Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteina oli tunnistaa ja kuvata moniammatillisia toimintamalleja iäkkäiden lääkehoidon järkeistämiseksi. Lisäksi koottiin tietoa toimintamallien vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kokemuksia hyödyistä ja toteuttamisen haasteista. Kirjallisuushaulla koottiin kattavasti tieteelliset vuosina 2000–2014 julkaistut tutkimukset (n=75). Aineisto kerättiin keskeisimmistä sähköisistä tieteellisistä tietokannoista. Tutkimuksista seitsemän oli järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, 32 satunnaistettu vertailevia kokeita ja 36 muilla tutkimusmenetelmillä tehtyjä tutkimuksia. Yleisimmät lääkehoidon järkeistämisen toimintaympäristöt olivat perusterveydenhuolto, hoitokodit, kotisairaanhoito ja apteekki. Lääkityksistä selvitettiin yleisimmin haitta- ja yhteisvaikutukset sekä annostukset. Valtaosa toimintamalleista oli hoidollisia arviointeja lääkityslistan tarkistamisen sijaan. Koetut toimintamallin vahvuudet olivat mm. uuden tiedon oppiminen, hoitoon sitoutumisen parantuminen, yhteisvaikutusten tunnistaminen, asiakassuhteiden paraneminen ja uuden näkökulman saanti potilaan hoitoon. Yleisin raportoitu heikkous oli toteuttamiseen kuluva aika. Tutkimukset antavat viitettä siitä, että moniammatilliset toimintamallit edistävät iäkkäiden lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta ja hoitoon sitoutumista. Vaikutusta kliinisiin muuttujiin, kuten kuolleisuuteen, ei kuitenkaan havaittu. Yksittäisissä tutkimuksissa on raportoitu kustannussäästöjä suorissa lääkekustannuksissa ja kokonaiskustannuksissa. Yleisin haaste on toteuttamiseen kuluva aika.