SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUSHOIDON TURVALLISUUS JA TULOKSET VERENOHENNUSHOIDON AIKANA JA ERI STENTTITYYPEILLÄ Sydänkeskus, Turun yliopistollinen keskussairaala, Kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede, Kliininen Tohtoriohjelma, Turun yliopisto Sisätautien yksikkö, Sydänosasto, Seinäjoen keskussairaala, Seinäjoki Sydänkeskus, Satakunnan keskussairaala, Pori Annales Universitatis Turkuensis Painosalama Oy, Turku, Finland 2015

Hyytymisenestolääkkeiden käyttö sepelvaltimotoimenpiteiden yhteydessä ja niiden jälkeen on haastavaa tasapainottelua vuotojen ja hyytymien aiheuttamien komplikaatioiden välillä. Aikaisemmin on suositeltu verenohennushoidon lopettamista muutama päivä ennen suunniteltua sepelvaltimotoimenpidettä. Potilailla, joilla on korkea tukosriski, on suositeltu hepariinin käyttöä ns. siltahoitona verenohennuslääkehoidon tauon aikana. Tutkimuksessa todettiin, että sepelvaltimoiden varjoainekuvaus voidaan tehdä varsin turvallisesti ilman hepariini siltahoitoa keskeytymättömän verenohennushoidon aikana, jos verenohennustaso on suositellulla hoitoalueella. Lääkeainestenteillä on pystytty vähentämään metallistenteille yleistä suonen uudelleenahtautumista sepelvaltimon pallolaajennuksella hoidetussa kohdassa. Lääkeaineen hidastaessa stentatun suonen alueen parantumista riski hyytymän kehittymiseen lääkeverkon sisälle on suurentunut, ja riski voi jatkua merkittävästi kauemmin kuin 30 vuorokautta. Tehokkaalla hyytymisenestolääkityksellä pyritään estämään stentinsisäisten hyytymien kehittyminen. Aikainen hyytymisenestolääkityksen lopettaminen on todettu tämän ongelman merkittävimmäksi riskitekijäksi. Tutkimuksessa osoitettiin verenohennuspotilailla 3,5 vuoden seurannassa vähän myöhäisiä stenttitrombeja, vaikka käytettiin lääkeainestenttejä ja lyhyttä klopidogreelihoitoa hyytymien estossa. Kuitenkin pallolaajennetuilla verenohennuspotilailla todettiin paljon verenvuoto – ja muita komplikaatioita. Lukuisia pisteytyksiä on kehitetty verenohennuspotilaan vuotoriskin arvioimiseksi. Samoja pisteytyksiä on käytetty myös pallolaajennuspotilaan vuotoriskin arviointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin outpatient bleeding risk index (OBRI) -pisteytyksen kykyä löytää korkean vuotoriskin pallolaajennuspotilaat. Korkeat OBRI-pisteet saaneilla potilailla esiintyi enemmän vuotoja, mikä viittaa OBRI-pisteytyksen käyttökelpoisuuteen tässä potilasjoukossa. Valokerroskuvaus on uusi tekniikka, jolla voidaan kuvata sepelvaltimoa suonen sisältä. Valokerroskuvauksella voidaan erottaa kudoksia 12–18 mikrometrin tarkkuudella. Sillä kuvautuvat hyvin suonen sisäpinnan plakit, mahdolliset seinämän repeämät ja hyytymät sekä stentin asettuminen suonen seinämää vasten ja stentin peittyminen suonen parantuessa. Myös suonen koon ja kohteiden tarkka mittaus on mahdollista. Titaani-typpioksidilla (TITANOX) päällystettyjen stenttien todettiin valokerroskuvauksella arvioituna pääsääntöisesti peittyneen kudoksella jo 30 vuorokauden kuluttua pallolaajennuksesta. Myös stentin asettuminen suonen seinämään oli hyvä. Tutkimuksessa todettiin kolmen vuoden seurannassa TITANOX-päällysteisellä stentillä hoidetuilla potilailla merkittävästi vähemmän sydänkomplikaatioita paklitakseli-päällysteisillä lääkestenteillä hoidettuihin potilaisiin verrattuna. Uusintatoimenpiteitä tarvittiin enemmän lääkestenteillä hoidetuilla potilailla.

Avainsanat: antikoagulaatio, restenoosi, tromboosi, verenvuoto valokerroskuvaus, titaani