Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kouluterveydenhoitajat havaitsevat alkavia mielenterveyshäiriöitä omassa työssään. Tutkimuksessa selvitetään myös yleisimpiä mielenterveydenhäiriöitä yläkoulussa. Samalla saadaan tutkimustietoa terveydenhoitajan yhteistyötahoista sekä terveydenhoitajan työn haasteista ja ajatuksia tulevaisuudesta. Teoriaosuus käsitteli nuorten mielenterveyttä ja erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Lisäksi teoriaa oli koulun oppilashuollosta.

Tutkimus suoritettiin terveydenhoitajien teemahaastatteluna ja haastateltavia oli kuusi Varsinais-Suomen alueelta. Teemahaastattelulla saatiin kokemusperäistä tietoa terveydenhoitajilta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yläkouluikäisten nuorten henkinen hyvinvointi on jakautunut kahtia; todella hyvinvoiviin ja todella huonosti voiviin nuoriin. Nuorten pahoinvointi näkyy enemmän kouluissa kuin ennen. Mielenterveydenhäiriöt erityisesti yläkouluikäisillä tytöillä on tyypillisimmin ahdistuneisuus. Syömishäiriöitä ja myös itsensä viiltelyä esiintyy erityisesti tytöillä.

Kouluissa pyritään tukemaan nuorten mielenterveyttä ja saamaan apua ongelmiin moniammatillisen työryhmän avulla. Terveydenhoitajan rooli nuoren tukemisessa ja auttamisessa on suuri vähäisistä resursseista huolimatta. Hänen kauttaan nuori saa apua eri tahoilta kuten nuorisopsykiatrialta sekä lastensuojelun toimijoilta koulun ulkopuolelta. Vanhemmuuden puutteen todetaan vaikuttavan nuorten hyvinvointiin.

Asiasanat: mielenterveys, nuoret, terveydenhoitaja, mielenterveyden häiriöt, vanhemmuuden puute, yhteistyö