietoa kuntien hyvin moninaisista terveyttä edistävän liikunnan käytännöistä. Erityisesti suuret ja pienet kunnan eroavat monella osa-alueella toisistaan. Tämän raportin tavoitteena on tuoda näkyväksi kunnissa toteutettavan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiskohteita sekä auttaa luomaan yhtenäisiä toimintamalleja ja käytäntöjä. Tavoitteena on jatkossa kehittää tiedonkeruusta joka toinen vuosi toistuva käytäntö, jonka kautta kunnat voivat itse seurata terveyttä edistävän liikunnan toteuttamistapoja ja pyrkiä entistä laadukkaampaan toimintaan.