Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää käännösprojektin hallinnan erityispiirteet ja verrata niitä yleisen projektinhallinnan erityispiirteisiin. Tarkoituksena on selvittää, eroaako käännösprojektin hallinta ominaisuuksiltaan yleisestä projektinhallinnasta ja voidaanko yleistä projektinhallintakirjallisuutta hyödyntää myös käännöstoimiston projektinhallinnassa.

Tutkielmassa tutustutaan muun muassa Ruuskan (1999 ja 2007), Pelinin (2009) ja Lehtosen ym. (2006) näkemyksiin projekteista, prosesseista ja projektinhallinnasta. Tutkielman tutkimusympäristönä toimii käännöstoimisto Lingolum Oy (nimi muutettu), jonka projekteihin, prosesseihin ja projektinhallintaan tutkielman käännöstoimistonäkökulma perustuu. Työskentelin Lingolumissa projektinhallintaosastolla, joten Lingolumin projektinhallinta on minulle tuttua kokemusteni ja havaintojeni kautta. Tutkimuksessa käytetään metodina Lingolumin henkilökunnalle suoritettavaa kyselyä, jonka perusteella kerätään henkilökunnan näkemyksiä ja mietteitä projektinhallinnan erityispiirteistä. Kyselyn vastaukset toimivat näin ollen tutkimuksen aineistona. Tutkielman oheistuotteena luodaan projektinhallintaohje Lingolumille.

Tutkimuksessa selvitetään ensin kirjallisuuden ja omien havaintojeni pohjalta käännösprojektin erityispiirteet. Kaikki kirjallisuudessa esiintyvät projektin ominaisuudet soveltuvat kuvaamaan myös Lingolumin käännösprojektia. Niiden lisäksi käännösprojektille lisättiin yksi ominaisuus omien Lingolumissa tekemieni havaintojen perusteella: käännösprojektien samankaltaisuus keskenään. Lingolumissa hoidetaan paljon vaiheiltaan hyvin samanlaisia projekteja, joten käännösprojektit eivät aina ole perusominaisuuksiltaan ainutlaatuisia eivätkä siksi aina vaadi erityistä suunnittelua niin paljon kuin ehkä monien muiden alojen laajemmat projektit. Käännösprojekti kohtaa usein myös poikkeustilanteita, jolloin siihen ei täysin sovi kaikki projektin perusominaisuudet, kuten kiinteä aikataulu ja kiinteä budjetti.

Teoriataustan, tutkimusaineiston ja omien kokemusteni perusteella tutkimuksessa käy ilmi, että myös käännösprojektin hallinta sopii ominaisuuksiltaan kirjallisuudesta kerättyihin yleisen projektinhallinnan piirteisiin. Ainoastaan laadunvarmistus oli eroava ominaisuus, sillä sitä ei kirjallisuudessa ollut määritelty osaksi prosessia, jolla projektit toteutetaan. Itse näin kuitenkin tarpeelliseksi lisätä sen Lingolumin projektiprosessiin eli projektin vaiheisiin, sillä laadunvarmistus kuuluu käännösprojektin jokaiseen vaiheeseen. Palautteen merkitys Lingolumin projektinhallinnassa korostui tutkimusaineistossa. Palaute kuuluu seuranta- ja jälkihoitovaiheisiin, jotka esiintyivät muutamien tutkijoiden näkemyksissä, mutta eivät kaikkien. Projektinhallinnan ominaisuuksista etenkin viestintä ja dokumentaatio korostuivat niin kirjallisuudessa kuin henkilökunnan näkemyksissäkin, samoin yhteiset pelisäännöt.

Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yleistä projektinhallintaa voidaan soveltaa käännösprojektin hallintaan, mutta ainoastaan pintapuolisesti. Käännösala on oma kenttänsä, jonka projekteissa esiintyy poikkeuksia päivittäin. Näiden poikkeusten seurauksena vasta käytännön työ opettaa kaikki käännösprojektin hallinnan ominaisuudet. Näin ollen mielestäni käännösalan projektinhallinnasta ja käännöstoimistoista projektiorganisaatioina tarvittaisiin kirjallisia teoksia käytännön työn avuksi. Teokset ovat tarpeen myös siitä syystä, että käännöstoimistojen toiminta jatkaa koko ajan yleistymistään.

Asiasanat:projekti, käännösprojekti, projektinhallinta, koordinaattori, prosessi, käännöstoimisto