Tätä ohjetta sovelletaan pelastuslain (379/2011) 48 §:n ja sen perusteella ulkoisista pelastussuunnitelmista annetun sisäministeriön asetuksen (1286/2019) mukaisten kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien (UPS) laatimiseen. Suomessa on noin 200 ulkoisen pelastussuunnitelman vaativaa kohdetta, joihin on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma. Tällaiset kohteet ovat vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia, ratapihoja ja satamia sekä ydinvoimalaitoksia ja kaivannaisjätealueita.

Ulkoisten pelastussuunnitelmien laatiminen on osa laajempaa riskienhallintaa. Ulkoinen pelastussuunnitelma toimii onnettomuustilanteessa pelastustoiminnan johtajan apuna, koska sen tulee tukea pelastustehtävien aikaista johtamista. Ulkoinen pelastussuunnitelma lisää myös pelastuslaitoksen kohdetuntemusta ja ohjaa suuronnettomuusharjoittelua ja sitä voidaan hyödyntää myös pelastustoiminnan koulutuksessa. Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen on pelastuslaitoksen vastuulla. Se toteutetaan yhteistoiminnassa toiminnanharjoittajan ja eri viranomaisten sekä yleisön kanssa.

Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaa. Ohjeen liitteenä on mallipohjia, joita pelastuslaitokset voivat käyttää kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien laadinnassa.

Aluehallintovirastot valvovat, että pelastuslaitokset noudattavat velvoitetta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma alueellaan oleville kohteille. Suomella on velvollisuus raportoida ulkoisista pelastussuunnitelmista ja niitä koskevista harjoituksista EU komissiolle sekä Seveso III - että kaivannaisjätedirektiivien perusteella.