Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pohjoismaisten listautumismarkkinoiden syklisyyttä. Lisäksi tutki taan listautuneisiin osakkeisiin liittyviä epänormaaleja tuottoja kahden markkinatehokkuutta rikkovan ilmiön, alihinnoittelun ja alisuoriutumisen, kautta. Alihinnoittelulla viitataan korkeisiin lyhyen ajan tuottoihin ja alisuoriutumisella heikkoihin pitkän aikavälin tuottoihin suhteessa markkinatuottoon. Alihinnoittelu ja alisuoriutuminen ovat aiemmassa tutkimuksissa monilla eri markkinoilla havaittuja ilmiöitä. Pohjoismaisilla listautumisilla havaittiin lyhyellä aikavälillä keskimäärin yli 6 %:n alihinnoittelu, mutta merkittävää pitkän aikavälin alisuoriutumista ei ollut. Listautumismarkkinoiden syklit määritellään soveltamalla markovilaista regiiminvaihtoregressiota eri muuttujille. Tutkimusjakson 2003–2017 alkuvaiheesta sekä loppuvuosilta havaitaan useita lyhyehköjä kuumia syklejä ja keskivaiheilta, vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen, pidempi yhtenäinen kylmä jakso. Lukumäärän avulla määritetyt kuumat ja kylmät syklit jakautuivat tasaisemmin kuin muilla muuttujilla. Kuumassa syklissä listatuilla osakkeilla havaittiin suurempi alihinnoittelu kuin kylmän syklin osakkeilla. Pitkällä aikavälillä syklien välinen tuottoero riippui syklien määrittelyyn käytetystä regressiomuuttujasta. Listautumisten lukumäärällä ja alihinnoittelulla määriteltynä kuuman syklin osakkeet suoriutuivat kylmän syklin osakkeita paremmin, mutta markkinatuotolla mitattuna tulos oli päinvastainen. Tutkimustulosten perusteella todettiin ensinnäkin, että lyhyellä aikavälillä pohjoismaisilla listautumismarkkinoilla vallitsee alihinnoitteluanomalia, mutta pitkällä aikavälillä ei havaittu merkittävää alisuoriutumista. Toiseksi pääteltiin, että havaitusta anomaliasta huolimatta Pohjoismaiden osakemarkkinoiden todettiin olevan kohtalaisen tehokkaat. Kolmanneksi esitettiin, että listautumismarkkinoiden vallitsevan syklin tunnistaminen on tärkeää sekä sijoittajien että listautuvan yrityksen päätöksenteon näkökulmasta. Viimeisenä johtopäätöksenä todettiin, että listautumisten alihinnoitteluun vaikuttaa useita erilaisia selityksiä, joiden vaikutukset vaihtelevat yhtiökohtaisesti.