Haku

Yhtiökokouspäätöksen pätemättömyydestä ja mitättömyydestä : Tarkastelukohteena erityisesti yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiset päätökset

QR-koodi

Yhtiökokouspäätöksen pätemättömyydestä ja mitättömyydestä : Tarkastelukohteena erityisesti yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiset päätökset

Tiivistelmä Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee osakeyhtiön yhtiökokouspäätöksen pätemättömyys- ja mitättömyystilanteita. Osakeyhtiölain (OYL 624/2006) yhtiökokouksen päätöksen moite- edellytysten sisältö ei ole juurikaan muuttunut vanhan osakeyhtiölain sisällöstä (VOYL 29.9.1978/734). Uutena lisäyksenä on OYL 21:2.1:n kolmannen kohdan säännös, joka luokittelee selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia yhtiökokouspäätöksiä mitättömiksi. Kyseinen periaate on ollut voimassa edellisissäkin osakeyhtiölaissa, mutta vain kirjaamattomana periaatteena. OYL:n astuttua voimaan vuonna 2006 periaatteesta tuli kirjattu lain säännös. Tämän vuoksi työn erityistarkastelukohteena on yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiset yhtiökokouksen päätökset. Työssä selvitetään, onko OYL 21:2.1:n kolmannen kohdan säännöksen lisäys edistänyt osakkeenomistajien oikeussuojaa. Työn painopiste on pääsääntöisesti osakkeenomistajien ja yhtiön välisten relaatioiden tarkastelussa. Työssä kartoitetaan osakkeenomistajan reagointimahdollisuuksia yhtiökokouksen osakeyhtiöoikeudellisesti virheellisiä päätöksiä vastaan ja selvitetään osakeyhtiöoikeudellisten pätemättömyysperiaatteiden sisältöä. Työssä tarkastellaan, mitä tarkoitetaan pätemättömyydellä, mitättömyydellä ja olemattomuudella osakeyhtiöoikeudellisessa kontekstissa. Rajan määrittäminen näiden pätemättömyysperusteiden välillä ei ole aina yksinkertaista. Tästä johtuen tutkielmassa on turvauduttu kokonaisvaltaiseen ja tapauskohtaiseen olosuhteiden arviointiin. Tutkielmassa on lisäksi selvitetty yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyyteen saattamisen mahdollisuutta muun kuin osakeyhtiöoikeudellisen lainsäädännön nojalla. Työn tarkastelukohteena on yhtiökokouksen pätemättömäksi saattaminen varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 §:n nojalla. Työssä hyödynnetään oikeusdogmaattista metodia. Tutkielman pääasiallisena lähdemateriaalina on käytetty OYL:n 1:stä ja 21:stä lukua, OYL:n hallituksen esitöitä ja Pönkän ”Yhdenvertaisuus osakeyhtiössä”, Kyläkallion-Iirolan-Kyläkallion ”Osakeyhtiö I”, Vahteran ”Osakeomistuksen riski ja sääntely” teoksia sekä Savelan artikkeleita ”Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate” DL ja ” Oikeustoimilain 36 § ja osakeyhtiöoikeus”. Muu materiaali on ollut lähinnä täydentävänä apuna.

Tallennettuna: