Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä alakoulun liikunnan tunneista. Tämä kvalitatiivinen tutkimus oli luonteeltaan fenomenografinen. Keräsimme aineiston suomalaisesta yliopistosta käyttäen eläytymismenetelmää aineistonkeruumetodina. Eläytymismenetelmän kehyskertomuksessa vastattiin kuvitteelliseen onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen alakoulun liikunnan tuntiin, jota tutkittavat olivat olleet seuraamassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 informanttia. Tutkimuskysymyksemme oli, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on onnistuneesta ja epäonnistuneesta alakoulun liikunnan tunnista.

Määrittelimme tutkimuksessamme onnistuneen liikunnan tunnin teoreettisen viitekehyksen avulla. Tähän sisältyi liikunnan tunnin motivaatioilmasto, TARGET-malli, OPS 2014 sekä tavoiteorientaatio- ja itsemääräämisteoria. Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston kaltainen ajattelutapa oli vahvasti läsnä luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä. Minäsuuntautunut motivaatioilmasto näkyi epäonnistuneen tunnin kuvauksissa, mutta sen vaikutus ei ollut yhtä suuri kuin tehtäväsuuntautuneella motivaatioilmastolla onnistuneella tunnilla. Luokanopettajaopiskelijoilla oli hyvä käsitys motivaatioilmaston piirteistä, toisaalta he tiedostivat, että tehtäväsuuntautuneisuutta tulee korostaa, toisaalta minäsuuntautuneisuus ei automaattisesti tarkoittanut epäonnistunutta liikunnan tuntia. TARGET-malli näkyi aineistossa osittain. Luokanopettajaopiskelijat pitivät tärkeinä tehtävien toteutustapaa ja oppilaiden ryhmittelyperiaatteita. Opetussuunnitelmaan liittyvät jokaiselta liikunnan tunnilta saatavat positiiviset kokemukset näkyivät monessa vastauksessa. Itsemääräämisteoria tuli vahvasti esille onnistuneella tunnilla, mutta oppilaiden tavoiteperspektiivejä ei huomioitu.

Luokanopettajaopiskelijoiden onnistuneen liikunnan tunnin vastauksissa painottuivat eriyttäminen, ryhmien muodostaminen, oppilaiden autonomia ja hyvä ryhmähenki. Epäonnistuneeseen tuntiin liitettiin opettajan epävarmat otteet sekä opettajan ja oppilaiden huono asenne. Kurinpitoon ja ajankäyttöön liittyvät asiat olivat myös suuressa roolissa. Molemmilla tunneilla mainittiin enemmän opettajaan kuin oppilaaseen liittyviä asioita ja opettajajohtoisuus korostui sekä onnistuneella että epäonnistuneella tunnilla. Erilaiset pelit olivat olennainen osa molempia tunteja.

Tutkimuksemme perusteella ei voi tehdä laajoja yleistyksiä koskien onnistunutta ja epäonnistunutta liikunnan tuntia. Tutkimustulokset ovat suuntaa antavia, mutta tutkimus on kuitenkin perusteltu ja luotettava kuvaus luokanopettajaopiskelijoiden käsityksistä alakoulun liikunnan tunneista.