Työhyvinvointia on tutkittu melko paljon, mutta sen käsite ei ole välttämättä siitä huolimatta vakiintunut. Työhyvinvoinnin käsitteen voidaan todeta muodostuvan siihen vaikuttavien useiden eri asioiden yhteisvaikutuksesta. Niin tässä työssä kuin yleisestikin ihmisen elintavat, terveys ja työkyky nähdään työhyvinvoinnin keskeisinä tekijöinä. Elintapavalintojen ja yksilön työkyvyn voidaan todeta linkittyvän olennaisesti toisiinsa. Hyvä työkyky edellyttää riittävällä tasolla olevaa terveyttä, jota voidaan edistää elintapoihin liittyvillä valinnoilla. Tutkimuksessa kuvataan työkyvyn määritelmä käsitteellisesti ja lukijalle esitellään kattavasti työkyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä kuten TYKY-toimintaan liittyviä asioita. Elintapoihin liittyvän teoreettisen tiedon tarkoituksena on sitoa liikunnan, terveellisen ravinnon ja unen merkitys yksilön työkyvyn kehitykseen. Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimii Satakunnan alueella sijaitseva isännöintipalveluja tarjoava asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuksen aineiston keruumuotona on hyödynnetty puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja tutkimuksessa toteutunut analyysimenetelmä perustuu sisällönanalyysiin sekä teemoitteluun. Tutkimuksen tuloksissa esitetään vastauksia siihen millä tasolla organisaation työhyvinvointitoimintaan -ja henkilöstön työkyvyn sekä elintapojen edistämiseen kohdistettujen panostusten nykytila on. Tuloksissa selvitetään lisäksi henkilöstön työkykyyn ja elintapoihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen lopuksi esitetään teoriaan, haastateltavien kehitysehdotuksiin ja tutkimuksen tekijän omiin mielipiteisiin perustuva kehityssuunnitelma, jota organisaatio voi hyödyntää tulevaisuudessa strategisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutuksessa. Laadittu kehityssuunnitelmaa rakentuu konstruktiivisen tutkimuksen tunnuspiirteiden mukaan ja sen erityisenä tarkoituksena on antaa organisaatiolle keinoja vaikuttaa työntekijöiden terveellisten elintapojen edistämiseen. Organisaatioiden on tutkimuksessa esitettyjen johtopäätösten mukaan liian helppoa todeta henkilöstölleen, että hyvinvoinnin huomiointi on määritelty yhdeksi organisaation tärkeäksi arvoksi. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että organisaatiot panostavat työhyvinvointiin, mutta toimenpiteet saattavat olla usein varsin yksittäisiä. Erilaiset yksittäiset ja satunnaiset hyvinvointia edistävät toimenpiteet, kuten kerran vuodessa järjestetyt virkistystapahtumat, eivät tee organisaatiota automaattisesti työhyvinvointia edistäväksi organisaatioksi. Yksittäisten toimintojen vaikuttavuus jää usein liian pieneksi juuri tapahtumien satunnaisuuden vuoksi. Työhyvinvoinnin kehittäminen tulee nähdä strategisena ja kokonaisvaltaisena toimintana. Sen perusedellytyksiä ovat suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja erilaisten näkökulmien huomiointi. Suunnitelmallinen ja jatkuva toiminta luovat peruslähtökohdat onnistuneelle hyvinvoinnin kehitykselle. Todellisen hyvinvointia edistävän organisaatiokulttuurin luominen edellyttää useita henkilöstön yhteisiä keskustelutilaisuuksia, yhdessäoloa ja sovittujen asioiden konkreettista toteuttamista työyhteisössä.