Tämän pro gradu – tutkielman tarkoituksena on selvittää suomalaisten suhtautumista homoseksuaaleja kohtaan 2000-luvulla ja paikantaa suomalaisten mielipide-ilmastoa verrattuna muihin Euroopan maihin vuonna 2016. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan onko vastaajan iällä, sukupuolella, asuinpaikkakunnan koolla, koulutustasolla ja uskonnollisuudella yhteyttä suhtautumisessa homoseksuaaleja kohtaan. Aineistona käytetään European Social Survey (ESS) – aineistoja vuosilta 2002, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014 ja 2016. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin käyttämällä frekvenssi-jakaumia, ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysiä.

Homoseksuaalien oikeudellinen asema on ollut viime vuosikymmeninä laajan yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä Suomessa ja erityisesti viime vuosina käyty väittely suku-puolineutraalista avioliittolaista on ollut ajankohtainen ihmisoikeuskysymys niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Homoseksuaalisuutta ja homoseksuaaleja on tutkittu monista eri näkökulmista ja monen eri tieteenalan nimissä, myös Suomessa. Tästä huoli-matta suhtautumista ei ole Suomessa juurikaan tutkittu johdonmukaisilla ja kattavilla tutkimuksilla.

Tutkimustulokset ovat enimmäkseen hyvin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Suhtautuminen homoseksuaaleihin on muuttunut johdonmukaisesti suvaitsevaisemmiksi 2000-luvun edetessä ja selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu homoseksuaaleihin ja heidän oikeuksiinsa myönteisesti. Suomalaisten suhtautumien on Euroopan mittakaavassa keskitasoa. Tutkimustulosten perusteella suhtautumiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Kielteisemmin homoseksuaalisuuteen suhtautuvat iäkkäämmät, miehet, matalasti koulutetut sekä uskonnollisesti aktiiviset vastaajat. Sen sijaan asuinpaikkakunnan koolla ei näyttänyt olevan tilastollista merkitsevyyttä suhtautumisessa homoseksuaaleihin, kun analyysissä huomioitiin myös muut tekijät. Tasa-arvo on tärkeä päämäärä, johon myös Suomi pyrkii kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Jatkossa suhtautumista homoseksuaaleja kohtaan olisi tärkeää tutkia lisää, jotta asenteiden kehittymistä voitaisiin seurata pidemmällä aikavälillä ja myös kansainvälisesti.